Poro-optimi Kä ytto ohje

Poro-optimi Kä ytto ohje PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Poro-optimi on ohjelmisto porojen ruokintakustannusten laskentaan. Ohjelmistolla poronhoitaja voi tarkastella toteuttamastaan ruokinnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia, sekä suunnitella tulevaa ruokintakautta vertailemalla rehustusta ja erilaisia ruokintamenetelmiä. 5.8.2014

1 Sisällys JOHDANTO... 3 VASTUUVAPAUTUS... 4 OHJELMAN KÄYTTÖ... 5 Ohjelman täyttöjärjestys (kuva 1)... 5 TILAN PERUSTIEDOT (TILAN KONEET JA LAITTEET)... 6 1. Koneiden ja laitteiden tuntikustannuslaskuri... 6 1.1 Käytettävät koneet (kuva 2)... 6 1.2 Koneista ja laitteista tarvittavat tiedot... 6 2. Auton kilometrikustannusten muodostuminen (kuva 4)... 8 TUOTOT... 9 1. Teurasmäärät yhteensä (kuva 5)... 9 2. Muut porotalouden tulot (ei koske vahingonkorvauksia eikä tukia) (kuva 5)... 9 3. Eloporotuki (kuva 5)... 9 RUOKINTAVÄLILEHDET... 10 1. Rehukustannus... 10 1.1 Perustiedot ruokittavista poroista (kuva 6)... 10 1.2 Itsetehty säilörehu satolajeittain (kuva 6)... 11 1.3 Säilörehun käyttötavoite ruokinnasta (kuva 6)... 11 1.4 Kuiva-aineprosentti (kuva 6)... 12 1.5 Säilörehun tuotantokustannus (kuva 6)... 12 1.6 Ostettu säilörehu satolajeittain... 12 1.7 Ostettu heinä satolajeittain... 12 1.8 Itsetehty heinä satolajeittain:... 12 1.9 Täys-/väkirehu... 12 1.10 Jäkälän osuus energiantarpeesta... 12 1.11 Muun rehun osuus energiantarpeesta... 12 1.12 Säilytys/varastointi vuosittaiset muuttuvat kulut... 13 2. Porojen seurantakulut... 13 3.Logistiikkakustannukset... 14 3.1 Ostetut kuljetuspalvelut /... 14 3.2. Käytettävät rehut (kuva 8)... 15 3.3 Kuljetukset hankintapaikalta varastoon - varastosta ruokintapaikalle - varsinainen rehunjako (kuva 8)... 15

2 3.5 Käsinruokinta/pvä... 15 3.6 Apulaitteiden käyttö logistiikassa h/ruokintakausi... 15 3.7 Matkat ruokintapaikalle ilman kuormaa... 16 4.Rakennelmakustannukset... 16 4.1 Ruokintapaikan, eli maa-alueen vuokra... 16 4.2 Ruokintarakennelmat, hinta/... 16 4.3 ja 4.4 Poroaidan hinta (Kuva 9)... 16 KORSIREHUJEN TUOTANTOKUSTANNUSLASKURI... 17 1. Kiinteät kustannukset... 18 1.1 Konekustannukset... 18 1.2 Rakennuskustannukset... 18 1.3 Muut kiinteät kustannukset... 18 1.4 Pellon ja ojituksen kustannukset... 19 1.5 Työkustannukset... 19 2. Muuttuvat kustannukset... 19 3. Tulot ja tuet... 19 4. Satomäärä... 19 KUSTANNUKSET... 20

3 JOHDANTO Poro-optimiohjelma on tietokonesovellus porojen ruokintakustannusten tarkasteluun. Ohjelmalla voi laskea kustannuksia erilaisille ruokintamenetelmille ja rehuille sekä korsirehujen tuotannolle. Ohjelman avulla poronomistaja voi suunnitella, vertailla ja etsiä kustannuksiltaan edullisinta ruokinnan toteutustapaa juuri omista lähtökohdistaan käsin. Tämän käyttöohjeen sisältämät tiedot löytyvät myös Poro-optimiohjelman sisältä. Asettamalla kursorin täytettävän (keltaisen) solun kohdalle, saa esiin solukohtaisen ohjeistuksen. Poro-optimi on laadittu osana PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanketta. PORUTAKU- hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen porotalouden kehittämishanke, jossa tutkimuksen, neuvonnan ja elinkeinon edustajien yhteistyöllä luodaan hyviä toimintamalleja porotalouden harjoittamiseen. Hankkeen päätoteuttajana toimii Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä osatoteuttajana toimivan Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. PORUTAKU-hankkeen tarkoituksena on saada porojen talvisen lisäruokinnan aiheuttamat kustannukset kuriin ja lisätä porojen lisäruokinnan suunnitelmallisuutta. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan hyvät toimintatavat ja laaditaan ohjeistukset porojen talvitarhauksesta ja elävänä kuljetuksesta. Hankkeen toiminnoissa painotetaan porojen hyvinvointia ja vahvistetaan porotalouden imagoa.

4 VASTUUVAPAUTUS PORUTAKU Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hankkeen tuloksena on kehitetty Poro-optimiohjelma (jäljempänä Ohjelma ). Ohjelman on tuottanut Lapin ammattikorkeakoulu (jäljempänä Ammattikorkeakoulu ) yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Lapin ammattikorkeakoulu vastaa Ohjelman ylläpidosta. Ohjelma on luotu ja tarkoitettu käytettävän poronruokinnassa aiheutuneiden todellisten kokonaiskustannusten tarkasteluun sekä tulevan ruokintakauden suunnitteluun rehustuksen vertailun ja erilaisten ruokintamenetelmien kautta (jäljempänä Käyttötarkoitus ). Ohjelma tuotetaan ja ylläpidetään huolellisesti sekä ammattitaitoista henkilökuntaa käyttäen. Ammattikorkeakoulu pyrkii Ohjelman tuottamisessa ja ylläpidossa tarjoamaan virheettömiä, puutteettomia sekä ajantasaisia tietoja. Ammattikorkeakoulu ei kuitenkaan anna takuuta tai vakuutusta Ohjelman käytettävyydestä taikka siinä ilmoitettujen tietojen virheettömyydestä, puutteettomuudesta, luotettavuudesta taikka soveltuvuudesta Käyttötarkoitukseen. Ohjelman käyttäminen ja siinä esitettyjen tietojen hyödyntäminen ja niihin luottaminen on täysin Käyttäjän vastuulla. Ammattikorkeakoulu ei vastaa Ohjelman käytöstä aiheutuvista välillisistä tai välittömistä vahingoista taikka saamatta jääneestä liikevoitosta. Ammattikorkeakoulu pyrkii parhaansa mukaan ratkaisemaan Ohjelman toimivuudessa tai tiedoissa ilmenneet puutteet ja virheet sekä pyrkii ylläpitämään Ohjelmaa niin, että Käyttäjälle ei aiheutuisi pitkäaikaisia Ohjelman käyttökatkoksia. Ammattikorkeakoulu ei kuitenkaan vastaa Käyttäjälle minkäänlaisesta käyttökatkoksesta johtuvasta välillisestä tai välittömästä vahingosta taikka saamatta jääneestä liikevoitosta. Ammattikorkeakoululla on oikeus lopettaa Ohjelman ylläpitäminen siten, että se ei ole vastuussa Käyttäjälle ylläpitämisen lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista, välittömistä tai välillisistä vahingoista taikka muista kuluista. Ammattikorkeakoulua ei voida pitää vastuullisena mistään välittömistä tai välillisistä tappioista, kustannuksista taikka vahingoista, jotka ovat aiheutuneet tai jotka liittyvät Ohjelman käyttöön, sen sisältämän tai muodostaman tiedon käyttöön taikka Ohjelman ylläpitämisen lopettamiseen. Ohjelman käyttöönoton yhteydessä ohjelman käyttäjä hyväksyy edellä mainitut ehdot.

5 OHJELMAN KÄYTTÖ HUOM! Poro-optimi ohjelma on työkalu porojen ruokinnan suunnitteluun. Se antaa laskennallista tietoa porojen energiantarpeesta ja ruokinnan kustannuksista. Vastuu tietojen soveltamisesta käytäntöön on käyttäjällä. PORO-OPTIMI- OHJELMA Paliskunta: Omistajat: Tokat: 1. Vastuuvapautus 2. Tilan koneet ja laitteet 4.F) Ruokintapaikka F 5. Kustannukset 3. Tuotot 4.A) Tarharuokinta 4.B) Maastoruokinta 4.C) Ajoporojen ruokinta 4.D) Ruokintapaikka D 4.E) Ruokintapaikka E Kuva 1, ohjelman täyttöjärjestys Ohjelman täyttöjärjestys (kuva 1) 1. Aloita lukemalla vastuuvapautus ja jatka täyttämällä tilan koneet ja laitteet, sekä tuotot. 2. Jatka sen jälkeen täyttämään ruokintapaikkojen tietoja Tarha- tai maastoruokinta välilehdille. Jos sinulla on useita tarhoja tai poroja useilla maastoruokintapaikoilla, tai poroja sekä maasto- että tarharuokinnassa, voit täyttää lisäksi ruokintapaikkoja D, E ja F. Kaikki ruokintapaikat täytetään samalla menetelmällä. 3. Täyttämiesi tietojen perusteella ohjelma ilmoittaa kustannukset ruokintapaikkakohtaisesti kohdassa kustannukset. Täytettävät solut on merkitty keltaisella. Liikuttamalla kursori täytettävän solun päälle, saat esiin solun täyttöohjeen. Kaikki kustannukset ja tuotot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Koneiden ja laitteiden käyttöajalla tarkoitetaan koneen tai laitteen työaikaa ilman kuljettajan/käyttäjän työaikaa, jotka merkitään erikseen.

6 TILAN PERUSTIEDOT (TILAN KONEET JA LAITTEET) Tilan perustietoihin merkitään se omaisuus jota käytetään porojen ruokintaan liittyen. Porojen ruokintaan liittyviä vaiheita ovat porojen siirto ruokintapaikalle, porojen rehujen liikuttelu hankintapaikalta varastoon, varastosta ruokintapaikalle sekä ruokintapaikalla tapahtuva rehujen jakelu ja porojen seuranta. Perustietoihin ei merkitä poron rehujen viljelyyn käytettävää kalustoa. Viljelykalusto merkitään Korsirehujen tuotantokustannuslaskuriin jonne siirrytään varsinaisten ruokintasivujen kautta. 1. Koneiden ja laitteiden tuntikustannuslaskuri 1.1 1.2 Kuva 2, koneiden ja laitteiden tuntikustannuslaskuri 1.1 Käytettävät koneet (kuva 2) Täytä laskuriin niiden koneiden ja laitteiden tiedot joita käytät porojen ruokintaan liittyen. Jos käyttämäsi koneet ja laitteet puuttuvat laskurista, voit merkitä ne kohtaan Muu kone. 1.2 Koneista ja laitteista tarvittavat tiedot (kuva 2) Hankintahinta, : Merkitse kohtaan koneen/laitteen arvonlisäveroton hankintahinta. Mikäli koneet/laitteet ovat jo vanhoja, yli kymmenen vuotta käytössä olleita, voit laittaa hankintahinnaksi niiden arvioidun myyntihinnan. Poistoaika vuotta: Merkitse kohtaan laitteen poistoaika. Poistoajalla tarkoitetaan yleensä aikaa jossa hankintahinta kuoletetaan, mutta tässä tapauksessa poistoajalla tarkoitetaan laitteen pitoaikaa vuosissa, kunnes se vaihdetaan tai romutetaan. Jäännösarvo hankintahinnasta, %: Merkitse kohtaan laitteen arvioitu jäännösarvo prosentteina hankintahinnasta. Mikäli laite poistetaan kokonaan käytöstä, tai on muuten arvoton, jäännösarvo on 0%. Korkovaatimus, %: Merkitse kohtaan oman pääoman korkovaatimus. Poro- ja maataloudessa korkovaatimus on yleensä 5%. Käytä samaa korkoprosenttia jokaisessa laitteessa.

7 Vakuutus, /vuosi: Merkitse kohtaan laitteen vuosittaiset vakuutuskulut. Säilytys, /vuosi: Merkitse kohtaan laitteen säilytyksestä aiheutuvat vuosikulut. Mikäli sinulla on laitteille esim. halli säilytystä varten, arvioi laitekohtainen vuosikustannus. Kunnossapito, /vuosi: Merkitse kohtaan laitteen vuosittaiset keskimääräiset kunnossapitokulut. Muut kiinteät kustannukset, /vuosi: Merkitse kohtaan laitteesta aiheutuvat muut mahdolliset kiinteät kustannukset. Käyttökustannukset, /h: Merkitse kohtaan laitteen käyttökustannukset (kuten poltto- ja voiteluaineet) tuntia kohden. Käyttömäärä, /h: Merkitse tähän laitteen keskimääräinen käyttömäärä vuodessa tunteina. Oma palkkavaatimus: Merkitse kohtaan oma palkkavaatimus tai työntekijöille maksettava palkka jos tilalla on ulkopuolista työvoimaa. Porotalouden kannattavuusseurannan mukainen tuntipalkkavaatimus on vuonna 2010/2011 ollut 14 euroa. Täytettyäsi ylläolevat tiedot, voit tarkastella koneiden ja laitteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia laskurin alla olevasta taulukosta. Kuva 3, koneiden ja laitteiden tuntikustannuslaskurin tulokset näyttävä taulukko

8 2. Auton kilometrikustannusten muodostuminen (kuva 4) Täytä porotaloudessa käytettävän henkilö-/pakettiauton kokonaiskäyttömäärä/vuosi, sekä arvonlisäveroton hankintahinta ja jäännösarvo. Kuva 4, auton kilometrikustannuslaskuri Hankintahinta: Merkitse kohtaan pakettiauton tai porotaloudessa käytettävän auton arvonlisäveroton hankintahinta. Mikäli auto on jo vanha, yli kymmenen vuotta käytössä ollut, voit laittaa hankintahinnaksi sen arvioidun myyntihinnan. Käyttömäärä/ km/vuosi: Merkitse kohtaan auton vuotuinen käyttömäärä kilometreissä. Jäännösarvo: Merkitse kohtaan arvioitu jäännösarvo poistoajan jälkeen.

9 TUOTOT Tuottoihin merkitään kaikki porotaloudesta saatavat tulot. Tuottoihin ei merkitä poron rehujen viljelystä saatavia peltotukia. Peltotuet merkitään korsirehujen tuotantokustannuslaskuriin jonne siirrytään varsinaisten ruokintasivujen kautta. 1 2 3 Kuva 5, tuotot-välilehti 1. Teurasmäärät yhteensä (kuva 5) Vasa kpl: Merkitse kohtaan teurasvasojen tavoite tai saavutettu määrä. Vaadin kpl: Merkitse kohtaan teurasvaatimien tavoite tai saavutettu määrä. Hirvas/härkä kpl: Merkitse kohtaan teurashärkien/hirvaiden tavoite tai saavutettu määrä. Teuraspaino/kg, vasa: Merkitse kohtaan teurasvasojen keskipaino. Teuraspaino/kg, vaadin: Merkitse kohtaan teurasvaatimien keskipaino. Teuraspaino/kg, hirvas/härkä: Merkitse kohtaan teurashärkien ja -hirvaiden keskipaino. Lihan hinta, /kg: Merkitse kohtaan lihan keskihinta ilman ALV:tä. 2. Muut porotalouden tulot (ei koske vahingonkorvauksia eikä tukia) (kuva 5) Muu porotalouden tulo, : Merkitse kohtaan muita porotalouden tuloja esim. eloporojen myynti tai matkailu-/kilpaporojen tuotot. Kohtaan ei kuitenkaan merkitä vahingonkorvauksia. Taljat yhteensä, : Merkitse kohtaan taljojen myynnistä saatavat tulot. Sarvet yhteensä, : Merkitse kohtaan sarvien myynnistä saatavat tulot. 3. Eloporotuki (kuva 5) Porojen lukumäärä: Merkitse kohtaan eloporotukeen oikeutettujen porojen lukumäärä.

10 RUOKINTAVÄLILEHDET 1. Rehukustannus 1.1 1.2 1.3 1.4 A 1.5 B Kuva 6, ruokinta-välilehden alkuosa rehukustannus 1.1 Perustiedot ruokittavista poroista (kuva 6) Ruokittavien porojen määrä: Täytä tähän ruokintapaikalle ruokittavien porojen määrä yhteensä. Merkitsemällä ruokittavien porojen määräksi 1, voit tarkastella ruokintaa myös porokohtaisesti. Ruokintakauden pituus: Täytä tähän ruokintakauden keskimääräinen pituus päivissä. Lisärehun anto ylläpitotarpeesta: Täytä tähän annettavan lisärehun tarve ylläpitoenergiasta prosentteina. Tarharuokinnassa tarve on aina 100%, maastoruokinnassa tarve riippuu laitumien kunnosta. 100% ylläpitotarve tarkoittaa 1,1 rehuyksikköä (RY) eli 12,87 megajoulea (MJ) poroa kohti (vaatimen energian tarve). Ajoporoilla tarve on määriteltävä itse. Hirvaan ylläpito tarve on noin 1,5 rehuyksikköä, lisäksi ajoporot tarvitsevat lisäenergiaa työntekoon. Vasan energiantarve on noin 0,7 rehuyksikköä. Ylläpitotarpeen prosenttilukua nostamalla tai laskemalla voidaan siis määritellä laskennallisesti oikea lisärehun anto ylläpitotarpeesta laskettaessa ruokintakustannuksia erikoisryhmille, kuten vasat tai ajokkaat.

11 1.2 Itsetehty säilörehu satolajeittain (kuva 6) Klikkaamalla vihreällä merkittyjä säilörehun satolaji-soluja (kuva 6 kohta 1.2), saat esiin vetovalikon (kuva 7) säilörehun korjuuasteen valitsemiseksi. Rehuarvoiltaan erilaiset säilörehusadot merkitään omiin sarakkeisiin. Kuva 7, satolaji valitaan vetovalikosta jonka saa esiin klikkaamalla aktiiviseksi satolajin ilmoittavan vihreänsolun Jos olet teettänyt säilörehuanalyysin, valitse energia-arvoiltaan lähin säilörehunkorjuuaste oikeassa laidassa olevasta taulukosta (Aputaulukko 1.). Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot/rehutaulukot/marehtijat) 1.3 Säilörehun käyttötavoite ruokinnasta (kuva 6) Täytä tähän kohtaan tavoite säilörehun osuudesta ruokinnassa prosentteina. Huomioi että eri säilörehusadot ilmoitetaan omissa sarakkeissaan. Prosentit lasketaan kokonaisrehuntarpeesta. Mikäli prosenttiosuuden arvioiminen on vaikeaa, valitse ensin satolajit vetovalikosta (kuva 6 kohta 1.2) ja kuiva-aineprosentit (kuva 6 kohta 1.4), muuta sen jälkeen säilörehun käyttötavoite prosenttiosuuksia (kuva 6 kohta 1.3) sen mukaan että saat oman jaettavan säilörehun määrän kiloissa (kuva 6 kohta A) vastaamaan omaa satoasi tai satotavoitettasi. Esim. säilörehu sato A) 40 %, säilörehu sato B) 30% ja täysrehu 30%=100%, eli poron ravinnontarve on täysin tyydytetty. Punainen prosenttiluku (kuva 6 kohta B) viereisessä sarakkeessa ilmaisee rehujen yhteisen energiamäärän prosentteina kokonaistarpeesta. Laskelmissa on huomioitu ruokinnassa tapahtuva hävikki eri satolajien mukaan. Mikäli käyttämäsi ruokintamalli aiheuttaa tavallista suurempaa hävikkiä, huomioi hävikki pienentämällä säilörehusi tavoite prosenttiosuutta sen mukaan kuinka paljon arvelet hävikkiä syntyvän. Esimerkiksi syöttäminen suoraan avatusta pyöröpaalista voi aiheuttaa huomattavaa lisähävikkiä porojen tallatessa ja ulostaessa rehuihin vaikka paali poroille hajotettuna aiheuttaa parhaassa tapauksessa vain 15% hävikin. Hehtaarisadon määrän saa mittaamalla pellosta juuri ennen korjuuta niitetyn koeneliömetrin painon ja kertomalla sen

12 1.4 Kuiva-aineprosentti (kuva 6) Tähän kohtaan tulee säilörehun kuiva-ainepitoisuus prosentteina. Mikäli sinulla on saman satolajin säilörehuja eri kuiva-ainepitoisuuksilla, voit laittaa ne eri taulukoille viereisiin sarakkeisiin. Oikeasta laidasta (Aputaulukko 2.) näet esimerkkejä kuiva-ainepitoisuuksista, mikäli et tiedä oman rehusi kuiva-ainepitoisuutta. 1.5 Säilörehun tuotantokustannus (kuva 6) Tämä ei ole satokohtainen kustannus vaan koko kauden tuotantokustannus, eli tämä ilmoitetaan vain kerran vaikka satoja olisi useita. Tuotantokustannus linkittyy sarakkeeseen täyttämällä rehun tuotantokustannuslaskuri jonne siirrytään sivun ylälaidan kuvakkeesta. (Ohjeet tuotantokustannuslaskurin täyttöön sivulla 17.) 1.6 Ostettu säilörehu satolajeittain: Täytä kuten kohta Itsetehty säilörehu satolajeittain 1.7 Ostettu heinä satolajeittain: Täytä kuten kohta Itsetehty säilörehu satolajeittain 1.8 Itsetehty heinä satolajeittain: Täytä kuten kohta Itsetehty säilörehu satolajeittain 1.9 Täys-/väkirehu Valitse vetovalikosta käyttämäsi täys-/väkirehu. Mikäli käyttämääsi rehua ei löydy valikosta, valitse energia-arvoltaan käyttämääsi rehua lähinnä oleva rehu. Energia-arvot löydät viereisestä taulukosta (Aputaulukko 3.). Täys-/väkirehun käyttötavoite ruokinnasta, %: Täytä tähän täys/väkirehun tarve prosentteina.1 kg täysrehua päivässä on noin 75% poron ylläpitotarpeesta (sisältää 5%:n hävikin). Huom! Jos korsirehujen kohdat on täytetty, voit laskea täys- ja väkirehuntarpeen punaisella näkyvästä prosenttiosuudesta (kuva 6 kohta B). Täys-/väkirehun hinta /kg: Lisää tähän käyttämäsi rehun hinta euroa/kg. Rahdin hinta tulee kohtaan Logistiikkakustannukset (kuva 8 kohta 3.1) mikäli rahti laskutetaan erikseen tai olet järjestänyt rahdin itse. Yleensä rahti laskutetaan tilauksen yhteydessä jolloin hinta sisältää rahdin. 1.10 Jäkälän osuus energiantarpeesta Täytä tähän jäkälän osuus energian tarpeesta prosentteina. Voit jättää kohdan nollaksi, mikäli jäkälän määrä on vähäinen eikä sillä ole merkitystä energian saannin kannalta. Täytä silti kohdat "jäkälän määrä, kg" ja "jäkälä /kg", jotta jäkälä tulee kustannuksiin mukaan. Jos sinulla on käytössäsi myös muita terveysvaikutteisia rehuja, kuten kerppuja, voit halutessasi täyttää kohdan laskemalla kerppujen tuotantohinnan ja lisäämällä sen jäkälän hintaan. 1.11 Muun rehun osuus energiantarpeesta Voit täyttää tähän kohtaan muiden käyttämiesi rehujen osuuden prosentteina, mikäli niillä on merkitystä energiansaannin kannalta. Rehuyksikköarvo, jonka perusteella prosenttiosuus kokonaisenergiasta lasketaan, on täytettävä itse alla olevaan "muu rehu, ry/kg ka" -kohtaan. Muista huomioida rehun kuiva-ainepitoisuus.

13 Voit myös laittaa tähän kohtaan nollan ja täyttää alla olevaan kohtaan "muu rehu /kg" nuolukivien ja muiden tarvikkeiden hinnan yhteenlaskettuna ja laittaa kohtaan "muu rehu, määrä kg" määräksi 1 kg, jolloin myös ne tulevat mukaan kustannuksiin. Nuolukivien kustannukset voi ilmoittaa myös kohdassa 1.11"säilytys/varastointikustannukset", mikäli tämä taulukko on muussa käytössä. 1.12 Säilytys/varastointi vuosittaiset muuttuvat kulut Täytä tähän rehujen säilytyksestä ja varastoinnista aiheutuvat ruokintakauden muuttuvat kulut, esim. pressut jne. Nuolukivet ja muut tarpeet mitkä eivät mahtuneet rehutaulukoihin voi myös lisätä tähän, jolloin kaikki ruokinnasta aiheutuvat kustannukset saadaan mukaan. 2. Porojen seurantakulut Maastoruokinnassa tämä kohta sisältää myös paimennuskulut. Huom! ei koske varsinaista ruokintaa, ainoastaan porojen siirtämistä ruokintapaikoille ja paimennusta. Ruokintaan käytetty aika merkitään myöhemmin ruokintalogistiikan kustannuksiin ohjeiden mukaisesti. Porojen kuljetus ruokintapaikoille, km/pakettiauto: Täytä tähän kohtaan porojen siirtämiseen ruokintapaikalle autolla käytetty kilometrimäärä/ruokintakausi. Porojen kuljetus ruokintapaikoille, moottorikelkka/h: Täytä tähän moottorikelkan tarve porojen siirtämisessä ruokintapaikalle, tuntia/ruokintakausi. Tähän merkitään myös moottorikelkan käyttö paimennuksessa ja muussa porojen seurannassa ruokintakauden aikana Työaika/h: Täytä tähän kaikki porojen ruokintapaikalle siirtämiseen käytetyt henkilötyöajat tunteina. Myös porojen seurantaan käytetty aika merkitään tähän, mikäli seurantaa ei hoideta ruokinnan yhteydessä.

14 3.Logistiikkakustannukset Koneiden ja laitteiden käyttöaikaa kysyttäessä tarkoitetaan aina pelkästään koneen tai laitteen työaikaa ilman kuljettajan/käyttäjän työaikaa. 3.1 3.2 3.3-3.4 Kuva 8, ruokintavälilehden keskiosa logistiikkakustannukset 3.1 Ostetut kuljetuspalvelut /vuosi (kuva 8) Laske tähän kohtaan kaikkien rehujen siirtämiseen käytettyjen kuljetuspalvelujen yhteishinta. Myös muut ruokintaan kohdistuvat ostetut konetyöt laitetaan tähän kohtaan, esim. tien aukaisu. Koneiden vuokrakulut ilmoitetaan myös tässä kohtaa.

15 3.2. Käytettävät rehut (kuva 8) Täytä tähän kohtaan logistiikan kohteena oleva rehulaji. Käytä esitäytettyjä sarakkeita jos se on tilasi kannalta mahdollista. Rehulajin nimeä voi myös muuttaa. Huomioi eri säilörehusadot! Päivittäinen tarve voi olla kuiva-ainepitoisuudesta, hävikistä ja energiaarvosta johtuen huomattavasti erilainen, jolloin päivittäin jaettavan säilörehun määrä voi aiheuttaa vaihtelevia ajoja laitteilla, esim. kaksi kuormaa/päivä yhden sijaan. Tällöin tulee tarpeelliseksi ilmoittaa logistiikkakustannukset eri säilörehusadoille. esim säilörehu1 ja säilörehu2. 3.3 Kuljetukset hankintapaikalta varastoon - varastosta ruokintapaikalle - varsinainen rehunjako (kuva 8) Logistiikkakustannuksissa on tarkoitus selvittää kustannukset rehulajeittain hankintapaikalta varastoon, varastosta ruokintapaikalle ja varsinaisessa ruokinnassa. Koskee vain itse hoidettuja kuljetuksia. Täytä siis tarvittavat tiedot ruokintalogistiikan kaikista vaiheista. Jos käytät vuokrakoneita ilmoita vuokrat kohdassa Ostetut kuljetuspalvelut /vuosi (kuva 8 kohta 3.1) ja ilmoita tässä kohtaa vain kuljetuksen aiheuttamat omat työtunnit. Apulaitteiden kustannukset tulevat myöhemmin kohtaan 3.6 Apulaitteiden käyttö logistiikassa. Esim. Vieraalta ostetun pyöröpaalin logistiikka, jonka kuljetuksen hoidat itse, apulaitteina ovat peräkärry, paalisilppuri ja paalipihdit. Hankintapaikka pelto ->viedään traktorilla ja peräkärryllä varastoon tilan pihaan ->viedään varastosta ruokintapaikalle, edelleen traktori+peräkärry-> kuljetukset ruokintapaikalla eli rehunjakaminen ja paalinhajoitus traktorilla paalisilppuria käyttäen. KÄYTETTY KONE, kg/kuorma: Kohtaan merkitään koneella kerralla ajettavan kuorman koko. Kuormien määrä kpl/ruokintakausi: Kohtaan merkitään ruokintakauden aikana ajettavien kuormien määrä. Koneen käyttöaika tai ajettu matka kilometreinä kuormaa kohden: Tähän kohtaan merkitään kuormakohtaisesti rehujen kuljettamiseen käytettävä koneen käyttöaika/-matka purkuineen ja lastauksineen. Sisältää vain kuljetusvälineen käyttöajan ei henkilötyöaikaa. Työaika: Tähän kohtaan merkitään henkilöiden käyttämä työaika kuormaa kohden, sisältää myös koneiden ajamisen. 3.5 Käsinruokinta/pvä Täytä tähän ilman koneita suoritettavaan ruokintaan kuluva aika tunteina päivää kohden. Sisältää vain käsin tehtävän ruokinnan, kuten rehujen tarhaan viemisen ja levittämisen, ei esimerkiksi moottorikelkan reestä suoritettavaa heinän levittämistä. 3.6 Apulaitteiden käyttö logistiikassa h/ruokintakausi Täytä tähän apulaitteen käyttötunnit ruokintalogistiikassa koko ruokintakauden ajalta. Esim. Käytettäessä aiv-leikkuria rehujen jakamiseen, merkitse vain aika jona todella käytät leikkuria, kuten leikkaaminen ja levitys.

16 3.7 Matkat ruokintapaikalle ilman kuormaa Mikäli porojen ruokintapaikka sijaitsee tilakeskusta kauempana, tulee ruokintapaikalle siirtymisestä aiheutuvat kustannukset laskea. Tähän kohtaan merkitäänkin ilman kuormaa ruokintapaikalle siirtymisestä muodostuvat kilometrit/matka-aika sekä tehtävien matkojen määrä. 4.Rakennelmakustannukset 4.1 Ruokintapaikan, eli maa-alueen vuokra Kohtaan täytetään mahdollinen ruokintapaikan vuokra/euroa/ruokintakausi. 4.2 Ruokintarakennelmat, hinta/ Kohtaan merkitään mahdollisesti käytössä olevien ruokintarakennelmien hinnat. 4. RAKENNELMAKUSTANNUKSET Mikäli rakennelmat tai aidat ovat vanhoja, jo yli 10v. käytössä olleita, voit laittaa hankintahinnaks 4.1 Ruokintapaikan, eli maa-alueen vuokra/ 0,00 4.2 Ruokintarakennelmat, hinta/ Ladot/varastot 0,00 Siilot 0,00 Ruokintakaukalot 0,00 Heinähäkit 0,00 Ruokinta-automaatit 0,00 Heinäjauhokopit 0,00 Muut 0,00 Yhteensä 0,00 Poisto% 5 % 0,00 Pääoman korko 5 % Taloudellinen pitoaika 20 4.3 Poroaidan hinta-arvio (jos tarkka hinta on tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi) Poroaidan pituus metreinä 0 Hinta metri 4,00 Yhteensä 0 Poisto% 5 % 0 Taloudellinen pitoaika 20 4.4 Poroaidan tarkka hinta (jos ei arviota edellisessä kohdassa) Poroaidan hinta 0,00 Poisto% 5 % 0,00 Taloudellinen pitoaika 20 Rakennelmien ja aitojen korkokustannus (5%) yhteensä 0,00 Rakennelmien ja aitojen toteutuneet hoitokulut vuoden aikana 0 4,3 ja 4,4 Kuva 9, ruokintavälilehden loppuosa rakennelmakustannukset 4.3 ja 4.4 Poroaidan hinta (Kuva 9) Täytä näistä kohdista toinen määritelläksesi porotarhasta aiheutuvat kustannukset. Kohtaan 4.3 voit merkitä suoraan poroaidan hinnan, mikäli se on tiedossa. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös kohdan 4.4 hintalaskuria, joka määrittelee poroaidan hinnan aidan pituuden perusteella. Metrihintana ohjelmassa on käytetty neljää euroa, jonka arvioidaan sisältävän aitamateriaalit, rakentamiseen käytetty työaika, sekä apuvälineenä käytettävien koneiden ja laitteiden käyttökustannukset.

17 KORSIREHUJEN TUOTANTOKUSTANNUSLASKURI Korsirehujen tuotantokustannuslaskureihin siirrytään ruokintavälilehtien kautta. Tuotantokustannuslaskureista linkittyy automaattisesti kilohinta itsetehdylle säilörehulle ja heinälle. Kuva 10, korsirehujen tuotantokustannuslaskuri

18 1. Kiinteät kustannukset 1.1 Konekustannukset Traktorin käyttö h/vuosi: Täytä tähän vuosittaiset rehun tuotannon vaatimat traktorin käyttötunnit. Hinta /h: Katso, tai laske tarvittaessa, traktorin käyttökustannukset "Tilan koneet ja laitteet" sivulta. 2.Traktorin käyttö h/vuosi: Täytä tähän vuosittaiset rehun tuotannon vaatimat 2. traktorin käyttötunnit. Hinta /h: Katso, tai laske tarvittaessa, traktorin käyttökustannukset "Tilan koneet ja laitteet" sivulta. Viljely- ja korjuukoneiden hankintahinta yhteensä, : Täytä tähän viljely- ja korjuukoneiden yhteinen hankintahinta. Mikäli koneet tai laitteet ovat jo vanhoja, yli kymmenen vuotta käytössä olleita, voit laittaa hankintahinnaksi niiden arvioidun myyntihinnan. Viljely- ja korjuukoneiden vakuutus- ja kunnossapitokulut yhteensä, /vuosi: Täytä tähän keskimäärin vuosittaiset viljely- ja korjuukoneiden vakuutuksesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset. Pääoman korko: Merkitse kohtaan oman pääoman korkovaatimus. Poro- ja maataloudessa korkovaatimus on yleensä 5%. Poistot, vuotta: Merkitse tähän laitteen poistoaika. Poistoajalla tarkoitetaan yleensä aikaa jossa hankintahinta kuoletetaan, mutta tässä tapauksessa poistoajalla tarkoitetaan laitteen pitoaikaa vuosissa kunnes se vaihdetaan tai romutetaan. 1.2 Rakennuskustannukset Rakennusten hankintahinta, : Merkitse tähän rehuntuotantoon liittyvien rakennusten hankinta- ja rakennuskustannukset. Rakennusten poistot, vuotta: Merkitse tähän rehuntuotantoon liittyvien rakennusten poistoaika. Rakennusten kunnossapito: Merkitse tähän rehuntuotantoon liittyvien rakennusten vuosittaiset keskimääräiset kunnossapitokulut. Rakennusten vakuutukset, /vuosi: Merkitse tähän rehuntuotantoon liittyvien rakennusten vuosittaiset vakuutuskulut. 1.3 Muut kiinteät kustannukset Merkitse kohtaan säilörehuntuotannosta aiheutuvat muut kiinteät kustannukset kuten vakuutukset, tilatuen hankintameno ym.

19 1.4 Pellon ja ojituksen kustannukset Pellon hankintahinta, : Merkitse tähän pellon hankintahinta. Pellon vuokrat, /vuosi: Merkitse kohtaan peltojen vuosittaiset vuokrakulut. Ojituksen hankintahinta, : Merkitse tähän ojituksen hankintahinta. Ojituksen poistot, vuotta: Merkitse tähän ojituksen poistoaika. Ojituksen kunnostuskulut, /vuosi: Merkitse kohtaan ojituksen vuosittaiset keskimääräiset kunnossapitokulut. 1.5 Työkustannukset Oma palkkavaatimus, : Merkitse kohtaan oma palkkavaatimus tai työntekijöille maksettava palkka jos tilalla on ulkopuolista työvoimaa. Porotalouden kannattavuusseurannan mukainen tuntipalkkavaatimus on vuonna 2010/2011 ollut 14 euroa. Työntekijän tuntipalkka: Merkitse kohtaan työntekijän tuntipalkka. Rehuntuotantoon käytetty omatyö tuntia: Merkitse kohtaan rehuntuotantoon käytetty oma työaika tunteina. Ulkopuolisen työvoiman käyttötunnit: Merkitse kohtaan rehuntuotantoon käytetyn ulkopuolisen työvoiman työaika tunteina. 2. Muuttuvat kustannukset Merkitse muuttuviin kustannuksiin rehunteosta aiheutuneet muut kustannukset. 3. Tulot ja tuet Merkitse kohtaan peltotuet ja tilan ulkopuolelle myydyistä viljelytuotteista saadut tulot 4. Satomäärä Säilörehun tuotantokustannuslaskurissa käytetään satomääriä merkitessä tuoresadon painoa, kuivaheinän tuotantolaskurissa taas kuivaheinäsadon määrää. Kevätsato, kg: Merkitse tähän ensimmäisen sadon paino kilogrammoina. Hehtaarisadon määrän saa mittaamalla pellosta juuri ennen korjuuta niitetyn koeneliömetrin painon ja kertomalla sen 10 000. Syyssato, kg: Merkitse tähän toisen sadon paino kilogrammoina. Muut sadot, kg: Merkitse tähän muiden mahdollisten korjattujen satojen määrä kilogrammoina. Keskimääräiset korjuutappiot, %: Merkitse tähän korjuutappioprosentti. Korjuutappioprosentti määräytyy korjuumenetelmän mukaan. Keskimääräinen korjuutappioprosentti on noin 25%.

20 KUSTANNUKSET Kuva 11, kustannukset välilehti Täytettyäsi Poro-optimi-ohjelman voit siirtyä sivulle kustannukset tarkastelemaan ruokinnasta aiheutuvia kustannuksia. Taulukkoon on eritelty kustannukset ruokintapaikoittain ja kustannuslajeittain.