Kaupunginhallituksen kokoushuone

KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 5/2016 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 21.03.2016 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 73 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 74 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 75 Käsittelyjärjestys... 4 76 Tilinpäätös 2015... 5 - Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1.6. - 31.12.2015... 7 77 Henkilöstökertomus 2015... 11 - Henkilöstökertomus 2015... 13 78 Katsaus talouden tasapainottamisohjelmien henkilöstötavoitteisiin ja henkilöstöstrategian tavoitteisiin vuoden 2015 osalta... 48 - Henkilöstötavoitteet talouden tasapainottaminen 2015... 49 - Talouden tasapainottaminen joulukuuu 2015... 58 - Katsaus henkilöstöstrategian toimeenpanoon... 65 79 Talouden seuranta 29.2.2016... 71 - Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin... 74 - Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä... 77 80 Eroanomus luottamustehtävästä; Kurttio Arto... 80 81 Asemakaavan toteuttamissopimus kaupungin ja Carean välillä... 81 - Kaupungin ja Carean välinen asemakaavan toteuttamissopimus... 83 82 Kymenlaakson keskussairaalan asemakaavamuutos 8. kaupunginosa Hovinsaari, kaava nro 1012... 85-1012 Kaavaselostus... 88-1012 Kaavakartta... 104-1012_Merkit_ja_Määräykset... 105 83 Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, osa korttelia 7, osa Satama- ja Ruukinkatua sekä Tornatorintietä, kaava numero 0311... 106 - Asemakaavakartta... 109 - Kaavamääräykset... 110 - Asemakaavaselostus... 111 84 Tietohallintostrategia... 133 - Tietohallintostrategia luonnos... 134 85 Takaus HaminaKotka Satama Oy:n investointilainalle... 155 86 Takaus yritysoston rahoittamista varten/kotkan Energia Oy... 160 87 Täytetakaus tuulivoimalaitosten leasing-sopimuksen laajennukseen/kotkan Energia Oy... 165 88 Täytetakaus hyötyvoimalaitoksen kattilarevision rahoitukseen / Kotkan Energia Oy... 170 89 Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen... 175

KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 5/2016 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 21.03.2016 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT - Yhtiöjärjestys luonnos... 176 - Perustamissopimus luonnos... 179 - Osakassopimus luonnos... 180 90 Täyttölupahakemus nro 3011... 185 - Liite vakituiset täyttöluvat 3011... 186 91 Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2016... 187 92 Kotka-päivä 20.5.2016... 189 93 Vastaus valtuustoaloitteeseen uusista osoiteviitoista Eskolan vanhainkodille... 191 - Valtuustoaloite opasteiden nimenmuutoksesta entiseen Eskolan vanhainkotiin... 192 94 Valtuustoaloitteet, joita ei ole loppuunkäsitelty... 193 95 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset... 203

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus ESITYSLISTA 21.03.2016 1 KOKOUSAIKA Maanantai 21.3.2016 klo 16.30 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Mertsu Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 2 73 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 21.3.2016 Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 3 74 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 21.3.2016 Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 4 75 Käsittelyjärjestys Kh 21.3.2016 Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 5 D/773/02.06.01.03/2016 76 Tilinpäätös 2015 Kh 21.3.2016 Valmistelija: vt. talousjohtaja Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Talouden vastuualue lähettää Kotkan kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 69 :ssä edellytetään, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi on tehtävä selkoa talouden tasapainotustoimenpiteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen, jonka mukaisilla kaavoilla tilinpäätöslaskelmat on laadittu. Talouden vastuualue esittää, että kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tappio 8 798 218,28 euroa käsitellään seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa 3. siirretään tilikauden alijäämä 8 527 479,58 euroa tilikauden yli-/alijäämätilille Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseessa on 41 277 440,41 euroa alijäämää. Valtuusto käynnisti päätöksellään 10.6.2013 talouden tasapainotusohjelman, jota tarkennettiin 2.3.2015, 22.6.2015 ja 10.7.2015 tehdyillä päätöksillä. Tasapainotusohjelman tavoitteet on huomioitu vuoden 2016 talousarviossa. Talouden vastuualue esittää edelleen, että kaupunginhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilinpäätöksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi ulkomaanmatkaraportti ajalta 1.6. - 31.12.2015. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 6 Liitteet: 1. Vuoden 2015 tilinpäätösehdotus jaetaan kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille erillisenä liitteenä 21.3.2016 viimeistään klo 12.00. Tilinpäätösehdotus julkaistaan 21.3.2016 klo 13.00. 2. Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1.6. - 31.12.2015. Matkalaskut ja matkaraportit ovat nähtävissä kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2015 tappion 8 798 218,28 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa 3. siirretään tilikauden alijäämä 8 527 479,58 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi ulkomaanmatkaraportin ajalta 1.6. - 31.12.2015. Toimeenpano: Ote sekä tilinpäätösasiakirjat: Ote sekä tilinpäätös: Ote: tilintarkastajat tarkastuslautakunta vt. talousjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNGIN ULKOMAANMATKALASKURAPORTTI 1.6. - 31.12.2015 sisältää liikelaitokset Matkaraportti LASKU_ID HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS KP Euroscola -nuorten kokous MATKALASKU- OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) ok 39811009 Anttila Petri Ranska 14.10.2015 16.10.2015 Strasbourgissa Karhulan lukio päiväraha 174,90 0,00 päiväraha 102,20 pysäköinti 59,00 Lentoliput 340,50, ok 51781005 Broas Patricia Puola Gdansk 18.10.2015 21.10.2015 Seminaari Union of Batlic Cities Kaavoituksen palvelualuekilometrit 122,20 hotelli 243,30 Tutustuminen Samhallin ok 46981018 Haapanen Jorma Ruotsi Tukholma 04.06.2015 05.06.2015 toimintaan Tukholmassa. Kaupunginhallitus päiväraha 73,60 taksit 60,00 taksit 142,60 Hyvis-ICT Oy:n ja Systematic lennot+majoitus+ ok 46981022 Haapanen Jorma Tanska Århus 31.08.2015 01.09.2015 Oy:n tutustumismatka Århusiin. Kaupunginhallitus päiväraha 78,20 aamiainen 730,00 ok 25591114 Hannonen Markku Britannia Lontoo 23.09.2015 25.09.2015 Kotka Old Port Steering Group - perustamiskokous päiväraha 171,55 Maanhankinta ja luovutustaksikulut 115,36 ok 25591115 Hannonen Markku Venäjä Pietari 01.10.2015 02.10.2015 Kotka-päivä Pietarissa Maanhankinta ja luovutuspäiväraha 82,35 tapaamiset Pietarin ulkoaisiainkomitea, Old Porthanke ok 42841063 Hassinen Raino Venäjä Pietari 23.06.2015 ja Kotka-päivä 24.06.2015 Kirjaamo- ja toimistopalvelut päiväraha 82,35 ok 42841065 Hassinen Raino Viro Tallinna 15.09.2015 17.09.2015 Kirjaamo- ja toimistopalvelut päiväraha 59,93 ok 42841066 Hassinen Raino Venäjä Pietari 01.10.2015 02.10.2015 Virkamatka Pietariin Kirjaamo- ja toimistopalvelut päiväraha 51,85 ok 42841067 Hassinen Raino Venäjä Pietari 06.10.2015 07.10.2015 Virkamatka Pietariin Kirjaamo- ja toimistopalvelut päiväraha 51,85 ok 42841068 Hassinen Raino Saksa 25.11.2015 27.11.2015 Virkamatka Lyypekkiin Kirjaamo- ja toimistopalvelut päiväraha 161,65 -Hotelli 640,38 -Lentoliput 443,26 -Hotelli 142,41 -Junaliput 92,05 matkaliput 140,17 majoitus 262,15 taksit 164,00 matkaliput 149,50 taksit 150,00 aamukahvi laivalla 8,23 matkaliput 207,58 majoitus 160,00 matkaliput 221,71 majoitus 160,00 matkaliput 288,17 taksi 180,00 puuttuu 46971004 Helenius Jenna Norja Stavanger 21.09.2015 Erasmus+ projektimatka 28.09.2015 Norjaan Perusopetuksen hankkeet 0,00 0,00 puuttuu 46431011 Helve Taina Norja Muu kohde 21.09.2015 28.09.2015 VETA-projektin matka Langinkoski 0,00 0,00 Kesäretki asukkaiden ok 33831003 Himanen Heli Ruotsi Visby 14.06.2015 16.06.2015 ohjaajana. Mussalokoti päiväraha 75,20 0,00 ok 250651004 Härmä Marko Viro Tallinna 03.12.2015 04.12.2015 Vesisukellusseminaari Pelastustoiminta päiväraha 43,35 kurssimaksu 455,00 ok 11981005 Ikonen Leenakaisa Viro Tallinna 12.08.2015 15.08.2015 koulutus Kotkansaaren hammashoitola päiväraha 93,07 ok 49231011 Järvinen Eveliina Viro Tallinna 19.10.2015 20.10.2015 matkaliput 41,60 majoitus 164,00 kurssimaksu 420,00 Matka nuorten kanssa Tallinnaan Nuorisotalo Welho päiväraha 51,00 0,00 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 76

Matkaraportti LASKU_ID HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS KP MATKALASKU- OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) ok 25561042 Jääskeläinen Eeva Viro Tallinna 16.09.2015 17.09.2015 Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Kaupunkimittaus päiväraha 96,10 koulutusmaksu (sis. matkat, majoitus ja ruoka) 669,60 0 Erasmus+ maksoi kulut matkaliput 310,77 majoitus 239,89 ok 38931024 Kaakkurivaara Matti Belgia Muu kohde 22.06.2015 26.06.2015 Erasmus+ matka Monsiin Museotoiminta päiväraha 283,65 TSR tutustuminen ja ok 55351004 Karjalainen Antti Tanska Ålborg 02.08.2015 04.08.2015 verkottuminen Kulttuurin hallinto / yhteiset päiväraha 90,10 Lastenkulttuurikeskusten ok 33441031 Kemppainen Jaana Viro Tallinna 16.09.2015 18.09.2015 verkoston tapaaminen Lastenkulttuurin jakamattomat päiväraha 102,00 illallinen 28,00 päiväraha 161,65 ok 29841048 Koho Liisa Belgia Muu kohde 22.06.2015 24.06.2015 Matka Belgian Monsiin Museotoiminta kilometrit 51,92 0,00 matkaliput 149,50 Kotka-Tallinna taksit 150,00 ystävyyskaupunkitoiminta 60 aamukahvi laivalla ok 10471018 Koivisto Jarmo Viro Tallinna 15.09.2015 17.09.2015 vuotta juhlallisuudet Kaupunginhallitus päiväraha 59,93 8,23 ok 250771006 Koskela Kalle Viro Tallinna 03.12.2015 04.12.2015 Vesisukelluskurssi Pelastustoiminta päiväraha 43,35 ok 25491034 Lantta Matti Viro Tallinna 02.12.2015 Mittaustekniikan koulutuspäivät 03.12.2015 2-3.12.2015 Kaupunkimittaus Osallistuminen EASD(Euroopan diabetestutkijoiden yhdistys) ok 41981001 Lavikainen Anitta Ruotsi Tukholma 13.09.2015 18.09.2015 järjestämään kongressiin Osallistuminen Maanmittaustekniikan koulutuspäiviin Helsingissä ja ok 25441045 Lempinen Juhani Viro Tallinna 02.12.2015 03.12.2015 Tallinnassa Kaupunkimittaus päiväraha 65,50 matkaliput 13,20 kurssimaksu+ majoitus 505,00 osall.maksu, matkat ja majoitus 580,00 Kotkansaaren terveysasema päiväraha 160,00 0,00 päiväraha 65,50 muut kulut 11,20 ok 10691255 Lindelöf Henry Venäjä Pietari 23.06.2015 Neuvottelut Pietarin ulkoasiainkomitean kanssa, 24.06.2015 Kotka päivä lokakuussa Kaupunginhallitus päiväraha 51,85 Kotka-Tallinna 60v ystävyyskaupunkitoimintaa, ok 10691279 Lindelöf Henry Viro Tallinna 15.09.2015 17.09.2015 juhlallisuudet Tallinnassa Kaupunginhallitus päiväraha 58,65 osall.maksu, matkat ja majoitus 580,00 matkaliput 140,17 majoitus 261,90 taksit 226,90 neuvottelukulut 1244,91 matkaliput 149,50 taksit 160,30 ok 10691280 Lindelöf Henry Britannia Lontoo 23.09.2015 25.09.2015 Kotka Old Port steering groupperustamiskokous, Cambridge - yhteistyö, Suomen Lontoon suurlähettilään tutustuminen Kaupunginhallitus päiväraha 120,45 Matkaliput 310,63 majoitus 617,04 taksit/kuljetukset 340,57 edustuskulut 1109,95 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 76

Matkaraportti LASKU_ID HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS KP MATKALASKU- OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET ok 10691281 Lindelöf Henry Venäjä Pietari 01.10.2015 02.10.2015 Kotka päivä Pietarissa Kaupunginhallitus päiväraha 51,85 Kotka-Pietari yhteistyösopimuksen ok 10691282 Lindelöf Henry Venäjä Pietari 06.10.2015 07.10.2015 allekirjoitus Kaupunginhallitus päiväraha 53,00 Helsinki-keskuksen koordinaatioryhmän kokous päiväraha 40,00 ok 48351049 Lindholm Terhi Venäjä Pietari 05.06.2015 05.06.2015 Pietarissa Viestintä ja suhdetoiminta MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) matkaliput 207,58 majoitus 160,00 edustuskulut 13720,37 matkaliput 221,71 majoitus 160,00 taksimatkat 150,00 kilometrit 44,00 matkaliput 100,00 matkaliput 295,81 ok 48351050 Lindholm Terhi Tanska Muu kohde 02.08.2015 Tall Ships Races 2017 - isäntäsatamakonferenssi 05.08.2015 Aalborgissa päiväraha 180,20 Viestintä ja suhdetoiminta kilometrit 138,80 majoitus 239,90 taksit 24,80 lentoparkki 57,00 Helsinki-keskuksen viestintäryhmän kokous ja toimittajatapaaminen Pietarin Taksi juna-asemalta 10,53 ok 29981114 Makkonen Kari Venäjä Pietari 26.11.2015 27.11.2015 lehdistön kanssa Viestintä ja suhdetoimintapäivärahat 82,35 Hotelli 72,40 ok 25431025 Masalin Tom Sveitsi Zurich 01.12.2015 Neuvottelu Itämeren 02.12.2015 kaasuputkihankkeesta Maanhankinta ja luovutuspäiväraha 352,29 lennot 732,41 Euroscola - matka ok 32851002 Niemi Mikko Ranska 14.10.2015 16.10.2015 Strasbourgiiin Karhula päiväraha 174,90 0,00 ok 12331014 Piipponen Marja Viro Muu kohde 12.08.2015 14.08.2015 Lääkärikouluttajien kesäkoulu päiväraha 85,43 Karhulan hammashoitolamatkaliput 12,60 majoitus 420,00 matkat 35,80 Tukio-oppilaiden retki ok 32901015 Pryke Thomas Viro Tallinna 19.10.2015 20.10.2015 Tallinnaan Perusopetuksen hankkeet päiväraha 51,00 0,00 ok 43281023 Puro Jarkko Puola Gdansk 18.10.2015 Union of the Baltic Cities - 21.10.2015 seminaari Kaavoituksen palvelualuepäiväraha 102,20 matkaliput 340,48 majoitus 243,28 Tall Ships Races tapahtuma sekä isäntäsatamien 2017 matkaliput 310,77 ok 30001047 Rauhala Nina Tanska Ålborg 02.08.2015 05.08.2015 yhteisseminaari Yhteiset palvelut päiväraha 180,20 majoitus 239,89 ok 30001050 Rauhala Nina Viro Tallinna 15.09.2015 Kotka-Tallinna ystävyyskaupunkitoiminta 60vuotta, juhla ja konsertti 17.09.2015 Tallinnassa Yhteiset palvelut päiväraha 59,93 matkaliput 149,50 taksit 150,00 aamukahvi laivalla 8,23 ok 30001052 Rauhala Nina Ruotsi Tukholma 19.11.2015 Tall Ships Races-tapahtuma tukholmalaisille 19.11.2015 suurlähetystöille Yhteiset palvelut päiväraha 64,00 matkaliput 180,00 taksit 63,26 lentoparkki 19,00 ok 53451014 Ruotsalainen Leena Saksa Hampuri 07.09.2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston asiantuntijamatka Schleswig- 12.09.2015 Holsteiniin Nuorisotyön hallinto päiväraha 173,85 matkaliput 34,00 Koulutusmatka Englantiin ja päiväraha 102,00 majoitus+ ok 47551022 Salo Lea Britannia Lontoo 19.10.2015 23.10.2015 Tanskaan Kansainvälinen toiminta matkaliput 18,50 matkaliput 650,00 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 76

Matkaraportti LASKU_ID HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS KP MATKALASKU- OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) ok 28601027 Schimkewitsch Samuel Puola Gdansk 07.12.2015 CIMO:n rahoittama Valmistelevat vierailut -matka 11.12.2015 Gdanskiin Puolaan Karhulan lukio 0,00 0,00 ok 250991010 Tihula Tapio Viro Tallinna 03.12.2015 04.12.2015 Vesisukellusseminaari Pelastustoiminta päiväraha 43,35 kurssimaksu 455,00 Konferenssi "Community Involvement in Theme Museums, Tallinna 2.-3.9.2015 päiväraha 119,85 majoitus 162,00 matkaliput 52,40 päiväraha 119,85 pysäköinti 41,30 kilometrit 113,75 päivärahat 64,00 kilometrit 128,31 päivärahat 34,43 konferenssin osall.maksu 50 matkat Kotka - Helsinki - Kotka linjaauto 46 matkat Helsinki - Tallinna - Helsinki Tallink Silja Star 67 ok 31311053 Tiili Miia-Leena Viro Tallinna 01.09.2015 03.09.2015 Museotoiminta matkaliput 108,00 Lasten kulttuurikeskusten majoitus 126,00 ok 32491107 Toikka Heli Viro Tallinna 16.09.2015 18.09.2015 verkoston kokous Taikalamppu illallinen 28,00 Embassies meeting in matkaliput 180,00 puuttuu 32491111 Toikka Heli Ruotsi Tukholma 19.11.2015 19.11.2015 Stockholm Tall Ships race taksit 46,34 Vesisukellusseminaari 3.- ok 250121092 Tolonen Ilpo Viro Tallinna 03.12.2015 04.12.2015 4.12.2015 Riskienhallinta/hallinto pysäköinti 41,00 0,00 Ministeriöiden välinen päivärahat 102,18 tapaaminen Pietarissa 24- majoitus 528,12 ok 252061113 Veneskari Teemu Venäjä Pietari 24.06.2015 26.06.2015 26.6.2015 HALLINTO taksikulut 11,66 0,00 päivärahat 161,65 Remotely Piloted Aircraft majoitus 408,50 Systems (RPAS) workshop for matkaliput 17,20 ok 252061131 Veneskari Teemu Belgia 20.01.2016 22.01.2016 civil protection experts HALLINTO taksikulut 84,20 0,00 yhteensä 7 285,51 33 892,53 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 76

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 11 D/761/01.00.00.02/2016 77 Henkilöstökertomus 2015 Heja 9.3.2016 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Henkilöstökertomus on osa kaupungin tilinpäätöstä. Se on yhteenveto keskeisistä henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista ja henkilöstöön liittyvän toiminnan painopistealueista. Henkilöstökertomukseen on koostettu tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta, henkilöstömenoista, eläköitymisestä sekä osaamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstökertomuksen laatimisesta on vastannut henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala. Vuoden 2015 lopussa Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstömäärä oli yhteensä 3.382 henkilöä (koko vuoden keskiarvo). Se oli 121 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2014. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 2.698 ja määräaikaisen 684 henkilöä. Henkilötyövuosia mitataan kahdella tunnusluvulla. HTV1-luvuista on poistettu kaikki poissaolot, myös lomat. Se mittaa työpanosta, jolla toimintaa toteutetaan. HTV2-luvusta on poistettu palkattomat poissaolot. Se mittaa työpanosta, josta maksetaan. HTV1 vuonna 2015 oli 2.709,0 (kaupunki ja liikelaitokset, vuonna 2014 2.811,6) ja HTV2 oli 3.191,2 (kaupunki ja liikelaitokset, vuonna 2014 3.281,1). Sukupuolijakauma oli lähes sama kuin edellisinä vuosina, naisia oli koko henkilöstöstä 76,2 % ja miehiä 23,8 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,1 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden nousi edellisvuodesta 0,9 päivää/henkilö. Vuonna 2015 sairauspoissaolot Kotkan kaupungin osalta olivat 17,2 päivää/henkilö (vuonna 2014 16,3 päivää/henkilö). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyssairaudet olivat edelleen suurimmat poissaoloja aiheuttavat diagnoosiluokat. Vuonna 2015 sattui yhteensä 223 työtapaturmaa (vuonna 2014 212 työtapaturmaa). Maksetut palkat vuonna 2015 olivat noin 117 miljoonaa euroa (kaupunki ja liikelaitokset). Henkilöstöpalvelut pidättää itsellään oikeuden teknisiin muutoksiin henkilöstökertomuksessa ennen sen painattamista. Henkilöstökertomus käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaupunginhallituksessa 21.3.2016 sekä huhtikuussa kaupunginvaltuustossa.

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 12 Liitteet: Henkilöstökertomus 2015 Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä vuoden 2015 henkilöstökertomuksen tiedoksi. Merkittiin, että henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala oli kokouksessa läsnä asian käsittelyn aikana. Merkittiin myös, että kaupunginjohtaja Lindelöf poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 16:40 ja palasi klo 16:41. Henkilöstöjohtaja ilmoitti, että liitteessä on muutama tekninen virhe, jotka korjataan ennen asian viemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Puheenvuoron asiassa käyttivät Hirvonen, Lindelöf, Haapanen, Merivirta ja Haakana. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Kh 21.3.2016 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Liite: Henkilöstökertomus 2015 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2015 henkilöstökertomuksen ja päättää saattaa sen tiedoksi valtuustolle tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa henkilöstöpalvelut tekemään teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia henkilöstökertomukseen. Oikaisuvaatimusohje Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

Henkilöstökertomus 2015 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Sisällysluettelo Yhteispeliä 2 Uudistumista ja uutta 3 Tavoitteet ja toiminta 2015 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot 12 Sairauspoissaolot ja -kustannukset 14 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta 16 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen 17 Työterveyshuolto 18 Työsuojelu 19 Työtapaturmat 20 Pääluottamusmiestoiminta 21 Rekrytointi 22 Lähtövaihtuvuus 23 Eläketapahtumat 24 Henkilöstötuloslaskelmat 25 Kuvat: Kotkan kaupunki, Jari Pitkäkangas ja Jukka Koskinen Henkilöstökertomus 2015 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Yhteispeliä Vuosi 2015 oli monella tapaa haasteellinen vuosi. Kotkan talousvaikeudet jatkuvat ja säästötavoitteiden toteutuminen on hidasta. Kaupunki on joutunut vaikeiden päätösten eteen. Keväällä 2015 kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintamenettelyn lisäsäästöjen saamiseksi henkilöstökuluista. Yhteistoimintaneuvotteluissa päätettiin, että korkeintaan 17 Kotkan kaupungin työntekijää irtisanotaan siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 30.6.2016 ja yhteensä 14 vakanssia lakkautetaan eläköitymisten myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi yt-neuvotteluissa sovittiin organisaatiomuutoksista, jotka vietiin käytäntöön vuoden 2016 talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 17:stä irtisanomisuhan alla olevasta seitsemälle löytyi uutta työtä avoimeksi tulleista työpaikoista. Vuoden 2015 loppuun mennessä irtisanottiin yhteensä 10 henkilöä. Alkuvuonna 2016 on kaksi irtisanottua saanut työtä takaisinottovelvollisuuden kautta. Yt-neuvottelut ovat ohi ja päätökset on toimeenpantu. Päätösten loppuunsaattaminen on ollut monelle esimiehelle ja varsinkin irtisanotuille vaikeaa. Monet irtisanotuista ovat olleet Kotkan kaupungin palveluksessa vuosia ja vuosikymmeniä. Vieläkään tilanne ei ole ohi. Aina, kun organisaatio joutuu uhan alle, organisaatio samalla kriisiytyy. Tämä on inhimillistä. Yt-neuvottelut koetaan uhkana, vaikka se ei koskisi itseä tai omaa työyksikköä. Itse näen, että yt-neuvotteluihin liittyvä oirehdinta on yksi syy, miksi vuoden 2015 koko kaupungin sairauspoissaolot nousivat 0,9 päivää. Miksi Kotkan kaupungin talous on ajautunut siihen tilanteeseen, että jouduttiin käynnistämään yt-neuvottelut? Se ei ole kenenkään yksittäisen tahon syy. Koko Suomessa eletään taloudellisesti vaikeita aikoja. Yhteiskuntamme ja järjestelmämme ei sopeudu riittävän nopeasti muutoksiin. Poliittiset päättäjät joutuvat vaikeiden päätösten eteen ja ratkaisut on löydettävä niistä elementeistä, joihin päätöksenteolla voidaan vaikuttaa nopeasti. Ymmärrän hyvin, että kaupungin työttömyyslukuihin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin tai toimeentulotuen kustannuksiin ei pystytä vaikuttamaan yhden vuoden sisällä. Näiden asioiden muutoksiin tarvitaan pitkää kehittämistyötä, uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämistä. Nämä muutokset eivät näy yhden vuoden tuloksessa. pitäisi toisinaan pysähtyä miettimään omaa rooliaan ja osallisuuttaan toiminnassa. Kaupungin korkeinta päätösvaltaa käyttävät poliittiset päättäjät, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Poliittisilla päättäjillä on strategisen johtamisen tehtävä. He tekevät valintoja, mitä palveluja tuotetaan ja millä laadullisella tasolla. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat myös työnantajan edustajia kaupungissa. Poliittiset päättäjät toteuttavat kaupungin strategista johtamista ja tekevät strategisia linjauksia, esimiehet ja virkamiehet johtavat operatiivista toimintaa. Esimiehet mahdollistavat kaupungin palvelutoiminnan, luovat puitteet ja organisoivat resurssit. Työntekijät tuottavat palveluja parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikki teemme töitä kotkalaisten parhaaksi. Vallitsevissa epävarmoissa olosuhteissa päätösten ja priorisointien tekeminen niin poliittisten päätöksentekijöiden kuin virkamiestenkin osalta on haastavaa ja saattaa helposti muuttua poukkoilevaksi, herättää ristiriitoja ja luoda vastakkainasettelun ilmapiirin. Jotta ajatus kotkalaisten parhaaksi voisi toteutua, pitää päätöksenteon olla linjakasta ja perusteltua kautta koko päätöksenteon ketjun. Poukkoilevuus luo työilmapiiriin epävarmuutta ja kehittämistoimintaan passiivisuutta. Jokainen epävarmuustekijä tai ristiriidan siemen toimintaketjussa heijastuu aina viime kädessä työyhteisöihin ja palvelutuotantoon. Viisas päätöksenteko tarvitsee kompromisseja, rohkeutta, luottamusta ja yhteistyötä, ehkä ripauksen myös nöyryyttä. Minna Uusitalo Henkilöstöjohtaja Henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää, että päätöksentekokoneisto, esimiestoiminta ja myös palvelutuotanto toimii hyvin. Tärkeää on saada kokemus siitä, että teemme niitä asioita, mitä mieltä odotetaan. Jokaisen Kotkan kaupungin organisaatiossa toimivan 2 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Uudistumista ja uutta Uusi tekijä henkilöstökertomuksen puikoissa! Aloitin muutamia viikkoja sitten Kotkan kaupungilla henkilöstösuunnittelijana, ja muiden mielenkiintoisten tehtävien joukossa on ollut tämä käsillä oleva työ. Tutkimusten perusteella tiedetään, että työpaikan vaihtaminen lisää usein myönteistä työn imua. Ylipäätään uudet haasteet ja tehtävät saavat ihmiset innostumaan työstä. Olen itse huomannut viime viikkoina, että on herkullista tehdä pitkästä aikaa aivan uusia asioita täysin uudessa ympäristössä - vaikkakin ajoittain olo on kuin lumiukolla pihalla. Mikä sinun työssäsi on muuttunut viime aikoina? Miten olet sen ottanut vastaan? Tilanne, jossa on itse hakeutunut uuteen itseä kiinnostavaan työtehtävään on toki erilainen kuin muutostilanne organisaatiossa tai muuten ulkoa annettuina tulevat uudistukset omissa tehtävissä. Kuitenkin olisi hyödyllistä vaalia uteliasta tai edes neutraalia suhtautumista muutokseen. Ehkäpä opit uutta, ehkäpä kaikki vanha (hyvä) ei poistunutkaan, ja varmasti uudessa on vähintään jotain hyvääkin? esimerkiksi koulutus-, kuntoutus- ja virkistystoimien osalta. Hyvinvoinnista ja osaamisesta todella välitetään. Taannoin koulutuksessa eräs esimies ihmetteli, kun yksi ja sama muutos meni käytäntöön aivan eri tavoin kahdessa rinnakkaisessa työyhteisössä. Mukavan ilmapiirin hyvinvoivassa tiimissä uusi toimintatapa otettiin jouhevasti käyttöön. Nihkeämmän ilmapiirin työyhteisössä muutosta kipuiltiin paljon kauemmin. Vaalitaan siis innostusta ja hyvinvointia työpaikoilla - samalla ruokimme edelleen uudistumiskykyä. Anna Vanhala Henkilöstösuunnittelija Viisaammat ovat sanoneet, että nykytyöelämässä kannattaisi usein puhua pikemminkin uudistumiskyvystä kuin muutoksesta. Muutos viittaa yksittäisiin mullistuksiin, uudistumiskyky jatkuvampaan ja luontevampaan osaan organisaation toimintaa. Kaikesta päätellen meiltä Kotkan kaupungilta tätä uudistumiskykyä löytyykin. Lukuja on saatu kaunistumaan monessa kohtaa. Henkilöstömäärä ja sen myötä henkilötyövuosiluvut ja palkkakustannukset sekä myös lisä- ja ylityömäärät ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Paljon on saatu tavoitteen suuntaisesti ihan oikeasti aikaan. Se on ollut työn takana: vaatinut uudelleen ajattelua, venymistä ja tehostamista. Työyhteisöistä välittyykin viestiä, että löysät on nyt otettu pois, vapaamatkustajia ei enää mahdu mukaan. Olen Kotkassa uudessa työyhteisössä ollut vaikuttunut ihmisten omistautumisesta, ahkeruudesta, tehokkuudesta, ystävällisyydestä - ja myös työpaikan sosiaalisesta koheesiosta (kahvilla todella käydään tarkasti oikealla kellonlyömällä kaikki toimiston läsnäolijat yhdessä, tämä on minulle uutta). Sekä tietysti kaupungintalon henkilöstöravintolan mahtavista maisemista. Olen myös ilahtunut, miten paljon ja monipuolisesti henkilöstöön ja esimiestyöhön satsataan, Henkilöstökertomus 2015 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Tavoitteet ja toiminta 2015 Kotkan kaupungin henkilöstöä koskevat tavoitteet on kirjattu henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöpolitiikkaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, vastuullisuus ja arvostus. Strategisina päämäärinä ovat oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus; hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu; johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen sekä henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito. Henkilöstöstrategian päämäärien toteutumisesta laaditaan henkilöstöjaostolle ja kaupunginhallitukselle erillinen raportti. Kaupungille on laadittu kaksi talouden tasapainottamissuunnitelmaa, joihin on kirjattu toimintaa ohjaavia säästötavoitteita (kv 10.6.2013 105 ja kh 27.4.2015 161). Vuonna 2013 hyväksytyssä (kv 10.6.2013 105) talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, että vuosina 2014-16: vähennetään yhteensä 100 vakinaista ja 125 määräaikaista henkilötyövuotta (vertailu vuosi 2011), sairauspoissaolopäivät laskevat yhden päivän vuodessa, yhteensä kolme päivää/työntekijä (vertailuvuosi 2012), palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, yhteensä 7500 päivää ja jatketaan ylityökieltoa ja vähennetään lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia (vertailuvuosi 2012). Vakinaisten ja määräaikaisten vähentämistavoite on yhteenlaskettuna toteutumassa ainakin lähelle tavoitetta (tavoite yhteensä 225 htv2, vähennys 2015 loppuun mennessä 201,6 htv2). Kun vuoden 2015 henkilötyövuosilukuja (htv2) verrataan vuoden 2011 lukuihin, vakinaisia on 39,9 ja määräaikaisia on 161,7 henkilötyövuotta vähemmän. Määräaikaisten osalta tavoite on jo toteutettu, mutta vakinaisen henkilöstön säästötavoitteen osalta tavoite jäänee saavuttamatta. Käytännössä vakituisen henkilöstön vähentäminen vaatii konkreettisia supistamistoimenpiteitä palvelurakenteessa ja palveluverkossa. Vakituista henkilökuntaa ei pystytä vähentämään, jos palvelurakenne säilyy ennallaan. Palkkakuluissa on yli 2 miljoonan euron lasku vuodesta 2012 ja vuosien 2014 ja 2015 välillä laskua on lähes 400 000 euroa. Sairauspoissaolojen kasvu vuodesta 2014 on 0,9 päivää / työntekijä. Jos sairauspoissaolojen määrää vertaa vuoden 2012 lukuihin, jolloin sairauspoissaoloja oli 20,7 päivää/ työntekijä, tilanne on kuitenkin vielä varsin hyvä. Sairauspoissaolojen kasvun syiksi voidaan nimetä mm. se, että henkilöstöpalveluiden henkilöstöresursoinnissa on ollut vajausta. Sairauspoissaolojen vähentäminen vaatii jatkuvia ja systemaattisia toimenpiteitä sekä säännöllistä asian esille nostamista ja seuraamista. Myös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyminen voi olla yhtenä syyn sairauspoissaolojen kasvuun. Rahallisesti vuodesta 2012 sairauspoissaolojen vähentäminen on säästänyt lähes 700 000 euroa henkilöstökuluissa ja sijaiskuluineen lähes 1,2 miljoonaa euroa. Palkatonta vapaata säästösyistä on pidetty vuonna 2015 vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aivan tavoitteen tasolle ei ole vuosien 2012-2015 aikana päästy kertaakaan. Lähimpänä on oltu vuonna 2014, jolloin palkattomia säästösyistä 2440 päivää. Yhteensä vuosien 2012-2015 aikana säästöä on muodostunut kuitenkin jo lähes 690 000 euroa. Tämä rahasäästö on selvää nettosäästöä, koska poissaolojen ajaksi ei ole saanut palkata sijaisia eikä poissaolo ole saanut aiheuttaa muita kuluja. Lisä- ja ylityökustannusten osalta on myös nähtävillä selvä säästö vuodesta 2012, lähes 360 000 euroa. Talouden tasapainottamisohjelman tavoite on tältä osin saavutettu jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Haasteeksi jää pitää yllä tiukkaa ylityökuria. Talouden tasapainottamisohjelmaa täydennettiin keväällä 2015 (kh 27.4.2015 161) käynnistämällä yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli yhteensä 1.341.150 euron säästötavoite henkilöstökuluista vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin myös, että vuoden 2017 loppuun mennessä työterveyshuollon kustannukset laskevat 300.000 euroa. Yt-neuvottelut käytiin kevään ja kesän aikana. Yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset käsiteltiin kaupunginhallituksessa 17.6.2015 ( 161). Yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin, että korkeintaan 17 Kotkan kaupungin työntekijää irtisanotaan siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 30.6.2016 ja yhteensä 14 vakanssia lakkautetaan eläköitymisten myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 17:stä irtisanomisuhan alla olevasta seitsemälle löytyi uutta työtä avoimeksi tulleista työpaikoista. Vuoden 2015 loppuun mennessä irtisanottiin yhteensä 10 henkilöä. Vuoden 2016 alussa on kaksi irtisanottu saanut työtä takaisinottovelvollisuuden kautta. Rahallinen säästötavoite (1.341.150 vuoden 2017 loppuun mennessä) näyttää toteutuvan lähes täysin. Yllä esitetyn vähentämissuunnitelman mukaan henkilöstökulut laskevat 2017 loppuun mennessä 1.318.250 euroa. Tavoitteesta siis jäädään vain 22.900 euroa. Työterveyshuollon kustannuksista on säästetty vuoden 2015 aikana verrattuna vuoteen 2014 94.000 euroa eli tavoitteen suuntaisesti on edetty myös siinä. 4 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstön tunnuslukuja Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, keskimääräinen henkilöstömäärä 2013-2015 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä (keskiarvo) 3496 3501 3382 Vakituiset (keskiarvo) 2764 2754 2698 Määräaikaiset (keskiarvo) 732 747 684 HTV2 3247,9 3281,0 3191,2 HTV1 2757,6 2811,6 2709,0 Maksetut palkat / asukas 2 156 2 160 2174 Asukkaat / Henkilöstö 15,7 15,6 16,1 Henkilöstön kokonaiskeski-ikä 44,9 45,1 45,1 Naisten osuus henkilöstöstä 77,6 % 77,1 % 76,2 % Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä 42,5 % 40,1 % 43,0 % Sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön määrä laski Kotkan kaupungilla ja sen liikelaitoksissa yhteisesti tarkasteltuna. Suunta oli laskeva sekä edellisvuoteen että vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstörakenteessa naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on edelleen hieman laskenut edellisvuosiin verrattuna. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstön keski-ikä on pysynyt samana kuin aiemmin. (Kokonaiskeski-ikä- sekä ikäryhmätarkastelusta on poistettu eri kuukausien keskiarvosta kesäja heinäkuu, kesätyöntekijöiden alhaisen keski-iän vuoksi.) Maksettujen palkkojen määrä asukaslukuun suhteutettu nousi jonkin verran. Henkilöstömäärää ja -rakennetta, henkilötyövuosia eli työpanosta ja maksettuja palkkoja avataan tarkemmin niiden omissa osioissa (sivulta 6 alkaen). Henkilöstökertomus 2015 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstömäärän muutokset Henkilöstömäärä (keskimääräinen) Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2013-2015 2013 2014 2015 2013-2015 Kotkan Kaupunki 3 103 3 122 2 968-135 Kymenlaakson pelastuslaitos 271 263 300 29 Kymijoen työterveys 100 94 91-9 ICT Kymi 22 24 23 1 Yhteensä 3 495 3 503 3 382-113 Kokonaishenkilöstömäärä laski jonkin verran vuonna 2015. Kaupungin omassa organisaatiossa henkilöstön määrä pieneni edellisestä vuodesta 2014 peräti 154 hengellä. Vuoteen 2013 verrattuna lasku oli 135 henkeä. 2013 verrattuna. Sen sijaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen keskimääräinen henkilöstömäärä on ollut kasvussa viime vuosina. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 henkilöstölisäystä on tulut noin 11 %. Kymijoen työterveyden osalta luvuissa on ollut jonkin verran vaihtelua: henkilöstössä on ollut 9 %:n vähennys vuoteen 6 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstömäärän muutosta on tarkasteltu myös ammattiluokittain. Miltei kaikissa ryhmissä on tapahtunut vähenemistä vuoteen 2013 ja useimmissa ryhmissä myös edellisvuoteen verrattuna. Kotihoidon henkilöstössä vähenykset ovat olleet erityisen suuria, sekä määrää että suhteellista osuutta tarkasteltaessa. Muut lukumääräisesti suurimmat vähenijät olivat hoito-, kiinteistö- ja toimistohenkilöstöjen ryhmät. Henkilöstömäärän muutos vuonna 2015 Kotkan kaupunki, ammattiluokittain Ammattiluokat 2013 2014 2015 2013-2015 Hoitohenkilöstö 951 928 931-20 Kiinteistöhenkilöstö 209 197 185-24 Kotihoidon henkilöstö 142 127 107-35 Lääkärit 57 57 55-2 Muu henkilöstö 164 235 161-3 Opetushenkilöstö 470 474 465-5 Päivähoitohenkilöstö 432 435 423-9 Sosiaalityöntekijät 103 100 107 4 Tekninen henkilöstö 104 105 99-5 Teknisten tuntipalkkaiset 143 140 135-8 Toimistohenkilöstö 318 309 294-24 Henkilöstökertomus 2015 7 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä - Aktiivi ja lepäävä henkilöstö Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 2014-2015 2014 2015 Aktiivi Lepäävä Aktiivi Lepäävä Konsernipalvelut 568,0 25,1 574,9 26,3 Hyvinvointipalvelut 2 341,4 187,7 2 172,2 194,4 Kotkan kaupunki yhteensä 2 909,4 212,8 2 747,1 220,7 Kymenlaakson pelastuslaitos 253,0 10,0 286,3 13,5 Kymijoen työterveys 89,6 4,5 84,4 6,3 ICT Kymi 21,0 3,0 22,7 1,0 Kaupunki ja liikelaitokset 3 273,0 230,3 3 140,5 241,5 Henkilöstömäärää havainnollistaa aktiivin ja lepäävän henkilöstön tarkastelu. Aktiivi henkilöstö kuvaa sitä osaa työvoimasta, joka on tosiasiallisesti työssä tarkasteluhetkellä. Lepäävä henkilöstö tarkoittaa sitä osaa henkilöstöstä, joka tarkasteluhetkenä on ollut yli 21 päivää poissa töistä muusta syystä kuin normaalilla vuosilomalla. Tämä käsittää pääasiassa pitkillä sairauspoissaoloilla, perhevapailla tai palkattomilla vapailla olevia henkilöitä. Kotkan kaupungilla lepäävän henkilöstön määrä on noussut hieman vuoden 2015 aikana, samoin liikelaitoksissa lukuunottamatta ICT-Kymiä. Korkein keski-ikä on edelleen konsernipalveluiden vakituisella henkilöstöllä, 52 vuotta. Vakituiset palvelussuhteet ovat pitkiä. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten vakituinen työntekijä on ollut samalla työnantajalla keskimäärin noin 15 vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat kestäneet keskimäärin vuoden verran, erotuksena Kymenlaakson pelastuslaitos, jossa määräaikaisuudet ovat selvästi pidempiä, keskimäärin 4 vuotta. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 45,1 vuotta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli sama. Vakituisten osalta muutos on ollut hienoista, vain desimaaleissa näkyvää kasvua ja vastaavasti määräaikaisten osalta hienoista laskua. Henkilöstön keski-ikä ja keskimääräinen palvelusaika vuosina Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 12/2015 Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Vakit. Määr. Yhteensä Vakit. Määr. Konsernipalvelut 52 42 51 20,11 0,93 Hyvinvointipalvelut 48 38 44 14,35 0,63 Kotkan kaupunki yhteensä 49 38 45 15,60 0,66 Kymenlaakson pelastuslaitos 44 37 42 13,37 4,11 Kymijoen työterveys 49 27 48 8,63 0,45 ICT Kymi 45 33 44 12,98 1,36 Kaupunki ja liikelaitokset 48 38 45 15,19 1,00 8 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika ja henkilöstömäärä Tilanne joulukuussa 2015, Kotkan kaupungin vastuualueittain Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Henkilöstömäärä Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Vak. Määr. Yht. Opetustoimi 42,3 37,4 39,9 5,0 0,4 442,9 141,9 584,8 Vanhustenhuolto 46,2 36,2 42,6 13,6 1,0 430,2 129,6 559,8 Päivähoito 49,5 36,4 45,4 18,4 0,3 353,2 67,3 420,5 Terveydenhuolto 47,6 39,4 45,2 13,2 0,5 296,6 64,2 360,8 Tekniset palvelut 52,3 42,6 50,5 19,5 0,9 296,9 43,7 340,5 Sosiaalihuolto 47,0 43,9 45,9 13,8 1,5 218,5 94,5 313,0 Kaupunkikehitys ja kulttuuri 51,2 39,7 50,7 18,9 1,3 71,0 3,0 74,0 Hallinto 52,7 38,0 51,5 22,2 0,7 78,9 6,4 85,3 Hyvinvointineuvola 48,5 36,6 46,1 13,7 0,3 53,0 10,5 63,5 Kaupunkisuunnittelu 53,9 53,9 24,8 39,7 0,0 39,7 Liikuntayksikkö 47,1 35,0 44,5 16,9 0,3 24,6 4,0 28,6 Talous 50,5 50,5 15,8 16,0 0,0 16,0 Nuorisotyö 48,4 36,5 46,9 10,5 0,4 12,3 1,0 13,3 Ylläolevasta taulukosta käy ilmi henkilöstörakenne vastuualueittain. Se on järjestetty vakinaisen henkilöstömäärän mukaisesti, suurin ylimpänä. Joulukuussa 2015 tarkasteltuna kaupungin suurin vastuualue oli opetustoimi. Taulukosta nähdään myös henkilöstön keskiikä sekä keskimääräinen palvelusaika vastuualueittain. Henkilöstökertomus 2015 9 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Kotkan kaupunki, kuukausittain 2015 Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Henkilöstö yht. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 646 595 639 672 544 568 542 574 577 559 570 567 2413 2416 2415 2403 2401 2387 2384 23731 2355 2342 2335 2337 2015/01 2015/02 2015/03 2015/04 2015/05 2015/06 2015/07 2015/08 2015/09 2015/10 2015/11 2015/12 Vak. yht. Määräaik. yht. Määräaikaiset% 23% 22% 21% 20% 19% 18% 17% 16% Ylläoleva pylväskuvio havainnollistaa vuoden 2015 vakituisen ja määräaikaisen henkilöstömäärän kehitystä kuukausittain. Määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä on vaihdellut suunnilleen 18-22 prosentin välillä. Määräaikaisten osuus on ollut suurimmillaan huhtikuussa ja pienimmillään toukokuussa 2015. Kahtena edellisenä vuotena alin prosenttiosuus oli noin 20 prosenttia. Määräaikaisten osuus on hienoisesti vähentynyt viime vuosista. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain Kotkan kaupunki, joulukuu 2015 Kotkan kaupungin henkilöstö on naisvoittoista, kuten alla oleva taulukko kertoo. Vuoden 2015 eri kuukausien keskiarvoja tarkasteltaessa henkilöstöstä 76,2 % oli naisia (2577 naista, 805 miestä). Molempien sukupuolten osalta 55-59-vuotiaat olivat suurin ikäryhmä. Eri vastuualueista hyvinvointineuvolan ja päivähoidon vastuualueilla naisten osuus oli suurin: joulukuun 2015 läpileikkauskessa miltei 99 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten miehiä taas oli liikuntayksikössä, miltei 80 % henkilöstöstä. Kaupunkisuunnittelun ja teknisten palveluiden alueilla naisia ja miehiä oli suunnilleen yhtä paljon, mutta muuten lähes kaikki vastuualueet ovat naisvoittoisia. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain 2015/12 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies 19 ja alle 19 ja alle 20-24 20-24 25-29 25-29 30-34 30-34 35-39 35-39 40-44 40-44 45-49 45-49 50-54 50-54 55-59 55-59 60-64 60-64 65 ja yli 65 ja yli Aktiivi henkilöstömäärä Lepäävä henkilöstömäärä 10 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Työpanos Työpanosmittareita on kaksi: HTV1 = yhden kokoaikaisen henkilön tekemä todellinen työpanos vuodessa poislukien kaikki poissaolot ja lomat HTV2 = yhdelle kokoaikaiselle henkilölle maksettu työpanos vuodessa poislukien vain palkattomat poissaolot (ei lomat) Maksettu työpanos (htv2) vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV2 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 2197,1 596,7 2793,8-36,9-76,4-113,3 Kymenlaakson pelastuslaitos 193,1 97,0 290,1-6,1 37,0 30,8 Kymijoen Työterveys 81,9 2,7 84,5-7,2-1,3-8,5 ICT Kymi 20,3 2,4 22,7 1,9-0,8 1,1 Kaupunki ja liikelaitokset 2492,4 698,8 3191,2-48,3-41,5-89,9 Vuonna 2015 kaupungin työpanos (HTV2) laski sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön osalta. Myös Kymijoen Työterveydessä kehitys oli samansuuntaista. Kaupungin tavoite on ollut alentaa sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön HTV-lukuja vuosina 2015-2016. Tässä tavoitteessa on siis onnistuttu hyvin. Tehty työpanos (HTV1) on laskenut maksetun työpanoksen vanavedessä niin ikään reilusti. Tehty työpanos (htv1) vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV1 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 1819,4 546,4 2365,8-46,3-78,4-124,7 Kymenlaakson pelastuslaitos 158,4 95,7 254,1-8,4 36,4 28,0 Kymijoen Työterveys 67,1 2,6 69,7-6,4-0,9-7,3 ICT Kymi 17,1 2,3 19,4 2,2-0,8 1,4 Kaupunki ja liikelaitokset 2061,9 647,0 2709,0-58,9-43,7-102,6 Henkilöstökertomus 2015 11 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstömenot Maksetut palkat vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2015 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit. Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 83 017 679 19 376 639 102 394 318 2 965-399 801-396 836 Kymenlaakson pelastuslaitos 8 794 770 954 757 9 749 527-118 713 277 421 158 708 Kymijoen Työterveys 3 937 398 107 365 4 044 764-513 995-36 336-550 330 ICT Kymi 836 868 77 901 914 769 87 484-24 088 63 396 Kaupunki ja liikelaitokset 96 586 715 20 516 663 117 103 377-542 259-182 803-725 062 Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten palkkakulut laskivat vuoteen 2014 verrattuna noin 725 000 euroa ja vuoteen 2013 verrattuna noin 975 000 euroa. Kaupunki on siten edelleen onnistuneesti hillinnyt palkkakustannuksiaan. Samoin Kymijoen Työterveyden osalta palkkasumma on huomattavasti edellistä vuotta pienempi. Tässä esitetyt luvut ovat HR-raportoinnin maksettujen palkkojen mukaisia ja poikkeavat tilinpäätöksen luvuista. Luvut sisältävät investointien palkat, muttei palkkiopalkkoja, joita maksetaan ei-palvelussuhteessa oleville. Luvut sisältävät pelkän palkan, ei sivukuluja. Alla vertailun vuoksi kirjanpidon henkilöstömenoja koskeva taulukko, jonka luvut eivät sisällä investointien palkkoja (ne kirjautuvat investointien alle) mutta sisältävät palkkiopalkat, joita maksetaan ei-palvelussuhteessa oleville. Tässäkin esitetään pelkkä palkka, ei sivukuluja. Palkkakulujen vertailu euroissa (kirjanpito) Vuosi Palkkakulut 2014 100 710 460 2015 99 879 371 Säästö 2014 vs. 2015-831 089 12 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Lisä- ja ylityöt vuonna 2015, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Lisä- ja ylityökustannus 2014 Lisä- ja ylityökustannus 2015 Muutos Muutos % Hallinnon vastuualue 9 543 9 288-255 -3 % Talouden vastuualue 5 437 7 377 1 940 36 % Kaupunkikehitys ja kultt. vastuualue 13 045 9 474-3 571-27 % Kaupunkisuunnittelun vastuualue 0 0 0 0 % Teknisten palveluiden vastuualue 209 441 186 761-22 680-11 % Terveydenhuollon vastuualue 52 787 62 445 9 658 18 % Vanhustenhuollon vastuualue 92 873 78 293-14 580-16 % Sosiaalihuollon vastuualue 42 655 53 463 10 808 25 % Opetustoimen vastuualue 3 167 932-2 235-71 % Päivähoidon ja varhaiskasv. vastuualue 9 282 6 423-2 859-31 % Hyvinvointineuvolan vastuualue 438 376-62 -14 % Nuorisotyön yksikkö 1 291 392-899 -70 % Liikuntayksikkö 11 429 13 279 1 851 16 % Kotkan kaupunki 451 389 428 503-22 886-5 % Yksi kaupungin säästöohjelman tavoitteista on lisä- ja ylitöistä aiheutuvien kustannusten vähentyminen. Kustannukset ovatkin vähentyneet vuonna 2015. Edellisvuoteen verrattuna lisä- ja ylitöiden kustannukset laskivat 5 %, kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lasku on ollut vieläkinhuomattavampaa: koko kaupungin osalta vähennys lisä- ja ylitöiden kustannuksissa on ollut peräti 46 %, kun katsotaan muutosta vuoteen 2012 verrattuna. Kaupunki on pyrkiinyt siirtämään työpanosta enemmän säännöllisen työajan puolella hoidettaviin tehtäviin siinä määrin kuin työaikojen suunnittelu sen mahdollistaa. Ylityökustannukset ovat laskeneet tavoitteen mukaisesti ja niiden voidaan odottaa edelleen laskevan tai vähintään pysyvän ennallaan. Euromääräisesti suurimmat säästöt ovat tulleet teknisten palveluiden ja vanhustenhuollon alueelta. Prosentuaalisesti tarkasteltuna lasku on ollut suurinta opetustoimessa, peräti 71 %. Henkilöstökertomus 2015 13 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Sairauspoissaolot ja -kustannukset Sairauspoissaolot henkilöä kohden ja sairauspoissaolojen kustannukset 2015 ja 2014-2015 muutos, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset SPO / Hlö Vakit Määrä Yht. Kustannus Kustannus sijaiskuluineen Muutos 2014-2015 SPO / Hlö Vakit. Yht. Määrä Kustannus sij. kuluineen Kotkan Kaupunki 18,5 11,9 17,2 3 331 337 5 491 039 0,9 0,0 0,8 112109 Kymenlaakson pelastuslaitos 16,1 0,7 11,1 238 225 414 788 0,2-0,1-1,7 76859 Kymijoen Työterveys 8,8 2,4 8,7 68 088 68 088 3,3-10,0-3,5-79412 ICT Kymi 4,0 0,9 3,7 5 514 10 531 17,1 0,0-14,7-38725 Kaupunki ja liikelaitokset 17,9 10,3 16,3 3 643 164 5 984 447 0,6-0,6 0,4 70 832 Viime vuonna Kotkan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen muutamia vuosia kestänyt laskeva kehitys katkesi. Sairauspoissaolojen kustannukset nousivat vuonna 2015 vajaat puoli miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset alentuivat kuitenkin Kymijoen Työterveyden ja ICT Kymin osalta. Kaupungin sairauspoissaolosta aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat lähes 5,5 M. Varsinaisesti sairauspoissaolojen kustannuksien katsotaan koostuvan sekä palkkasummasta, jonka organisaatio on maksanut sairastamisesta että sairauspoissaolojen sijaistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Taulukossa on esitetty lisäksi myös pelkkä sairauspoissaolojen palkkakustannus (ilman sivukuluja). Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä Kotkan kaupunki, 2015 25 20 21 % 21 % 20 % 15 11 % 10 5 8 % 5 % 6 % 8 % 0 1-3 pv 4-10 pv 11-20 pv 21-30 pv 31-40 pv 41-50 pv 51-60 pv vähint. 61 pv 14 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Kaikista sairauspoissaolopäivistä suurin osa keryy lyhyemmistä, korkeintaan 10 päivän poissaoloista. Niiden osuus oli 42 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Vastaava osuus vuonna 2014 oli 44 % mutta vuonna 2013 selvästi alempi, 37 %. Sairauspoissaolojen kustannukset kasvoivat vuonna 2015. Sijaiskuluineen lisäys oli kaupungin ja liikelaitosten osalta noin 71 000 euroa. Esimiehen myöntämien sairauspoissaolon enimmäispituus muutettiin kaupunginhallituksen 17.6.2015 ( 166) päätöksen mukaisesti viideksi päiväksi. Aiemmin sairauspoissaolo esimiehen luvalla oli mahdollista maksimissaan kolmen päivän ajan. Välillä 1.7.-31.12. muutosta edeltävältä vuodelta 2014 tällaisia esimiehen myöntämiä poissaolokertoja oli 1583 ja päiviä 2750. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 1777 kertaa ja 3191 päivää. Lääkärin kirjoittamat sairauspoissaolot vähentyivät useassa diagnoosiluokassa, alla olevan taulukon mukaisesti. Muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksista nämä sairauspoissaolot vähentyivät edelleen, jo kolmantena vuonna peräkkäin. Työhyvinvointisuunnitelman mukaiset tules-vaivojen ennaltaehkäisyyn keskittyneet toimenpiteet tuottivat siten edelleen toivottua tulosta. Myös kuntoutustoiminnalla oli vaikutusta tules-vaivojenvähentymisessä. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT / HENKILÖ KOTKAN KAUPUNKI VASTUUALUEITTAIN, 2015 30,0 25,0 25,2 21,5 22,2 20,0 15,0 10,0 13,9 16,3 17,5 10,5 12,4 14,5 15,0 10,3 16,2 6,8 5,0 0,0 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue, HALL Hallinnon vastuualue, TELA Tekniset palvelut, KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta, TARA Talouden vastuualue, TERV Terveydenhuollon vastuualue, VANH Vanhustenhuollon vastuualue, SOSH Sosiaalihuollon vastuualue, OPET Opetustoimen vastuualue, PAIV Päivähoidon vastuualue, NUOR Nuorisotyön yksikkö, HNLA Hyvinvointineuvola, LIIKUNTA Liikuntayksikkö Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sidekudoksen sairaudet 17 170 17 898 Vammat, myrkytykset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet 5 697 5 877 7 167 8 208 5 423 6 218 2015 2014 Muut yhteensä 13 212 13 157 Sairauspoissaolopäivät diagnoosiryhmittäin 2015 0 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Henkilöstökertomus 2015 15 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta Työhyvinvointia tukevaa toimintaa järjestettiin vuonna 2015 työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Tupakasta luopumista tuettiin edelleen vuonna 2015. Työterveyshuollon toteuttamaan ja työnantajan rahoittamaan yksilölliseen vieroitukseen osallistui 10 henkilöä. Kustannukset tästä toiminnasta olivat noin 3000 euroa. Esimiehiä tuettiin sairauspoissaoloihin puuttumisessa. Aiheeseen liittyvää ohjeistusta ja työkaluja on hyvin tarjolla. Muun muassa varhaisen tuen käytännöt ovat vakiintuneet normaaliksi osaksi esimiestoimintaa. Työhyvinvointia tuettiin myös koulutuksin. Näistä on kerrottu tarkemmin kohdassa Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen. Vuonna 2013 käyttöön otettua, yksityisellä palveluntuottajalla toteutetun leikkauksen kustannusten korvausta jatkettiin vuonna 2015. Harkinnanvaraisen edun saamiseksi tuli määriteltyjen ehtojen täyttyä ja myöntöön vaikuttivat myös vamman laatu ja työntekijän työtehtävät.toimintamallin mukaisesti vuonna 2015 korvattiin yhteensä neljä leikkausta ja niistä koitui kustannuksia yhteensä 9357 euroa. Malli saavutti tavoitteensa: jokainen leikattu oli sairauslomalla kokonaisuudessaan alle 3 kuukautta. Perinteinen kaupungin henkilöstön tyhy-iltapäivä toteutettiin 9.9.2015 vietettiin Varissaaressa. Yli 500 henkeä vietti kaupungin henkilöstön tyhyiltapäivää aurinkoisessa ja leppoisassa tunnelmassa. Työsuojelun vastasi tukijoukkoineen järjestelyistä. Ohjelmassa oli saareen tutustumista, seurustelua, syömistä ja kahvittelua. Lisäksi Kotkan Meripelastusseura esitteli toimintaansa ja kalustoa, mikä kiinnosti merikaupungin henkilöstöä kovastikin. Kotkan kaupungin virkistytoimintaa käytettiin monipuolisesti ja aktiivisesti (ks. taulukko alla). Avantouinnin osalta on tosin todettava, että osa edellisvuodesta tapahtuneesta kasvusta johtuu laskutusteknisistä seikoista eli loppuvuoden 2014 käyntikertojen kirjautumisesta vuodelle 2015. TUETUN VIRKISTYSTOIMINNAN KÄYNTIMÄÄRÄT KOTKAN KAUPUNKI, 2014-2015 Paikka / Tapahtuma 2014 2015 Kotkan kaupunginteatteri 905 594 Vellamo 110 Avantouinti 391 910 Kymi sinfonietta 193 246 Uimahallit 15793 15584 Maretarium 86 82 Meripäiväjuoksu 30 26 Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava kysely oli tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, mutta henkilöstöpalveluiden tilanteen johdosta kysely on siirretty vuodelle 2016. Niin ikään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tiimoilta tullaan tekemään kysely ja päivittämistyötä vuonna 2016. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin liittyvät ongelmat eivät ole nousseet esille vuoden aikana. Työkalut ongelmatilanteiden hallintaan ovat kunnossa sekä työntekijöiden tiedossa ja käytössä. Ongelmatilanteissa jokainen yksittäinen henkilö voi myös aina ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun, henkilöstöpalveluihin tai työterveyshuoltoon. Henkilöstölle tarjottiin ohjattua liikuntaa, muun muassa vesijuoksuharjoittelua. Harjoittelu tapahtui omalla ajalla ja sitä toteutettiin 57 ohjauskertaa, joista kertyi yhteensä 815 harjoittelukäyntiä. Kotkan Opiston kanssa yhteistyössä järjestettiin tyhy-jumppia: jumppaa toteutettiin 52 ohjauskertaa, joilla yhteensä 642 käyntiä. 16 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen Kotkan kaupunki panostaa henkilöstöstrategiansa 2013-2016 mukaisesti ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Kaupungin henkilöstöpalvelut laatii vuosittain keskitetyn koulutussuunnitelman. Sen mukaisesti järjestetään esimies- ja henkilöstökoulutusta eri aihepiireihin liittyen. Vuoden 2015 esimieskoulutusten aiheina olivat muun muassa esimiehen palautetaidot; vaikeat tilanteet esimiestyössä, osallistujia; työnlainsäädäntö ja muutostilanteet. Henkilöstökoulutuksia pidettiin työturvallisuudesta, kilometrikorvausten verollisuudesta, stressinhallinnasta ja työssäjaksamisesta sekä muutoksen hallinnasta. Esimiesinfoja järjestetään kaupungin esimiehille ajankohtaisista aiheista noin kahden kuukauden välein. Vuoden aikana niitä toteutui viisi: kolme keväällä ja kaksi syksyllä. Tilaisuudet tavoittavat keskimäärin hieman alle puolet esimiehistä. Näillä infoilla vahvistetaan henkilöstöjohtamiseen liittyvää tiedottamista. -päiviä, joihin pääsevät osallistumaan sekä uudet että kokeneemmat esimiehet. Koko kaupungille on laadittu myös lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki voi hakea vuoden 2016 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Vuoden 2015 tammikuussa haettiin vuoden 2014 koulutuskorvaus 2060 koulutuspäivältä ja korvausta saatiin yhteensä 41941,60. Vuonna 2015 koulutuskorvauspäiviä oli 3130, korvausta saatiin 59 854,99. Koulutusseurantaa on syytä kehittää edelleen, että kaikki koulutuspäivät saadaan mukaan koulutuskorvaushakemukseen. Kehityskeskustelujen käyminen näyttäisi yleistyneen ja kehitys jatkuu toivottavasti samansuuntaisena jatkossakin. Vuonna 2015 kaupungilla käytiin kehityskeskustelu arviolta 2949 työntekijän kanssa. Heistä noin 44% käytti tukena kehityskeskusteluohjelman sähköistä lomaketta. Myös paperiversio oli käytössä arviolta 150-200 kehityskeskustelussa. Lisäksi tarjolla oli Ekamin järjestämää esimiesvalmennusta uusille esimiehille (EVA) sekä Kotkan kaupungin omia EVA Eri koulutusmuotojen käyttö vuonna 2015 Kotkan kaupunki Koulutusmuoto Henkilöä Päivää Oppisopimuskoulutus/koulutustuki 49 398 Oppisopimuskoulutus/palkaton 11 185 Yhteistoimintakoulutus,palkallinen 28 157 Opintovapaa, palkaton 40 5259 Opintovapaa, osapalkkainen 0 0 Opiskelu, palkaton 9 116 Koulutukseen käytetyt matkustuspäivät 703 2100 Keskitetty henkilöstön kouluttaminen 311 10,5 Esimieskoulutukset 653 11 Yhteensä 1804 8237 Henkilöstökertomus 2015 17 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Työterveyshuolto Työterveyden toimenpiteet ja käyntimäärät Kotkan kaupunki Toimenpide Hlöä / Kpl Kohdennetut terveystarkastukset 329 Työpaikkaselvitykset ja -seurannat 59 Työterveysneuvottelut 156 Vajaakuntoisten tarkastukset 253 Työkykyarviot 64 Erikoislääkärin konsultaatiokäynnit 51 Kirjoitetut lääkärilausunnot 227 Käyntimäärät Kpl työterveyslääkäri 7 575 työterveyshoitaja 4 297 työterveysfysioterapeutti 1 009 työpsykologi 277 Kotkan kaupungin liikelaitos, Kymijoen Työterveys tuottaa kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmalle vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden mukaisesti työkyvyn varhainen tukeminen, riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisevä reagointi ja osaltaan työhyvinvointitoiminnan johtamisen tukeminen ohjasivat tarkastelukauden toimintaa. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja niihin liittyvät kohdennetut henkilöstön terveystarkastukset toteutettiin vuodenvaihteessa vastuualueiden johtoryhmissä laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Aktiivisen tuen askelmerkkien mukaisen toimintatavan juurrutus jatkui. Työntekijän, esimiehen, työterveyslääkärin ja työhyvinvointiasiantuntijan kesken käytyjen työterveysneuvottelujen määrä väheni resurssipulasta johtuen 21 % edellisestä vuodesta. Neuvottelujen keskiössä pääsääntöisesti oli jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen tai sairauslomalta työhönpaluun tukeminen. Työeläkeyhtiön tukemia työkokeiluja järjestettiin 24 ja Kelan osa-sairauspäivärahaa käytettiin 27 henkilölle työhönpaluun tukena. Pyrkimys vaikuttaa työkyvyn tukemiseen ja sen myötä sairauspoissaolojen vähentämiseen ovat olleet keskiössä jo useamman vuoden ajan työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteutetuissa liikuntaryhmissä. Työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti vuonna 2015 toteutettiin kolme TULES-ryhmää, joihin osallistui yhteensä 30 henkilöä. Kymmeneen liikuntareseptiryhmään (vesi- ja kuntosaliliikunta) osallistuneita oli vuoden 2015 aikana yhteensä 81 henkilöä. Vuoden 2014 alussa palkalliseksi muuttuneeseen ryhmäkuntoutukseen osallistuminen oli vilkasta myös vuonna 2015, jolloin yhteensä 144 henkilöä osallistui Aslak-, Tyktai kuntoremontti kuntoutukseen. Kuntoutuspäiviä näistä kertyi yhteensä 4425. Yhteistyössä toteutettu liikuntaryhmä- ja kuntoutustoiminta Määrä / Kpl Osallistuneet TULES-liikuntaryhmä 3 30 Vesiliikuntaryhmä 4 32 Kuntosaliryhmä 6 49 Kuntoremontit/-treffit 7 101 Aslak-kuntoutus 10 35 TYK-kuntoutus 1 8 Suurimmasta diagnoosiryhmästä, tuki- ja liikuntaelinsairauksista kirjoitetut sairauspoissaolopäivät vähentyivät edellisestä vuodesta 4%, vajaa tuhat päivää. Mielenterveyden häiriöistä kirjoitetut sairauspoissaolot vähenivät niin ikään tuhannella päivällä, lähes 13% edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten näkökulmasta tarkasteltuna ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan osuus oli edellisen vuoden tavoin 40 % työterveyshuollon kokonaiskustannuksesta. Työterveyshuollon kokonaiskustannus vuonna 2015 oli 1,6 Milj. euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 1,7 Milj. euroa, joten säästöä on saatu noin 100 000 euroa. Ennaltaehkäisevän toiminnan kustannus oli 0,66 Milj. euroa ja sairaanhoidon osuus oli noin 0,96 Milj. euroa. Keskimäärin työterveyshuollon kustannus henkilöä kohti oli 552 euroa (edellisvuonna 530 e/hlö) Työterveyshuollon nettokustannusten osuus palkkasummasta oli arviolta 0,95 %. 18 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on parantaa yhteistyössä henkilöstön kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan edellytyksiä työpaikoilla. Vastuu työsuojelun toteutumisesta on kuitenkin työnantajalla ja siten työnantajan edustajilla esimiehillä. Tänä päivänä puhutaan turvallisuusjohtamisesta sekä myös työhyvinvointijohtamisesta. Kaupungin työsuojeluntoimintasuunnitelma on laadittu kausiksi 2014-2017. Päätavoitteena on työsuojelun työpaikkojen työolojen kartoitusten ja riskien arvioinnin avulla parantaa työturvallisuutta, työolosuhteita ja siten myös työhyvinvointia. Apuna riskienkartoittamisessa käytetään 4Ks Riskipiste- ja raportointiohjelmaa sekä STM:n riskienkartoituslomakkeistoa. Työterveyshuolto tekee omalta osaltaan työpaikkaselvityksiä, joissa työsuojeluhenkilöstö on aktiivisesti mukana. Kohdennetut terveystarkastukset yhdessä työpaikkaselvitysten kanssa antavat kokonaiskuvan henkilöstön tilasta ja työhyvinvoinnista työpaikalla. Työsuojelu avustaa myös monesti työpaikan ristiriitatilanteiden selvittelyä. Yhtenä työsuojelun tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti vähentää sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia. Poissaolomäärissä ollaan kaupunkien keskitasoa, vaikka poissaolot hieman lisääntyivätkin. Aluehallintoviraston valtakunnallinen työsuojelun kuntahanke 2012-2015 tiimoilta ei Kotkaan kohdistunut enää AVIn tarkastuksia. Terävien instrumenttien turvallinen käyttö, neulanpistotapaturmien ehkäiseminen, hankkeessa tarkastustoimet kohdistuivat kotihoidon toimipisteisiin. Tarkastusohjeen mukaan työpaikoilla on luovuttava terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä menettelytapoja muuttamalla ja ottamalla käyttöön instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja. Myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan toimipisteessä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on suorittanut seurantatarkastuksen, liittyen paloaseman pitkään jatkuneeseen sisäilmaongelmaan. Kotkan kaupungin on edelleen jatkettava rakennusteknisiä asiantuntijoiden tekemiä selvityksiä, sekä henkilöstön altistusten seurantaa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Yleisesti ottaen työpaikoilla olivat asiat kunnossa. Työsuojeluun liittyviä ohjeistuksia löytyy Helmeristä työsuojelun sivuilta. Ohjeistuksia päivitetään koko ajan. Näitä ohjeita tulee käydä henkilöstön kanssa yhdessä läpi ja miettiä, mitä ne merkitsevät meidän työpaikalla. Henkilöstökertomus 2015 Sisäilmaongelmat puhuttavat työpaikoilla ja työllistävät myös merkittävästi työsuojelua. Toissavuonna uudistettiin Sisäilmaongelmiin tarttumisen toimintamalli Kotkan kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä. Toimintamallissa korostuu sisäilmaongelmiin nopea puuttuminen ja tämä näkyy toiminnan tehostumisena. Kaupungin sisäilmaryhmä koordinoi sisäilma-asioiden tilannetta ja korjausten onnistumista. Sisäilmaryhmässä on moniammatillista osaamista sisäilma-asioista. Siinä on työsuojelun lisäksi edustettuna ympäristöterveydenhuolto, kouluterveydenhuolto, työterveys, sekä teknisistä palveluista isännöinti, rakennuttaminen, suunnittelu ja siivous. Sisäilmaongelmia selvitettäessä tulee kohteen henkilöstö ottaa mukaan. Kohteeseen perustetaan yleensä ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä. Työtekijöiden oireet ohjaavat vahvasti sisäilmaongelmien selvitystyötä. Työterveyshuolto on asiantuntijan roolissa työpaikan terveydellisen riskin arvioinnissa. Usein ongelmien syyt ovat moninaisia ja joudutaan käyttämään ulkopuolista asiantuntemusta syiden selvittämiseen ja korjaussuunnitteluun. Merkittävistä sisäilmaongelmien korjauskohteista käynnistyi Haukkavuoren koulun selvitys ja korjauskohde josta opetus on siirretty korjauksen ajaksi Toivo Pekkasen koululle. Karhuvuoren koulun moderni uudisrakennus valmistui vuoden lopulla. Entisen Karhuvuoren koulun purkaminen oli järkevä ja oikea päätös, verrattuna peruskorjausvaihtoehtoon. Tiedottaminen ja avoin viestintä sisäilma- asioissa eri tahoille on erittäin tärkeää. Vuonna 2008 aloitettuja turvallisuuskoulutuksia on jatkettu henkilöstöryhmille joita ei ole aiemmin koulutettu. Myös kertauskursseja aiemmin koulutetuille on järjestetty. Erityisesti kouluille on suunniteltu ja toteutettu heidän tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta. Koulutukset on koettu erittäin myönteisinä ja tarpeellisina tapahtumina eräillä työpaikoilla lisääntyneen asiakasväkivallan uhan takia. Kaupungin yhteistyöneuvottelukunta YTNK toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojelu on mukana erilaisissa työryhmissä sisäilmaryhmän lisäksi, kuten Tyhy- ryhmä ja työilmapiiriryhmä. Työhyvinvoinnin tukemiseen on tullut enemmän suunnitelmallisuutta. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat Kirsi Soidinsalo, Harri Holopainen ja Jarno Hagren. Työsuojelupäällikkö Tapani Pulkkinen jää eläkkeelle 1.4.2016. Hänen seuraajanaan aloittaa vanhan työsuojelupäällikön perehdytyksessä 16.3. Tommy Larvi. 19 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Työtapaturmat Työtapaturmien määrä, korvauspäivät sekä korvausten määrät Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2008-2015 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Määrä 287 235 208 255 228 223 212 223 Korvauspäivät 2406 2163 2 010 1 710 2 764 1 638 1 885 1 433 Korvausp. / Tapaturma 8,4 9,2 9,7 6,7 12,1 7,3 8,9 6,4 Korvaus 246 247 256 663 215 329 174 629 373 331 201 744 220 007 206 511 Vuonna 2015 sattui 223 työtapaturmaa. Lisäystä edellisvuoteen nähden 11 tapaturmaa, eli 5,2 %. Näistä tapaturmista työmatkalla sattui 51 tapausta. Työmatkaturmissa lisäystä on 8 tapaturmaa edelliseen vuoteen nähden. Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin kaikkiaan 5 työpaikan sisäilmaan liittyen. Näistä ei ole ammattitautipäätöksiä tiedossa. Vakuutusyhtiön maksamien korvauspäivien määrä laski 24,0 % ja maksettujen korvausten määrä laski 6,1 %. Keskimäärin vakuutusyhtiön korvauspäiviä tapaturmaa kohden kertyi 6,4 päivää, joka on tarkastelujakson pienin luku tapaturmaa kohden. tapaturmat olivat lievempiä. Yleisin tapaturman syy oli kaatuminen tai esineeseen satuttaminen. Muutamassa kaatumistapauksessa on ollut seurauksena pitkät poissaolot. Työmatkatapaturman yleisin syy oli jalan tai polkupyörällä kaatuminen. Tapaturmien määrässä on hienoista laskua tarkastelujakson aikana. Nyt työpaikalla sattuneiden tapaturmien määrä on kymmeneen vuoteen alhaisin. Yli puolet kaikista tapaturmiksi luokiteltavista tapauksista ei aiheuttanut poissaoloa lainkaan tai poissaolo oli alle neljä päivää. Tapaturmia tilastoitiin hieman enemmän, mutta korvauspäiviä kertyi huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Eli 20 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Pääluottamusmiestoiminta Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on valvoa molemminpuolista virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/ työntekijän välille syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiestoiminnan tärkein tehtävä on yhteydenpito työpaikoille ja henkilökunnan kuuleminen. Tietoa edunvalvonnasta työpaikoille tuodaan ajankohtaisista ja järjestökohtaisista koulutuksista. Luottamusmiestoiminta on enenevässä määrin kehittämistä ja yhteistyötä. Pääluottamusmiehet valmistelevat yhdessä esille tulevia paikallisia asioita ja sopimuksia. Työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistoimintaneuvottelukunta on vuonna 2015 kokoontunut 9 kertaa. Pääluottamusmiesjaosto, johon ovat kuuluneet kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö, on vuonna 2015 kokoontunut 11 kertaa. Jaostossa on käsitelty ajankohtaisia henkilöstöön ja pääluottamusmiestoimintaan sekä työsuojelutoimintaan liittyviä asioita. aikana. Henkilöstön edustajat ovat tavanneet myös poliittisia päättäjiä. Kotkan kaupunginhallitus päätti, että kevään 2015 aikana käydään YT-neuvottelut talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen löytämiseksi. YT-neuvottelut vaativat paljon pääluottamusmiesten ajankäyttöä ja neuvotteluprosessi oli vaativa ja raskas. Työnantaja on käyttänyt konsulttiyhtiö FCG:tä toimintojen tarkasteluun, selvittelyyn ja uudelleenjärjestelyyn. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet selvityksiin ja niistä seuranneisiin jatkokehittämistoimiin aktiivisesti. Pääluottamusmiehinä vuonna 2015 ovat toimineet Tarja Halme/Seija, Piipponen-Pekkola SuPer, Maritta Harju JUKO, Marja-Riitta Mänttäri Tehy, Minna Paavola JUKO/OAJ, Pirjo Mussalo JHL, Tarja Renlund Jyty, Reino Särkkä KTN (31.7.2015 asti) sekä Jukka Virtanen JHL. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet vastuu- ja palvelualueiden johtoryhmätyöskentelyyn sekä työyksiköiden työpaikkakokouksiin.työterveysneuvottelut sekä työrauhaan liittyvät kokoukset kuuluvat kutsuttaessa myös pääluottamusmiesten tehtäväalueeseen. Hyvinvointipalveluiden palvelujohtaja on käynyt keskustelemassa henkilöstön edustajien kanssa 8 kertaa vuoden 2015 Henkilöstökertomus 2015 21 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Rekrytointi Rekrytointi-ilmoitukset, avoimet tehtävät ja saapuneiden hakemusten määrä Kotkan kaupunki, 2015 Ilmoitukset Avoimet tehtävät Saapuneet hakemukset Hakemuksia / avoin tehtävä Sosiaali-, terveyden- ja vanhustenhuolto 75 97 1651 17 Perhepalvelut 11 11 96 8,7 Nuorisotyö 2 3 53 17,7 Päivähoito 15 39 614 15,7 Opetustoimi 66 117 1091 9,3 Konsernipalvelut 16 17 389 22,9 Yhteensä 2015 185 284 3894 13,7 2014 120 220 2037 9,3 Koko kaupungin tasolla rekrytointien määrä nousi. Saapuneiden hakemusten määrä vuonna 2015 lähes kaksinkertaistui vuoteen 2014 verrattuuna. Vaikka myös avoimia tehtäviä oli aiempaa enemmän, oli saapuneiden hakemusten keskiarvo per tehtävä merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna. Nyt yhtä avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin lähes 14 hakemusta. Tähän voidaan löytää useita syitä toimivasta rekrytointiprosessista ja myönteisestä työnantajakuvasta yleiseen työllisyystilanteeseen. 22 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus vuonna 2015 Vakituinen henkilöstö, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Palvelussuhteen päättymissyyt Lopettaneet Lähtövaihtuvuus Oma pyyntö Muu syy Eläke Kotkan Kaupunki 153 6,4% 54 11 88 Kymenlaakson pelastuslaitos 7 3,5% 1 6 Kymijoen Työterveys 12 13,6% 6 1 5 ICT Kymi 1 4,7% 1 Kaupunki ja liikelaitokset 173 6,4% 61 12 100 Vuonna 2015 lähtövaihtuvuus kaupungin omassa organisaatiossa nousi 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyneiden määrä sekä omasta pyynnöstään lopettaneiden määrä nousi jonkin verran. Kymenlaakson pelastuslaitoksen lähtövaihtuvuus laski edelleen (-2,2 %-yksikköä) ja Kymijoen Työterveyden puolestaan nousi (+6,2%-yksikköä). ICT-Kymillä lähtövaihtuvuus oli viime vuonna nolla. Vakituisesta henkilöstöstä 63,8 vuotta täyttävät vuosina 2016-2023 Kotkan kaupunki 120 100 86 84 95 98 85 97 80 65 60 48 40 20 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Henkilöstökertomus 2015 23 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Eläketapahtumat Eläketapahtumat vuonna 2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset KuEL ja VaEL -eläkkeelle siirtyneet Henkilöä Vanhuuseläkkeelle siirtyminen lisääntyi. Kaupungin henkilöstöstä jäi vuonna 2015 työeläkkeelle yhteensä 133 työntekijää, kun määrä edellisenä vuonna oli 120. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli ennätykselliset 85 ja heidän keski-ikänsä nousi 0,1 vuodella ollen 63,6 vuotta. Yli kymmenen vuoden lähihistoriassa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2015 oli korkein ja heidän prosentuaalinen osuus kaikista eläkkeelle jääneistä oli 66,4, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 59,2 %. Osaaikaeläkkeelle siirtyneiden osuus pysyi edellisten vuosien tavoin alhaisena. Varhaiseläkeperusteinen maksu oli edelleen laskussa. Jo vuosia tehty määrätietoinen työ työkyvyttömyysongelmien ratkaisemiseksi ja sen seurauksena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi tuotti tulosta edelleen vuonna 2015, vaikka työkyvyttömyysetuudelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi seitsemän henkilöä. Heidän osuutensa oli 5,5 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Kuntoutustukien, määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden, määrä nousi hieman, ollen 13 (vuonna 2014-12). Työkyvyttömyystapahtumista koituva varhaiseläkeperusteisen maksu alentui Kotkan kaupungin osalta lähes 30 % edellisen vuoden kustannuksesta. Kuntoutustuelta (määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä) työhön palanneista työeläkeyhtiöltä saadun ns. kuntoutushyvityksen määrä pysyi puolestaan vuoden 2014 tasolla, reilussa 100 000 eurossa. Vajaatyökykyisiin kohdistunut määrätietoinen yhteistyö työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstöpalveluiden kesken on tuottanut tulosta. Osa-työkykyisyys on oivallinen vaihtoehto. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja myönnettiin 23 henkilölle. Niiden %-osuus kaikista eläketapahtumista Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 85 66,4 63,6 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 5 3,8 61,6 Työkyvyttömyyseläköityminen Henkilöä %-osuus kaikista eläketapahtumista Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä 43 33,7 53,2 Osa-työkyvyttömyyseläke siirtyneitä 23 18,0 58,4 Työkyvyttömyyseläke 7 5,5 54,2 Kuntoutustuki 13 10,2 43,5 osuus oli 18 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Varhainen tuki ja työhönpaluun tuki ovat selkeästi juurtuneet arjen toiminnaksi osana työhyvinvoinnin johtamista. Seurauksena on ollut työurien pidentyminen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia alentuminen. Työkyvyn menetyksen uhkaan on reagoitu varhain mm. työterveysneuvotteluissa, joita vuonna 2015 järjestettiin 156 kertaa. Työterveysneuvottelujen ansiosta jäljellä olevan työkyvyn kartoittamiseksi työhönpaluun tukena järjestettiin työeläkeyhtiöntyön työkokeiluja tai käytettiin Kelan osa-sairauspäivärahaa. Työnantaja on puolestaan tukenut erilaisilla järjestelyillä osatyökykyisten työntekomahdollisuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen käyttö on vakiintunut. Työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvyn menetyksen uhka. Ammatillisen kuntoutus auttaa työntekijää tai esimiestä pysymään työssä tai palaamaan työhön. Vaihtoehtoina ovat mm. työkokeilu omaan tai terveyden kannalta sopivampaan työhön, työhönvalmennus uuteen työtehtävään tai uudelleenkoulutus. Vuonna 2015 työkokeiluja toteutettiin 24, joka oli 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ammatillisen kuntoutuksen uudelleenkoulutuksessa oli kolme henkilöä. 24 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstötuloslaskelmat KOTKAN KAUPUNKI PALKAT JA PALKKIOT 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Kokouspalkkiot 445 745 413 409 428 230 507 634 400 856 403 298 Vakinaiset viranhaltijat 78 036 492 77 997 667 76 947 877 75 842 977 73 163 740 70 418 819 Vakinaiset työsuhteiset Määräaikaiset työsuhteiset 2 515 211 2 922 245 3 367 852 3 765 034 3 773 120 3 967 114 Päätoimiset tuntiopettajat 2 137 389 2 282 227 2 196 054 1 966 392 1 774 558 1 637 735 Erilliskorvaukset 9 280 283 8 922 283 9 114 782 9 721 913 8 627 862 8 302 074 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 2 743 917 2 641 306 2 912 665 3 330 907 2 825 171 2 880 137 Vuosilomasijaiset 1 736 736 1 629 063 1 697 958 1 680 666 1 569 254 1 589 755 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 133 114 580 679 498 053 371 610 411 513 421 569 Tunti- ja urakkapalkat 3 840 633 3 843 145 4 241 495 4 886 684 5 006 040 5 080 669 Muun henkilöstön palkat 759 281 643 868 771 999 952 243 816 935 1 029 593 Muu henkilöstö/työllistetyt 717 370 867 803 878 872 1 772 988 2 228 142 1 413 659 Muut verolliset korvaukset 528 0 0 2 141 1 350 Tevin sosiaalipalkat -232 263-238 591-249 128-253 718-236 879 0 Lomapalkkavaraukset 28 565 Lomarahavaraukset -451 835-130 909 230 385 2 441 236 506 261 163 950 Aktivoidut palkat 0 0-744 550 101 662 601 102 374 193 103 037 095 106 986 566 100 868 714 96 593 737 ELÄKEKULUT 96 867 919 Eläkevakuutusmaksut KVTEL 16 322 852 15 997 063 15 564 106 15 669 768 14 746 299 13 705 943 Eläkevakuutusmaksut VEL 2 158 938 2 300 480 2 171 523 2 212 433 2 319 961 2 695 793 Eläkemenoperusteinen maksu 9 257 344 10 015 276 11 215 333 10 346 197 10 596 056 10 579 579 Muut eläkevak.maksut 16 508 30 119 Kunnan maksamat eläkkeet 0 650 000-2 157 897 131 1 000 000 Varhaiseläkkeet 696 252 1 252 745 1 647 458 1 593 794 1 345 337 1 811 328 Eläkekulujen aktivointi 0 0-78 899 28 451 894 29 565 563 31 248 420 29 820 035 29 904 784 29 743 863 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 2 083 612 2 158 742 2 061 617 2 177 976 2 091 064 2 144 471 Henkilövakuutukset 425 888 685 628 657 033 670 529 564 351-114 358 Työttömyysvakuutusmaksut 3 089 167 2 904 457 3 297 258 3 342 993 3 218 893 2 766 801 Sos.vak.maksut, jaksotetut -106 142-7 201 96 441 551 600 123 369 101 938 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut/ jaks. -35 093 5 492 525 5 741 626 6 112 349 6 743 098 5 997 677 4 863 760 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. 2 080 Sairausvakuutuskorvaukset -1 570 454-1 436 071-1 664 726-1 892 108-1 711 302-1 766 923 Tapaturmakorvaukset -113 301-137 826-126 250-202 199-154 382-143 692 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi 65 Muut henk. menojen korjaukset -93 296-85 597-59 332-40 955-18 267-4 575-1 777 051-1 657 414-1 850 308-2 135 262-1 883 951-1 915 126 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Henkilöstökertomus 2015 25 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Varahenk. vuokraus/käyttö 946 354 1 115 458 1 084 255 1 027 372 983 356 909 795 Koulutuspalvelut (henkilökunta) 434 852 494 369 456 285 431 809 470 522 461 717 Henkilökunnan ruokailu 62 615 68 058 59 087 56 699 54 840 58 616 Henkilökunnan terveydenhoito 1 703 169 1 752 277 1 751 803 1 662 731 1 591 563 1 436 337 Henkilökunnan virkistys 207 116 165 768 138 170 113 894 106 313 73 637 Tapaturma/muut vah.aih.palv 13 721-2 921 7 151 3 910 3 554 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 153 776 141 506 141 625 97 257 88 642 76 797 3 521 603 3 734 515 3 638 375 3 393 672 3 243 950 3 016 899 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 137 351 572 139 758 484 142 185 931 144 808 109 138 131 174 132 303 133 KYMIJOEN TYÖTERVEYS PALKAT JA PALKKIOT 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Kokouspalkkiot 3 325 7 135 3 740 2 760 2 480 4 405 Vakinaiset viranhaltijat 3 976 701 4 549 535 4 590 273 4 577 458 3 478 520 x) 3 277 812 Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset 0 33 101 26 584 19 633 6 904 8 417 Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 13 388 15 148 14 157 6 648 1 690 1 081 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 57 024 0 21 906 5 684 28 339 46 161 Vuosilomasijaiset 1 159 0 7 919 5 242 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 0 4 250 Tunti- ja urakkapalkat 0 0 Muun henkilöstön palkat 0 0 12 883 4 531 11 955 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 0 Muut verolliset korvaukset 0 0 Tevin sosiaalipalkat 0 0 Lomapalkkavaraukset 4 400 108 666 Lomarahavaraukset -65 424-80 736 54 760 233 498 44 279 64 451 Aktivoidut palkat 0-20 000 3 986 173 4 524 183 4 719 339 4 842 814 3 571 143 3 528 190 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 696 147 774 067 765 937 756 442 566 712 522 385 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu 8 228 28 309 33 721 31 258 31 813 30 017 Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet 12 672 Eläkekulujen aktivointi 717 047 802 376 799 658 787 700 598 525 552 402 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 83 185 96 595 94 147 97 121 74 063 73 552 Henkilövakuutukset 6 868 30 272 42 319 46 414 36 747 57 588 Työttömyysvakuutusmaksut 127 264 135 307 148 207 147 676 112 276 98 665 Sos.vak.maksut, jaksotetut -14 370-16 870 14 559 48 562 12 184 7 477 26 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 202 947 245 304 299 233 339 773 235 270 237 283 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -29 180-79 864-46 744-44 766-26 760-47 070 Tapaturmakorvaukset 0-618 -318 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset 6 142-144 864-29 180-80 482-47 063-38 624-26 760-191 934 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 83 658 64 560 70 908 79 616 60 448 47 131 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 26 133 31 397 26 811 23 524 19 786 19 503 Henkilökunnan virkistys 23 507 19 784 21 472 23 273 21 687 10 494 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 14 007 2 144 10 827 8 857 7 037 788 147 305 117 885 130 018 135 270 108 958 77 916 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 5 024 292 5 609 266 5 901 185 6 066 933 4 487 136 4 203 857 Henkilöstökertomus 2015 27 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS PALKAT JA PALKKIOT 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Kokouspalkkiot 4 265 5 634 6 033 4 860 4 090 6 400 Vakinaiset viranhaltijat 6 454 562 6 451 470 6 662 947 6 263 646 5 999 152 5 729 676 Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 2 792 760 2 785 382 2 722 377 2 645 332 2 566 448 2 428 404 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 118 845 82 955 114 946 167 816 155 402 79 061 Vuosilomasijaiset 266 555 227 768 165 516 236 088 268 003 255 861 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 0 1 946 797 Tunti- ja urakkapalkat 0 0 Muun henkilöstön palkat 218 207 156 270 126 061 79 111 74 889 68 944 Muu henkilöstö/työllistetyt 873 0 Muut verolliset korvaukset 0 0 Tevin sosiaalipalkat 0 0 Lomapalkkavaraukset 255 499 52 039 51 540 Lomarahavaraukset -5 917 114 880 35 953 9 685 Aktivoidut palkat 9 849 277 9 825 232 9 833 832 9 652 352 9 121 969 8 630 368 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 1 683 585 1 619 071 1 602 809 1 526 684 1 449 858 1 325 996 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu 24 154 20 429 16 054 14 881 15 571 17 086 Muut eläkevak.maksut 8 601 9 775 6 019 5 986 7 164 7 140 Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet 148 916 328 756 132 523 134 217 113 525 345 126 Eläkekulujen aktivointi 1 865 256 1 978 031 1 757 404 1 681 768 1 586 118 1 695 348 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 202 034 204 979 197 550 195 094 188 385 187 880 Henkilövakuutukset 16 884 63 916 89 524 124 861 125 024 147 108 Työttömyysvakuutusmaksut 309 913 285 181 312 566 299 902 289 025 252 131 Sos.vak.maksut, jaksotetut 65 29 199 11 787 57 827 14 542 20 475 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 528 896 583 275 611 427 677 684 616 976 607 593 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -111 436-111 529-88 666-148 293-154 806-76 115 Tapaturmakorvaukset -26 677-7 277-15 804-29 802-15 194-57 515 Kansaneläkelaitoksen korvaukset 28 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset -7 757-138 113-118 806-104 470-178 096-170 000-141 386 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 124 760 100 867 103 159 69 581 101 763 74 765 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 154 956 144 552 157 965 148 848 119 162 118 479 Henkilökunnan virkistys 13 348 13 825 9 458 9 072 8 611 9 442 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 19 347 17 255 8 583 4 959 3 661 7 276 312 411 276 499 279 164 232 460 233 197 209 962 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 12 417 727 12 544 231 12 377 358 12 066 168 11 388 260 11 001 885 ICT Kymi PALKAT JA PALKKIOT 2015 2014 2013 2012 2010 2009 Kokouspalkkiot 1 830 1 540 1 455 1 970 Vakinaiset viranhaltijat 815 619 738 999 730 471 199 706 Vakinaiset työsuhteiset Määräaikaiset työsuhteiset 88 324 101 930 56 071 2 532 Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 10 616 9 929 5 444 953 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 0 0 Vuosilomasijaiset 0 0 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 0 Tunti- ja urakkapalkat 0 0 Muun henkilöstön palkat 0 0 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 0 Muut verolliset korvaukset 0 0 Tevin sosiaalipalkat 0 0 Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat/jaksotetut palkat 11 500 14 488 8 665 40 537 927 889 866 886 802 106 245 698 Henkilöstökertomus 2015 29 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 157 426 143 423 130 366 33 304 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet 1 269 Eläkekulujen aktivointi 158 695 143 423 130 366 33 304 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 18 881 17 833 16 026 4 323 Henkilövakuutukset 1 555 5 618 7 211 625 Työttömyysvakuutusmaksut 28 815 25 110 25 357 6 502 Sos.vak.maksut, jaksotetut 2 797 3 606 1 705 9 217 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 52 048 52 167 50 299 20 667 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -6 937-14 766-12 909-72 Tapaturmakorvaukset 0 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset -6 937-14 766-12 909-72 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 8 627 26 501 12 109 7 972 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 6 189 3 122 2 791 1 085 Henkilökunnan virkistys 7 593 5 972 6 343 1 944 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 556 274 345 14 22 965 35 869 21 588 11 015 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 1 154 660 1 083 579 991 449 310 612 30 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

KOTKA+LIIKELAITOKSET PALKAT JA PALKKIOT 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Kokouspalkkiot 455 165 427 718 439 457 517 224 407 426 414 103 Vakinaiset viranhaltijat 89 283 374 89 737 671 88 931 568 86 883 787 82 641 413 79 426 307 Vakinaiset työsuhteiset 0 0 0 Määräaikaiset työsuhteiset 2 603 535 3 057 276 3 450 507 3 787 199 3 780 024 3 975 531 Päätoimiset tuntiopettajat 2 137 389 2 282 227 2 196 054 1 966 392 1 774 558 1 637 735 Erilliskorvaukset 12 097 047 11 732 742 11 856 760 12 374 847 11 196 000 10 731 559 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 2 919 786 2 724 261 3 049 517 3 504 408 3 008 912 3 005 359 Vuosilomasijaiset 2 004 450 1 856 831 1 871 393 1 916 754 1 837 257 1 850 858 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 133 114 580 679 498 053 375 860 413 459 422 366 Tunti- ja urakkapalkat 3 840 633 3 843 145 4 241 495 4 886 684 5 006 040 5 080 669 Muun henkilöstön palkat 977 488 800 138 898 060 1 044 238 896 355 1 110 492 Muu henkilöstö/työllistetyt 717 370 868 676 878 872 1 772 988 2 228 142 1 413 659 Muut verolliset korvaukset 528 0 0 2 141 1 350 Tevin sosiaalipalkat -232 263-238 591-249 128-253 718-236 879 0 Lomapalkkavaraukset 0 0 0 20 537 188 771 Lomarahavaraukset -523 176-96 765 321 098 2 930 233 238 086 Aktivoidut palkat 11 500 14 488 0-744 550 116 425 940 117 590 494 118 383 706 121 727 433 112 954 848 108 752 295 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 18 860 010 18 533 624 18 063 218 17 986 197 16 762 869 15 475 275 Eläkevakuutusmaksut VEL 2 158 938 2 300 480 2 171 523 2 212 433 2 319 961 2 695 793 Eläkemenoperusteinen maksu 9 289 726 10 064 014 11 265 108 10 392 336 10 643 439 10 626 682 Muut eläkevak.maksut 25 109 9 775 6 019 5 986 7 164 37 259 Kunnan maksamat eläkkeet 0 0 650 000-2 157 897 131 1 000 000 Varhaiseläkkeet 859 109 1 581 501 1 779 980 1 728 011 1 458 863 2 156 454 Eläkekulujen aktivointi 0 0 0 150 31 192 892 32 489 393 33 935 848 32 322 806 32 089 427 31 991 613 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 2 387 712 2 478 149 2 369 340 2 474 515 2 355 607 2 394 560 Henkilövakuutukset 451 195 785 434 796 087 842 428 784 563 81 589 Työttömyysvakuutusmaksut 3 555 159 3 350 055 3 783 389 3 797 072 3 624 104 3 102 597 Sos.vak.maksut, jaksotetut -117 650 8 734 124 492 667 207 26 726 Muut henkilöstösivumenot 0 0 0 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 0 0 0 129 890 6 276 416 6 622 372 7 073 308 7 781 222 6 791 000 5 708 635 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. 0 2 080 0 Sairausvakuutuskorvaukset -1 718 007-1 642 230-1 813 046-2 085 240-1 892 869-1 890 108 Tapaturmakorvaukset -139 978-145 721-142 372-232 001-169 577-201 207 Kansaneläkelaitoksen korvaukset 0 0 0 Henkilöstökertomus 2015 31 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

Henkilöstökorvausten aktivointi 0 0 0 10 340 65 Muut henk. menojen korjaukset -93 296-85 597-59 332-45 154-18 267-157 197-1 951 281-1 871 468-2 014 750-2 352 055-2 080 713-2 248 447 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Varahenk. vuokraus/käyttö 946 354 1 115 458 1 084 255 1 027 372 983 356 909 795 Koulutuspalvelut (henkilökunta) 651 897 686 297 642 461 588 978 632 733 583 613 Henkilökunnan ruokailu 62 615 68 058 59 087 56 699 58 616 Henkilökunnan terveydenhoito 1 890 447 1 931 348 1 939 369 1 836 188 1 730 511 1 574 319 Henkilökunnan virkistys 251 564 205 349 175 443 148 183 136 917 93 574 Tapaturma/muut vah.aih.palv 13 721-2 921 7 151 3 910 3 904 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 187 686 161 179 161 380 111 087 99 504 84 861 4 004 284 4 164 768 4 069 145 3 772 417 3 586 925 3 304 778 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 155 948 251 158 995 560 161 447 258 163 251 823 153 341 487 147 508 874 32 Kotkan kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

KOTKAN KAUPUNKI Kustaankatu 2 48100 KOTKA Puh. 05 2341 www.kotka.fi LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 77

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 48 D/762/01.00.00.02/2016 78 Katsaus talouden tasapainottamisohjelmien henkilöstötavoitteisiin ja henkilöstöstrategian tavoitteisiin vuoden 2015 osalta Heja 9.3.2016 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: 1) Katsaus vuoden 2013 talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteisiin (tavoitteet vuosille 2014-2016) 2) Katsaus talouden tasapainottamisohjelman 2015 henkilöstötavoitteisiin 3) Katsaus henkilöstöstrategian tavoitteisiin Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä raportit tiedoksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Hirvonen, Haapanen, Merivirta ja Haakana. Merkittiin tiedoksi. Kh 21.3.2016 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: 1) Katsaus vuoden 2013 talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteisiin (tavoitteet vuosille 2014-2016) 2) Katsaus talouden tasapainottamisohjelman 2015 henkilöstötavoitteisiin 3) Katsaus henkilöstöstrategian tavoitteisiin Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi, ja saatetaan tiedoksi myös valtuustolle. Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

2.3.2016 KATSAUS VUODEN 2013 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖTAVOITTEISIIN (TAVOITTEET VUOSILLE 2014-2016) Tammikuu - joulukuu 2015 Talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteet vuosille 2014-2016 (KV 10.6.2013 105) 1 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 1. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarviotavoitteisiin: o yhteensä 100 vakinaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteen saavuttamista verrataan vuoden 2011 henkilötyövuosilukuihin (HTV2). Tilanne joulukuussa 2015 Vakituisten HTV2 vuonna 2015 HTV2 vuonna 2011 HTV2 vuonna 2012 HTV2 vuonna 2014 HTV2 vuonna 2015 Vuoden 2015 muutos vuoteen 2011 Konsernipalvelut 560,9 560,6 537,8 508,3-52,6 Hallinnon vastuualue 80,3 77,8 74,9 74,0-6,3 Talouden vastuualue 16,5 24,9 18,9 17,8 1,3 Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 70,3 74,5 73,3 71,2 0,9 Kaupunkisuunnittelun vastuualue 37,2 36,8 36,3 38,9 1,7 Teknisten palveluiden vastuualue 351,3 340,5 329,4 303,2-48,1 Määrittelemätön vastuualue 5,3 6,1 5,0 3,2-2,1 Hyvinvointipalvelut 1676,1 1692,4 1696,9 1688,8 12,7 Terveydenhuollon vastuualue 244,0 259,8 269,1 272,3 28,3 Vanhustenhuollon vastuualue 402,8 410,4 385,4 387,6-15,2 Sosiaalihuollon vastuualue 186,9 182,6 192,3 187,9 1,0 Opetustoimen vastuualue 417,1 417,7 431,0 424,8 7,7 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 336,9 338,0 331,0 327,1-9,8 Perhepalveluiden vastuualue 41,7 40,6 49,0 49,1 7,4 Nuorisotyön yksikkö 10,0 10,4 12,7 12,0 2,0 Liikuntayksikkö 33,4 32,9 26,4 27,0-6,4 Määrittelemätön vastuualue 3,3 0,0 0,0 1,0-2,3 Kotkan kaupunki 2237 2253,0 2234,7 2197,1-39,9 Yllä olevassa taulukossa esitetään vakinaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä vuodelta 2015. Vertailulukuina ovat vuosien 2011, 2012 ja 2014 vastaavat luvut. Vuodesta 2015 HTV2 on pienentynyt 39,9 henkilötyövuotta vuoteen 2011 verrattuna. Tavoitteena oli kuitenkin saada vähennystä 100 henkilötyövuotta. Kun tutkitaan pelkästään vakinaisen henkilöstön määrän kehittymistä, on hyvin todennäköistä, että asetettuun tavoitteeseen ei päästä vuoden 2016 loppuun mennessä. Talouden tasapainottamisohjelman ajanjakso on kolme-neljä vuotta. Usean vuoden jakso tuo vähentämistavoitteisiin haastetta. Monet vaateet, lainsäädännön muutokset ja muut yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat tavoitteiden toteuttamiseen. Säästötavoitteita pitää katsoa myös kokonaisuutena suhteessa ostopalveluihin. Kun päädytään tuottamaan palveluita omana toiminta, se yleensä lisää vakinaisen henkilökunnan määrää, mutta pitäisi näkyä säästönä ostopalveluissa jollakin aikavälillä. 2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 2. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarviotavoitteisiin: o 125 määräaikaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteen saavuttamista verrataan vuoden 2011 henkilötyövuosilukuihin (HTV2). Tilanne joulukuussa 2015 Määräaikaisten HTV2 vuonna 2015 HTV2 vuonna 2011 HTV2 vuonna 2012 HTV2 vuonna 2014 HTV2 vuonna 2015 Vuoden 2015 muutos vuoteen 2011 Konsernipalvelut 117,0 114,8 81,4 83,0-34,0 Hallinnon vastuualue 18,2 18,1 18,3 19,6 1,4 Talouden vastuualue 2,6 1,8 0,0 0,8-1,8 Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 20,5 16,5 9,3 5,6-14,9 Kaupunkisuunnittelun vastuualue 1,0 0,7 2,3 1,2 0,2 Teknisten palveluiden vastuualue 74,7 75,6 48,3 53,3-21,4 Määrittelemätön vastuualue 0,0 2,1 3,2 2,4 2,4 Hyvinvointipalvelut 641,4 618,6 595,0 513,7-127,7 Terveydenhuollon vastuualue 56,5 60,1 57,8 56,5 0,0 Vanhustenhuollon vastuualue 159,8 173,5 126,8 122,8-37,0 Sosiaalihuollon vastuualue 184,4 134,2 141,7 87,7-96,7 Opetustoimen vastuualue 147,8 153,6 164,5 150,2 2,4 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 79,0 83,9 91,2 83,1 4,1 Perhepalveluiden vastuualue 3,5 4,4 6,6 7,3 3,8 Nuorisotyön yksikkö 4,1 4,0 1,1 1,3-2,8 Liikuntayksikkö 3,2 3,9 5,3 3,8 0,6 Määrittelemätön vastuualue 3,1 1,0 1,0-2,1 Kotkan kaupunki 758,4 733,4 676,4 596,7-161,7 Yllä olevassa taulukossa esitetään vuoden 2015 määräaikaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä. Vertailukohteena ovat vuosien 2011, 2012 ja 2014 vastaavat luvut. Vuodesta 2015 HTV2 on pienentynyt 161,7 henkilötyövuotta vuoteen 2011 verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön vähentämistavoite on siis saavutettu. Talouden tasapainottamisohjelmassa vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön vähentämistavoite on yhteensä 225 henkilötyövuotta. Vuoden 2015 lopussa vähennystä on saatu toteutetuksi yhteensä 201,6 henkilötyövuotta. Näyttää siltä, että yhteenlasketun vähentämistavoitteen saavuttaminen on realistista vuoden 2016 loppuun mennessä. 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 3. Sairauslomapäivät laskevat yhden päivän/työntekijä vuodessa vuosien 2014, 2015 ja 2016 aikana, yhteensä kolme päivää Vertailu tehdään vuoden 2012 sairauspoissaololukuihin. Tilanne joulukuussa 2015 Sairauspoissaolopäivät/työntekijä vuosina 2014 ja 2015 SPO / hlö 2014 SPO / hlö 2015 Muutos 2014-2015 Hallinnon vastuualue 14,8 16,3 1,5 Talouden vastuualue 6,5 12,4 5,9 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue 7,9 13,9 6,0 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9,9 10,5 0,6 Teknisten palveluiden vastuualue 16,6 17,5 0,9 Terveydenhuollon vastuualue 14,3 14,5 0,2 Vanhustenhuollon vastuualue 24,6 25,2 0,6 Sosiaalihuollon vastuualue 14,2 15,0 0,8 Opetustoimen vastuualue 11,1 10,4-0,7 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 19,3 21,5 2,2 Perhepalveluiden vastuualue 9,8 16,2 6,4 Nuorisotyön yksikkö 8,4 6,8-1,6 Liikuntayksikkö 26,4 22,2-4,2 Yhteensä 16,3 17,2 0,9 Sairauspoissaolot 2012-2015 Päivää/työntekijä 2012 20,7 2013 18,6 2014 16,3 2015 17,2 Muutos vuoteen 2012-3,5 Sairauspoissaolot ovat kohonneet vuodesta 2014 0,9 päivää/työntekijä, mutta vuoden 2012 lukuun verrattuna vähennystä on lähes 3,5 päivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen nousun osasyinä voidaan nähdä yt-neuvottelujen aiheuttama epävarmuus työyhteisöissä ja myös henkilöstöpalveluiden henkilöstöresurssivajaus, jolloin panostus sairauspoissaolojen vähentämiseen on ollut vähäisempää (henkilöstöpalveluissa kolmen vakinaisen työntekijän poissaolo; henkilöstöjohtaja, työhyvinvointiasiantuntija ja henkilöstösuunnittelija). 4 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 4. Palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, vuosien 2014-2016 aikana yhteensä 7500 päivää Toteutuma vuonna 2015 Vapaaehtoinen palkataon säästösyistä Palkkasäästö* 1.1. - 31.12.2012 2012 348 henkilöä 1767 päivää 136 926 1.1. - 31.12.2013 2013 375 henkilöä 2158 päivää 168 748 1.1. - 31.12.2014 2014 431 henkilöä 2440 päivää 197 690 1.1. - 31.12.2015 2015 413 henkilöä 2300 päivää 183 235 *Pelkkä palkka, ei sivukuluja. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa Kotkan kaupunki suosittelee henkilöstölle palkattoman vapaan ottamista ja esimiehille sen myöntämistä siinä laajuudessa, kuin se toiminnan kannalta on mahdollista. Palkatonta vapaata säästösyistä on mahdollista käyttää vain siellä, missä toiminta kyetään järjestämään vapaiden aikana ilman sijaisia tai vapaan vuoksi muuten kohoavia kustannuksia. Vuonna 2015 palkatonta vapaata säästösyistä on käytetty hieman vähemmän kuin vuonna 2014. Palkkakuluissa on säästetty noin 183.000 euroa. 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 5. Jatketaan ylityökieltoa Vastuualueet kirjaavat talousarviotavoitteisiin vuosien 2014-2016 aikana tavoitteet ja keinot vähentää lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia. Vertailulukuna käytetään vuoden 2012 ylityökustannuksia. Toteutuma 2015 Lisä- ja ylityökustannusten vähentäminen 30 % vuosien 2014-2016 aikana* Lisä ja ylityökustannukset Kustannusten vähentämis- Lisä- ja ylityökustannus 2012 tavoite, 30 % 2015 Muutos vuoteen 2012 Muutos % vuoteen 2012 Hallinnon vastuualue 19 555 5 866 9 288-10 267-53 % Talouden vastuualue 3 310 993 7 377 4 067 123 % Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 16 804 5 041 9 474-7 330-44 % Kaupunkisuunnittelun vastuualue 0 0 0 0 0 % Teknisten palvaluiden vastuualue 475 307 142 592 186 761-288 546-61 % Terveydenhuollon vastuualue 51 251 15 375 62 445 11 194 22 % Vanhustenhuollon vastuualue 164 993 49 498 78 293-86 700-53 % Sosiaalihuollon vastuualue 21 588 6 476 53 463 31 874 148 % Opetustoimen vastuualue 3 530 1 059 932-2 598-74 % Päivähoidon ja varhaiskasv. vastuualue 4 337 1 301 6 423 2 086 48 % Perhepalveluiden vastuualue 3 098 929 376-2 721-88 % Nuorisotyön yksikkö 1 184 355 392-793 -67 % Liikuntayksikön vastuualue 21 711 6 513 13 279-8 432-39 % Kotkan kaupunki 786 668 236 000 428 503-358 165-46 % *Pelkkä palkka, ei sivukuluja. Lisä- ja ylityökustannukset vuosina 2014 ja 2105* Lisä- ja ylityökustannus 2014 Lisä- ja ylityökustannus 2015 Muutos Muutos % Hallinnon vastuualue 9 543 9 288-255 -3 % Talouden vastuualue 5 437 7 377 1 940 36 % Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 13 045 9 474-3 571-27 % Kaupunkisuunnittelun vastuualue 0 0 0 0 % Teknisten palvaluiden vastuualue 209 441 186 761-22 680-11 % Terveydenhuollon vastuualue 52 787 62 445 9 658 18 % Vanhustenhuollon vastuualue 92 873 78 293-14 580-16 % Sosiaalihuollon vastuualue 42 655 53 463 10 808 25 % Opetustoimen vastuualue 3 167 932-2 235-71 % Päivähoidon ja varhaiskasv. vastuualue 9 282 6 423-2 859-31 % Perhepalveluiden vastuualue 438 376-62 -14 % Nuorisotyön yksikkö 1 291 392-899 -70 % Liikuntayksikön vastuualue 11 429 13 279 1 851 16 % Kotkan kaupunki 451 389 428 503-22 886-5 % *Pelkkä palkka, ei sivukuluja. Kun lisä- ja ylityökustannuksia verrataan vuoden 2012 kustannuksiin, havaitaan laskua koko kaupungin tasolla tapahtuneen jo vuoden 2015 loppuun mennessä 46 % eli vähennystavoite on saavutettu ja ylitettykin. Verrattaessa em. kustannuksia vuoden 2014 lukuihin laskua on 5 %. 6 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 6. Yhteenvetoarvio kustannussäästöistä Tulokset osoittavat edelleen, että talouden tasapainottamisohjelman henkilöstöön kohdentuvat säästötavoitteet ovat lähes toteutuneet vuoden 2015 osalta tavoitteiden suuntaisesti. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön yhteenlaskettu vähentämistavoite on toteutumassa ainakin lähelle tavoitetta (tavoite 225 HTV2, vähennys 2015 loppuun mennessä 201,6 HTV2). Määräaikaisen henkilöstön osalta tavoite on jo saavutettu, mutta vakinaisen henkilöstön osalta se jäänee saavuttamatta. Käytännössä vakituisen henkilöstön vähentäminen vaatii konkreettisia supistamistoimenpiteitä palvelurakenteessa ja palveluverkossa. Vakituista henkilökuntaa ei pystytä vähentämään, jos palvelurakenne säilyy ennallaan. Palkkakuluissa on yli kahden miljoonan euron lasku vuodesta 2012 ja vuosien 2014 ja 2015 välillä laskua on lähes 400.000 euroa. Palkkakulujen vertailu euroissa vuosina 2012-2015 Palkkakulujen vertailu euroissa (hr-raportointi)* Vuosi Palkkakulut** 2012 104 593 964 2013 102 913 632 2014 102 791 153 2015 102 394 318 Säästö 2012 vs. 2015-2 199 646 Säästö 2014 vs. 2015-396 835 *Sisältää investointien palkat, ei sisällä palkkiopalkkoja, joita maksetaa ei-palvelussuhteessa oleville. **Pelkkä palkka, ei sivukuluja Palkkakulujen vertailu euroissa (kirjanpito)* Vuosi Palkkakulut** 2014 100 710 460 2015 99 879 371 Säästö 2014 vs. 2015-831 089 *Ei sisällä investointien palkkoja, jotka kirjautuvat investointien alle, sisältää palkkiopalkat, joita maksetaan ei-palvelussuhteessa oleville. **Pelkkä palkka, ei sivukuluja Sairauspoissaolojen kasvu vuodesta 2014 on 0,9 päivää /työntekijä. Jos sairauspoissaolojen määrää verrataan vuoden 2012 lukuihin, jolloin sairauspoissaoloja oli 20,7 päivää/työntekijä, tilanne on kuitenkin vielä hyvä. Sairauspoissaolojen kasvun syiksi voidaan nimetä mm. se, että henkilöstöpalveluiden henkilöstöresursoinnissa on ollut vajausta. Sairauspoissaolojen vähentäminen vaatii jatkuvia ja systemaattisia toimenpiteitä sekä säännöllistä asian esille nostamista ja seuraamista. Myös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyminen voi olla yhtenä syynä sairauspoissaolojen kasvuun. 7 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Rahallisesti mitattuna sairauspoissaolojen vähentäminen vuodesta 2012 lähtien on säästänyt henkilöstökuluja lähes 700.000 euroa, ja sijaiskustannukset huomioituina lähes 1,2 miljoonaa euroa. Sairauslomakustannusten vertailu 2012 2015 Sairauspoissaolokustannukset Vuosi Palkkakulut* 2012 4 017 407 2013 3 413 969 2014 3 241 629 2015 3 331 337 Säästö 2012 vs. 2015-686 070 Säästö 2014 vs. 2015 89 708 *Pelkkä palkka, ei sivukuluja Sairauspoissaolokustannukset lisättynä sijaiskustannuksilla Vuosi Palkkakulut* 2012 6 665 407 2013 5 832 849 2014 5 378 930 2015 5 491 039 Säästö 2012 vs. 2015-1 174 368 Säästö 2014 vs. 2015 112 109 *Pelkkä palkka, ei sivukuluja Palkatonta vapaata säästösyistä on vuonna 2015 pidetty vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aivan tavoitteen tasolle ei ole vuosien 2012-2015 aikana päästy kertaakaan. Lähimpänä tavoitetta on oltu vuonna 2014, jolloin palkatonta vapaata säästösyistä pidettiin 2.440 päivää. Vuosien 2012-2015 aikana säästöä on muodostunut kuitenkin yhteensä jo lähes 690.000 euroa, mikä on selvää nettosäästöä, koska poissaolojen ajaksi ei ole saanut palkata sijaisia eikä poissaolo ole saanut aiheuttaa muitakaan kustannuksia. Yhteenveto palkattomista vapaista säästösyistä Palkaton vapaa säästösyistä yhteensä Vuosi Palkkakulusäästö* 2012 136 926 2013 168 748 2014 197 690 2015 183 235 Yhteensä: 686 599 *Pelkkä palkka, ei sivukuluja 8 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Lisä- ja ylityökustannusten osalta on nähtävillä selvä säästö vuodesta 2012, lähes 360.000 euroa. Talouden tasapainottamisohjelman tavoite on tältä osin saavutettu jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Haasteeksi jää pitää yllä tiukkaa ylityökuria. Lisä- ja ylityökulut vuosina 2012-2014 Lisä- ja ylityökulujen säästö vuosina 2012-2015 Vuosi Palkkakulut* 2012 786 668 2013 496 549 2014 451 389 2015 428 503 Säästö 2012 vs. 2015-358 165 Säästö 2014 vs. 2015-22 886 *Pelkkä palkka, ei sivukuluja 9 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Talouden tasapainottamisohjelma 2015 (KH 27.4.2015 117) Yt-neuvottelujen tulos (KH 17.6.2015 161) Henkilöstösäästöennuste 2015-2017 Tilannekatsaus 31.12.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Yhteensä Yt:ssä asetettu tavoite /vuosi max. 17 vakanssin lakkauttaminen 728.650 14 eläköitymistä eikä vakansseja täytetä 612.500 Yhteensä: 1.341.150 Ennuste v. 2017 loppuun mennessä /vuosi 17 vakanssin lakkauttaminen 728.650 14 eläköitymistä eikä vakansseja täytetä 589.600 Yhteensä: 1.318.250 Jäädään tavoitteesta 22.900 2.3.2016 Henkilöstöpalvelut 2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Yt-neuvottelujen tuloksen (KH 17.6.2015 161) toteuma Henkilöstösiirrot toteutuneet 1.1.2016 alkaen työyksiköstä toiseen: 1. Liikuntapaikkojen hoitajat (16) Siirto liikuntayksiköstä teknisten palveluiden vastuualueelle/puistotoimeen 2. Hallimestari ja liikuntapalvelupäällikkö Siirto liikuntayksiköstä teknisten palveluiden vastuualueelle/puistotoimeen 3. Liikuntapalvelusihteeri Siirto liikuntayksiköstä hallinnon vastuualueelle palvelukeskus Ruoriin 4. Puhelinvaihteen hoitajat (2) Siirto talouden vastuualueelta tietohallinnosta hallinnon vastuualueelle palvelukeskus Ruoriin 5. Lastensuojelun työntekijät (79) Siirto sosiaalihuollon vastuualueelta perhepalveluiden vastuualueelle 6. Liikunnanohjaaja Siirto vanhustenhuollon vastuualueella hoivapalveluista kotihoitoon 7. Laitoshuoltajat (33) Siirto päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueelta teknisen palveluiden vastuualueelle/siivoustoimeen 8. Kehittämissuunnittelija Siirto talouden vastuualueelta tietohallinnosta opetustoimeen vastuualueelle Yhteensä 135 henkilöä Nimike- ja tehtäväkuvanmuutos: tiedotuspäälliköstä viestintä- ja tapahtumakoordinaattori 2.3.2016 Henkilöstöpalvelut 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Lisäyksiä, yt-neuvotteluissa sovittu Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hallinto viestintäpäällikkö 0,4 htv2 lisää (täyttö vasta 1.8.2016 alkaen) Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, museo tuottaja 1,0 htv2 lisää Terveydenhuollon vastuualue, hallinto tietohallinnon erityisasiantuntija ja tietohallinnon asiantuntija 3,0 htv2 lisää 2.3.2016 Alatunnisteteksti 4 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Muita lisäyksiä tapahtunut jo yt-neuvottelujen jälkeen Varahenkilöjärjestelmä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon vastuualueille sairaanhoitaja/lähihoitaja 10,0 htv2 lisää, säästö ostopalveluista Perhepalveluiden vastuualue, ehkäisevät palvelut koulupsykologi ja koulukuraattori 2,0 htv2 lisäys, laki velvoittaa 2.3.2016 Alatunnisteteksti 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Muita lisäyksiä tapahtunut jo yt-neuvottelujen jälkeen Sosiaalihuollon vastuualue, vastaanottokeskus 24,2 htv2 lisäys, päätös kh 7.9.2015 234, säästö ostopalveluista Sosiaalihuollon vastuualue, Nuutti-koti 7,0 htv2 lisäys, päätös kv 21.9.2015 99, säästö ostopalveluista Terveydenhuollon vastuualue, mielenterveystyö Miepäkeskus 4,4 htv2 lisäys, päätös kv 21.9.2015 100, säästö ostopalveluista 2.3.2016 Alatunnisteteksti 6 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

Työterveyshuollon kustannusten lasku 2017 mennessä Työterveyden palvelujen ja prosessien tehostaminen 300.000 euroa Kotkan osuuden aleneminen työterveyskustannuksista (arvio 2 vuoden vaikutuksista) laskua vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna noin 94.000 euroa 2.3.2016 Alatunnisteteksti 7 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 LIITE VUOSIKATSAUKSEEN Henkilöstöstrategia toteutuminen KATSAUS HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMEENPANOON Hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu Kriittiset menestystekijät: Resurssien määrittely ja turvaaminen Eläköitymisen hallinnan suunnitelma Kotkan työnantajakuvan parantaminen ja rekrytointien onnistuminen Arviointikriteerit tai -mittarit: Palvelutasolle riittävien resurssien turvaaminen ja lakisääteisten tasojen toteutuminen Henkilöstösuunnitelma kiinteäksi osaksi talousarviota Seurantatiedot rekrytoinneista Toimenpiteet 1.1-31.12.2015 Vuodelle 2015 laadittu henkilöstösuunnitelma on ollut rekrytointien ja täyttölupien pohjana. Vuoden 2015 henkilöstöresursointi on ollut henkilöstösuunnitelman mukaista. Kaupunginhallitus päätti käynnisti yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainotusohjelmaehdotuksen 2015-2016 mukaisesti 27.4.2015 ( 117). Yhteistoimintaneuvottelujen tulokset käsiteltiin kaupunginhallituksessa 17.6.2015 ( 161). Neuvottelutuloksen mukaisesti päätettiin, että korkeintaan 17 Kotkan kaupungin työntekijää irtisanotaan siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 30.6.2016 ja yhteensä 14 vakanssia lakkautetaan eläköitymisen myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi yt-neuvotteluissa sovittiin organisaatiomuutoksista, jotka pantiin täytäntöön vuoden 2016 talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä seitsemälle irtisanomisuhan alla olleesta 17:stä löytyi uutta työtä avoimeksi tulleista tehtävistä. Uudelleensijoitukset olivat sellaisia, joihin olisi palkattu työntekijä ulkopuolisella haulla, jollei sisäistä uudelleen sijoitusta olisi ollut. Vuoden 2015 loppuun mennessä irtisanottiin yhteensä 10 henkilöä. Kaikilla irtisanotuilla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Korvaavan työn etsimisvelvoite jatkuu irtisanomisajan ja takaisinottovelvollisuus vielä yhdeksän kuukautta irtisanomisajan jälkeen eli käytännössä 31.3.2017 saakka. Alkuvuonna 2016 kaksi irtisanottua on saanut työpaikan soveltuvan korvaavan työn löytyessä. HTV2 joulukuu (vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti): Vakituiset 2.197,1 (2011: 2.237,0, vähennys 39,9 HTV2) Määräaikaiset 596,7 (2011: 758,4, vähennys 161,7 HTV2) Yhteensä 2.793,8 (2011: 2.995,4, vähennys 201,6 HTV2) Vertailua vuoden 2009 tai vuoden 2008 lukuihin ei ole mahdollista tehdä eri raportointijärjestelmän johdosta, vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin. 1 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Täyttöluvat: Vakituiset 72 kpl (hyväksytty 67, poistettu listalta 5) (vuonna 2014 yhteensä 68 kpl) Määräaikaiset 358 kpl (hyväksytty 358, hylätty 0) (vuonna 2014 yhteensä 274 kpl) Yhteensä 430 kpl (hyväksytty 425, hylätty 0, poistettu listalta 5) (vuonna 2014 yhteensä 342 kpl) Rekrytoinnit: 185 ilmoitusta (120 kpl vuonna 2014) 284 työpaikkaa (220 kpl vuonna 2014) 3.894 hakemusta (2.037 kpl vuonna 2014) Vapaaehtoisen lähtöhaastattelun toimintamallin käyttäminen: Vuoden 2014 lopussa (Heja 20.11.2014 58) luotiin järjestelmä vapaaehtoisesti lähtöhaastattelusta kaupunginvaltuuston esittämän toiveen johdosta. Näyttää siltä, että varsinaista käytännön tarvetta järjestelmälle ei ole ollut. Virallisia lähtöhaastattelulomakkeita on palautettu henkilöstöpalveluihin vain viisi kappaletta ja näissä lähtevien työntekijöiden antama palaute on ollut hyvää tasoa ja lähtijät ovat olleet työnantajaansa tyytyväisiä. Vastuualuejohtajille tehdyn tiedustelun perusteella voidaan todeta, että lähtöhaastattelujen käyttö on ollut vähäistä. Silloin kun lähtökeskustelu on käyty, se on tehty epävirallisesti keskustellen. Lähtevät työntekijät eivät ole olleet kovinkaan halukkaita viralliseen lähtöhaastatteluun. Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus Kriittiset menestystekijät: Vaativuuteen perustuva palkkaus Kannustinjärjestelmän rakentaminen Toimivan palautteenantamiskäytännön luominen Työmotivaation vahvistaminen palkitsemisen kautta Arviointikriteerit tai -mittarit: Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä Kehityskeskusteluiden toteutumisaste Työhyvinvointikysely noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1. - 31.12.2015 Käytössä on tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Henkilökohtaista lisää on myönnetty hyväksytyn ohjeen mukaisesti kolme kertaa vuodessa - tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Vuonna 2015 uutta lisää myönnettiin vuositasolla yhteensä noin 57.600 ja vuonna 2014 vastaavasti noin 80.100, molemmat summat ilman sivukuluja. HyTy-palkkioita jaettu yhteensä 90 henkilölle (kustannus 3.600 ). Kehityskeskusteluja on käyty: 1.594 aloitettua/täytettyä lomaketta kehityskeskusteluohjelmassa 2.949 keskustelijaa, noin 44 % kehityskeskusteluohjelmassa paperilla käytyjä arviolta noin 150-200 keskustelua Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava kysely oli tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, mutta henkilöstöpalveluiden henkilöstövajeen johdosta kysely on siirretty vuodelle 2016. 2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Kriittiset menestystekijät: Esimiesten tukeminen koulutuksella Yhdenvertaisen esimiestyön turvaaminen Kehityskeskusteluiden käyminen Vuorovaikutuksellisen viestinnän edistäminen Yhteistoiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi johtamista Arviointikriteerit tai -mittarit: Esimieskoulutusten osallistujamäärä ja saatu palaute sekä vastaaminen toiveisiin Esimiesinfojen osallistujamäärät Kehityskeskustelujen toteutumisaste Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1-31.12.2015 Esimiesinfot: 27.1.2015-64 osallistujaa 24.3.2015-95 osallistujaa 19.5.2015-91 osallistujaa 15.9.2015-111 osallistujaa 10.11.2015-86 osallistujaa Henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2015. Henkilöstöpalveluiden henkilöstövajeen johdosta osa koulutussuunnitelmasta on jäänyt toteutumatta. Koko kaupungille on laadittu myös lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki voi vuosittain seuraavan vuoden tammikuussa hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Vuoden 2014 koulutuskorvausta on haettu 2.060 koulutuspäivältä ja saatu yhteensä 41.941,60. Vuonna 2015 koulutuskorvauspäiviä on ollut 3.130 päivää ja korvausta saatiin 59.854,99. Esimieskoulutukset: EVA - Esimiesvalmennus uusille esimiehille (Ekami), 7 osallistujaa Kotkan omat EVA -päivät, esimiesvalmennus uusille esimiehille, osallistujina myös jo kokeneempia esimiehiä Strateginen johtaminen, osallistujia 20 hlöä Talouden arviointi ja suunnittelu, osallistujia 21 hlöä Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen, 18 hlöä Esimiestyön juridiikka, osallistujia 20 hlöä Esimiehen avaintaidot, osallistujia 15 hlöä Esimiehen palautetaidot, osallistujia 10 hlöä Vaikeat tilanteet esimiestyössä, osallistujia 12 hlöä Esimiesten työnlainsäädäntöpäivä, osallistujia 25 hlöä Esimiesvalmennus muutostilanteessa, osallistujia 65 hlöä 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Kehityskeskusteluja on käyty: 1.594 aloitettua/täytettyä lomaketta kehityskeskusteluohjelmassa 2.949 keskustelijaa, noin 44 % kehityskeskusteluohjelmassa paperilla käytyjä arviolta noin 150-200 keskustelua Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava kysely oli tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, mutta henkilöstöpalveluiden henkilöstövajeen johdosta kysely on siirretty vuodelle 2016. Henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito Kriittiset menestystekijät: Ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Toimiva perehdytyskäytäntö Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen Työelämän joustavuuden lisääminen Hyvän työilmapiirin mahdollistaminen Työntekijöiden osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen Arviointikriteerit tai -mittarit: Sairauspoissaoloja kuvaavat mittarit Ammatillisen täydennyskoulutuksen määrä Kaupungin järjestämien henkilöstökoulutusten määrä ja osallistujamäärät Uudelleensijoitettujen määrä ja onnistumisaste Työterveyshuollon palvelujen mittarit Työhyvinvointietujen käyttö Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1-31.12.2015 Sairauspoissaolot 2015: 17,2 päivää / työntekijä (vuonna 2014 sairauspoissaolot olivat 16,3 päivää/työntekijä). Henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2015. Henkilöstöpalveluiden henkilöstövajeen johdosta osa koulutussuunnitelmasta on jäänyt toteutumatta. Koko kaupungille on laadittu myös lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki voi vuosittain seuraavan vuoden tammikuussa hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Vuoden 2014 koulutuskorvausta on haettu 2.060 koulutuspäivältä ja saatu yhteensä 41.941,60. Vuonna 2015 koulutuskorvauspäiviä on ollut 3.130 päivää ja korvausta saatiin 59.854,99. Esimieskoulutukset: EVA - Esimiesvalmennus uusille esimiehille (Ekami), 7 osallistujaa Kotkan omat EVA -päivät, esimiesvalmennus uusille esimiehille, osallistujina myös jo kokeneempia esimiehiä Strateginen johtaminen, osallistujia 20 hlöä Talouden arviointi ja suunnittelu, osallistujia 21 hlöä Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen, 18 hlöä Esimiestyön juridiikka, osallistujia 20 hlöä Esimiehen avaintaidot, osallistujia 15 hlöä 4 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 Esimiesinfot: 27.1.2015-64 osallistujaa 24.3.2015-95 osallistujaa 19.5.2015-91 osallistujaa 15.9.2015-111 osallistujaa 10.11.2015-86 osallistujaa Esimiehen palautetaidot, osallistujia 10 hlöä Vaikeat tilanteet esimiestyössä, osallistujia 12 hlöä Esimiesten työnlainsäädäntöpäivä, osallistujia 25 hlöä Esimiesvalmennus muutostilanteessa, osallistujia 65 hlöä Henkilöstökoulutukset: Työturvallisuuskoulutuksia 8 kpl, osallistujia n. 20 hlöä/ryhmä TEM-kilometrikorvausten verollisuus, osallistujia 81 hlöä Stressinhallinta ja ajankäyttö, osallistujia 6 hlöä Työssäjaksaminen, liikunta ja ravinto, osallistujia 24 hlöä Henkilöstön muutosvalmennus, osallistujia 40 hlöä Uudelleensijoitettuja ja työkokeilussa olleita yhteensä 24 henkilöä, ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa kolme henkilöä. Työhyvinvointietujen käyttö: Uimahallikäyntejä 15.584 kpl (15.793 kpl vuonna 2014) Avantouintikäyntejä 9.10 kpl (390 kpl vuonna 2014, osa vuoden 2015 luvuista on vuoden 2014 käyntejä, lasku tuli vasta 2015 vuoden puolella) Teatterikäyntejä 594 kpl (905 vuonna 2014) Kymi Sinfonietta 246 kpl (193 vuonna 2014) Maretarium 82 kpl (86 vuonna 2014) Vellamo 110 kpl (192 vuonna 2014) Meripäiväjuoksu 26 kpl (30 vuonna 2014) Työterveyden käyntimäärät: Työterveyslääkäri 7.575 kpl (8.160 kpl vuonna 2014) Työterveyshoitaja 4.297 kpl (4.240 kpl vuonna 2014) Työterveysfysioterapeutti 1.009 kpl (954 kpl vuonna 2014) Työpsykologi 277 kpl (250 kpl vuonna 2014) Työterveysneuvottelut 156 kpl (198 kpl vuonna 2014) Vuodelle 2015 on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, joka on toteutunut suunnitellusti: tuettu esimiehiä sairauslomiin puuttumisessa koulutuksia järjestettiin vähemmän henkilöstöpalveluiden resurssivajeen takia tarjottu tupakanvieroitushoitoa 10 henkilölle Järjestetty liikuntakursseja, yhteensä 13 liikuntaryhmää (tules-ryhmät, kuntosali- ja vesiliikuntaryhmät). Osallistujia yhteensä noin 111 ja 830 käyntikertaa. Osallistujat on kohdennettu työterveyshuollon kautta omalla ajalla toteutettua liikuntaa on tuettu. Vesijuoksuryhmiä ja jumppakursseja on järjestetty kevään aikana yhteensä 109 kertaa, yhteensä 1.457 osallistumiskäyntiä 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

2.3.2016 tarjottu kuntoutusta o viisi kuntoremonttiryhmää vuoden 2015 aikana, osallistujia 73 henkilöä o Aslak- ja TYK-kuntoutuksiin osallistunut yhteensä 44 henkilöä Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava kysely oli tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, mutta henkilöstöpalveluiden henkilöstövajeen johdosta kysely on siirretty vuodelle 2016. 6 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 78

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 71 D/1074/02.02.01.00/2016 79 Talouden seuranta 29.2.2016 Kh 21.3.2016 Valmistelijat: vt. talousjohtaja Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 controllerit Maarit Heikkilä, puh. 040 837 3386 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta 29.2.2016. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma 29.2.2016 on 15,6 % (14,9 % helmikuussa 2015) suhteessa talousarvioon ja vuosikate 9,3 miljoonaa euroa (8,7 milj. eur helmikuussa 2015). Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Lautakuntien toiminta ja talous Sosiaali- ja terveyslautakunta Talouden tasapainotusohjelman keskeisiä periaatteita on mm., että lakisääteisiä palveluita, toimintaa tai mitoituksia ei vaaranneta ja että palveluiden painopistettä siirretään edelleen korjaavasta ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen, raskaasta kevyempään. Organisaatiorakenteita muutetaan toimivimpiin kokonaisuuksiin päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi. Tässä työssä terveydenhuollon vastuualueella tavoitteena on Miepä -keskuksen toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen sekä mielenterveysja päihdepalvelujen ostopalvelukustannusten selkeä vähentäminen v. 2016 ja v. 2017 aikana (yhteensä 1,5 M ). Talousarvion ylitysriskiksi on nousemassa määrärahojen riittävyys nimenomaan ostopalvelukustannusten osalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt syksyn 2015 aikana kuntoutuksen kehittämistarpeita ja hyväksynyt kehittämissuunnitelman edelleen päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi sekä ennaltaehkäisevään kuntoutukseen panostamiseksi. Tämä kehittämistyö tiivistää yhteistyötä Hoikun kanssa, mutta riski määrärahojen riittävyydestä ostopalvelujen osalta on olemassa. Maksutuottojen kertymä vuonna 2015 oli n. 9,0 milj. euroa ja vuoden 2016 talousarvio noudattaa samaa suuruusluokkaa. Vuoden 2016 alusta kuntien mahdollisuus tarkistaa eräitä terveydenhuollon maksuja indeksikorotuksia suurempina toteutettiin myös Kotkassa, mikä näyttäisi nostavan tuottokertymää budjetoidusta. Tuottokertymään vaikuttaa ns. maksukatto, joka leikkaa

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 72 asiakkaan maksuja. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen tämän vaikutusta on vielä vaikea arvioida. Liikuntalautakunta Vahvistaessaan kuluvan vuoden käyttösuunnitelman liikuntalautakunta totesi päätöksessään, että tuottotavoitteet tulevat jäämään n. 200 000 euroa budjetoidusta, tuottokertymä vuonna 2015 ilman kertaluonteista avustusta oli 1,1, milj. euroa, tavoite vuodelle 2016 on 1,3 milj. euroa. Tuottotavoitteen kertymistä vaikeuttaa junioriharjoittelumaksujen ja ottelu- ja turnausmaksujen rajaaminen edellisen vuoden tasolle. Muiden lautakuntien sekä liikelaitosten talouden ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisella tavalla. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-helmikuussa 1,1 prosentin nousussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron tilityksen muutos on +2,5 % koko maassa, Kotkassa +1,2 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla laskeneet Kotkassa 3,1 % edellisvuodesta. Kiinteistöverotilityksen kasvu on 55,0 %. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan hiukan talousarvioon merkittyä paremmalla, 105,2 milj. euron tasolla. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä helmikuun lopussa oli 219,5 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 67,6 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 287,2 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 0,92 %. Satunnaiset tuotot Talousarvion 2016 koostamisen yhteydessä budjetoitiin aikaisemmin kaupunginhallituksen alaisten toimintojen alla näkyneet myyntivoitot talousarvion riville satunnaiset tuotot. Muutos on esitystekninen ja sen tarkoituksena on helpottaa varsinaisen käyttötalouden sekä kertaluonteisten tapahtumien seurantaa, kun erät raportoidaan erillisessä kohdassa. Kohtaan budjetoidusta määrästä, 5,3 milj. euroa, ei ole kertynyt toteumaa tammi-helmikuun raportointijaksolle. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 73 Kokonaisennuste vuodelle 2016 Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen toteuma on 1,4 miljoonaa euroa talousarviosta jäljessä. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että säästöä suhteessa talousarvioon on alkuvuodelta kertynyt lähes 1,3 milj. euroa. Tilikauden 2016 tulos on 0,2 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2015 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuuden talous on toteutumassa talousarvion 2016 mukaisella tasolla. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: 1. Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin 2. Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 29.2.2016 liitteineen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: vt. talousjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2016 Kirjanpito Vertailutieto ed. Muutos ed. Muutos Edelliset Ennuste 29.2. vuoden sama vuoteen % 12 kk 31.12.2016 ajankohta Toimintatuotot 102,3 16,3 14,8 1,5 10 % 102,5 102,3 Henkilöstökulut -156,2-24,4-25,4 1,0-4 % -150,9-156,2 Palvelujen ostot -177,0-27,9-24,1-3,8 16 % -181,2-177,0 Muut toimintakulut -72,0-11,1-10,6-0,6 5 % -72,6-72,0 TOIMINTAKATE -302,9-47,1-45,3-1,8 4 % -302,2-302,9 Verotulot 211,2 38,7 38,3 0,4 1 % 211,5 211,2 Valtionosuudet 105,1 17,5 16,1 1,4 9 % 98,2 105,2 Rahoitustuotot ja -kulut 1,5 0,1-0,4 0,5-132 % 2,8 1,5 VUOSIKATE 14,9 9,3 8,7 0,6 6 % 10,3 14,9 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -20,3-3,5-3,1-0,4 12 % -19,1-20,3 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 TILIKAUDEN TULOS -0,2 5,8 5,6 0,2 3 % -8,8-0,1 Poistoeron ja varausten muutokset 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,1 5,8 5,6 0,2 3 % -8,5 0,2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulauta kunta TELA Tekninen lautakunta Toteuma 29.2. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2016 3 Toimintatuotot 0 0 0,00 % 0 40 Henkilöstökulut 0-500 0,00 % -500 43 Palvelujen ostot 0 0 0,00 % 0 Muut toimintakulut 0 0 0,00 % 0 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0,00 % 0 S9 Sisäiset kulut -199-8 415 2,36 % -8 415 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE -199-8 915 2,23 % -8 915 0 3 Toimintatuotot 0 0 0,00 % 0 40 Henkilöstökulut 0-18 500 0,00 % -18 500 43 Palvelujen ostot -140-36 500 0,38 % -36 500 Muut toimintakulut 0 0 0,00 % 0 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0,00 % 0 S9 Sisäiset kulut 0 0 0,00 % 0 TOIMINTAKATE -140-55 000 0,25 % -55 000 0 3 Toimintatuotot 158 323 1 975 350 8,01 % 1 975 350 40 Henkilöstökulut -2 242 269-14 361 318 15,61 % -14 361 318 43 Palvelujen ostot -2 047 324-11 937 220 17,15 % -11 937 220 Muut toimintakulut -1 387 811-6 181 388 22,45 % -6 181 388 S8 Sisäiset tuotot 480 672 3 753 539 12,81 % 3 753 539 S9 Sisäiset kulut -193 037-1 204 534 16,03 % -1 204 534 TOIMINTAKATE -5 231 447-27 955 572 18,71 % -27 955 572 0 3 Toimintatuotot 59 349 693 200 8,56 % 693 200 40 Henkilöstökulut -230 712-1 430 015 16,13 % -1 430 015 43 Palvelujen ostot -14 713-115 200 12,77 % -115 200 Muut toimintakulut -8 507-62 900 13,52 % -62 900 S8 Sisäiset tuotot 1 340 0 0,00 % 0 S9 Sisäiset kulut -46 682-281 628 16,58 % -281 628 TOIMINTAKATE -239 925-1 196 543 20,05 % -1 196 543 0 3 Toimintatuotot 83 405 496 400 16,80 % 496 400 40 Henkilöstökulut -400 779-2 567 034 15,61 % -2 567 034 43 Palvelujen ostot -67 194-436 320 15,40 % -436 320 Muut toimintakulut -179 998-646 600 27,84 % -646 600 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0,00 % 0 S9 Sisäiset kulut -489 129-2 990 118 16,36 % -2 990 118 TOIMINTAKATE -1 053 695-6 143 672 17,15 % -6 143 672 0 3 Toimintatuotot 2 852 523 24 275 077 11,75 % 24 275 077 40 Henkilöstökulut -568 062-3 717 737 15,28 % -3 717 737 43 Palvelujen ostot -630 875-4 272 198 14,77 % -4 272 198 Muut toimintakulut -2 812 522-17 651 639 15,93 % -17 651 639 S8 Sisäiset tuotot 5 264 595 32 852 314 16,03 % 32 852 314 S9 Sisäiset kulut -198 054-1 786 753 11,08 % -1 786 753 TOIMINTAKATE 3 907 605 29 699 064 13,16 % 29 699 064 0 3 Toimintatuotot 493 432 6 484 316 7,61 % 6 484 316 40 Henkilöstökulut -2 044 604-13 459 563 15,19 % -13 459 563 43 Palvelujen ostot -1 496 377-10 644 956 14,06 % -10 644 956 Muut toimintakulut -631 659-3 407 428 18,54 % -3 407 428 S8 Sisäiset tuotot 1 942 691 9 608 131 20,22 % 9 608 131 S9 Sisäiset kulut -1 037 327-3 003 674 34,54 % -3 003 674 TOIMINTAKATE -2 773 844-14 423 174 19,23 % -14 423 174 0 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma 29.2. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2016 3 Toimintatuotot 4 298 831 27 640 954 15,55 % 27 640 954 40 Henkilöstökulut -7 711 625-51 186 694 15,07 % -51 186 694 43 Palvelujen ostot -19 759 385-124 068 903 15,93 % -124 068 903 Muut toimintakulut -4 429 500-32 898 425 13,46 % -32 898 425 S8 Sisäiset tuotot 880 1 555 871 0,06 % 1 555 871 S9 Sisäiset kulut -1 562 999-9 944 322 15,72 % -9 944 322 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE -29 163 798-188 901 520 15,44 % -188 901 520 0 3 Toimintatuotot 226 075 1 347 785 16,77 % 1 347 785 40 Henkilöstökulut -76 301-480 209 15,89 % -480 209 43 Palvelujen ostot -38 085-240 400 15,84 % -240 400 Muut toimintakulut -47 078-473 913 9,93 % -473 913 S8 Sisäiset tuotot 162 340 000 0,05 % 340 000 S9 Sisäiset kulut -904 037-6 149 425 14,70 % -6 149 425 TOIMINTAKATE -839 266-5 656 162 14,84 % -5 656 162 0 3 Toimintatuotot 1 226 016 5 205 150 23,55 % 5 205 150 40 Henkilöstökulut -8 191 313-49 529 910 16,54 % -49 529 910 43 Palvelujen ostot -2 598 125-17 635 488 14,73 % -17 635 488 Muut toimintakulut -658 948-5 029 369 13,10 % -5 029 369 S8 Sisäiset tuotot -50 0 0,00 % 0 S9 Sisäiset kulut -3 258 824-22 740 986 14,33 % -22 740 986 TOIMINTAKATE -13 481 243-89 730 603 15,02 % -89 730 603 0 3 Toimintatuotot 4 318 161 19 880 481 21,72 % 19 880 481 40 Henkilöstökulut -1 978 843-12 737 912 15,54 % -12 737 912 43 Palvelujen ostot -552 032-2 609 250 21,16 % -2 609 250 Muut toimintakulut -518 427-3 548 078 14,61 % -3 548 078 TOIMINTAKATE 1 268 859 985 241 128,79 % 985 241 0 3 Toimintatuotot 1 919 492 9 251 230 20,75 % 9 251 230 40 Henkilöstökulut -746 857-5 598 585 13,34 % -5 598 585 43 Palvelujen ostot -405 073-2 731 847 14,83 % -2 731 847 Muut toimintakulut -128 877-733 458 17,57 % -733 458 TOIMINTAKATE 638 685 187 340 340,92 % 187 340 0 3 Toimintatuotot 653 004 5 016 325 13,02 % 5 016 325 40 Henkilöstökulut -184 340-1 076 725 17,12 % -1 076 725 43 Palvelujen ostot -250 677-2 300 000 10,90 % -2 300 000 Muut toimintakulut -345 805-1 384 600 24,98 % -1 384 600 TOIMINTAKATE -127 817 255 000-50,12 % 255 000 0 3 Toimintatuotot 16 288 613 102 266 267 15,93 % 102 266 267 40 Henkilöstökulut -24 375 705-156 164 703 15,61 % -156 164 703 43 Palvelujen ostot -27 860 000-177 028 282 15,74 % -177 028 282 Muut toimintakulut -11 149 132-72 017 798 15,48 % -72 017 798 S8 Sisäiset tuotot 7 690 290 48 109 855 15,98 % 48 109 855 S9 Sisäiset kulut -7 690 290-48 109 855 15,98 % -48 109 855 TOIMINTAKATE -47 096 225-302 944 515 15,55 % -302 944 515 0 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa 1000 euroa TP 2015-300 198 TP 2015 114 462 TA 2016-302 945 TA 2016 117 887 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2015 2016 2015 2016 %-ero TA2016 TOT2015 2015 2016 2015 2016 %-ero TA2016 TOT2015 Tammi -23 613-23 096 7,9 7,6 0,2 733 517 Tammi 9 841 8 964 8,6 7,6 1,0 1 171 877 Helmi -45 291-47 096 15,1 15,5-0,5-1 391-1 805 Helmi 18 938 18 236 16,5 15,5 1,1 1 269 702 Maalis -69 065 23,0 0,0 Maalis 28 279 24,7 0,0 Huhti -95 636 31,9 0,0 Huhti 37 461 32,7 0,0 Touko -120 804 40,2 0,0 Touko 47 167 41,2 0,0 Kesä -154 475 51,5 0,0 Kesä 61 274 53,5 0,0 Heinä -180 275 60,1 0,0 Heinä 70 568 61,7 0,0 Elo -203 210 67,7 0,0 Elo 79 400 69,4 0,0 Syys -226 918 75,6 0,0 Syys 88 464 77,3 0,0 Loka -246 243 82,0 0,0 Loka 97 097 84,8 0,0 Marras -269 386 89,7 0,0 Marras 105 980 92,6 0,0 Joulu -300 198 100,0 0,0 Joulu 114 462 100,0 0,0 Toimintakatteen seuranta Palkat ja palkkiot seuranta 4 000 4 000 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2016 Suhteessa TOT2015 Suhteessa TA2016 Suhteessa TOT2015 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2015 101 162 TP 2015 401 360 TA 2016 102 266 TA 2016 405 211 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2015 2016 2015 2016 %-ero TA2016 TOT2015 2015 2016 2015 2016 %-ero TA2015 TOT2014 Tammi 8 178 9 671 8,1 9,5 1,4 1 404 1 493 Tammi 31 791 32 860 7,9 8,1-0,2-765 -1 070 Helmi 14 766 16 289 14,6 15,9 1,3 1 361 1 522 Helmi 60 057 63 385 15,0 15,6-0,7-2 751-3 328 Maalis 21 284 21,0 0,0 Maalis 90 348 22,5 0,0 Huhti 30 416 30,1 0,0 Huhti 126 052 31,4 0,0 Touko 37 684 37,3 0,0 Touko 158 488 39,5 0,0 Kesä 45 421 44,9 0,0 Kesä 199 896 49,8 0,0 Heinä 52 633 52,0 0,0 Heinä 232 908 58,0 0,0 Elo 59 418 58,7 0,0 Elo 262 629 65,4 0,0 Syys 66 404 65,6 0,0 Syys 293 322 73,1 0,0 Loka 81 515 80,6 0,0 Loka 327 758 81,7 0,0 Marras 88 518 87,5 0,0 Marras 357 905 89,2 0,0 Joulu 101 162 100,0 0,0 Joulu 401 360 100,0 0,0 Toimintatulojen seuranta Toimintamenojen seuranta 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2016 Suhteessa TOT2015 Suhteessa TA2016 Suhteessa TOT2015 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa KUMULATIIVINEN TULOS 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Tammi 543 429 372 151 3 430 167 589 336 2 552 443 Tammi 543 429 372 151 3 430 167 589 336 2 552 443 Helmi -685 143 393 509 4 032 423 5 017 499 2 027 548 Helmi -141 714 765 660 7 462 590 5 606 835 4 579 991 Maalis -525 980-1 191 427-3 558 599-1 264 263 Maalis -667 694-425 767 3 903 991 4 342 572 Huhti -2 459 708-3 879 332-2 584 561-2 971 722 Huhti -3 127 402-4 305 099 1 319 430 1 370 850 Touko -568 099 365 580 129 781 5 278 897 Touko -3 695 501-3 939 519 1 449 211 6 649 747 Kesä -7 362 182-5 737 146-5 297 223-10 382 449 Kesä -11 057 683-9 676 665-3 848 012-3 732 702 Heinä -1 025 198-17 838-1 166 778 473 219 Heinä -12 082 881-9 694 503-5 014 790-3 259 483 Elo 1 914 843 2 515 222-326 739 1 512 777 Elo -10 168 038-7 179 281-5 341 529-1 746 706 Syys -1 684 101 4 550 502 3 819 916 5 805 696 Syys -11 852 139-2 628 779-1 521 613 4 058 990 Loka 13 025 484 5 743 011 4 229 091 2 414 819 Loka 1 173 345 3 114 232 2 707 478 6 473 809 Marras -14 131 421-11 112 151-9 641 277-6 094 661 Marras -12 958 076-7 997 919-6 933 799 379 148 Joulu -14 468 844-7 383 654-4 985 462-8 906 628 Joulu -27 426 920-15 381 573-11 919 261-8 527 480 JUKI-muutoksen vaikutus poistettu 20 000 000-27 426 920-15 381 573-11 919 261-8 527 480 Kumulatiivinen tulos 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0-5000000 -10000000-15000000 2012 2013 2014 2015 2016-20 000 000-25 000 000-30 000 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 79

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 80 D/986/00.00.01.00/2016 80 Eroanomus luottamustehtävästä; Kurttio Arto Kh 21.3.2016 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Arto Kurttio pyytää eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Tarkastuslautakunnan kokoonpano: Eeva-Liisa Säisä Saila Piipari-Huovila Pauli Hömppi Raimo Kurki Mikko Lehkonen Lasse Mustonen Sointu Railo Tiina Rosberg Anja Lehtonen Sirpa Vantola Seija Piipponen-Pekkola Arto Kurttio Arto Hirvonen Kari Hakkarainen Jorma Kaario Anne Hakala-Räsänen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Arto Kurttiolle eron tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä - valita tarkastuslautakuntaan uuden varajäsenen hänen tilalleen. Toimeenpano: Kv: Ote: Arto Kurttio uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: tarkastuslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 81 D/967/10.02.03.00/2016 81 Asemakaavan toteuttamissopimus kaupungin ja Carean välillä Kala 15.3.2016 / 36 Valmistelija: Maankäyttöinsinööri Tom Masalin, puh. 040 7530 164 Tiivistelmä: Kaupunki on valmistelemassa asemakaavamuutosta keskussairaalan alueelle sairaalan remonttia ja laajennusta varten. Hankkeesta on neuvoteltu toteuttamissopimus tontin omistavan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kanssa. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset on huomioitu kaupunkisuunnittelun tämän vuoden toteutumissa. Maa-alueiden vaihdossa Carea maksaa kaupungille 164 300 euroa. Kaavoituksen valmistelusta, vaikutusten selvittelystä ja rakennusoikeuden heijastusvaikutuksista maksaa Carea kaupungille tässä vaiheessa 297 800 euroa ja myöhemmin nykyarvossa 190 000 euroa. Katualueiden rakennuskustannus on noin 1,3 milj. euroa, josta Carea maksaa kaupungille 700 000 euroa. 2. Hanke tuottaa kaupungille tuloa, vaikka kaupunki on maksajana myös Carean kustannuksissa. 3. Päätös on linjassa kaupunkistrategian kanssa. Esittelyteksti: Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Asian käsittely: Kaupunkisuunnittelu on viemässä keskussairaalan asemakaavamuutosehdotusta kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä on neuvoteltu asemakaavan toteuttamissopimus edellä olevin pääehdoin tontin omistajan kanssa. Asemakaavan toteuttamissopimus on liitteenä. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Lautakunta päättää osaltaan ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kaupunki hyväksyy liitteenä olevan kaupungin ja Carean välisen asemakaavan toteuttamissopimuksen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen esitteli asian. Päätös: Hyväksyttiin. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 82 Kh 21.3.2016 Valmistelija: Maankäyttöinsinööri Tom Masalin, puh. 040 7530 164 Liite: Esittelijä: Ehdotus: Asemakaavan toteuttamissopimus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupungin ja Carean välisen asemakaavan toteuttamissopimuksen liitteen mukaisena. Toimeenpano: Kv: Ote: Carea kaupunkisuunnittelu vt. talousjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 81

LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 81

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 85 D/2428/10.02.03.01/2015 82 Kymenlaakson keskussairaalan asemakaavamuutos 8. kaupunginosa Hovinsaari, kaava nro 1012 Kala 8.12.2015 / 108 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu / Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p. 040 744 0041 Kaupunkisuunnittelu on laatinut asemakaavamuutosehdotuksen, Kymenlaakson keskussairaalan alueelle Kotkan kaupungin 8. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 7, hautausmaa-, lähivirkistys- ja vesialue, osa yleisen tien aluetta, Toukolan- ja Kotkantietä sekä kaupunginosa 9. Metsola osa Kottaraisentietä. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa maakunnan keskussairaalan peruskorjaamis- sekä laajentamishanke sekä turvata erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisen olosuhteet Kymenlaakson alueella. Muutoksella pyritään kehittämään sairaala-alueen rakenteita ja liikenneolosuhteita sekä vaalimaan muutosalueen ympäristön ominaispiirteitä. Kymenlaakson keskussairaalan kaavamuutosprosessi on alkanut Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean aloitteesta. Nykyinen maakunnallinen keskussairaala on toiminut vailla mittavia uudistuksia yli 40 vuotta. Rakennuksen tekninen kunto on parhaissakin arvioissa korkeintaan välttävä. Sairaalatoiminnan kehittäminen tarvitsee uudisrakentamista sekä laajamittaisia kunnostustoimia vanhoihin osiin. Lisäksi liikenneolosuhteet sekä paikoituskapasiteetti ovat sairaalan alueella jääneet kehityksen jalkoihin. Alueen tulevaisuuden liikennejärjestelmää sekä paikoitusolosuhteita on arvioitu Trafix Oy:n laatimassa liikennesuunnitelmassa. Suunnitelmassa on huomioitu sairaala-alueen muutostarpeen lisäksi myös valtion ja kaupungin tie- sekä katuverkon muutossuunnitelmat. Tärkeänä painopisteenä suunnitelmissa on panostus kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen olosuhteisiin. Kymenlaakson keskussairaalan asemakaavamuutoksella pyritään huomioimaan ympäristön ominaispiirteitä, jääkauden hiomia avokallioalueita, puustoa ja lohkareita, luonnonsuojelulain luontotyyppejä sekä arvokkaita elinympäristöjä. Alueen luonnonolosuhteita on kartoitettu edellisen kaavamuutoksen yhteydessä 2009. Rantavyöhykettä sekä kansallisen kaupunkipuiston alueita kehitettäessä tulee ympäristön säilyttämiselle sekä luonnon ominaispiirteille antaa erityistä painoarvoa. Kokonaisuutena on tärkeää löytää tasapaino rakentamistoimien ja vaalittavan ympäristön välille niin, että ympäristö koetaan alueen voimavarana. Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja Carean välille. Osana kaavoitussopimusta tulee myös arvioida tulevien katu- ja kuntateknisten verkostojen muutosten kustannusjakaumaa. Kaavoituksen kustannukset tullaan perimään hakijalta. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatu palaute oli lähinnä hanketta puoltavaa. Luonnoslausuntojen pohjalta kaavaan tehdyt muutokset ovat vä- Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 86 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Asian käsittely: häisiä teknisiä parannuksia ja tarkennuksia. Lisää lausunnoista sekä niiden vaikutuksista kaavaan kaavaselostuksen kohdassa 4.2.3. 1.asemakaavan selostus, 2.asemakaavakartta, 3.kaavamerkinnät Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan esitetyssä muodossa ja lähettää sen ehdotuksenaan kaupunginhallitukselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta valtuuttaa kaavan valmistelijat tekemään teknisluonteisia korjauksia kaavakarttaan ja täydentämään kaavaselostusta. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro esitteli asemakaavan muutosta. Asian käsittelyssä puheenvuoroja käyttivät Joona Mielonen, Matti Koski, Jarkko Puro, Terttu Tyster-Pöhö, Markku Hannonen, Tarja Bohm, Kai Savolainen, Jani Paananen ja Nanni Mamia. Tarja Bohm teki muutosesityksen, jossa otetaan luontoarvoja enemmän huomioon ja säästetään ranta-aluetta jättämällä rannasta 20 metrin kaistale yleiseksi viheralueeksi. Tämä esitys sai kannatusta ja sen vuoksi puheenjohtaja totesi, että asiassa tulee suorittaa äänestys. Hän ehdotti, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Tarja Bohmin esitystä kannattavat EI. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa JAA äänestivät Matti Koski, Pia Hurtta, Päivi Leijamaa, Kai Savolainen, Terttu Tyster-Pöhö, Kari Niininen, Jani Paananen, Soile Suursoho ja Nanni Mamia. EI äänestivät Joona Mielonen ja Tarja Bohm. Äänin 9-2 lautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Päätös: Hyväksyttiin. Tarja Bohm esitti eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Kh 21.3.2016 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu / Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, puh. 040 744 0041 Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 14.12.2015 18.1.2016. Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkurissa 12.12.2015 sekä Kotkan kaupungin ilmoitustaululla 12.12.2015. Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Lausuntonsa jätti Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä kaupungin tekniset palvelut ja rakennusvalvonta. Lausuntojen aiheet olivat pääosin puoltavia tai suhteellisen pieniä teknisiä korjausehdotuksia. Kaupungin tekniset palvelut otti kantaa lausunnossaan kaavoitussopimuksen laatimisen tärkeydestä. Rakennusvalvonnan lausunnossa otettiin kantaa sairaalan tontin rantaalueella sijaitsevaan rakennusalaan. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 87 Lausuntojen pohjalta asemakaavakarttaan ei tehty muutoksia. Rakentamista ohjaaviin määräyksiin lisättiin vaade värityksen sopusointuisuudesta. Tarkempi selvitys saaduista lausunnoista on kaavaselostuksen kohdassa 4.2.4. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Asemakaavan selostus, asemakaavakartta ja kaavamerkinnät ovat esityslistan liitteinä. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla asemakaavan muutoksen, joka koskee Kotkan kaupungin 8. kaupunginosan Hovinsaari korttelia 7, hautausmaa-, lähivirkistys- ja vesialuetta, osaa yleisen tien aluetta, Toukolanja Kotkantietä sekä 9. kaupunginosan Metsola osaa Kottaraisentietä (kaava nro 1012). Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Kaavojen valitusosoitus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

ASEMAKAAVAN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. kaupunginosa HOVINSAARI KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN ALUE Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh. 040 744 0041 22.1.2016 KAAVA NRO 1012 Kaupunkisuunnittelu LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Kymenlaakson keskussairaalan alueen asemakaavamuutos numero 1012, Kotkan kaupungin 8. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 7, hautausmaa-, lähivirkistys- ja vesialue, osa yleisen tien aluetta, Toukolan- ja Kotkantietä sekä kaupunginosa 9. Metsola osa Kottaraisentietä. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p. 040 744 0041. Kaava on tullut vireille 25.11.2013 Kaavamuutosalue sijaitsee Kotkansaaren pohjoispuolella olevan Hovinsaaren lounaisosassa, Kymenlaakson keskussairaalan ympäristössä Valtatie 15 ja Mussalonlahden rannan väliin jäävällä alueella. Kaavamuutoksella pyritään kehittämään sairaala-alueen rakenteita ja liikenneolosuhteita sekä vaalimaan muutosalueen ympäristön ominaispiirteitä. Tärkeimpänä kaavamuutoksen tavoitteena on kuitenkin maankäytön keinoin turvata erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisen olosuhteet Kymenlaakson alueella. Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus (paksu punainen viiva). Alue käsittää sairaalan tontin (ohut punainen viiva) kokonaisuudessaan sekä osia ranta-alueesta, Kotkantiestä ja viereisestä puistoalueesta. 2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.3 Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.4 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen - Keskussairaala-alueen luontoselvitys, Kotkansiipi 2009 - Keskussairaala-alueen liikennesuunnitelma sekä kustannusarvio, Trafix 2015 - Keskussairaalan peruskorjaus- ja laajenemissuunnitelmat, Sweco Oy 2015 - Kymenlaakson keskussairaala meluselvitys A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2015 Kymenlaakson keskussairaalan kaavamuutosprosessi on alkanut Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean aloitteesta. Vireille asemakaavamuutos on tullut 25.11.2013. Lähtökohtana ovat keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeen suunnitelmat, alueella tehdyt liikennesuunnitelmat sekä ympäristön olosuhteiden selvitykset. Pyrkimys on saada kaavaehdotus valtuustokäsittelyyn ja lainvoimaiseksi keväällä 2016. Asemakaavamuutoksella pyritään turvaamaan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen Kymenlaaksossa. Nykyinen maakunnallinen keskussairaala on toiminut vailla mittavia uudistuksia yli 40 vuotta. Rakennuksen tekninen kunto on parhaissakin arvioissa korkeintaan välttävä. Sairaalatoiminnan kehittäminen tarvitsee uudisrakentamista sekä laajamittaisia kunnostustoimia vanhoihin osiin. Lisäksi liikenneolosuhteet sekä paikoituskapasiteetti ovat sairaalan alueella jääneet kehityksen jalkoihin. Kaavamuutoksella pyritään myös turvaamaan sairaala-alueen ympäristön ominaispiirteet, arvokas kasvillisuus, kallioalueet sekä rantavyöhyke. Asemakaavamuutos toteutetaan Kotkan kaupunkisuunnittelun toimesta. Kaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro. Kaavamuutos perustuu erilaisiin selvityksiin, osallisten näkökantoihin sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi kaavanteon yhteydessä solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja Carean välillä. Keskussairaalan rakentajia 1960-luvun lopulla 4 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Hovinsaari on meren ja Kymijoen haarojen muodostama luonnonolosuhteiltaan monimuotoinen alue. Pitkänomaista saarta halkovat voimakkaat pohjois-eteläsuuntaiset liikenneväylät. Väylien länsipuolella on pääosin asumiseen painottuneita alueita ja idässä on teollisuutta sekä satamatoimintaa. Suunnittelualue sijaitsee Hovinsaaren eteläisessä osassa Mussalonlahden puoleisella rannalla. 1940-luvun valtionhallinnon päätöksellä rakennettiin Kymenlaakson alueen keskussairaala alueen silloiseen suurimpaan kuntaan Kotkaan. Rakentaminen alkoi 1964 ns. Kolerakalliolle. Virallisesti sairaalatoiminta alkoi 9.1.1968. Nykyisinkin Kymenlaakson keskussairaala on seutukunnan merkittävin erikoissairaanhoidon palveluntarjoaja. Jäsenkuntia sairaanhoitopiirissä ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti, joiden yhteinen asukasluku on noin 173000. Henkilöstöä sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä noin 2100 joista vajaa puolet työskentelee Kymenlaakson keskussairaalassa. Kymenlaakson keskussairaalan ympäristö on monimuotoista ja arvokasta. Ihmisen kädenjälki on voimakkaasti läsnä lähes koko alueella. Toisaalta suurten rakennusten, raskaiden liikenneväylien sekä laajojen paikoituskenttien välittömässä läheisyydessä on hyvin säilyneitä luonnonvaraisia ympäristöjä -kallioita ja rantalehtoja. Keskeiset sairaalan rakennukset sijaitsevat laakean kallion lakialueella. Rakennuksien välittömässä läheisyydessä on puutonta ja peitteetöntä kalliopintaa. Hieman alempana karu kallionlaki muuttuu lähinnä havupuuvaltaiseksi puistomaiseksi metsiköksi. Laskeuduttaessa edelleen muuttuu kuiva havumetsä kosteikoksi ja aivan rannan tuntumassa sekä valtatie 15 läheisyydessä on varsin kosteita lehtomaisia alueita. Sairaalan tontin rakennuskanta on pääosin 1960-luvun lopulta. Sairaala asuinalueineen toteutettiin yhtenäisenä hankkeena. Ajan hengen mukaisten modernististen betoni- / punatiilirakenteiden suunnittelijoina olivat arkkitehtiveljekset Jaakko ja Veli Paatela. Alueen rakennuskanta muodostaa ehjän meidän päiviimme säilyneen kokonaisuuden. Keskussairaalan alueen pohjoisin osa on pysäköintikenttää lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta avokalliota joka lännessä rajautuu Metsolan pientaloalueeseen kalliojyrkänteenä. Tontin keskiosassa sijaitsevat keskussairaalan laitokset. Sairaalan päärakennus on rakennettu ajan henkeen monoblock mallin mukaisesti. Sairaalan 8-kerroksinen päämassa hahmottuu ympäristöönsä selkeänä dominanttina. Vuosien saatossa voimakkaasti laajennettu matala jalustaosa polveilee maastossa päämassan ympärillä. Rakennukset peittävät suuren osan maanpinnasta ja rakenteiden ympärillä sijaitsevat myös alueen merkittävimmät ja vaikeimmat liikenteelliset solmukohdat. Sairaalan länsipuolella sijaitsee kolmen rivitalon ryhmä. Alun perin lääkäreille suunnatut asunnot ovat nykyisin osin toimistokäytössä. Kaavamuutosalueen ulkopuolelle rajautuu sairaalan eteläinen asuinalue, jossa sijaitsee kolme edellisessä kaavamuutoksessa suojeltua sivukäytäväkerrostaloa. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä omistaa keskussairaalan tontin. Kaavamuutosalueeseen kuuluu lisäksi sairaalan tonttia ympäröiviä kaupungin omistamia ranta- ja katualueita sekä Kotkan ortodoksiseurakunnalla vuokralla olevan hautausmaatontti. 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty palvelujen alueeksi (p). Alueen ohittaa idästä moottoriliikennetie, päärata sekä seututie (st). Mussalonlahti rantavyöhykkeineen on arvioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Maakunnan alueidenkäyttöä ohjaavat myös voimaan tulleet Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Maaseutu ja luonto, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Ote maakuntakaavasta, alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, on alue merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Rivitaloryhmä on merkitty tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AKP). Lähivirkistysalue (VL) ympäröi keskeistä sairaalan tonttia. Kotkantie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi, jota myötäilee kevyenliikenteenreitti. Ote Kotkan yleiskaavasta, alueen rajaus on likimääräinen 6 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

ASEMAKAAVA Alueen alkuperäinen asemakaava on vuodelta 1966. Siinä Sairaalan tontti on merkitty kokonaisuudessaan sairaaloiden, vanhainkotien ja muiden sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (Ys). Rakennusala kattaa lähes koko tontin. Vuonna 2009 eteläinen asuinalue kaavoitettiin uutta käyttöä ajatellen. Sairaalan länsipuolella sijaitsee hautausmaa-alue sekä lähivirkistysalue. Ote keskussairaala-alueen ajantasa-asemakaavasta KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Kotkan kansallinen kaupunkipuisto sai lainvoiman vuoden 2014 lopulla. Puisto sivuaa keskussairaalan aluetta rantaviivan tuntumassa. Puistorajauksen sisälle kuuluvat myös sairaala-alueen lounaispuolella sijaitseva Lahnakallionpuisto sekä Toukolantien jatkeena oleva Toukolantietä sekä Metsolan pientaloaluetta yhdistävä polkumainen kulkuväylä. Kaupunkipuistostatus ei estä alueen kehittämistä tai rakentamista, mutta tulevat toimenpiteet eivät saa vaarantaa niitä ominaispiirteitä, joiden vuoksi puistostatus on myönnetty. RAKENNUSJÄRJESTYS, hyväksytty valtuustossa 14.11.2001 MUITA ALUEEN SUUNNITELMIA SEKÄ SELVITYKSIÄ Kymenlaakson alueen erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi on sairaalan voimakas uudistaminen ja laajentaminen väistämättömänä edessä. Carea on laatimassa mittavaa Kymenlaakson keskussairaalan laajentamis- ja peruskorjaussuunnitelmaa. Kehityssuunnitelmaan sisältyy sairaalan prosessien uudistaminen, rakennuskannan laajentaminen ja kunnostaminen sekä alueen liikenneolosuhteiden kehittäminen. Kehityssuunnitelman arkkitehtuurista vastaa Sweco Oy ja liikennesuunnitelmasta Trafix Oy. Yksi merkittävä liikennesuunnittelun lähtökohta on valtion tiestön parannushankkeisiin kuuluva valtatie 15 uudistaminen. Kymenlaakson keskussairaalan kohdalle on suunniteltu uusia ramppeja osana Paimenportin eritasoliittymän rakentamista. Valtatiehankkeen sekä sairaalan alueen suunnitelmat tulee sovittaa saumattomasti yhteen osana tulevaisuuden kehityskuvia. Carea sekä Kotkan kaupunki laativat yhdessä 2011 laajan suunnitelman sairaala-alueen uudistamiseksi. Tässä hankkeessa etsittiin keinoja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää ja vähentää alati vaikeutuvan huoltosuhdeongelman vaikutuksia. Hankkeen tuloksissa esitettiin Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osittaista keskittämistä keskussairaalan yhteyteen. Hankkeessa syntynyttä suurta aineistomäärää ei suoraan voi 7 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

soveltaa nyt käynnissä olevaan kaavamuutosprosessiin, mutta aineistoa voidaan hyödyntää arvioitaessa nykyistä sairaalan aluetta sekä sitä ympäröivää yhdyskuntaa. Sairaalan eteläpuolen asuinalue kaavoitettiin uudelleen 2009. Kaava on osin toteutunut. Silloisen kaavanteon yhteydessä syntyneitä selvityksiä voidaan hyödyntää nyt tehtävän kaavamuutoksen lähtöaineistona. Erityistä painoarvoa voidaan antaa koko sairaala-alueelle tehdylle luontoselvitykselle (Kotkansiipi). A-Insinöörit Suunnittelu Oy on laatinut keskussairaalan alueelle meluselvityksen 2015. Melumallinnuksessa kuvataan nykytilannetta sekä ennustetilannetta 2035. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kymenlaakson keskussairaala on rakennuksena sekä prosessien tuottajana tullut murrosvaiheeseen, jossa pienillä muutoksilla ei enää voida taata palvelun varmuutta. Rakennuksia on vuosien aikana kunnostettu vain pinnallisesti ja laajennukset ovat olleet hyvin maltillisia. Teknisesti rakennus on saavuttanut iän, jossa edessä on väistämättömänä täydellinen peruskorjaaminen sekä laajentaminen. Alueen edellisen kaavamuutoksen jälkeen jäljelle jäänyt rakennusoikeus ei Carean arvioiden mukaan riitä suunniteltujen kehittämistoimien toteuttamiseen. Alati muuttuva hoitoala ja keskeinen palvelualue vaativat ympärilleen joustavaa rakennusoikeuden ja rakentamisalueiden määrittelyä. Yleishyödyllisen laitoksen ollessa kyseessä, on olennaisempaa määritellä ne alueet, joilla on rakentamista rajaavia maisemallisia, ympäristöllisiä, teknisiä tai sosiaalisia tekijöitä. Keskussairaalan alueen liikennejärjestelyt on mitoitettu aikakaudella, jolloin yksityisautoilu oli vielä suhteellisen harvinaista. Liikenteen sujuvuus, turvallisuus sekä paikoituskapasiteetti ovat vuosien aikana jääneet auttamatta jälkeen nykyisestä kehityksestä. Aktiivisesta joukkoliikenteen kehittämisestä huolimatta on yksityisautoilu lisääntynyt merkittävästi. Yksityisautoilun runsaan määrän lisäksi on suunnitelmissa huomioitava alueen huollon sekä erityisesti hälytysajoneuvoliikenteen sujuvuus. Sairaalan liittyminen kaupungin katuverkkoon on saatava ajanmukaiseksi ja samalla on erityishuomiota annettava joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen palvelutasolle. Sairaalan liikenneverkon mitoitus on peräisin aikakaudelta, jolloin pysäköintipaikkaa ei tarvinnut etsiä. 8 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.3 Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Sairaala-alueen ympäristön ominaispiirteet on huomioitava tulevissa suunnitelmissa. Arvokkaita elinympäristöjä, puistomaisia kaupunkimetsiköitä sekä jääkauden hiomia kallioita on säilytettävä runsaasta rakentamisesta huolimatta mahdollisimman paljon. Aluetta sivuava kansallinen kaupunkipuisto on myös huomioitava suunnitelmia laadittaessa. Osallisia ovat alueen maan- sekä rakennusten omistajat, asukkaat, naapurit ja alueella toimivat yritykset eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, energiayhtiöt, Kymen Vesi, Kotkan aluepelastuskeskus, Kaakkois-Suomen ELYkeskus ja Kymenlaakson museo. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Kotkan luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehti-ilmoituksella. Asemakaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaprosessin aikana on kaavanvalmistelija ollut yhteydessä suureen osaan alueen toimijoista. Osalliset voivat kaavoitusprosessin aikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Asemakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta saatu palaute pyritään huomioimaan suunnitelmassa ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaavan laatija on ollut aktiivisesti yhteydessä eri viranomaisiin sekä osallisiin kaavaprosessin aikana. Kaavaan vaikuttavat näkökannat on pyritty huomioimaan suunnitteluprosessissa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavanlaatija sai muutamia lausuntoja asemakaavaluonnoksesta. Lausuntonsa kaavaluonnoksesta jättivät: Kotkan kaupungin rakennusvalvonta, kaupunkimittaus tekniset palvelut, Kymenlaakson sähkö sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Palaute oli pääasiassa hanketta puoltavaa sekä pieniä teknisiä muutosehdotuksia. Kaikki saatu palaute tutkittiin ja pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksessa. Luonnoslausuntojen pohjalta kaavaan tehdyt muutokset ovat lähinnä vähäisiä teknisiä parannuksia ja tarkennuksia. Ely-keskuksen lausunnon pohjalta selostukseen lisättiin maininta Metsolan alueen tulvariskin kartoittamisesta sekä maininta VT15 tiesuunnitelman päivittämistarpeesta. 9 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

4.2.4 Ehdotusvaiheen lausunnot 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ehdotusvaiheessa lausuntonsa jättivät Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, sekä kaupungin rakennusvalvonta ja tekniset palvelut. Ely-keskuksen sekä pelastusviranomaisen lausunnot olivat kaavaa puoltavia. Tekniset palvelut peräänkuulutti lausunnossaan kaavoitussopimuksen syntymisen tärkeyttä kaavan hyväksymisprosessin yhteydessä. Teknisten palveluiden näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää sopia tieverkkoon kohdistuvien muutosten aiheuttamista kustannusten jakautumisesta. Teknisten palveluiden huomioon ottama asia on varsin merkittävä ja kaavoitussopimus pyritäänkin solmimaan ja hyväksymään kaavan hyväksymisprosessin edellytyksenä. Kaupungin rakennusvalvonnan lausunnon pohjalta on kaavamääräyksiin lisätty rakentamiseen kohdistuviin määräyksiin värityksen sopusointuisuuteen liittyvä vaade. Rakennusvalvonnan lausunnossa otettiin kantaa myös rannan rakennusalaan. Rakennusvalvonnan mukaan rakentamista aivan rannan tuntumaan tulisi välttää rannan kalliomuodostelmien vuoksi. Kaavaa ei kuitenkaan muutettu, sillä käytännössä kaavaehdotus velvoittaa jo nyt huomioimaan rantamaiseman ja rannan erityispiirteiden säilymisen. Lisäksi vedenkorkeuteen liittyvä määräys estää joka tapauksessa aivan rantaan rakentamisen. Edelleenkin on myös muistettava, että rakennusoikeus rannassa on nykyisinkin voimassa olemassa ajantasaisessa asemakaavassa. Uudessa kaavassa ei vallitsevaa tilannetta haluttu muuttaa sillä tulevaisuudessa sairaalan toiminta saattaa tarvita pienimuotoista rakentamista myös rantaan. Tällainen hanke voi olla vaikkapa meripelastus- ja sairaankuljetusaluksen pieni terminaalirakennus. Keskussairaalan modernisointi ja toiminnan vaatima lisärakentaminen edellyttävät voimassa olevan asemakaavan muuttamista. Edellisen kaavamuutoksen jälkeen jäi jäljelle jääneelle sairaalan tontille rakennusoikeutta 51 002 k-m², josta käyttämättä on 8 594 k-m². Carean viimeisimpien arvioiden mukaan lisärakentamista saatetaan tulevina vuosina tarvita 10 000 k-m² nykyisin jäljellä olevan lisäksi. Keskeisen ja kasvavan palvelunalan toiminta on hyvä turvata riittävällä rakentamisen reservillä, joka mahdollistaa tulevaisuudessa alueen dynaamisen kehittymisen. Asemakaavamuutoksella keskussairaalan tontin rakennusoikeudeksi ehdotetaan 66 000 k-m². Rakentamisalueita sairaalan tontilla pyritään rajaamaan mahdollisimman vähän. Rajaavia tekijöitä ovat tietyt liikenteelliset seikat sekä rajapintojen puskurivyöhykkeet Kotkantielle ja Metsolan pientaloalueelle. Kaavamääräyksillä rajoitetaan rakentamista luonnonympäristön kannalta merkittävillä alueilla, rantavyöhykkeellä sekä avokallioilla. Kaava pyrkii suojaamaan myös alueen puustoa, louhikoita sekä rakennustaiteellisia ominaispiirteitä. 10 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

Luonnos sairaala-alueesta peruskorjauksen- ja laajennuksen jälkeen. Sweco Oy 2015 Liikennejärjestelmää alueella pyritään kehittämään kokonaisuutena, jossa huomioidaan sairaala-alueen liittyminen ympäröivään tie- ja katuverkkoon. Konsulttityön ja kaavoituksen kautta pyritään sovittamaan yhteen valtion valtatie 15 kehityssuunnitelmat ja Paimenportin eritasoliittymä, Kotkan kaupungin katuverkon ja Kotkantien suunnitelmat sekä sairaala-alueen omat väylät. Nykyiseen monimutkaiseen tiejärjestelyyn etsitään sairaalan laajentamis- ja peruskorjaushankkeen sekä kaavamuutoksen avulla selkeyttä, joustavuutta ja turvallisuutta. Tontin kulkuyhteyksien sijainti tulee arvioida toiminnallisen kokonaisuuden osana, jossa tonttiväylät ja sairaalan sisäiset prosessit palvelevat toisiaan. Tarvittavan paikoituskapasiteetin arviointi on hyvin haasteellista. Tarvittavan paikoituksen määrään vaikuttavat monet seikat; sairaalaalueelle sijoittuvat toiminnot, tarjottavien palveluiden laajuus ja aukioloajat sekä erityisesti joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen ympäristön laatutaso. Paikoitusta tulee olla riittävästi, mutta ylimitoitustakin tulee välttää. Liikennekonsultti on omassa selvityksessään sijoittanut sairaalaympäristöön noin 850 autopaikkaa. Kaavassa on arvioitu tulevaisuuden tarpeeksi 1 autopaikka / 100 k-m². Lisäksi kaavaan on merkitty määrällinen sekä laadullinen tarve polkupyöräpaikoitukselle. Kaavarajaus pitää sisällään pieniä reuna-alueita, joihin ei käytännössä tehdä muutoksia. Näiden alueiden mm. ortodoksisen seurakunnan hautausmaan mukaan ottamisen syy on tekninen. Kaavan rajauksella saadaan vanhoja kaava - tilkkuja poistettua osaksi suurempia kokonaisuuksia. 5.2 Palvelut Kymenlaakson keskussairaala vastaa suuresta osasta maakunnallista erikoissairaanhoitoa. Keskussairaala-alueen palvelurakenne voi perustua tulevaisuudessakin yhteen suureen julkiseen palveluntuottajaan, mutta se voi täydentyä tulevaisuudessa muillakin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilla sekä uusilla palveluilla. Pääsääntöisesti tätä kehitystä on mahdotonta ennustaa, joten kaavakaan ei pyri ottamaan kantaa sairaala-alueelle syntyvään palvelurakenteen muodostumiseen. Kaava kuitenkin sallii sairaalan toimintaa tukevien ja täydentävien palveluiden sijoittumisen sairaala-alueelle. 11 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan: Vaikka kaavan sallima lisärakentaminen on melko runsasta, on suuri sairaalarakennus vuosikymmenien saatossa vakiinnuttanut paikkansa omalla kalliollaan. Toisaalta tontin suureen kokoon nähden on sallittu rakentaminen alueella varsin maltillista. Alkuperäisen suunnitelman arvomaailmaa kunnioittaen on tulevissakin kehityshankkeissa painotettava laadukkaan ympäristön kehittämistä ja vaalimista. Kaavamuutosalueella asuu tilastojen mukaan 23 ihmistä (Kotkan Kaupunki 2014). Kaavamuutosalueen kolmesta rivitalosta kahdessa on nykyisin asuntoja. Vaikka sairaala tulkitaankin lähinnä työpaikka-alueena, on syytä huomioida pitkien hoitoprosessien mukanaan tuomat potilasasukkaat. Lisäksi alueella vierailee päivittäin sadoittain sairaalapalveluiden tarvitsijoita sekä potilaiden omaisia. Tässä valossa on ensiarvoisen tärkeää muodostaa sairaalarakennuksesta sekä sitä ympäröivästä alueesta mahdollisimman inhimillinen. Sairaala ympäristöineen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Olevien rakennusten muoto- ja tyylikieli edustavat aikakautensa tyypillistä rakentamistapaa. Rakennuskannan arvo on yksittäisen rakennuksen sijaan paremminkin aluekokonaisuudessa, jonka muodostavat kaikki alueen rakennukset ja niitä ympäröivä luonto. Uudet rakentamistoimet eivät saa heikentää tätä arvomaailmaa, vaan niiden tulee tukea ja täydentää jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Rakentamista tulee myös rajoittaa rantavyöhykkeellä, kansallisessa kaupunkipuistossa sekä Metsolan pientaloaluetta reunustavalla puskurivyöhykkeellä. Kaava ei suoranaisesti suojele olevaa rakennuskantaa tai sen yksityiskohtia, mutta määrää säilyttämään olevaa rakennetta mahdollisimman paljon. Suojelun ottaminen rakennuskannan säilyttämisen keinoksi on hyvin raskas ja haasteellinen keino tässä tapauksessa, sillä sairaala ja sen toiminta on alati muutoksen alla oleva prosessi. Kymenlaakson alueen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen on koko sairaalan olemassaolon ydin. Voimakas rakenteiden suojelu saattaa hämärtää ja hankaloittaa merkittävästi tätä perustehtävän suorittamista. Tästä syystä rakennussuojelullisten seikkojen painopiste tulee perustua avoimeen keskusteluyhteyteen eri toimijoiden kanssa ja painottua kaavoituksen sijaan suunnittelu- ja rakennuslupavaiheeseen. Liikenteellisesti sairaala-alueella pyritään joustavuuteen ja turvallisuuteen. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn statusta pyritään alueella nostamaan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle. Saapuvaa liikennettä Kotkantieltä ohjataan tontille kahdesta uudesta kiertoliittymästä. Ne toteutetaan todennäköisesti vaiheittain, ensin pohjoinen ja myöhemmin eteläinen osana VT15 perusparannushanketta. Kiertoliittymien välinen osa Kotkantiestä pyritään profiloimaan sairaalan vaikutuspiiriin kuuluvaksi. Kotkantien ja valtion VT15 tien liittymäramppien tiesuunnitelma (Ramboll / Tiehallinto 2007) tulee päivittää eteläisemmän kiertoliittymän toteuttamiseksi. Tiesuunnitelmamuutoksen hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Nyt tehdyssä keskussairaalan asemakaavamuutoksessa on muutettu Kotkantien katualueen ja yleisen tiealueen välistä rajaa siten, että suunniteltu kiertoliittymä mahtuu kokonaisuudessaan kaupungin katualueen puolelle. Kotkantien kevyenliikenteenväylän alikulkuyhteys jää yleisen tien alueelle, kuten se oli aiemminkin. Asemakaavamuutoksessa esitetty katu- ja tiealueen rajapinnan sijainti perustuu sairaalan liikennekonsultin Trafix Oy:n tekemään liikennesuunnitelmaan. Suunnitelma on tällä hetkellä paras olemassa oleva tieto alueen tulevista liikenneolosuhteista. Kaupunki vastaa osaltaan, että tiesuunnitelman päivittäminen etenee osana VT15 valtatien parantamishanketta. 12 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Liikennemelu sairaala-alueella ei mallinnuksen mukaan ole erityisen häiritsevä. Ulko-oleskelualueiden suhteen pyritään melua torjumaan sairaalarakennuksella itsellään. Eli idän puolelle rakennusmassaa sijoitetaan vähemmän melulle alttiita toimintoja. Melumallinnuksen mukaan äänitasoerovaatimus rakennuksen sisätiloissa jää niin pieneksi, että se täyttyy jo tavanomaisilla ulkoseinärakenteilla. Aluetta syöttävät ja alueen ohittavat kevyenliikenteenväylät pyritään sijoittamaan niin, että moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamat riskit minimoidaan. Kävely- ja pyöräilyväylien laatutasoon tulee myös kiinnittää huomiota. Katetut polkupyöräpaikoitusalueet tulee sijoittaa pääovien välittömään läheisyyteen. Erityisen tärkeä on laadukkaiden joukkoliikenneseisakkeiden sekä niitä ja sairaala yhdistävien kävelyteiden esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys. Alueen luonnonolosuhteita on kartoitettu edellisen kaavamuutoksen yhteydessä 2009 (Kotkansiipi). Selvityksessä todettiin alueella olevan useita arvokkaita elinympäristöjä, joiden vaaliminen on huomioitava tulevissa kehityshankkeissa. Kaava pyrkii huomioimaan ympäristön ominaispiirteitä, jääkauden hiomia avokallioalueita, puustoa ja lohkareita, luonnonsuojelulain luontotyyppejä sekä arvokkaita elinympäristöjä. Rantavyöhykettä sekä kansallisen kaupunkipuiston alueita kehitettäessä tulee ympäristön säilyttämiselle sekä luonnon ominaispiirteille antaa erityistä painoarvoa. Kokonaisuutena on tärkeää löytää tasapaino rakentamistoimien ja vaalittavan ympäristön välille niin, että ympäristö koetaan alueen voimavarana. Ympäristön tervehdyttävää vaikutusta ei voi väheksyä. Kymenlaakson keskussairaalan viereisen Metsolan kaupunginosan ranta-alueella on tarvetta tulvariskin hallinnan arviointiin. Rannassa kulkevan polkutasoisen kevyenliikenteenyhteyden alin korkeus on keskussairaalan kohdalla noin metrin merenpinnan keskivedenkorkeutta ylempänä. Metsolan pientaloalueen alimmat rakennukset sijaitsevat rantaväylien takana. Alueelle on valmistumassa Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen laatima suunnitelma Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 2021. Suunnitelma toteaa vallitsevan tulvariskin ja mahdollisuuden riskin pienentämiseen rantaväyliä korottamalla. Tulvariskien hallintasuunnitelman karttojen mukaan Metsolan alueen tiestön katkeamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa jo olemassa olevien kiertoyhteyksien vuoksi. Sen sijaan tiestön korottamisella Metsolassa voidaan savuttaa patovaikutus suojaamaan rannan läheisyydessä olevaa rakennuskantaa. Mikäli Metsolan alueen väyliä päätetään korottaa, ulottuvat työn vaikutukset myös kaavamuutosalueelle. Polkutasoisen väylän katkeamisesta sairaalan kohdalta ei aiheudu suurta haittaa, mutta korotettuna väylä voi olla osa suurempaa aluetta suojaavaa patovallia. 13 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

Liikennekonsultin laatima suunnitelma Kymenlaakson keskussairaala-alueen liikennejärjestelyistä. Ylempi kuva esittää ensimmäisen vaiheen järjestelyjä ja alempi tilannetta VT15 perusparannuksen jälkeen. Erityistä painoarvoa on pyritty antamaan kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen olosuhteille. Suunnitelmissa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljoin aleen kartoitettua puustoa, avokallioita sekä louhikoita. Samalla kalliopaikoitusta sairaalan länsipuolella pyritään vähentämään. Kuva: Trafix Oy 2015 14 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 1 Perustelut: Kaavamuutos ei merkittävästi muuta olevaa yhdyskuntarakennetta. Sairaala-alue sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustojen ulkopuolella. Toisaalta sairaala on kaupungin useamman keskuksen keskipisteessä erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä. Laaksokuntaa palvelevana toimijana sairaala sijaitsee suhteellisen hyvällä paikalla eteläisen valtaväylän E18 moottoritien tuntumassa ja pohjoisesta tulevan VT 15 varrella. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 2 Perustelut: Sairaalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat sekä paikallis, että kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Kotkantie on sairaalan kohdalta vilkkain mahdollinen ja parhaiten palveleva väylä Kotkassa paikallis- ja seutuliikenteen osalta. Pysäkkien laatuun sekä sairaalan ja pysäkkien väliseen yhteyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tulevaisuudessa tulee myös Kotka-Kouvola rautatieyhteys sekä paimenportin seisake ottaa vahvasti kehitykseen mukaan. KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Sairaala-alue sijaitsee kohtalaisen kattavan kävelyverkoston äärellä. Kotkantie on erittäin laajaa ympäristöä palveleva kevyenliikenteen reitti. Laadullisesti Kotkantie tarvitsee kuitenkin panostusta sekä turvallisuudessa, että viihtyvyydessä. Metsolaa ja Hovinsaaren eteläosaa yhdistävä rantaväylä on parhaimmillaan erinomainen virkistys- sekä siirtymisreitti. Rantaväylä ei välttämättä ole käytettävissä ympäri vuoden. Sairaalan kehittämisen myötä pyritään kaavassa edistämään luonnollisten kulkureittien säilymistä. PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kotkantien, Takojantien ja Liitulahdentien pyörätiet sekä rantaväylä palvelevat alueen polkupyöräliikennettä melko hyvin. Sairaala-alueelta pääsee luontevasti Kotkan kaupungin eri pääkeskuksiin sekä seudullisten reittien äärelle. Pyöräpaikoituksen määrää ja laatua pyritään kaavamuutoksella ohjamaan KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Sairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeen myötä rakenteiden ja teknisten ratkaisujen energiatehokkuus kokonaisuutena paranee. Sairaalan alue sijaitsee keskeisen kuntateknisenverkoston sekä kaukolämpöverkoston äärellä. Kaukolämmön tuotanto Kotkassa tapahtuu pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Kaukolämpöä tuottava voimala sijaitsee alle kilometrin päässä sairaalasta. Tulevaisuudessa sairaala-alueen energiaratkaisuissa tulee tarkastella myös kaukokylmän sekä kalliolämmön mahdollisuutta. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti 5.4 Nimistö Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. 15 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja Carean välille. Carea vastaa oman tonttinsa rakentamistoimista. Kuntateknisistä muutoksista tontin sisällä vastaa Carea yhteistyössä lämpö-, sähkö- ja vesiyhtiöiden kanssa. Kaupunki on vetovastuussa tontin ulkopuolisten katujen, joukkoliikenneseisakkeiden ja kunnallistekniikan toteuttamisessa. Sairaalan laajennushankkeen aiheuttamien katuverkon muutosten kustannuksia on arvioitu Trafix Oy:n tekemässä kustannusarviossa. Katuverkon ja kuntateknisen verkon muutosten aiheuttamien kustannusten jakaumaa tulee arvioida osana Carean ja kaupungin välillä solmittavaa kaavoitussopimusta. Hankkeen kokonaiskustannuksia on vielä vaikea arvioida, mutta vaikka kokonaisuus onkin laaksokunnalle taloudellinen ponnistus, on työn toteutuminen kaikkien osallisten etu. Tarve sairaalan uudistamiseksi on ollut jo vuosia. Rakentamistoimia pyritään saamaan käyntiin mahdollisimman nopeasti kokonaissuunnitelman ja asemakaavoituksen valmistuttua. Carean suunnitelmissa on saada hanke rakennuslupavaiheeseen kevään 2016 aikana. 16 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

175 0 0 5 I3 I 285-9-7-1 44 p p /t 7 33 ar 6 227 24 8 814 184 238 235 239 14 7 201 285-8-8-1 727 1 227 24 6 153 205 24 2 24 7 235 182 171 25 34 212 728 14 6 133 12 225 181 2 14 7 ar 200 285-9-6-4 198 62 29 33 75 7 820 74 285-9-6-5 236 190 204 5 31 211 161 16,9 6 285-9-2-6 228 24 6 158 182 18 20 9 210 E I T AN J O AK T 24 6 195 8 33 228 24 5 24 6 238 1 498 VP 70 11 ar 239 234 252 149 157 285-9-7-9 13 24 5 22924 1 38 18 AP 24 2 232 235 24 4 237 177 34 8 285-9-2-5 38 222 221 1 VP 229 ar 225 231 490 137 189 182 183 1 47 24 7 236 138 36 37 222 228 65 12 38 216 2276 ar 225 227 166 285-9-7-8 14 213 217 87 67 II METSOLA 46 125 70 10 47 126 67 218 25 LE I VO NT I E e=0.30 2 219 20 a/ t 43 225 209 166 5 1 2 2 39 227 198 155 25 ar 285-9-7-2 41 196 198 285-9-9903-9 20 9 39 7 41 36 285-9-1-9 13 43 52 15 167 15 11 43 5 6,2 285-9-2-4 AP ar 48 64 ar 45 285-9-1-1 p p /t ASEMAKAAVAN PIENENNÖS n. 1:2500 45 ar 46 10 14 72 285-9-7-7 43 II 54 E SENTI I OTTARA Ak1012 ar 207 231 ar 0.30 17 61 31 ar 73 174 9 201 239 20 ar 27 II 6 y 285-9-6-3 41 27 10 33 17 60 23 AP 188 28 KOTTARAI SENTI E 34 ar 31 e=0.30 3,8 15 ar 47 6 II 285-9-6-2 16 285-9-6-7 ar a/t 21 26 e=0.3 201 43 3 636 kt 177 103 202 36 102 79 164 285-9-6-8 kt ar 12 I Vanhaink 177 p /p k j kt 17 285-9-6-1 ar 13 178 20 ar 40 15 AR 101 5 11 25 285-9-2-8 38 V 229 21,4 214 10 4 226 21,6 21,6 Vanhainkoti 202 52 38 22 11 24 3 kt 635 15 a/ t 24 ar 36 k j 239 10 285-420-3-0 p /p k j 36 2 869 285-9-6-6 5 45 285-9-2-7 24 6 285-8-8-5 3 kt 174 871 kt 2 6 12 kt 174 20 40 II YU ar 40 ar 16 285-9-6-10 3 0 0 7 a/t 14 160 kt 879 285-8-8-6 kt ar 160 186 285-9-6-11 kt Vanhainkoti 8 163 1 9 38 17 13 T I K A N T I E 14 11 285-9-4-4 ar 8 12 10 SORSANTI E kt 4 13 27 156 159 32 AP 11 151 14 9 p /p k j s 176 106 kt 163 107 178 154 170 176 4 3 14 p /p k j 15 9 139 151 136 173 168 24 175 81 151 E TI AN TK KO HOVINSAARI 12 22 12 155 147 133 12 132 137 14 10 179 285-8-8-2 285-9-4-7 E I T AN K I U K 125 188 148 177 108 11,9 157 119 13 32 888 2,4 18 19 126 140 108 kt 16 16 14 06 k 105 139 22 13 e=0.35 178 173 12 15 ar kt 181 14 2 15 ar YS kt 188 153 10 85-9-4-6 26 141 VU 24 kt 26 285-9-9903-9 07 19 38 5 1 156 19 25 0.25 ET 15 5 ar 27 15 285-9-4-5 Pmo 23 180 E I NT LE UU NT VÄ HY 45 166 pp k/ j 19 117 16 sp 04 116 kt pp k/ j 14 LV 193 162 118 88 142 7 YS k/pp j 04 14 III 194 116 115 8 112 138 kt II 654 168 66000 138 99 kt 673 IX 178 93 IX 194 89 kt 92 Sairaala 5 II 10 116 10 132 190 5 152 25 89 LT 95 s kt kt 196 pp k/ j 196 kt 7 91 137 104 193 285-8-7-4 116 kt 47 Z 165 119 117 130 14 1 31 14 194 39 E NTI KA KOT 4,9 07 19 39 20 192 63 24 92 191 58 II 23 64 49 39 189 22 81 53 195 200 190 27 188 37 166 W VL 203 130 131 147 145 196 36 6 37 153 285-420-3-0 EH 14 35 285-420-3-0 79 202 21 167 204 201 74 LT 193 38 207 66 45 88 84 p 39 94 219 22 63 187 6 1 49 203 93 186 12 205 96 31 4.9 02 04 67 103 20 00 46 185 84 69 E TI AN OL UK TO 11 109 98 00 06 18 32 02 07 76 42 01 91 86 17 39 81 11 34 168 206 kt 108 92 19 184 102 175 208 kt 210 206 196 33 43 216 kt kt 204 285-8-15-4 67 68 16 217 217 kt 216 46 215 p 15 V 216 0 0 8 1 285-8-15-5 214 116 119 kt III p 219 132 45 53 161 195 219 86 17 00 216 44 120 73 11 00 219 kt III P A A T EL A N T I E 11 0 20 I2 I I -1 sr I VI 0 0 1 285-8-15-3 2 3.5 5 2 59 17 20 04 13 151 65 35 47 184 5 219 42 285-8-7-1 18 176 34 5 08 60 199 215 p 127 10 127 139 195 32 208 20.3 218 152 20 06 141 168 285-8-9903-8 174 128 192 o aj 168 162 219 171 181 17 213 188 225 62 192 67 2 0 206 182 205 195 04 141 134 217 22 VL 206 at 22.1 230 30 213 212 229 212 215 188 p 193 10 LAHNAKALLIONPUISTO 285-8-15-1 24 6 199 24 8 189 198 5 AK 100 217 215 kt 285-8-15-6 200 III 195 215 216 I 1:2000 VI 0 0 1 2 54 194 kt 53 7 205 N LA O K U O T 239 203 128 p 50 212 132 III at 137 132 kt 203 kt k j 168 67 at 29 222 181 01 52 p 41 kt 50 22 m 285-8-15-2 I I 0 0 285-8-15-8 4 1 0 10 20 30 40 50 63 159 2 5 15 48 47 216 31 200 23 51 p I I I -1 sr 188 38 205 100 I4 I -1I sr 56 40 kt p 215 134 154 164 177 1 5 15 21 183 134 16.4 213 105 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82 188 20

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset: YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa lisäksi aluetta palvelevia liike-, palvelu- ja asuintoimintoja. ET Teknisen huollon korttelialue. VL Lähivirkistysalue. Maisemakuvan säilymisen kannalta avokallioalueita tulee säästää mahdollisimman paljon. Rakennuksien, rakenteiden sekä liikenne- ja paikoitusalueiden sijoittamista avokallioalueille tulee välttää. Laajamittaisia kallioleikkausia tulee välttää. Ranta-alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemankuvan säilymiseen. Rakentamisen tulee olla sopusoinnussa rantamaiseman sekä rannan kasvillisuuden kanssa. Ranta-alueelle rakennettaessa on huomioitava alimpien kosteudesta vaurioituvien rakenneosien vähimmäiskorkeus +3,0 m (N 2000 +3,25 m) EH LT W Hautausmaa-alue. Yleisen tien alue. Vesialue. PAIKOITUS YS -korttelialueelle on autopaikkoja varattava todellisen tarpeen mukaan tai 1 autopaikka / 100 k-m², josta 1 autopaikka / 2000 k-m² tulee soveltua liikuntaesteisten käyttöön. Laajoja paikoitusalueita tulee jäsennellä pienempiin ryhmiin puustoa sekä muita luonnon ominaispiirteitä hyödyntäen. HOV 8 7 KOT 66000 3 m sen asemakaava.alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kansallisen kaupunkipuiston raja. Kaupunginosan raja. Kaupunginosan nimi. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. IX Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. s Luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Katu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YS -korttelialueelle on polkupyöräpysäköintipaikkoja varattaa 1 ppp / 300 k-m² tai todellisen tarpeen mukaan. Asiakkaiden sekä henkilökunnan polkupyöräpaikkojen tulee olla laadukkaita, lähellä sisäänkäyntejä ja mahdollisuuksien mukaan katettuja. KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. HOVINSAARI KORTTELI 7, HAUTAUSMAA-, LÄHIVIRKISTYS- JA VESIALUE, OSA YLEISEN TIEN ALUETTA, TOUKOLAN- JA KOTKANTIETÄ SEKÄ 9. KAUPUNGINOSA METSOLA OSA KOTTARAISENTIETÄ 1:2000 Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 25.1.1967 ja 13.9.1985. Korkeusjärjestelmä N43. Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 21.08.2015. p jk/pp Ohjeellinen pysäköimispaikka. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueenosa. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri RAKENTAMINEN Uudisrakentamisen tulee olla sopusoinnussa olevien rakennusten massoittelun, muotokielen, materiaalien sekä värityksen kanssa. Olevan rakennuskannan ominaispiirteitä tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Tällä asemakaava-alueella korttelialueella laaditaan erillinen tonttijako. Kotka 8.12.2015 Rakennussuunnitelman yhteydessä tulee alueelle hyväksyttää pihasuunnitelma. ÄÄNENERISTYS Jarkko Puro Kaavoitusarkkitehti Kotkantien puoleisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on 29 db. MAISEMA JA LUONTO Puustoa, lohkareita, arvokkaita elinympäristöjä ja luontotyyppejä sekä muita maisemankuvan kannalta merkittäviä luonnonmuodostelmia tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Suunnittelu: Jarkko Puro Kaava no 1012 Atk-piirto: Satu v.zansen Kv.hyv. / H.Teittinen LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 82

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 106 D/1034/10.02.03.01/2016 83 Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, osa korttelia 7, osa Satamaja Ruukinkatua sekä Tornatorintietä, kaava numero 0311 Kala 13.12.2011 / 136 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 234 4322 Kaupunkisuunnittelu on laatinut asemakaavan muutosehdotuksen Kotkansaaren pohjoisosaan Satamakadun, Ruukinkadun ja Vuorikadun rajaamaan kortteliin, 1. kaupunginosa Kotkansaari, osa korttelia 7, osa Satama- ja Ruukinkatua sekä Tornatorintietä. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa satama-alueeksi kaavoitettu korttelinosa asuinrakennusten korttelialueeksi. Muu korttelinosa on voimassa olevassa asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Osa muutosalueesta on Kotkan kaupungin omistuksessa, osan omistaa Steveco Oy. Kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B olivat nähtävillä 8.7. 15.8.2011. Luonnoksista saadun palautteen perusteella laadittiin luonnos C, joka oli nähtävillä 25.11. 9.12.2011. Luonnos C on yhdistelmä vaihtoehdoista A ja B. Siinä Laivurinkatu 10 sijaitseva entinen Savo-Karjalan Tukku Oy:n rakennus on esitetty suojeltavaksi ja Satamakadun varteen rakennusrintama uudisrakennuksille. Kaavasta saatu palaute on luettavissa selostuksen kohdassa 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet. Kesän 2011 aikana Kymenlaakson museo suoritti suunnittelualueella arkeologisia tutkimuksia. Tutkimusten perusteella annetussa Museoviraston lausunnossa todetaan, että osalla aluetta tulee tehdä jatkotutkimuksia ennen rakentamisen aloittamista. Kaavamuutoksesta laaditaan toteuttamissopimus Steveco Oy:n kanssa. Sopimus tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 24.1.2012../. Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kolmen taloyhtiön mielipide vaihtoehdosta C ovat liitteinä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kaupunkisuunnittelujohtaja Tom Masalin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Asian käsittely: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 107 Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen esitteli eri vaihtoehtoja. Asemakaavamääräyksiin on tehty muutos, jossa myymälä- ja liiketiloihin käytettävää kerrosalaa on korotettu 5 %:sta 10 %:iin. Asiassa käyttivät puheenvuoroja Risto Häkkinen, Marja Kukkonen, Tom Masalin, Leena-Riitta Salminen, Jukka Posti, Ninni Taavitsainen, Sirkku Bilaletdin, Antti Heiskanen, Markku Hannonen ja Kim Soares. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunta on yksimielisesti vaihtoehto C:n kannalla, muutettuna siten, että asuinrakennusten tulee olla erillisiä ja 7-kerroksisia sekä että rakennuksiin tulee sijoittaa myymälä- ja toimistotiloja, kuitenkin enintään 10 % rakennusten kerrosalasta. Jarkko Puro saapui kokoukseen klo 17.33. Päätös: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti vaihtoehto C:n esitettäväksi lausuntonaan kaupunginhallitukselle muutettuna siten, että asuinrakennusten tulee olla erillisiä ja 7-kerroksisia sekä että rakennuksiin tulee sijoittaa myymälä- ja toimistotiloja, kuitenkin enintään 10 % rakennusten kerrosalasta. Kh 21.3.2016 Valmistelija: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 7236 112 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Asemakaavan muutosta koskevan päätöksen talousvaikutukset: 1. Kaavan saadessa lainvoiman Stevecon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kaupunki saa kehittämiskorvausta 172 500 euroa. Kaupungin omistamalla tontilla on rakennusoikeutta 7800 k-m². Rakennusoikeuden hinnalla 230 euroa / k-m² laskettaessa tontin rakennusoikeuden arvo on 1,79 milj. euroa. 2. Kaavamuutos tukee Kotkansaaren keskustan ja Kantasataman kehittämistä mahdollistamalla osittain rakentuneiden alueiden rakentamisen sekä eheyttämällä kaupunkikuvaa. * * * Ehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.12.2011-18.1.2012 välisenä aikana, jolloin siitä jättivät lausuntonsa Kotkan rakennusvalvonta ja Kymenlaakson pelastuslaitos, joilla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Lausuntonsa jätti myös Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja muistutuksen Steveco Oy. Vastineet annettuun palautteeseen ovat selostuksen kohdassa 4.3.4. Kaavakarttaan on ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen tehty teknisiä tarkistuksia; päivitetty pohjakartta sekä korkeusjärjestelmä ja lisätty Satamakadun varren tonttia koskeva äänentasoerotusmääräysvaatimus. Asema-

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 108 kaavaselostuksen aikataulukohtaan päivitettiin kaavahankkeen aikataulu ja lisättiin ehdotusvaiheen kuulemista koskeva kohta. Asiakirjoihin tehdyt muutokset eivät vaadi kaavan laittamista uudelleen nähtäville. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asemakaavaselostus ovat esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla ja asiakirjoihin tehdyin tarkistuksin ja lisäyksin asemakaavamuutoksen 1. kaupunginosa Kotkansaari, osa korttelia 7, Satama- ja Ruukinkatua sekä Tornatorintietä (kaava nro 0311). Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asemakaavaselostus: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Steveco Oy Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Kaavojen valitusosoitus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asemakaavaselostus: Kymenlaakson Liitto kaupungingeodeetti Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen: rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus kaupunkisuunnittelu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

u u u u u u ma ma ma 250sr 950sr ajo ajo lrs LAIVURINKATU SATAMAKATU RUUKINKATU 7 1500 1600 m 1700 1100 900 200t 50 3050 620 m 1800 0 p ma p ma ma ma ma ma a sr-2 sr-1 7 6 TV AMAKATU LAIVURINKATU TORNATORINTIE N200 + SAARI N2000=+27.25 2.11 2.34 2.49 2.97 3.03 3.04 3.07 3.29 4 3.63 3.65 4.16 5.65 5.93 8.04 8.06 9.32 9.53 10.61 +10.64 10.91 6a 1 2 5 6 9 10 11 12 1 2 3 4 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 4 1 7 8 9 12 13 9 3 2 1 10 11 101 102 103 104 5 6 6 9 6 7 kt kt kt Autokatos kt Huoltorakennus III Trukkit. kt IV p kt 667 Z V kt I Z V kt Zmo IV Huoltorak. Kalliosuoja Z ak vr II ak kt V IV II IV Trukkit. s Huoltorak. 285-1-99-1 2 285-1-7-5 285-1-7-7 285-1-7-8 285-1-6-2 285-1-7-9 285-1-9-7 285-1-7-1 285 285-1-9-8 5-1-9-3 285-1-6-6 285-1-6-8 285-1-6-5 285-1-9-2 285-1-7-4 285-1-7-3 0 10 20 30 40 50 10 A35dB A35dB A35dB A35dB A35dB VI VI VI VI VI VI IV 7800 6750 m 10% m 10% I I I I I I AK YH AL IV IV V V I I I I V IV IV /4IV 2450 1430 ALK ALK AL LS 1/2V1/2 I1/2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset AK m 10% 1 KOT 7 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. LAIVURINKATU Kadun nimi. 7800 250sr IV VII A35dB u sr lrs ma Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueella suojelluiksi rakennuksiksi merkittyjä rakennuksia voidaan käyttää myös liike- ja toimistotiloina sekä julkisina tiloina kuten näyttely- tai museotiloina Merkintä osoittaa, että uudisrakennuksen katutasoon tulee sijoittaa myymälä- tai toimistotiloja. Näitä tiloja sa olla enintään 10% rakennusten kerrosalasta. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Porrashuoneista lasketaan kerrosalaan 15 m² / kerros. Suojellun rakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviivattu roomalainen numero osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Rakennusalalla oleva lukuarvo osoittaa ulkoseinien ja ikkunoiden A -äänitasoerotusvaatimuksen ( DLas) melua vastaan. Vaatimus koskee Satamakadun varren tonttien rakennusten julkisivuja pihalle aukeavaa julkisivua lukuun ottamatta. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Uloke. Osittain maanalainen tila, johon saa sijoittaa autopaikkoja, huolto-, varasto- ja asuntojen yhteistiloja sekä väestönsuojatiloja. Rakennuksen 1. kerroksen tasolle rakennetut em. tilat saa rakentaa tontille / rakennusalalle merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Mahdollisilla tonttien rajoilla tilat saa rakentaa yhteen niin, että niitä voidaan paloteknisessä mielessä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Pysäköintitilan kerrosalaa ei lasketa mukaan mitoitettaessa väestönsuojan pinta-alaa. Suojeltava rakennus. Rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat sen julkisivujen ja vesikaton rakennustaiteellista tai rakennushistoriallista arvoa tai tyyliä. Uuteen käyttötarkoitukseen muutettaessa rakennuksen ikkuna-aukotusta voidaan suurentaa rakennusvalvonnan luvalla rakennuksn tyyliin sopivalla tavalla. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Satamakadulta ei tonttiliittymää saa rakentaa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katualueen kanssa risteävä raidealue. Rakennusten pääasiallisena julkisivupintana tulee olla peittävä rappaus. Rakennusten mahdolliset elementtisaumat tulee käsitellä näkymättömiksi niin, että rappaus muodostaa yhtenäisen pinnan. Rakennuksen julkisivut on jäsennettävä niin, että ylin kerros eroaa materiaaleiltaan ja väritykseltään pääasiallisesta julkisivumateriaalista. Rakennusten parvekkeet tulee toteuttaa osana yhtenäistä rakennusmassaa, jolloin ne voivat muodostaa yhtenäisen ulokkeen jalkakäytävän päälle. Ilmanvaihtokonehuoneet ja tekniset laitteet tulee integroida rakennusmassaan niin, etteivät ne muodosta erillistä kerrosmaista tilaa. Rakennukseen ei saa rakentaa ullakkoa. Satama-, Ruukin- ja Vuorikadun varren julkisivuosuuksilla uloimman räystäslinjan korkeus tulee olla +22.76m (N2000). Räystäslinjan mahdollisen yläpuolisen kerroksen julkisivupinta tulee rakentaa vähintään 2.2m alemmasta julkisivupinnasta sisäänvedettynä. Parvekerakenteiden katsotaan tällöin muodostavan ko. julkisivupinnan. Satama- ja Ruukinkadun varrella rakennusten ensimmäisen kerroksen kerroskorkeuden tulee olla vähintään 3.6m. Jalkakäytävään rajautuvat katutason julkisivut tulee toteuttaa niin, että ne muodostavat julkista, kaupunkimaista jalankulkuympäristöä. Katutason julkisivusta tulee olla vähintään 50% ikkunaa, lasitiiltä tai vastaavaa materiaalia. AK -korttelialueella välirajaa ei saa aidata. Tonteista tulee laatia pihasuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä. Korttelialueen puusto tulee säilyttää mahdollisimman suuressa määrin. Alueella olevaa kallliota tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Autopaikat AK -korttelialueella on varattava: -1 ap / 50 m² liike- ja toimistorakennuksen kerrosneliömetriä kohti. -1 ap / 100 m² asunnon kerrosneliömetriä kohti. Autopaikkoja on oltava kuitenkin vähintään 74% :lle asuntojen määrästä. Autopaikoista 70% tulee sijoittaa tontille rakennettavan pihakannen tei rakennuksen alle. Satamakadun olemassa olevaa suojeltua rakennusta varten on varattava 8 autopaikkaa, jotka em. määräysten rajoittamatta saa sijoittaa kannen päälle. Muu alue pihasta on varattava leikki- ja oleskelutilaksi ja istutettava. Autopaikkalaskelmassa huomioidaan asuntojen ja porrashuoneiden kerrosalat, ei yhteis- eikä pysäköintitiloja. KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI OSA KORTTELIA 7, SATAMA- JA RUUKINKATUA SEKÄ TORNATORINTIETÄ 1:1000 Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 11.12.1969, 31.10.1978 ja 15.6.2005. Korkeusjärjestelmä N 2000. Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 9.3.2016 Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Tällä asemakaava-alueella korttelialueella laaditaan erillinen tonttijako. Kotka 14.12.2011, tekniset tarkistukset 15.3.2016 Marja Kukkonen Asemakaava-arkkitehti ajo Alueella oleva ajoyhteys. Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon. Ohjeellisia puita. Suunnittelu Marja Kukkonen Atk-piirto Satu v.zansen Kaava no 0311 Kv.hyv. LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

SELOSTUS, SATAMAKATU - RUUKINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI, OSA KORTTELIA 7,OSA SATAMA- JA RUUKINKATUA SEKÄ TORNATORINTIETÄ Kaava numero 0311, valmistelija Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti, puh. 040 7236 112 MUUTOS 15.3.2016 KAAVA NRO 0311 Kaupunkisuunnittelu KALA 13.12.2011 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVAN TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, osa korttelia 7, osa Satama- ja Ruukinkatua sekä Tornatorintietä. Kaava numero 0311. Kaavan laatija asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 234 4322. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Satamakadun, Ruukinkadun ja Vuorikadun rajaamassa korttelissa Kotkansaaren pohjoisosassa. Sijaintikartta on selostuksen liitteenä 1. Ilmakuva suunnittelualueelta 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa satama-alue asuinrakennuksen korttelialueeksi, jolle voidaan vähäisessä määrin sijoittaa myös toimisto- ja liiketilaa. Samalla tarkastellaan tontin 7 rakennus-oikeutta. Tavoitteena on luoda edellytykset korkeatasoisen asuntorakentamisen toteuttamiselle keskustan ruutukaava-alueen ja Kantasatama-alueen rajapintaan. 1 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEKARTOISTA 1. sijaintikartta 1:15 000 2. ote ajantasa-asemakaavakartasta 1:2000 3. ote Kotkan yleiskaavasta 1:20 000 4. ote Kotkansaaren osayleiskaavasta 1:5000 5. ote maanomistuksen karttakirjasta 1:5 000 6. asemakaavakartta 7. asemakaavamerkinnät ja määräykset 8. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 10. Arkkitehtiryhmä A6:n luonnoksia alueesta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET vireille tulo ja oas 26.4.-27.5.2011 yleisötilaisuus 25.5.2011 luonnos nähtävänä VE A ja B 8.7.-15.8.2011 luonnos uudelleen nähtävänä VE C 25.11.-9.12.2011 kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2011 ehdotus nähtävänä 19.12.2011-20.1.2012 kaupunginhallitus 21.3.2016 kaupunginvaltuusto 4.4.2016 kaava vahvistunut toukokuu 2016 Aikataulu on arvio kaavan etenemisestä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Pääosa korttelista 7 on tällä hetkellä kaavoitettu ja rakennettu asuinkäyttöön. Muutosalue on osittain satamaan liittyvien toimintojen käytössä, osittain käyttämättä. Alueen käyttö ei vastaa keskustaympäristön maankäyttöä eikä tehokkuutta. 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ Korttelin pohjoisosassa on jonkin verran hoitamatonta luonnontilaista puustoa ja näkyvillä olevaa kalliota. Korttelin asuintonttien pihat ovat istutettuja. 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Osoitteessa Satamakatu 1 sijaitsee vuonna 1954, Erkki Tuukan suunnittelema nosturin käyttäjien verstas- ja huoltorakennus. Rakennuksen julkisivut ovat puhtaaksi muurattua kahitiiltä ja rakennus on yksikerroksinen. Rakennus on omalla tavallaan viehättävä verstasrakennus, mutta sisällä erityisiä arkkitehtonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. 2 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Satamakatu 1, vuodelta 1954 Satamakatu 3:ssa sijaitsee kaksi rakennusta. Vanhempi niistä on Armas Laitisen vuonna 1931 suunnittelema Savo-Karjalan Tukku Oy:n rakennus. Rakennuksen varsinainen osoite on Laivurinkatu 10. Kolmikerroksisen rakennuksen julkisivut ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä. Kotkansaaren osayleiskaavassa rakennus on esitetty suojeltavaksi, voimassa olevassa asemakaavassa ei ole suojelumerkintää. Rakennus on mainittu Kymenlaakson rakennuskulttuuri- julkaisussa sekä Kotkansaari merkittävät ympäristöt ja rakennukset julkaisussa. Rakennus liittyy liike- ja kaupparakennusten historiaan. Kotkan kaupungin omistamien rakennusten arvottamisen yhteydessä todettiin, että rakennus on mahdollisesti maakunnallisesti merkittävä. Kaupunkikuvallisesti rakennus on mielenkiintoinen ja rikastuttaa ympäristöään. Tällä hetkellä rakennus on kaupunkisuunnittelun mittaustoimen toimipisteenä. Satamakatu 3,/ Laivurinkatu 10, Satamakatu 3, Jorma Kallioinen 1962 Armas Laitinen 1931 Satamakatu 3 sijaitseva toinen rakennus on Jorma Kallioisen vuonna 1962 suunnittelema satamarakennusosaston ja vr- miesten huoltorakennus. Rakennus on kaksikerroksinen, puurunkoinen Minerit- levyllä verhoiltu rakennus, joka ei enää ole alkuperäisessä käytössään. Rakennuksen katutasossa toimii edelleen kahvila. Rehti käyttörakennus, joka ei sisällä erityisiä arkkitehtonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. 3 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Ruukinkatu 13, autotalli Reino Ahjopalo 1954, asuinrakennus Armas Laitinen 1922 Ruukinkatu 13:n puinen asuinrakennus Ruukinkadun varrella on vuodelta 1922 ja Armas Laitisen suunnittelema. Asuinrakennuksen jatkeena on vuonna 1952 Reino Ahjopalon suunnittelema kiviaineinen autovaja. Ruukinkatu 13 piharakennukset, Armas Laitinen, I. Penttilä Vuorikatu 2, Iivari Penttilä Ruukinkatu 13 pihalla sijaitsee toinen asuinrakennus, joka on myös Armas Laitisen suunnittelema vuodelta 1921. Rakennus on piirustusten mukaan rakennettu asuntopulasta kärsivälle lastausväelle. Asuinrakennuksen jatkeeksi rakennettiin vuonna 1942 Iivari Penttilän suunnittelema ulkohuone- / varasto-/ pajarakennus. Ruukinkatu 13 / Vuorikatu 2:n pihassa Vuorikadun varrella sijaitsee myös Iivari Penttilän vuonna 1937 suunnittelema kaksikerroksinen varastorakennus. Reino Ahjopalon suunnitelmien mukaan vuonna 1948 osa rakennuksesta muutettiin autotalli- ja työpajarakennukseksi. Rakennuksessa on myöhemmin toiminut myös maalaamo sekä ahtausmuseo ennen sen muuttoa merikeskus Vellamoon. Kaikki tontilla olevat rakennukset on rakennuttanut J. Bruhn / J. Bruhn Ab. Ruukinkatu 13:n ja Vuorikatu 2:n rakennuksia ei ole mainittu Kymenlaakson rakennuskulttuuri-, eikä Kotkansaari merkittävät ympäristöt ja rakennukset - julkaisuissa. Kotkansaaren osayleiskaavassa Vuorikatu 2:n varastorakennus on esitetty rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti tärkeäksi rakennukseksi. Luonteikas pieni varastorakennus kallion kupeessa on kaupunkikuvan kannalta rikastuttava ja ilmeikäs osa Vuorikadun miljöötä. Kunnostettuna rakennus mahdollistaa ympäristön elävöittämisen myös toimintansa puolesta. 4 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

PALVELUT JA TYÖPAIKAT Muutosalue on osa keskustan ruutukaava-aluetta ja siten kaikkien keskustan palvelujen äärellä. Pääosa korttelista on asuinkäytössä. Satamakatu 3:n katutasossa toimii kahvila ja yläkerta on mm. bändien harjoitustiloina. Laivurinkatu 10:ssä on Kotkan kaupunkimittauksen mittamiesten toimipiste ja toimistotilat. LIIKENNE Kotka Mills in liikenne kulkee Satamakatua pitkin edelleen tehtaille saaren pohjoisosaan. Kaupungin sisääntuloliikenne keskustan toriparkkiin kulkee Laivurinkatua pitkin. Alue ei ole julkisen liikenteen reitin varrella, mutta Ruukinkadun päätepysäkki sijaitsee kahden korttelin päässä alueen itäreunasta. TEKNINEN HUOLTO Kaavamuutosalue on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET Kymenlaakson museo suoritti heinäkuussa 2011 alueella arkeologisia kaivauksia, joissa kartoitettiin alueen mahdolliset arkeologiset löydökset. Tutkimuksen tuloksista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä vastaa Museovirasto. Tutkimusten tulokset raportoidaan Museovirastolle, joka päättää tutkimusten riittävyydestä tai mahdollisesta jatkotarpeesta. Lopullinen raportti tutkimuksesta valmistuu talvella 2011-2012. Loppuraportin tekee Kymenlaakson museo. HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualue kuuluu Kotka Mills in Seveso-konsultointivyöhykkeeseen. Häiriötekijänä on tehtaan raskas liikenne Satamakadulla. 3.1.4 MAANOMISTUS Kotkan kaupunki omistaa muutosalueen lukuun ottamatta tonttia 7, joka on Steveco OY:n omistuksessa. Ote maanomistuksen karttakirjasta liitteenä 4. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET - Maakuntakaava on hyväksytty 28.5.2008 - Voimassa oleva Kotkan yleiskaava hyväksytty 19.03.1986 - Voimassa oleva Kotkansaaren osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 27.03.1996 - Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 11.12.1969 ja 31.10.1978 - Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002 - Kaava-alue on kiinteistörekisterissä - Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu MAANKÄYTTÖSOPIMUS Steveco OY:n omistamasta alueesta tehdään yhtiön kanssa maankäyttösopimus, jossa sovitaan alueen kehittämiskorvauksesta. Sopimus viedään aikanaan kaavan kanssa valtuuston hyväksyttäväksi. 5 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

ALUEELLE LAADITUT LUONNOSSUUNNITELMAT Rakennusliike Varte OY on teettänyt luonnossuunnitelmia Kotkan kaupungin omistamalle osalle suunnittelualuetta. Suunnitelmat on laatinut Arkkitehtiryhmä A6 OY. Luonnoksissa tonteille on esitetty rakennettavaksi pistemäisiä asuintaloja, joiden alakerrassa on jonkin verran liike- / työtilaa sekä asuntojen yhteisiä tiloja. Rakennusten kerrosluvuksi on esitetty 7. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Alueen asemakaavat ovat vanhentuneet, vuosilta 1969 ja 1978. Kuten Kotkansaaren osayleiskaavassa vuodelta 1996 todetaan alueen lisärakentaminen, uudeksi nykyaikaa edustavaksi osaksi kaupungin reunaa on tarpeen ja toivottavaa. Alueen sijainti keskustarakenteen ja Kantasataman rajalla on luonteva paikka kaupunkirakenteen täydentämiseen siirryttäessä Kantasataman suunnitteluun ja rakentamiseen. 4.3.1 OSALLISET Osallisia ovat alueen maan- sekä rakennusten omistajat, asukkaat, naapurit ja alueella toimivat yritykset eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, tilapalvelu, ympäristökeskus, puistotoimisto, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Osallisia ovat myös, Kotkan Energia Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Steveco Oy ja Hamina- Kotka Satama Oy ja Museovirasto sekä Liikenneviraston Rautatieliikenteen osasto. Osallisia ovat myös Rakennusliike Varte Oy ja Arkkitehtiryhmä A6 OY. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Kotkan luonto ry, Kotkan ympäristöseura sekä Kotka-seura. 4.3.2 VIREILLETULO, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN, KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄ OLO 4.3.2.1 OAS:IN LAUSUNTOJA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa siitä jättivät kommenttinsa seuraavat tahot: 6 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

- tilapalvelu, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson museo, Kotkan ympäristöseura ry, kuntatekniikka, Harri I. Tohmo, Kaakkois- Suomen ELY- keskus, Asunto Oy Kotkan Saarisato ja Museovirasto TILAPALVELUN lausunnossa esitetään Laivurinkatu 10 eli entisen Savo- Karjalan Tukku Oy:n rakennuksen säilyttämistä. Lausunnossa ehdotetaan myös Satamakadun varren rakentamista toteutettavaksi ehjänä muurimaisena rakenteena, jotta satama-alue ja kaupunkirakenne erottuisivat selvästi toisistaan. KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:N lausunnossa todetaan, että alueelle tulee varata tila muuntamolle, joka voidaan mielellään toteuttaa kytkettynä johonkin toiseen rakennukseen. KYMEN VESI OY:n lausunnossa pyydetään huomioimaan, että Kymen Vesi Oy sallii ainoastaan yhdet talohaarat tonttia kohden. KYMENLAAKSON MUSEO toteaa lausunnossaan, että Savokarjalan Tukku OY:n rakennus tulee suojella asemakaavalla ja luotava sille edellytykset toimia joko julkisena tilana tai asuin- tai muussa käytössä. Lausunnossa todetaan myös, että Ruukinkatu 13:ssa sekä Vuorikatu 2:ssa sijaitsevien rakennusten arvo ja niiden säilyttämismahdollisuudet osana uutta ympäristöä on tutkittava. Lausunnossa todetaan poistuviksi rakennuksiksi Satamakadun varren nosturin käyttäjien verstas- ja huoltorakennus sekä satamarakennusosaston ja vr:n huoltorakennus. KOTKAN YMPÄRISTÖSEURA RY:N lausunnossa todetaan, että entinen Savo-Karjalan Tukku OY.n rakennus on vankkarakenteinen tiilirakennus, joka on paikallinen ja ympäristöllinen harvinaisuus ja se tulee säilyttää. Lausunnossa ei pidetä hyvänä ehdotettua pistetalomallia vaan ehdotetaan koillistuulilta suojaavaa muurimaista rakennetta, johon voidaan tehdä yksi aukko. Pitkälle massalle ehdotetaan kerrosluvuksi V. KUNTATEKNIIKAN lausunnossa kaivataan Satamakadun eteläpuolen jalkakäytävälle ja Ruukinkadun risteykselle lisää tilaa sekä Satamakadun pohjoispuolella olevan Laivurinkadun jatkeen nimeämistä Laivurinkaduksi nykyisen Tornatorintien sijaan. HARRI I. TOHMO totesi antamassaan lausunnossa, että Kotkansaari on ainutlaatuinen kaupunkisaari, jolla on hieno kansallinen rakennusperintö. Laajassa lausunnossaan, jossa hän esitti runsaasti vertailuja eri kaupunkien onnistuneisiin sekä epäonnistuneisiin ratkaisuihin. Hän kantoi huolta tulevan suunnittelun ja rakentamisen laadusta ja pelkäsi Kotkansaaren pohjoisosan slummiutuvan. Hänen mielestään Kotka ansaitsee parempaa kuin esitetyt suunnitelmat antavat odottaa. KAAKKOIS- SUOMEN ELY-KESKUKSEN lausunnossa ehdotetaan, että uudisrakentamisessa arkkitehtonisen laadun tavoitetaso asetetaan yhtä korkealle kuin Merikeskus Vellamossa, Puuvenekeskuksessa ja 7 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Tukkukaupantalon rakentamisessa on saavutettu. Lausunnossa ehdotetaan Savo-Karjalan Tukku OY:n talon säilyttävien vaihtoehtojen sekä umpikorttelimallin tutkimista. Lausunnossa ehdotetaan, että kaavamääräyksissä edellytettäisiin ensimmäisen kerroksen tilojen rakentamista niin, että ne voivat toimia liiketiloina, sekä esitetään Liikenneviraston Rautatieliikenteen osaston ottamista osalliseksi kaavaan. Myöhemmin tulleessa lausuntoon tehdyssä lisäyksessä muistutetaan alueen kuulumisesta Seveso-konsultointivyöhykkeeseen ja sen vuoksi lausunnon pyytämistä aluepelastuslaitokselta ja mahdollisesti TUKES:ilta eli Turvatekniikan keskukselta. ASUNTO OY KOTKAN SAARISATO:N lausunnossa todetaan, että Savo- Karjalan Tukku OY:n talo on säilytettävä ja että suunnitellun uudisrakennusten korkeudeksi tulisi 4-5 kerrosta. MUSEOVIRASTON lausunnossa todetaan, että Museovirasto on osallinen kaavaan arkeologisen perinnön osalta ja Kymenlaakson museo rakennetun kulttuuriperinnön osalta. Lausunnossa todetaan, että kaavan toteuttaminen edellyttää riittäviä arkeologisia tutkimuksia, jotka tulee tehdä hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. 4.3.2.2 LUONNOKSISTA A JA B SAATUJA LAUSUNTOJA Luonnoksen nähtävillä ollessa 8.7.-15.8.2011 siitä jättivät lausuntonsa Kaakkois-Suomen ELY- keskus, puistotoimi, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Museovirasto, Kymenlaakson pelastuslaitos, tilapalvelu, Varte Oy, Kymenlaakson museo, Kotkan ympäristöseura ry, Steveco Oy yhdessä Rakennusliike YIT:n kanssa, Arkkitehtiryhmä A6, joukko asunto-osakeyhtiö Kotkan Satamanvalojen asukkaita, kuntatekniikka. KAAKKOIS- SUOMEN ELY-KESKUKSEN lausunnossa esitetään kolmannen luonnoksen tekemistä ja lamellimaista ratkaisua. PUISTOTOIMEN lausunnossa kannatetaan Laivurinkatu 10 säilyttämistä jos rakennukselle löytyy järkevää käyttöä ja ehdotetaan muutettavaksi esim. loft-asunnoiksi. KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:n lausunnossa todetaan asioiden olevan kunnossa, kun muuntamon rakentaminen huomioidaan. MUSEOVIRASTON lausunnossa todetaan, tontilla 1-7-5 eli Ruukinkatu 15 paljastui kesän kaivauksissa jäännöksiä Ruotsinsalmen kaupungin aikaisista 1700-luvun kiviperustuksista. Näiden laajuuden selvittämiseksi tulee tontilla suorittaa jatkokaivauksia hyvissä ajoin ennen rakentamista. Ruukinkatu 13 / Vuorikatu 2 tontilla ei ole muinaismuistolain asettamaa estettä maankäyttösuunnitelmien toteuttamiselle. Satamakadun varrella tulee myös tontilla 4 suorittaa jatkotutkimuksia, mutta ne voidaan toteuttaa valvontana viimeistään rakentamisen yhteydessä. 8 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN lausunnossa muistutetaan alueen kuulumisesta Kotka Mills in Seveso-konsultointivyöhykkeeseen. Samoin muistutetaan, että pihakannen tulee kestää nostolava-auton paino. TILAPALVELUN lausunnossa todetaan, että vaihtoehto B, jossa Laivurinkatu 10 rakennus säilytetään on kannatettava ratkaisu. Edelleen lausunnossa toivotaan muurimaisuuden korostamista luonnoksissa esitettyä voimakkaammin. VARTE OY :n lausunnossa pidetään vaihtoehto A:ta kaupunkikuvallisesti harmonisemmaksi ratkaisuksi. Lausunnossa todetaan, että Laivurinkatu 10 muuttaminen asunnoiksi on vaikeaa ja kallista, mm. koska rakennus on alun perin rakennettu kylmäksi varastoksi eikä siten vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan asuntorakentamisen nykyaikaisia vaatimuksia. Todetaan myös, että rakennukselle tulee löytää järkevä käyttötarkoitus, joka ei aiheuta häiriötä ympärillä oleville ja rakennettaville asuinrakennuksille. Lausunnossa ehdotetaan edelleen harkittavaksi onko rakennus todella niin arvokas, että sen säilyttämisellä kannattaa heikentää näin merkittävän alueen kaupunkikuvaa ja tulevaisuuden kehitystä. KYMENLAAKSON MUSEO:n lausunnossa kannatetaan maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän Laivurinkatu 10 rakennuksen ja sen näkyvyyden säilyttämistä. Toisaalta lausunnossa perätään keskustan perinteisen umpikorttelirakenteen edelleen käyttämistä myös tässä kohteessa, kuitenkin niin, että Laivurinkatu 10 rakennus näkyy. Lausunnossa muistutetaan alueen ympäristön merkittävästä rakennuskannasta ja sen huomioimisesta sekä historiallisen satamamiljöön luonteen säilyttämisestä. YMPÄRISTÖSEURA:n lausunnossa pidetään Savo-Karjalan Tukku Oy.n rakennuksen säilyttämistä suunnittelun lähtökohtana. Edelleen ehdotetaan yhtenäistä taloreunaa, jonka kerrosluku on V. Muurin ehdotetaan aukkoa Savo-Karjalan Tukun kohdalle, kuten B vaihtoehdossa on esitetty. Kuten aiemminkin ympäristöseura muistuttaa esitetyn ratkaisun alttiudesta pohjoisen puolen tuulille. Ympräristöseuran mielestä kaavoitus tulisi tuoda suurempana kokonaisuutena päätettäväksi, mikäli jatkossakin on tarkoitus poiketa Kotkansaaren osayleiskaavan ratkaisuista. STEVECO OY, YIT- RAKENNUS kommentoi kaavaa seuraavasti: - toivottiin, että ensimmäisen kerroksen rakentamista koskeviin kaavamääräyksiin muutoksia sekä kerroskorkeuden, että materiaalien osalta. - esitettiin rakennusalan osoittamista pistemäiseksi kuten viereisellä tontilla. - toivottiin tonttien yhteiskäyttömerkinnän poistamista ARKKITEHTIRYHMÄ A6:n lausunnossa todetaan, että vaihtoehto A muodostaa yhtenäisemmän kaupunkikuvan kuin vaihtoehto B. Laivurinkatu 10 säilyttämisen todetaan vaikeuttavan toteutusta ja tekevän lopputuloksesta sekavamman paikoitustilojen osalta, mutta tuovan ajallisesti mielenkiintoisen kerrostuman itse korttelirakenteeseen. 9 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Lausunnossa todetaan, että rakennus soveltuu parhaiten nykyisenkaltaiseen käyttöön ja että sen muuttaminen asunnoiksi on hankalaa. Lausunnossa esitetään joitain tarkennuksia asemakaavamääräyksiin. OSA ASUNTO-OSAKEYHTIÖ KOTKAN SATAMANVALOJEN ASUKKAISTA toteaa lausunnossaan, että vastustavat esitettyjä molempia vaihtoehtoja. Perusteluiksi he esittävät, että asumisviihtyisyys huononee, talot tulevat liian lähelle, ja hyvä merinäköala poistuu. Alueesta tulee betoniviidakko. Osa asukkaista on asuntoa ostaessaan maksanut myös merinäköalasta. Talossa asuu paljon vanhuksia, joilla osalla on keuhkosairauksia, heidän elämänsä vaikeutuu rakennuspölyn vuoksi. KUNTATEKNIIKAN kommenteissa ehdotetaan Laivurinkadun katualueen leventämistä kolmatta ajokaistaa varten, samalla ajoyhteyttä parkkihalliin yksisuuntaiseksi. Ruukinkadun ajoliittymä ehdotetaan yhdistettäväksi naapuritontin kanssa. Lisäksi kuntatekniikka esitti muutamia teknisiä muutosehdotuksia. 4.3.2.3 LUONNOKSISTA C SAATUJA LAUSUNTOJA Luonnos oli uudelleen muokattuna VE C:nä nähtävänä 25.11.- 9.12.2011. Vaihtoehdossa C Laivurinkatu 10 eli vanha Savo Karjalan Tukku Oy:n talo merkittiin suojeltavaksi, muuten rakennusala esitettiin kuten vaihtoehdossa A eli Satamakadun varteen. Nähtävillä olo aikana siitä jättivät lausuntonsa Laivurinkatu 8, As Oy Saarisato ja As Oy Satamanvalot -yhtiöt, Kuntatekniikka, Steveco / YIT, Kymen Vesi Oy, Kotkan ympäristöseura ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kymenlaakson museo. LAIVURINKATU 8, AS OY SAARISATO JA AS OY SATAMANVALOT - YHTIÖIDEN lausunnossa todetaan seuraavaa: Nykytilanne: Taloyhtiöissä on 92 asuntoa, joissa 151 asukasta Ilta-aurinko paistaa jonkin verran tällä hetkellä. Osalla asuntoja on nyt näkymiä merelle. Kaavaluonnos: Kaavaluonnokseen ollaan pettyneitä, koska on esitetty rakennettavaksi 5 taloa, jotka ovat VII kerroksisia. Hyvänä ei pidetä myöskään sitä, että Laivurinkatu 10 ja heidän omistamansa talot eivät näy satamaan. Pelätään, että tornit pimentävät pihaa. Asukkaat eivät myöskään ymmärrä ajatusta kaupungin reunamuurista. Heidän mielestään on väärin, että eturiviin rakennetaan korkeat rakennukset. 10 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Ehdotus: Lausunnossa tehdään ehdotus, että tornimaisia rakennuksia rakennetaan enintään 4, joissa on enintään 4 maanpäällistä kerrosta. KUNTATEKNIIKKA Kuntatekniikan mielestä suunnitelma on kypsynyt hyvin ja heidän esittämänsä ehdotukset on huomioitu. Ainoastaan autopaikkojen osalta kaavaluonnokseen tehty muutos on väärään suuntaan. STEVECO / YIT Lausunnossa ehdotettiin rakennusalan siirtoa ja kerrosluvun muuttamista IV:stä V:teen. KYMEN VESI OY Lausunnossa muistutetaan, että Kymen Vesi sallii vain yhdet liittymäjohdot tonttia kohti sekä mikäli osittain maanalaisiin tiloihin sijoitetaan viemäröitäviä tiloja, tulee kaavassa mainita pumppausvaatimus jätevesille. KOTKAN YMPÄRISTÖSEURA RY Lausunnossa todetaan, että kaavan tulee olla yksiselitteinen, ei epämääräinen minkä hyvänsä ratkaisun salliva. Samoin todetaan, että kaava-alueen tulee olla vanhan kaupunkirakenteen reuna, joka erottaa ruutukaava-alueen uudesta satama-alueelle tulevasta kaupunkirakenteesta, joka on oma maailmansa ja uusi kerrostuma. Seuran mielestä ehdotettu ratkaisu rikkoo reunan yhtenäisyyden erillisin ympäristöään korkeammin rakennusmassoin. Lausunnossa painotetaan, että umpireuna on välttämätön raakoja pohjoistuulia vastaan sekä todetaan, että kylmät syys- ja talvituulet ovat tyypillisiä ja vallitsevia. Ympäristöseura esittää kantanaan, että katureunan rakennusten korkeuden tulee olla V kerrosta eikä Tukkukaupan talon harjakorkeus. KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY Lausunnon antaja ilmoittaa, että esitetty vaihtoehto käy toimijalle. KYMENLAAKSON MUSEO KM esittää, että suojelumääräyksen loppuosa, joka sallii rakennusten ikkuna-aukotuksen suurentamisen rakennusvalvonnan luvalla, poistetaan. Lisäksi museo ehdottaa, että tehtävistä muutoksista tulee pyytää museon lausunto. Muilta osin viitataan edellisiin lausuntoihin. 11 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Kympen edustaja ilmoitti puhelimitse, että esitetty vaihtoehto C käy heille, kunhan rakennusluvan yhteydessä huomioidaan heidän aiemmissa lausunnoissa esittämänsä asiat. Kotka Mills in Seveso- konsultointivyöhykkeestä saadaan lisäselvyyttä kevään aikana, kun tehtaan teettämä selvitys asiasta valmistuu. 4.3.3 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN KÄSITTELY 13.12.2011 Edellisessä kohdassa esitetty luonnosvaihtoehdosta C, sen nähtävillä ollessa saatu palaute sekä asemakaavan luonnosvaihtoehdot esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 13.12.2011 pidetyssä kokouksessa. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti vaihtoehto C:n esiteltäväksi lausuntonaan kaupunginhallitukselle muutettuna siten, että asuinrakennusten tulee olla erillisiä 7-kerroksisia rakennuksia sekä että rakennuksiin tulee sijoittaa myymälä- ja toimistotiloja, kuitenkin enintään 10% rakennusten kerrosalasta. 4.3.4 EHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE JA VASTINEET KUULEMISEEN Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä 19.12.2012-18.1.2012, siitä jättivät lausuntonsa Kotkan rakennusvalvonta, Steveco Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kaakkois- Suomen ELY- keskus. Rakennusvalvonnalla ja pelastuslaitoksella ei ollut huomauttamista kaavaehdotuksen suhteen. STEVECO OY:N lausunnossa esitetään rakennusalan rajan siirtoa niin, että etäisyys tonttien 5 ja 7 rajan molemmin puolin on 4m. Lausunnossa esitetään myös, että kaavamääräys liike- ja toimistotilojen sijoittamisesta rakennuksen 1. kerrokseen muutettaisiin niin, että määrättäisiin vain, että tiloja saa olla enintään 10%. KAUPUNKISUUNNITTELUN vastine: Tonttien 5 ja 7 rajalla on perusteltua sijoittaa tontin 5 rakennusala kiinni tonttien väliseen rajaan, koska kyseisellä tontin osalla raja kaartuu, mikä hankaloittaa rakennuksen sijoittamista. Myös kaupunkikuvallisista syistä on perusteltua osoittaa rakennusalan raja mahdollisimman pitkälle Ruukinkadun puolelle eli tässä tapauksessa kiinni tonttien 5 ja 7 väliseen rajaan. Vastaavasti suorakulmaisella ja väljemmällä tontilla 7 on enemmän liikkumavaraa suunnittelun ja rakentamisen suhteen. Merkinnällä myymälä- ja toimistotilojen sijoittamisesta katutasoon pyritään elävöittämään katutasoa ja jalankulkumiljöötä tulevaisuuden keskeisellä kaupunkialueella. Määräyksessä on esitetty em. tilojen enimmäismäärä 10%, minimimäärää ei. KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN lausunnossa ehdotetaan Ruukinkatu 13 olevan rakennuksen säilyttämisen uudelleen harkintaa sekä huomautetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta verkkosivuilla. 12 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

KAUPUNKISUUNNITTELUN vastine: Kaupunkisuunnittelu on arvioinut rakennuksen säilyttämistä kaavatyön yhteydessä ja todennut, että ympäristön rakentuessa voimakkaasti kyseinen rakennuksen säilyttäminen jättää sen katunäkymässä irralliseksi elementiksi. Rakennus on nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa väistyvä rakennus, kuten Kotkansaaren osayleiskaavassakin. Kaavakartta määräyksineen ja selostuksineen on ollut nähtävillä luonnosvaiheessa kaavoituksen nettisivuilla. Ehdotusvaiheessa kaavakartta määräyksineen on ollut nähtävillä Kotkan kaupungin nettisivuilla osoitteessa hallinto ja talous / kuulutukset. Kaupunkisuunnittelu tulee kehittämään kaava-aineiston nähtävillä oloa kaupungin nettisivuilla koko kaavaprosessin ajan sekä myös nähtävillä olon jälkeen. 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset korkeatasoisen asuinliikerakentamisen toteuttamiselle kaupungin kannalta merkittävällä keskustan ruutukaavan reuna-alueella. Alueen merkitystä lisää se, että alueen on mahdollista toimia avauksena Kantasataman rakentamiselle, mikä asettaa erityiset vaatimukset laadun suhteen hankkeen toteuttamiselle. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Luonnosvaihtoehtoja oli ensi vaiheessa nähtävillä kaksi. Toinen vaihtoehto, jossa Laivurinkatu 10 eli Savo-Karjalan Tukku OY:n rakennus on purettu eli vaihtoehto A. Vaihtoehdossa B Laivurinkatu 10 on säilytetty. Vaihtoehto C tehtiin A- ja B-luonnoksista saadun palautteen perusteella. Vaihtoehdossa C Savo-Karjalan Tukku Oy:n talo on suojeltu ja kadunvarteen esitetty rakennusala. Vaihtoehtoja tarkasteltaessa on pohdittu vaikutuksia kaavan mahdollistamille eri ratkaisuille Satamakadun varren rakentamiselle eli toteutetaanko rakennukset A6:n luonnosten periaatteen mukaan pistemäisinä vai lamelliratkaisuna. Stevecon tontin osalla ei eri vaihtoehtoja ole esitetty. VAIHTOEHTO A, LAIVURINKATU 10 PURETTU SATAMAKADUN VARSI ELI KAUPUNGIN TONTIT PISTEMÄISET RAKENNUSMASSAT Kaavaluonnoksessa on esitetty Arkkitehtiryhmä A6:n luonnoksen mukaisten rakennusmassojen paikat Satamakadun varren tonteilla. Rakennusmassoja on 5 kappaletta ja niiden kerrosluku on 7, mikä vastaa Laivurinkadun ja Satamakadun risteyksen vastakkaisella puolella olevan asuinliikerakennuksen kerroskorkeutta voimassa olevassa asemakaavassa ja sekä Tukkukaupan talon harjakorkeutta. Kaavamääräyksissä on rakennusten vesikaton ylimmälle korkeudelle annettu enimmäiskorkeus, joka on Tukkukaupan talon harjakorkeus. Esitetty pistemäinen 13 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

rakennusmalli mahdollistaa meri- ja satamanäkymät kaikista uusista asunnoista. KAUPUNKIKUVA Satamakadun loppuosa rakentuu rytmikkääksi, hengittäväksi, muurimaiseksi rakennusmassaksi, joka toimii liittävänä aiheena Kantasataman väljyyden ja olemassa olevan kaupunkirakenteen välillä. Rakennukset erottuvat pistemäisinä vain ylhäältä ja pitkästä matkasta pohjoisen suunnalta tarkasteltuna. Satamakatua kuljettaessa rakennukset muodostavat rytmikkään muurimaisen aiheen. Entisen Laivurinkatu 10:n purkaminen avaa uusien rakennusten välistä meri- ja satamanäkymiä nykyistä enemmän olemassa oleville asuintaloille. Ympäristön ajallinen kerroksellisuus köyhtyy ja pala alueen historiaa häviää. Vaihtoehto A, Arkkitehtiryhmä A6 OY:n lunnos TUULISUUS Ylivoimaisesti vallitseva tuulensuunta Kotkassa on suurimman osan vuotta lännen ja lounaan väliltä, miltä tuulelta alue on hyvin suojassa. PYSÄKÖINTI Rakennuspaikan korkeusasemat mahdollistavat pysäköinnin toteuttamisen rinteen ja uusien rakennusten väliin niin, että pihat voidaan toteuttaa yhtenäisenä oleskelutilan, johon voidaan liittää myös olemassa olevat rakennukset. Kaavamääräykset edellyttävät pihojen toteuttamisen ilman aitoja ja kulkuesteitä. Rinteeseen sijoittuva pysäköinti mahdollistaa myös suoran yhteyden paikoitustiloista suoraan asuntojen kerrostasanteille. Pysäköintipaikkoja saadaan riittävästi omalle tontille, jos tontit toteutetaan asuinrakentamisena. Liike- tai toimistorakentamisena toteutettaessa tarvitaan autopaikkoja vähintään 1½-2-kertainen määrä, mikä tarkoittaa, että myös puolet pihasta on täynnä autoja, mikä ei ympäristön kannalta ole 14 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

toivottavaa eikä kaavan tavoite. Toimistorakentaminen lisää myös runsaasti liikennettä varsinkin Laivurinkadulla. SATAMAKADUN YHTENÄISET MUURIMAISET RAKENNUSMASSAT KAUPUNKIKUVA JA NÄKYMÄT Mikäli rakennukset toteutetaan yhtenäisenä lamelliratkaisuna puolet asunnoista jää ilman meri- ja satamanäkymää kääntyen avautumaan vain olemassa oleville asuinrakennuksille. Samalla rakennusoikeudella rakennusmassoista tulee 3-kerroksisia, mikä jää kaupunkikuvallisesti matalaksi ja lähiömäiseksi ratkaisuksi. Kaavamääräyksissä vähimmäiskerrosluku on V, mikä tarkoittaa lamellien jakamista osiin. Pitkät viisikerroksiset massat taas lisäävät rakennusoikeutta niin, että autopaikat eivät mahdu kyseisille tonteille tai ne täytyisi toteuttaa vedenpaineeristettyinä pysäköintitiloina. Vaihtoehto avaa olemassa oleville asuintalojen yläkerran asunnoille uusia näkymiä, alempien kerrosten ja pihan jäädessä edelleen ilman. PYSÄKÖINTI Toimistoina rakennettuna autopaikat täyttävät sekä pihakannen että sen aluksen. Asuntoina toteutettuna autopaikat saadaan pihakannen alle ja piha oleskeluun. Laivurinkatu 10:n purkaminen hävittää alueen historiaa ja köyhdyttää kaupunkikuvaa. TUULISUUS Helmikuun koillistuulilta lamelliratkaisu antaa suojan. Muulloin vallitsevilta lounaistuulilta piha on suojattu kuten pistemäisessä ratkaisussakin. VAIHTOEHTO B, LAIVURINKATU 10 SÄILYTETTY SATAMAKADUN VARSI ELI KAUPUNGIN TONTIT PISTEMÄISET RAKENNUSMASSAT Kaavaluonnoksessa on esitetty Arkkitehtiryhmä A6:n luonnoksen mukaisten rakennusmassojen paikat Satamakadun varren tonteilla. Rakennusmassoja on 4 kappaletta ja niiden kerrosluku on 7, mikä vastaa Laivurinkadun ja Satamakadun risteyksen vastakkaisella puolella olevan asuinliikerakennuksen kerroskorkeutta voimassa olevassa asemakaavassa ja sekä Tukkukaupan talon harjakorkeutta. Kaavamääräyksissä on rakennusten vesikaton ylimmälle korkeudelle annettu enimmäiskorkeus, joka on Tukkukaupantalon harjakorkeus. Esitetty pistemäinen rakennusmalli mahdollistaa meri- ja satamanäkymät kaikista uusista asunnoista. KAUPUNKIKUVA Säilytettävän rakennuksen kohdalta yksi pistemäinen rakennusmassa on jätetty pois. Katutason korkeudelle ja esitetty paikka pienelle liiketilalle, jonka edustalla ja vieressä jalkakäytävä levenee pieneksi aukiotilaksi. Savo-Karjalan Tukun vanha rakennus näkyy satamaan ja sieltä on 15 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

vastaavasti näkymät rakennukselle. Laivurinkatu 10 peittää edelleen näkymiä olemassa olevista asuinrakennuksista sataman suuntaan ja varjostaa pihaa, mutta rajaa olemassa olevat pihat omiksi alueikseen. Satamakadun loppuosa rakentuu edelleen rytmikkääksi, hengittäväksi, muurimaiseksi rakennusmassaksi, joka toimii liittävänä aiheena Kantasataman väljyyden ja olemassa olevan kaupunkirakenteen välillä. Rakennukset erottuvat pistemäisinä vain ylhäältä ja pitkästä matkasta pohjoisen suunnalta tarkasteltuna. Satamakatua kuljettaessa rakennukset muodostavat rytmikkään muurimaisen aiheen, joka katkeaa Laivurinkatu 10:n kohdalla muodostaen sen eteen aukiotilan. LAIVURINKATU 10 Entisen Savo-Karjalan Tukku OY:n rakennuksen säilyttäminen edellyttää tarkoituksenmukaisen käytön löytymistä rakennukselle ja sen mahdollista muuttamista uutta käyttöä vastaavaksi. Tämä voi merkitä joitain muutoksia myös julkisivuihin. Asuinrakennukseksi muuttaminen edellyttänee esim. uusien ikkunoiden avaamista päätyihin sekä nykyisten ikkunoiden suurentamista, sekä rakenteellisia muutoksia niin, että rakennus vastaa asumiselle esitettyjä vaatimuksia. Rakennus jää rikastuttamaan kaupunkikuvaa luonteikkaalla ulkomuodollaan ja omalla historiallaan. Vaihtoehto B, Arkkitehtiryhmä A6 OY:n luonnos TUULISUUS Ylivoimaisesti vallitseva tuulensuunta Kotkassa on suurimman osan vuotta lännen ja lounaan väliltä, miltä tuulelta alue on hyvin suojassa. Näkymien avaaminen Laivurinkatu 10:lle avaa samalla alueen myös pohjoisen puolen tuulille. PYSÄKÖINTI 16 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Rakennuspaikan korkeusasemat mahdollistavat pysäköinnin toteuttamisen rinteen ja uusien rakennusten väliin niin, että pihat voidaan toteuttaa yhtenäisenä oleskelutilan, johon voidaan liittää myös olemassa olevat rakennukset. Kaavamääräykset edellyttävät pihojen toteuttamisen ilman aitoja ja kulkuesteitä. Rinteeseen sijoittuva pysäköinti mahdollistaa myös suoran yhteyden paikoitustiloista suoraan asuntojen kerrostasanteille. Pysäköintipaikkoja saadaan riittävästi omalle tontille, jos tontit toteutetaan asuinrakentamisena. Laivurinkatu 10:stä on mahdollista avata kellaritilat suoraan pysäköintihalliin. Kaavamääräykset sallivat myös 8 autopaikan sijoittamisen pihalle palvelemaan Laivurinkatu 10:n rakennusta. Liike- tai toimistorakentamisena toteutettaessa tarvitaan autopaikkoja vähintään 1½-2-kertainen määrä, mikä tarkoittaa, että myös puolet pihasta on täynnä autoja, mikä ei ympäristön kannalta ole toivottavaa eikä kaavan tavoite. Toimistorakentaminen lisää myös runsaasti liikennettä varsinkin Laivurinkadulla. SATAMAKADUN YHTENÄISET MUURIMAISET RAKENNUSMASSAT Mikäli rakennukset toteutetaan yhtenäisenä lamelliratkaisuna puolet asunnoista jää ilman meri- ja satamanäkymää kääntyen avautumaan vain olemassa oleville asuinrakennuksille. Samalla rakennusoikeudella rakennusmassoista tulee 3-kerroksisia, mikä jää kaupunkikuvallisesti matalaksi ja lähiömäiseksi ratkaisuksi. Kaavamääräysten mukaan vähimmäiskerrosluku on V. Vaihtoehto ei avaa olemassa oleville asuintalojen yläkerran asunnoille uusia näkymiä. Toimistoina rakennettuna autopaikat täyttävät sekä pihakannen aluksen, että pihan, joka oli tarkoitus jättää oleskeluun. LAIVURINKATU 10 Entisen Savo-Karjalan Tukku OY:n rakennuksen säilyttämisen vaikutukset ovat samat kuin pistemäisessä ratkaisussakin. TUULISUUS Helmikuun koillistuulilta ratkaisu antaa osittain pistetaloja paremman suojan. Muulloin vallitsevilta lounaistuulilta piha on edelleen suojattu. VAIHTOEHDOT A JA B RUUKINKATU- VUORIKATU ELI STEVECON TONTIT RAKENNUKSET JA KERROSKORKEUDET Stveco OY:n tontilla rakennusoikeutta on lisätty ja rakennusala käännetty myös Vuorikadun puolelle. Vanha varastorakennus kadun varressa on säilytetty. Muu rakennuskanta on esitetty väistyväksi. Tilanne on olemassa olevine rakennusten osalta sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Ruukinkadun varren rakennusmassan kerrosluku on pidetty ennallaan, mikä todellisuudessa tarkoittaa sen madaltamista yhdellä kerroksella, koska voimassa oleva kaava mahdollistaa maanpäällisen kellarikerroksen rakentamisen, jolloin rakennus vastaa korkeudeltaan 6-kerroksista rakennusta. Viisikerroksinen rakennus vastaa viereistä Ruukinkadun 17 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

varren kerrostaloa.pihalla olevan rakennuksen kerrosluku on esitetty nostettavaksi neljään, jolloin se pysyy todellisuudessa ennallaan, vrt. em. PYSÄKÖINTI Pysäköinti on esitetty toteutettavaksi rakenteellisena pysäköintinä pihakannen alle ja piha varattavaksi oleskeluun. Jos hanke toteutetaan kokonaan asuntorakentamisena pysäköinti on mahdollista toteuttaa rakenteellisena pysäköintinä ja piha-alue jää oleskelukäyttöön. Rakennusoikeuden käyttäminen kokonaan toimistorakentamiseen nostaa autopaikkamäärän niin suureksi, että se vaatii autopaikkojen sijoittamisen myös pihakannen päälle. MUUTETTU LUONNOS - VAIHTOEHTO C LAIVURINKATU 10 ON SÄILYTETTY JA SUOJELTU Vaihtoehto C on laadittu luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella. Vaihtoehdossa C Laivurinkatu 10 eli entinen Savo- Karjalan Tukku Oy:n rakennus on säilytetty. Rakennuksen käyttötarkoitus on varsin vapaa, jotta säilyttämisen edellyttämä järkevä käyttötarkoitus voidaan helpommin löytää. Autopaikkoja rakennusta varten on varattu 8 kpl, paikat saa sijoittaa pihakannen päälle. Rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, mutta rakennukseen voidaan tehdä muutoksia rakennusvalvonnan luvalla rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla, esimerkiksi jos rakennus muutetaan asuinkäyttöön. Satamakadun katujulkisivua ja rakennusten korkeutta ja massoittelua on tutkittu edelleen ja päädytty esittämään, että Satamakadun varteen rakennetaan vaihtoehdon A mukaisesti viisi rakennusta, joiden rakennusten paikat on esitetty ohjeellisina. Kaavaan merkitty rakennusala mahdollistaa myös lamelliratkaisun toteuttamisen, kuten aiemmissakin vaihtoehdoissa on esitetty. Pistemäinen rakennusten massoittelu on kuitenkin kaupunkisuunnittelun mielestä perusteltua, koska se säilyttää näkymiä myös olemassa oleville rakennuksille sekä mahdollistaa satamanäkymät kaikkiin uusiin asuntoihin. Kadun suunnassa liikuttaessa rakennusrivistö vaikuttaa kuitenkin varsin yhtenäiseltä. Pistemäinen rakennusten massoittelu toimii myös välittävänä elementtinä avoimen satamakentän ja tiiviin ruutukaavan rajapinnassa. Rakennusten korkeusasemia on tarkasteltu edelleen ja esitetty katuun rajautuvalle uloimmalle räystäslinjalle enimmäiskorkeus, joka jää selvästi alle sekä Tukkukaupantalon harjakorkeuden että Ruukinkatu 11 ja Vuorikatu 1:n räystäskorkeuden. Vaihtoehto C:n mukainen kaavaluonnos oli nähtävillä kaksi viikkoa ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä. Siitä saatu palaute ja kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös on esitelty kohdassa 4.3.2.3 ja 4.3.3. 18 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE 5.1.1 MITOITUS Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 20646m². AK- korttelialueen pinta-ala on 9064m² ja katualueen pinta-ala 11582m². Kaupungin omistamien Satamakadun varren tonttien rakennusoikeus on 4800 k-m² ja sen lisäksi Laivurinkatu 10, jolle on osoitettu 900k-m² rakennusoikeutta eli nykyisen rakennuksen verran. Stevecon tonttien rakennusoikeus on tällä hetkellä yhteensä 4250k-m² sekä 250k-m² varastorakennukselle. VAIHTOEHDOSSA A Satamakadun varren rakennusoikeus on 6500k-m² ja sen lisäksi on mahdollisuus rakentaa maan alle pysäköinti-, huolto- ja vss-tiloja. VAIHTOEHDOSSA B Satamakadun varren rakennusoikeus on 6100k-m² ja Laivurinkatu 10:n rakennusoikeus 950k-m². Edellä mainittujen lisäksi on mahdollisuus rakentaa maan alle pysäköinti-, huolto- ja vss-tiloja. VAIHTOEHDOSSA C Satamakadun varren tonttien rakennusoikeus on 7800k-m², minkä lisäksi suojeltavan rakennuksen rakennusoikeus 950k-m². Edellä mainittujen lisäksi on mahdollisuus rakentaa maan alle pysäköinti-, huolto- ja vss-tiloja. Kaupunkisuunnittelulautakunta täsmensi vaihtoehtoa C vielä niin, että Satamakadun varren rakennusmassat, 5 kpl, tulee rakentaa erillisinä 7-kerroksisina massoina ja niihin tulee osoittaa liike- ja toimistotilaa, enintään 10% kerrosalasta. STEVECON TONTTIEN rakennusoikeutta on kaikissa vaihtoehdoissa rakennusoikeutta on korotettu 2500k-m² 6750k- m²:iin varastorakennuksen rakennusoikeuden pysyessä samana eli 250 k-m². 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 VAIKUTUKSET LUONNON YMPÄRISTÖÖN Kaavamuutos vaikuttaa luonnonympäristöön niin, että alueen puusto häviää suurelta osin. Kaavamääräykset edellyttävät puiden säilyttämisen niiltä osin kuin se on mahdollista. Satamakadun pysäköintipaikkojen väliin sekä tontille kadun varteen on ehdotettu istutettavaksi puita. Kaavamääräyksissä on myös ehdotettu kallioiden säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan. 5.4.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kaavamuutosalueen luonne muuttuu vajaasti rakennetusta jäsentymättömästä ja kirjavasta rakennuskannasta kaupunkimaiseksi rakennetuksi ympäristöksi. Kirjavuuden myötä kerroksellisuus vähenee, mutta Laivurinkatu 10:n ja Vuorikatu 2:n rakennusten säilyttäminen säilyttävät omalta osaltaan alueen kerroksellisuutta rakennuskannan suhteen. Alueelta rakentamisen myötä poistuvien rakennusten 19 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

mahdollisesta inventoinnista ennen purkua on sovittava Kymenlaakson museon kanssa. ARKEOLOGISET KAIVAUKSET Kuten museoviraston lausunnossa todettiin osalla aluetta tulee suorittaa jatkotutkimuksia ennen rakentamisen aloittamista. Tutkimusten suorittamisesta on jo alustavasti sovittu Kymenlaakson museon kanssa. Kaivaukset ajoittuvat kesään 2012, valvontana tehtävä tutkimus ajoittuu tonttien rakennusvaiheeseen. 5.4.3 PALVELUT JA TYÖPAIKAT Rakennusten tulevasta käyttötarkoituksesta riippuen paikalle voi syntyä jonkin verran uusia liike- ja toimistotyöpaikkoja. Tonttien pääasiallinen käyttötarkoitus on kuitenkin asuminen. Muilta osin alue tukeutuu keskustan palveluihin. 5.4.3 LIIKENNE Korttelin uudistaminen lisää liikennettä, mikä pääosin tullee olemaan henkilöauto-liikennettä. Mahdollinen liiketoiminta tulee aiheuttamaan myös jossain määrin raskaampaakin liikennettä, minkä määrä ja laatu on riippuvainen toiminnasta. Ajoyhteys tonteille on esitetty järjestettäväksi Ruukinkadulta ja Vuorikadulta. Laivurinkadulta on ajoyhteys Laivurinkatu 10 pihalle. Laivurinkatua levennetään Laivurinkatu 10:n kohdalta niin, Satamakadun risteykseen saadaan yksi kaista lisää. Kaava mahdollistaa pysäköintipaikkojen lisäämisen Satamakadun varteen istutettavaksi ehdotettujen puiden väliin. Vaihtoehdoissa A ja B korttelialueen pysäköinti tulee kaavamääräysten mukaan järjestää rakentamalla rakennusten väliin pihakansi, jonka päälle tulee rakentaa oleskelupiha. Vaihtoehdossa B pihakannelle voi sijoittaa rajoitetun määrän pysäköintipaikkoja, muu kansi tulee varata oleskeluun ja istuttaa. Vaihtoehdossa C pysäköinnistä 70% tulee sijoittaa rakennettavan pihakannen tai rakennuksen alle rakenteellisina pysäköintipaikkoina. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutosalueen häiriötekijät ovat lähinnä Satamakadun teollisuutta ja satamaa palveleva raskas liikenne sekä ohi kulkeva raideliikenne. Alue kuuluu myös Kotka Mills in Seveso-konsultointialueeseen. Kotka Mills laatii alkuvuonna 2012 Seveso-konsultointivyöhykettään koskevan selvityksen. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä numero 6. ASEMAKAAVAN TOTETUS 6.2 TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen saatua lainvoiman on mahdollista, että rakentaminen alkaa hyvinkin pian. Rakentamisen määrä on kuitenkin huomattava, joten se toteutunee vaiheittain. 20 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

Katujulkisivu Satamakadulta ja leikkaus TARKENNUKSET JA LISÄYKSET 15.3.2016 Kaavakarttaan tehtiin teknisiä tarkennuksia - pohjakartan tarkistus - Kotkan kaupunki otti käyttöön N2000-korkeusjärjestelmän 1.1.2016, kaavakartta päivitettiin ko. järjestelmään - Satamakadun varren tontteihin lisättiin äänentasoerotusmääräysvaatimus lisääntyvää liikennemelua vastaan Kaavaselostukseen tehtiin tarkennukset 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - kaupunginhallitus ja valtuusto, kaavan lainvoimaisuus ja lisättiin kohta 4.3.4 EHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE JA VASTINEET KUULEMISEEN 21 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 83

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 21.03.2016 Sivu 133 D/636/07.00.00/2016 84 Tietohallintostrategia Kh 21.3.2016 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 Tietohallinto on osa hallinnollisia tukipalveluja. Tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa ja vahvistaa kuntalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen digitalisaation avulla. Tietohallintostrategia on tarkoitettu ohjaamaan koko kaupungin toimintatapaa ja palvelutuotantoa tietotekniikkaa ja digitalisaation mahdollistamia uusia kustannustehokkaita toimintamalleja hyödyntäen. Tarkoituksena on, että strategiaa ja sen liitteenä olevia erillisiä ohjeistuksia noudatetaan myös kaupungin liikelaitoksissa, avustettavissa ja nollatuottoyhtiöissä sekä soveltuvin osin liiketoimintayhtiöissä. Visio Kotkan kaupunki hyödyntää digitalisaatiota kaikessa mahdollisessa toiminnassa vuoteen 2020 mennessä. * * * Tietohallintostrategian luonnoksen on valmistellut talous- ja rahoitusjohtaja yhteistyössä ICT Kymin toimitusjohtajan kanssa. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot konserniyhtiöiltä, ja saadut vastaukset on otettu huomioon. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Kotkan kaupungin ja konsernin tietohallintostrategian luonnos Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kotkan kaupungin ja konsernin tietohallintostrategian 2016-2018 liitteen mukaisesti. Toimeenpano: Kv: Ote: Jorma Haapanen ICT Kymi / Tarja Nousiainen Jari-Pekka Väisänen Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

Kotkan kaupungin ja konsernin tietohallintostrategia 2016-2018 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

Sisällysluettelo Johdanto... 1 Visio... 1 Kaupunkistrategian tietohallintoa ohjaavat linjaukset... 1 Julkisen hallinnon ohjaus... 2 Tietohallinnon tavoitetila... 3 Painopistealueet... 5 Tietotekniikan arkkitehtuuri... 6 Osaaminen... 7 Toimeenpano... 8 Seuranta... 8 Liitteet... 9 LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 1 Johdanto Tietohallinto on osa hallinnollisia tukipalveluja. Tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa ja vahvistaa kuntalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen digitalisaation 1 avulla. Tietohallintostrategia on tarkoitettu ohjaamaan koko kaupungin toimintatapaa ja palvelutuotantoa tietotekniikkaa ja digitalisaation mahdollistamia uusia kustannustehokkaita toimintamalleja hyödyntäen. Tätä strategiaa ja sen liitteenä olevia erillisiä ohjeistuksia tulee noudattaa myös kaupungin liikelaitoksissa, avustettavissa ja nollatuottoyhtiöissä sekä soveltuvin osin liiketoimintayhtiöissä. Visio Kotkan kaupunki hyödyntää digitalisaatiota kaikessa mahdollisessa toiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkistrategian tietohallintoa ohjaavat linjaukset Kotkan kaupungin palvelujen perustana ovat kuntalaisten tarpeet. Kaupunkistrategian mukaisesti palvelu- ja asiakasohjaus on kohdennettua, eli kuntalaisille tarjotaan oikeat palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Palvelut tuotetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupunkistrategiassa linjataan, että kuntalaisten mahdollisuutta osallistua palvelujen suunnitteluun edistetään, palvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja otetaan käyttöön vaihtoehtoisia palveluntuotantomalleja. Sähköistä asiointia 2 kehitetään paran- 1 Digitalisaatiolla tarkoitetaan sisäisten ja ulkoisten toimintamallien uusiutumista ja digiteknologian hyödyntämistä kaikessa toiminnassa. Se on toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia ja palveluiden sähköistämistä. 2 Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan organisaation palvelujen käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan keinoin, koko asiointiprosessin kehittämistä, joka muodostuu asiakkaan käyttöliittymästä palveluun sekä palvelun tuottamiseen liittyvistä prosesseista organisaatiossa eli ns. taustaprosesseista. LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 tamaan kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatua ja tehokkuutta. Pääosa palveluista tuotetaan seudullisesti, mutta maakunnalliset tai kunnalliset vaihtoehdot, oma toiminta tai ostopalvelut ovat jatkossakin käytettäviä palvelutuotannon järjestämistapoja. Tärkeimpänä tavoitteena on tuottavuuden lisäys ja kustannuskehityksen hallinta. 2 Kuva 1. Tietohallinnon keinot kaupungin strategisten päämäärien toteutumiseen Julkisen hallinnon ohjaus Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019 ja sen myötä kaupungin henkilöstömäärä vähenee merkittävästi. Syyskuussa 2011 voimaan tulleen tietohallintolain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa, parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Työkaluna lain nou- LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 dattamisessa käytetään kokonaisarkkitehtuuria (KA), jolla tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Valtion tasolla edellytetään ns. tuottavuusloikkaa julkisissa palveluissa ja sen nähdään onnistuvan tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin sekä purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Tätä ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla. 3 Tietohallinnon tavoitetila Tietohallinnon organisointi ja päätöksenteko Tietohallinnosta vastaa talous- ja rahoitusjohtaja ja hän johtaa kaupunginjohtajan nimittämää tietohallinnon johtoryhmää. Tietohallinnon johtoryhmässä on edustettuina eri vastuualueet sekä ICT Kymi ja ryhmän keskeisenä tehtävänä on varmistaa tietohallinnon kehityshankkeiden koordinointi koko kaupungin näkökulmasta. Ennen hankkeiden käynnistämistä on niiden hyödyt arvioitava yhtenäisellä kustannus-hyötyanalyysilla ja hankkeet hyväksytetään tietohallinnon johtoryhmässä. Kaikissa hankkeissa on huomioitava riittävä tietohallinto-osaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa niin perustietotekniikkapalvelujen, laitteiden kuin tietojärjestelmien hankinnasta riippumatta siitä mille vastuualueelle hankinnat on budjetoitu. Jokainen vastuualue sisällyttää omaan toimintastrategiaansa tietohallintostrategian linjaukset ja huolehtii siitä, että tavoite digitalisaatiosta saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Keskeisiä kehityskohteita ovat mm. tietojärjestelmien elinkaarenhallinta ja kehittäminen. Kehittämistoiminnan hallinnoimiseen ja seuraamiseen käytetään hankesalkkua, jonka avulla voidaan varmistua siitä, että hankkeet ja niihin investoidut määrärahat kohdistuvat kaupungin strategialinjauksiin. LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 4 Tavoitteet Toimittajaohjausta tulee systematisoida nykyisestä ja sopimuksia on hallinnoitava nykyistä järjestelmällisemmin. Tavoitteena on toimiva tuotanto ja yhteensopiva kehittäminen; yhteentoimivuus ja modulaarisuus, tietoturva eli tiedon saatavuus, eheys ja suojaus, riittävät tietoliikenneyhteydet sekä hyvät hankinnat. Tavoitteena on määrätietoisella johtamismallilla kehitetyt käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Johtamista ja toimeenpanoa uudistetaan vahvistamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämällä kuntalaisia osallistavia toimintatapoja. Tavoitetilassa tietohallinto tekee yhteistyötä kaikkien sidosryhmiensä kanssa strategian ja hallinnon, projektien ja palveluiden johtamisen, asiakasyhteistyön sekä hankintojen ja toimittajayhteistyön osalta. Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa kaupungin strategiaa ja asiakkaiden tavoitteita ict:n avulla. Kuva 2. Tietohallinnon strategiset osa-alueet LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 5 Painopistealueet Tietojärjestelmät ja niiden sisältämät tiedot ovat keskeinen osa hallinnon toimintaa ja palveluita pyritään sähköistämään ja automatisoimaan laajasti. Uusi tieto tai automatisoitu prosessi avaa yleensä uudenlaisia näkymiä tiedon hyväksikäytölle ja toiminnan kehittämiselle. Tavoitetilassa asioiden valmistelu ja päätöksenteko perustuvat laaja-alaiseen tietoon. Painopistealueiksi on nostettu seuraavat teemat: Toimintamallimuutosten mahdollistaminen Tiedolla johtaminen Osaaminen 1. Toimintamallimuutosten mahdollistaminen Tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa kuntalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen digitalisaation avulla. Digitalisaatiossa kyse on siitä, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla ja samanaikaisesti saavuttaa kustannussäästöjä vähentämällä päällekkäisiä palveluja ja kehittämishankkeita. Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Käyttäjälähtöiset digitaaliset julkiset palvelut ovat myös kaupungin vaikuttavuuden edellytys. Digitalisaation tavoitteena on parantaa tiedonkulkua kunnan työntekijöiden, kuntalaisten ja yritysten välillä. Sähköinen asiointi parantaa asiakaspalvelun imagoa, tehostaa ja nopeuttaa toimintaa, vähentää virheitä sekä kustannuksia. Asiakkaille ajasta ja paikasta riippumaton asiointi lisää joustavuutta ja mahdollisuutta toimia omaehtoisesti ja minimoi palvelutarvetta. Tämä kaikki edellä mainittu vaatii osin niin sisäisten kuin ulkoisten toimintamallien muuttamista. 2. Tiedolla johtaminen Uusi, vuonna 2016 käyttöön otettava intra mahdollistaa viestinnällisen intranetin lisäksi sähköisten työtilojen käyttöönoton, monenvälisen viestinnän sekä sosiaalisen median hyödyntämisen. Intran tehostunut käyttö merkitsee nopeampaa ja laadukkaampaa päätöksentekoa, kun kaikilla siihen osallistuvilla on samasta tietolähteestä jalostettu tieto käytössä. Samalla parantuu myös asiakaspalvelu ja suhteet sidosryhmiin, kun organisaatio toimii ja viestii yhtenäisen tiedon perusteella eri tilanteissa. LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84

KOTKAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2016-2018 Reaaliaikaisuuden, ennustettavuuden ja tiedon hallinnan vaatimuksiin tarvitaan toimiva ja luotettava johdon raportointijärjestelmä koko organisaation, myös luottamushenkilöiden, käyttöön. 6 3. Osaaminen Niin digitalisaatio, sähköinen asiointi kuin uudet toimintamallit ja tietojärjestelmät vaativat henkilöstöltä muutos- ja oppimishalukkuutta. Organisaatiossa tarvitaan luovuutta ja innovaatiokykyä, jotta digitalisaation vaatimat uudet toimintamallit luodaan ja viedään käytäntöön. Tietohallinnon johtoryhmän roolina on tiedottaa digitalisaation hyödyistä ja luoda tekniset mahdollisuudet, mutta vain vastuualueilla on se tieto mikä käyttöönoton toimintamallin muutoksiin vaaditaan. Tietotekniikan arkkitehtuuri Tietohallinto integroi infrastruktuurin, toiminnanohjauksen, sähköisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittämisen tiukasti toisiinsa. Tietohallinto ohjaa arkkitehtuuriohjauksen avulla tietojärjestelmien kehittämisestä luoden edellytykset tuottavuutta lisääville ja taloudellisille ratkaisuille. Arkkitehtuuriratkaisuissa siirrytään vain tiettyä tarkoitusta varten rakennetuista itsenäisistä tietojärjestelmistä kohti palvelukeskeistä arkkitehtuuria. Kuva 3. Arkkitehtuuriohjauksen tarve LIITE: Kaupunginhallitus 21.03.2016 / 84