Lausunto 16.05.2016 MV/7/05.01.01/2016 1 (7) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pl 36 00521 HELSINKI Viite Asia HELSINKI, Museoviraston esitys Helsingin rautatieaseman suojelemisesta rakennusperintölailla Museovirasto on erityisistunnossaan 13.5.2016 päättänyt esittää Helsingin rautatieasemaa suojeltavaksi 1.7.2010 voimaan tulleella lailla rakennusperinnön suojelusta (498/2010). Suojeluesityksen taustaa Helsingin rautatieasema on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980 valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen 278/1965 (nyk. 480/1985) nojalla. Sen mukaan viraston tai laitoksen, jonka hoidossa tai korjaushuollossa suojeltavaksi määrätty rakennus on, tulee hoitaa ja kunnossapitää sitä huolellisesti. Suojeltua rakennusta ei saa ilman museoviraston lupaa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo siitä vähenee. (6 ). Suojelupäätökseen ei sisälly erityisiä suojelumääräyksiä, suojeluluokitusta tai muita rajoituksia suojelun kohdentumiselle. Rakennus on siten kokonaan suojelun kohteena niin ulkoasultaan kuin sisätiloiltaan. Helsingin rautatieasema on osa maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n nojalla päätettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Rautatientori (RKY2009, valtioneuvoston päätös 22.12.2009). Rautatieaseman alueella on 11.4.1997 voimaan tullut asemakaava (tunnus 10275). Asemakaavassa rautatieasemarakennuksella on kaksi suojelumerkintää. Suojelumerkinnällä sv viitataan asetussuojeluun (asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta), lisäksi rakennuksella on suojelumerkintä sr-1 : Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Korttelin 2011 tontilla 1 sijaitsevan asemarakennuksen arvokkaat sisätilat, kuten asemahallit, lippuhalli ja ravintolat, sisääntuloaulat, porrashuoneet, kongressi- ja istuntosalit sekä presidentin odotustilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa tai tyyliä ei turmella. PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi
2 (7) Koko rautatieasemarakennuksen käyttötarkoitus on LRK eli Rautatieasema-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Asemarakennuksen (katso sijainti esityksen liitekaaviosta) käyttötarkoitus on ilmaistu merkinnällä lra : Rautatieasema-alue. Alueesta tulee varata vähintään 2200 kem2 yleiseksi jalankulkualueeksi, jonka kautta tulee varata katutason jalankulkuyhteys Asema-aukion, Rautatientorin, Kaivokadun ja laiturialueen (lrr) välille. Vapaa jalankulkutila ei saa olla 9 metriä kapeampi. Hallintorakennus ja länsisiipi (katso sijainnit esityksen liitekaaviosta) on merkitty klh - merkinnällä, joka tarkoittaa toimisto- ja majoitustiloja. Länsisiivessä on lisämerkintä m, joka sallii myymälä- ja muita asiakaspalvelutiloja 1. kerrokseen. Hallintorakennuksen sisäpihalle puolestaan voidaan kaavan mukaan tehdä valokate. Päätelaiturin (katso sijainti esityksen liitekaaviosta) merkintä on lrr : Laiturialue. Alue saadaan kattaa lämpimäksi tilaksi. Alueelle saadaan sijoittaa tontin kerrosalaan sisältyviä kioskeja yhteensä enintään 200 kem2 ja ravintolatiloja yhteensä enintään 200 kem2, jotka on suunniteltava asemarakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla. HELSINGIN RAUTATIEASEMARAKENNUKSEN PÄÄVAIHEITA Rakennuksen osien sijainti nimityksineen ja valmistumisaikoineen on esitetty pohjakaavioliitteessä 1. Arkkitehti Eliel Saarinen voitti rautatieasemarakennuksen julkisivuista järjestetyn suunnittelukilpailun keväällä 1904. Suunnitelmaa kritisoitiin kansallisista piirteistä, jollaisia ilmensi mm. samanaikainen Suomen kansallismuseon suunnitelma. Saarinen otti kritiikin vakavasti ja tutustui Euroopassa asemarakennuksiin. Vuoden lopulla hän sai valmiiksi uudet suunnitelmat, joiden mukaan asema myös rakennettiin. Helsingin rautatieasema toteutettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle Rautatiehallituksen hallintorakennus, jossa on 1909 alkaen toiminut maan rautatiehallinto. Hallintorakennuksen Läntisen Teatterikujan siipeä jatkettiin 1930- luvulla. Sisäpihan lämpökeskus on muutettu toimistoksi ja tiilipiippu purettu. Asemarakennus vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin 1919. Aseman torni sekä avarat päätilat, keskushalli ja odotus- ja ravintolasalit sen molemmin puolin sekä Postitalon puoleinen läntinen sisääntulohalli, ovat pääpiirteiltään ennallaan. Rautatientorin puoleinen sisääntulo- eli itäinen halli on madallettu ja sen yläosaan avattu 1950-luvulla ravintola. Laiturialueen päässä on 1950-luvulta alkaen ollut kioskihalli. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa, pääkäyttötarkoituksena oli tavaran kuljetus. Länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus tavara-aseman muutettua pois keskustasta. Samoihin aikoihin laiturialue katettiin. HELSINGIN RAUTATIEASEMAN KANSAINVÄLINEN ARVOSTUS Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri sai valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Helsingin rautatieasema esiteltiin alan lehdissä ja se on sittemmin sisällytetty paitsi rautatieasematutkimuksiin myös liki kaikkiin kansainvälisiin arkkitehtuurin merkkiteoksia esitteleviin julkaisuihin.
3 (7) Populaareista tunnustuksista mainittakoon Britannian yleisradioyhtiö BBC, joka on verkkosivuillaan nostanut Helsingin rautatieaseman maailman kymmenen kauneimman rautatieaseman joukkoon. Luettelo muutamista keskeisistä lähteistä on suojeluesityksen liitteessä 3. HELSINGIN RAUTATIEASEMAN MERKITYS JA ARVOT, SUOJELUN EDELLYTYKSET Rakennus voidaan suojella rakennusperintölain nojalla, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Kohteen merkittävyyttä arvioidaan seuraavin perustein: 1 harvinaisuus tai ainutlaatuisuus; 2 historiallinen tyypillisyys alueelle; 3 aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet; 4 alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen; 5 merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä; 6 näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta. Helsingin rautatieasema täyttää lain 8 kriteerit seuraavasti: 1 harvinaisuus, 2 tyypillisyys ja 3 edustavuus: Helsingin rautatieasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennus ja ainutlaatuinen arkkitehtuurin merkkiteos 1900-luvun alusta. Tällöin ns. kansallisromanttiset piirteet syrjäytti eurooppalaisvaikutteinen suoraviivaisempi muotokieli, jonka katsottiin soveltuvan modernia kansainvälistä joukkoliikennettä varten rakennettavalle rautatieasemalle. Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva. Se ilmentää myös valtion tärkeimpien hallinto- ja toimitalojen sijoittamista pääkaupunkiin ja niiden toteuttamista korkeatasoisella arkkitehtuurilla. Helsingin rautatieasema on kansainvälisesti tunnettu. Se on sittemmin Yhdysvalloissa uran luoneen arkkitehti Eliel Saarisen kotimaassa toteutetuista töistä tunnetuin. Helsingin rautatieasema on merkittävä myös alueellisesti. Pääkaupungin ydinkeskustassa se on kaupunkirakenteen ja liikenteen sydän ja solmukohta, joka on määrittänyt koko keskustan rakentumista ja kaavoitusta. Rautatieasema on liki kaikkien pääkaupunkiseudulla asuvien tuntema, tuhansien päivittäinen saapumisten ja lähtemisten paikka sekä satojen ihmisten työpaikka. Aseman torni pääilmansuuntiin näyttävine kelloineen on ajan ja aikataulun mukaan liikennöivän joukkoliikenteen tunnuskuva ja kaupungin maamerkki. 4 alkuperäisyys ja 5 historiallinen todistusvoimaisuus: Helsingin rautatieaseman kokonaishahmo on materiaaleiltaan ja suurelta mittakaavaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Kullakin rakennuksen osalla ja kullakin julkisivulla on oma historiansa sekä toiminnallinen luonteensa ja niihin perustuva julkisivunsa yksityiskohtiin asti punnittuine erityispiirteineen. Julkisivut ovat ammattitaitoista käsityötä. Taidokkaat ornamentit eri materiaaleista (kuten graniitti, rappaus, tiili, kupari, rauta, puu) ovat rakennukselle luonteenomaisia. Ornamenttien lisäksi erityisiä yksityiskohtia ovat veistokset, valaisimet ja kellot. Rautatieaseman hallit ja salit holveineen, pilareineen, sisäpintoineen, -ikkunoineen ja - ovineen muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden ja asemarakennuksen päätilasarjan. Seinien taidokkaat rappauskoristeet, keraamiset laatat, muototiilet, tiilet, graniittiosat ja - jalustat, graniittia imitoivat terrastirappaukset, pattereiden ja ilmanvaihtoaukkojen suojasäleiköt sekä tammi-ikkunoiden väliset tammipuuleikkaukset ovat tärkeitä kokonaisuuden osia.
4 (7) Rakennusteknisesti ja rakennusmateriaaleiltaan rautatieasema on suurelta osin alkuperäisenä säilynyt rakentamisen ja käsityön kestävä taidonnäyte. Sen pääsaleja kattavat holvit ovat varhaisimpia pitkän jännevälin betoniholveja Suomessa. Helsingin rautatieasema on ollut Suomen 1900-luvun historian tärkeiden käännekohtien näyttämö. Sen rakentamisvaiheet kertovat maan historian murrosvaiheesta. Asema suunniteltiin Venäjän keisarikunnan Pietarin radan läntiseksi pääteasemaksi ja Suomen suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta asema valmistui itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi. 6 historiallinen kerroksisuus: Vaikka rautatieliikenteen ja sitä palvelevien toimintojen muutokset ovat olleet suuria, on Helsingin rautatieasema säilynyt alkuperäisessä käytössä ja mukautunut muutoksiin. Aseman vaikuttavuus perustuu sen korkealaatuiseen toteutukseen sekä liki vuosisadan mittaiseen traditioon, jolla Valtion rautatiet on suunnitellut, ylläpitänyt ja korjannut rakennusta sekä tehnyt uusia rakennusosia alkuperäisten piirustusten, suunnitelmien ja materiaalien sekä tekotapojen mukaan. SUOJELUN TAVOITTEET JA KOHDENTUMINEN Suojeluratkaisun on määritettävä rautatieaseman hoidolle, korjaamiselle ja muutosten suunnittelulle pysyvät ja johdonmukaiset puitteet. Suojelumääräysten on asetus- ja asemakaavasuojelua konkreettisemmin ja tarkemmin osoitettava lähtökohdat Helsingin rautatieaseman hoidolle ja kehittämiselle. Määräysten on turvattava käytettävyyden ja kehittämisen kannalta tarpeellinen harkintavara, suojeltavaa kokonaisuutta vaarantamatta. Käytön turvaaminen edellyttää toimintojen kehittämistä. Kehittäminen ja rautatieaseman valtakunnalliset, jopa kansainväliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot on kyettävä sovittamaan yhteen. Arvojen turvaaminen edellyttää suojelutavoitteita ja - määräyksiä, jotka ovat voimassa olevaa asetukseen perustuvaa päätöstä ja asemakaavaa selkeämpiä ja konkreettisempia. Tässä luetellaan rakennuksen osat, jotka erityisesti ilmentävät edellä kuvattuja piirteitä ja arvoja, ja joita suojelu erityisesti koskee. Tässä käytetään selvyyden vuoksi rakennuksen eri siipien ja päätilojen nykynimitysten rinnalla alkuperäisiäkin nimiä, koska yksittäisten tilojen ja kokonaisen rakennuksen osan käyttötarkoitus voi muuttua. Käsitteitä ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoarkkitehtuuri käsittää julkisivujen, vesikaton, katosten, ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Ulkoarkkitehtuuriin lukeutuvat metalliset valaisinpylväät ja graniitista veistetyt valaisimia kannattavat figuurit, kuten kuvanveistäjä Emil Wikströmin neljä mieshahmoa aseman pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Rakennusrunko käsittää kantavan rungon, johon lukeutuvat ulkoseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat, kantavat väliseinät, pilarit, pilasterit. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdentuu erityisesti seuraaviin rautatieasemarakennuksen osiin: Rautatieasema on yhtenäinen rakennuskokonaisuus, joka sen rakennushistorian ja toiminnan perusteella voidaan jakaa seuraaviin osiin (rakennuksen osien sijainti nimityksineen on esitetty liitteessä 1 ja suojelun kohdentuminen sisätiloissa liitteessä 2).
5 (7) Asemarakennus ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko sisätilat: keskushalli kokonaisuudessaan, siihen liittyvät huonetilat, porrashuoneet sekä tuulikaapit ja käynti asematunneliin kaiteineen ravintolasali (alun perin ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) lipunmyyntisali (alun perin kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali) läntinen halli ja siihen liittyvät tuulikaapit ja porrashuoneet itäinen halli ja Olympiasali (ravintola) hallin toisessa kerroksessa torni, paitsi tornin kolme ensimmäistä kerrosta Hallintorakennus laajennuksineen (ilman lämpökeskusrakennusta) ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko sisätilat: hallintorakennuksen käytävä- ja aulatilat sekä porrashuoneet pääsisäänkäynti tuulikaappeineen, portaineen ja pilareineen rautatiehallituksen istuntosali, pääjohtajan ja muun ylimmän johdon huoneet, jotka avautuvat toisiinsa samalla keskiakselilla Rautatientorille antavassa toisessa kerroksessa nykyinen henkilökunnan ruokasali (alun perin aseman keskushallina sittemmin postihallina toiminut osa) Rautatientorin länsisivulla, tilan alkuperäinen korkeus on mahdollista palauttaa korkea-arvoisten vieraiden odotussali siihen liittyvine tuulikaappeineen ja muine tiloineen (alun perin keisarin odotussali) Länsisiipi (alun perin pikatavarasiipi) ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko sisätilat: kahden kerroksen korkuinen keskushalli porrashuoneet EHDOTUS SUOJELUMÄÄRÄYKSIKSI Sisätiloja koskevat erityiset määräykset (edellä rakennusosittain luetellut sisätilat) Asemarakennus Asemarakennuksen päätilojen muodostama tilasarja eli nykyiset keskushalli, ravintolasali ja lipunmyyntisali sekä läntinen halli ja kioskihalli säilytetään avarina hallitiloina. Keskushallin mutterikioskit säilytetään. Kioskihallin kolme sisäseinää, jotka ovat asemarakennuksen alkuperäisiä julkisivuja, säilytetään kaikkine alkuperäisine rakennusosineen. Kioskit voidaan uusia, mutta niiden mittasuhteet säilytetään, jotta kioskihalli säilyy avarana hallitilana. Ravintolasalissa (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) kiinteät pehmustetut penkit ja tamminen puolipaneeli säilytetään, lipunmyyntisalissa (kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali) kiinteät puupintaiset penkit säilytetään. Näin säilyy myös rautateiden perinteinen junalippujen hintaluokkiin perustuva jako, joka on heijastunut odotus- ja ravintolasalien sisustukseen. Ravintolasalin (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) itäseinällä oleva Eero Järnefeltin maalaama Pielisjärvi-aiheinen kesämaisema säilytetään. Maalauksen alapuolinen puupaneeli kelloineen säilytetään.
6 (7) Paavo Tynellin muotoilemat kattokruunuvalaisimet (keskushallissa ja läntisessä hallissa) säilytetään. Asemarakennuksen palokalustokaapit ja valurautaiset lämpöpatterit säilytetään. Hallintorakennus Hallintorakennuksen käytävien risteyskohdissa sisäkatoissa olevat pyöreät sisennykset sekä muut käytävätilojen sisäkattojen profiilit ja kiinteät valaisimet säilytetään. Porrashuoneiden lattiat, askelmat, seinät, kaiteet ja käsijohteet, ikkunat, koristelasit, koristemaalaukset, valaistusratkaisu sekä porrashuoneiden sisäkattojen ovaali kupoli säilytetään. Hallintorakennuksen laiturien puoleisen siiven porrashuone 19:n alkuperäinen hissi säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa olevat alkuperäiset wc-tilat säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa kerroksessa porrashuoneen yhteydessä olevat, mustaan graniittiin 1918 hakatut, kaksi muistotaulua säilytetään hallintorakennuksessa. Asema- ja hallintorakennuksen sekä länsisiiven julkisivuja koskevat erityiset määräykset Rautatieaseman ulkoarkkitehtuuri tulee säilyttää. Asemarakennuksen julkisivuihin ei tehdä uusia aukkoja. Länsisiivessä ja hallintorakennuksessa käytön ja toiminnan kannalta välttämättömät uudet aukotukset ovat mahdollisia. Yleiset määräykset Helsingin rautatieasemaa tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää sekä yksityiskohdissa että kokonaisuutena siten, että sen rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä arkkitehtoninen eheys säilyy. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat rakennuksen ja muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen eli rakennushistorialliseen selvitykseen. Materiaalit ja rakenteet sekä pintakäsittelytavat säilytetään. Elinkaarensa päässä olevia, suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa tai alkuperäisen suunnitelman mukaista mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. Pintakäsittelyjen uusimisen tulee perustua pintojen väri- ja materiaalitutkimuksiin. Helsingin rautatieaseman mahdollisten uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava arkkitehtonisesti ja visuaalisesti korkeatasoisia sekä sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. Kiinteistä mainoksista ja opasteista tulee laatia erillinen periaatesuunnitelma (yhteistyössä rakennusvalvontaviraston ja Museoviraston kanssa). Muutoksissa ja rakennus- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Pääjohtaja Intendentti Juhani Kostet Anu Laurila
7 (7) Liitteet Liite 1 rautatieaseman osat Liite 2 suojelun kohdentuminen Liite 3 lähteet Tiedoksi Helsingin kaupunki / Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunki / Kaupunkisuunnitteluvirasto VR Yhtymä Oy kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen