OULUN TIETOTEKNIIKAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

OULUN TIETOTEKNIIKAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

Oulun Tietotekniikan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia - hallintokunnittain hallintokunta-/liikelaitos-kokonaisuuksiin - käyttäjäryhmittäin käyttäjiin, pääkäyttäjiin ja IT-päättäjiin. Kysely toteutettiin lähes samankaltaisena kuin kaksi vuotta sitten. Vuonna 2004 suoritetussa kyselyssä kaikkien kokonaiskompetenssiksi saatiin 76 % ja vuonna 2006 suoritetussa mittauksessa kompetenssi oli noussut 88 %:iin. Aiemmassa tutkimuksessa kriittiset osiot OTT:n toiminnassa olivat aloitteellisuus (60 %), aikatauluissa pysyminen (67 %), kustannustehokkuus (72 %) ja tuotteistaminen (70 %). Sen lisäksi tiedottamisen puutteellisuuden seurauksena tietotekniikkapalveluiden organisoinnin tuntemus oli heikko (61 %). Joulukuussa 2006 kyselyyn vastasi 668 asiakasta (aiemmin 495). Tulokset kertovat, että aiemman kyselyn perusteella toiminnan kehittämiskohteiksi valitut tiedottaminen ja tuotteistaminen ovat tuottaneet tulosta, joskin parantamisen varaa vielä on. Tiedottaminen on edelleen kriittinen alue. Sen kompetenssi sai arvon 79 %. Sen sijaan OTT:n tuottamien palveluiden hinnoittelu (86 %) ja niiden vastaaminen asiakkaiden tarpeisiin (88 %) kertovat tuotteistamisen onnistumisesta. Tuotteistamisen vaikutukset näkyvät myös aikatauluissa pysymisessä (85 %), nousua edelliseen kyselyyn 18 prosenttiyksikköä. Kokonaiskyvykkyys on noussut 76 %:sta 88 %:iin. Tulosten mukaan tuotteistaminen on onnistunut hyvin, parantamisen varaa on erityisesti tiedottamisessa. Oulun Tietotekniikka toteutti joulukuussa 2006 asiakastyytyväisyyskyselyn tarjoamistaan palveluista. Kyselyssä mitattiin OTT:n kompetenssia, eli kykyä vastata asetettuihin vaatimuksiin organisaationa. Mitta-akseliksi valittiin edellisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella laatu - määrä. Kysely oli suunnattu kaikille käyttäjille. Kyselyssä vastaajat ryhmiteltiin kahden dimension mukaisesti: Tuotteistamisen onnistumisen kääntöpuolena on asiakkaan saaman palvelun standardoituminen, jolloin palveluiden räätälöintiaste pienenee. Nyt suoritetun kyselyn mukaan asiakkaiden tarpeiden tuntemus ja tunnistaminen on noussut joidenkin asiakasryhmien osalta kriittiseksi tekijäksi, vaikkakin kokonaisuudessaan yltää 85 %:iin. Vapaamuotoisista kommenteista kerätty informaatio korostaa edelleen tiedottamisen tärkeyttä ja täsmällisyyttä. Toisaalta uutuuksista toivotaan tietoa, mutta ollaan myös pettyneitä, mikäli uutuudet eivät ole vielä käytössä tuotteina. Tuotteiden hintojen lasku nähdään hyvänä asiana, mutta kun se on käytännössä mahdollista saada aikaan vain suurien tilauserien ja vakioitujen kokoonpanojen avulla, on joidenkin asiakkaiden vaikea hyväksyä sitä, ettei voikaan saada juuri haluamansa tyyppistä erityistyöasemaa. Hyvän ja taloudellisen palvelutason ylläpitäminen on jatkuvaa kehittämistä ja osin optimointia, sillä jokaisella kolikolla on kaksi puolta. Tiedottamisen kehittämiseen on edelleen panostettava. 2

Oulun Tietotekniikka TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Sisältö 2 Oulun Tietotekniikan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia 4 Yleinen palvelutoiminta 4 Tietotekniikan kehittäminen hallintokunnissa 6 Yleinen teknologian ja toiminnan kehittäminen 9 Loppukesän pc-toimitukset 10 Organisaatio 11 Henkilöstö ja toimitilat 11 Oulun Tietotekniikan johtokunta 12 Talous 13 Tulostiedot 3

Yleistä Oulun Tietotekniikan johtaja Pekka Packalén. Vuosi 2006 oli Oulun Tietotekniikan seitsemäs toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Toimintaa on ohjannut kaupunginhallituksen valitsema johtokunta. Siihen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Jorma Kivelä, puheenjohtaja, Helena Hoisko, varapuheenjohtaja, Timo Heikkilä, Marjatta Kauppinen ja Asta Muyima. Johtokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Johtokunnan alaisuuteen siirrettiin myös 1.5.2006 toimintansa aloittanut Talouden ja hallinnon palvelukeskus. Johtokunnan nimenä on tämän jälkeen ollut Oulun Tietotekniikan ja Palvelukeskuksen johtokunta. Oulun kaupunki on toimintavuoden aikana pyrkinyt kehittämään tietohallintoaan ydinkunta-palvelukuntamallin mukaiseksi. On pyritty selkeyttämään tilaajan tehtäviä ja siirtämään niitä enemmän tilaajaorganisaation suoritettavaksi. Oulun kaupunkikonsernin johto päätti tilata ulkopuoliselta konsultilta selvityksen Oulun kaupunkikonsernin tietohallinnon ja Oulun Tietotekniikan kehittämisestä ydinkunta-palvelukuntamallin näkökulmasta. Oulun Tietotekniikka on käynnistänyt omalta osaltaan toimenpiteet selvitystyön aikana esiin nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta. Tietotekninen kehittäminen hallintokunnissa Uusia verkkopalveluja Oulun kaupungissa toteutettiin toimintavuoden aikana sähköinen tonttihaku. Jo ensimmäisellä kerralla sähköinen asiointi oli suosittua: 76 % kiinteähintaisten tonttien hakemuksista tuli helmikuussa verkon kautta. Syksyllä vuokratonttien hakemuksia vastaanotettiin sähköisesti jo 85% hakemuksista. Sähköinen tonttihakeminen sisältää myös arvonnan. Palvelu on toteutettu yhteistyössä Eduix Oy:n ja Necom Oy:n kanssa. Tekninen keskus julkaisee kuntalaisille monipuolista tietoa vireillä olevista suunnitelmista, hankkeista ja projekteista kuten asemakaavoista sekä katu-, viher-, yleis- ja ympäristönhoitosuunnitelmista. Tietojen julkaisua varten luotu verkkopalvelu sisältää mm. hankkeiden kuvaukset, esilläolot ja käsittelyvaiheet sekä ladattavat dokumentit karttalitteineen. Järjestelmän toteutti Oulun Tietotekniikka. Oulun Tietotekniikka toteutti Oulun seudun kuntalaisille suunnatun päivähoitopalveluiden esittelyjärjestelmän. Verkkopalvelussa on mukana kymmenen kuntaa. Mobiilipilotointi kenttätyössä Oulun Tietotekniikka on ollut mukana projektissa, jossa pilotoidaan Teklan XCity WebMap ohjelmistoa Teknisen keskuksen eri toimijoiden kenttätyössä. Ohjelmisto mahdollistaa tiettyjen Teklan perusjärjestelmän tietojen ja prosessien hyödyntämisen kenttätyössä 3G/GPRS-yhteyksillä. Tietoliikenneyhteydet on toteutettu Fujitsun tarjoamaa Mobile IP -ratkaisua hyödyntäen. Sillä pystytään tarjoamaan kaupungin työntekijälle jatkuva salattu tietoliikenneyhteys Oulun kaupungin verkkoon parasta 4

tarjolla olevaa yhteyttä (LAN, WLAN, 3G, GPRS) hyödyntäen yhteyden katkeamatta yhteystyypin vaihtuessa. Pilotit on koordinoinut ja rahoittanut Oulu Innovaatioympäristö -hanke. Extranet-työtilat Vuoden 2005 syksyllä käyttöönotetun Extranet-työtilatuotteen, Ottilan, käyttö on vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi. Mukana on n. 130 kaupungin ulkopuolista organisaatiota. Käyttäjien kokonaislukumäärä on n. 750. Uusia tietojärjestelmiä Henkilöstö- ja palkkahallinnon Personec FK tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti saatiin päätökseen kesäkuussa 2006. Kaksi vanhaa OpenVMS-käyttöjärjestelmään ja Ingres-tietokantaan perustuvaa sovellusta on poistumassa. Katutuotannon työlaskutus on jo siirtynyt Atk-suunnittelu Lahikaisen toimittamaan MS Access-pohjaiseen sovellukseen, ja Kaivuulupajärjestelmän korvaaja on hankittu vuoden 2006 aikana. Varsinainen käyttöönotto konversioineen tapahtuu vuonna 2007. Seudun kuntien ja Oulun Aterian kanssa on hankittu ja otettu käyttöön ruokahuollon järjestelmä. Comac on alkuvuodesta ottanut käyttöönsä Peartek Oy:n toimittaman MTC-laskutusjärjestelmän. Haahtelan kiinteistötietojärjestelmän käyttöönottovaihe on päättynyt tilapalveluissa. Projektin päätöskokous on pidetty loppuvuodesta 2006. Oulun kaupungin ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK) käyttöomaisuuskirjanpidossa siirryttiin FoxPro-pohjaisesta sovelluksesta SqlServer-pohjaiseen sovellukseen. Uusia käyttäjiä ja asiakkuuksia BasWaren Palvelukassa (aiemmin Analysten Palvelukassa) laajennettiin Oulun kaupunginkirjaston käyttöön. Vuonna 2006 käytön aloitti kuusi kassapistettä pääkirjastossa. Vuonna 2007 käyttö laajenee 13 lähikirjastoon. OSEKK:n Kassapankkijärjestelmä otti käyttöönsä BasWaren Document Archiving -sovelluksen raporttien arkistoimiseen. Haukiputaan kunta alkoi käyttää Teklan XCity- ja Communityohjelmistoja Oulun Tietotekniikan palvelimelta marraskuussa 2006. Oulun Yliopistollisen sairaalan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien kesken on tehty yhteistyötä sekä rakennettu ratkaisuja D2D-hankkeen, Diabetesjärjestelmän ja röntgenin kuvantamispalvelujen käyttöön. Ratkaisut ovat edellyttäneet Oulun Tietotekniikan usean palvelusektorin yhteistä panostusta. Sosiaali- ja terveystoimen johdon tietojärjestelmä Sosiaali- ja terveystoimen johdon tietojärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu. Sosiaali- ja terveystoimen hankkimalla työvälineellä on tehty raportteja tietovarastosta ja operatiivisista järjestelmistä. Kirjaston uudet asiakastyöasemat Kirjaston asiakastyöasemissa on otettu käyttöön turvallinen ja ylläpitoa helpottava Citrix-etähallintajärjestelmä. Asiakastyöasemia on hankittu hieman yli 100 kpl. 5

Yleinen teknologian ja toiminnan kehittäminen Verkkoasiointi Verkkoasioinnin tietoteknistä prosessia on kehitetty edelleen, ja siihen on liitetty sovelluksina uusia prosesseja. Osa prosesseista on seudullisia. PanOULU-verkon laajennus Oulun Tietotekniikka on mukana panoulu-verkon laajentamisessa. Tukiasemien tietoliikenne kaupungin toimipisteiden osalta järjestetään OTT:n ylläpitämän runkoverkon välityksellä. Tämä osaltaan vaatii runkoverkon kapasiteetin nostamista ja kytkimien vaihtoja uudempiin, jotta verkon tietoturvaa kyetään parantamaan ja nopeuksia nostamaan. Viime vuonna otettiin käyttöön n. 150 tukiasemaa. Tietoliikenneverkko Ylikiiminki liitettiin osaksi Oulun kaupungin tietoliikenneverkkoa joulukuussa. Palvelinten tietoliikennettä parannettiin ottamalla konesalissa käyttöön uuden nopeusluokan kytkimet (10 Gbit/s). Samalla kytkimet kahdennettiin käyttövarmuuden lisäämiseksi. Tulostuspalvelut Tulostuspalveluja parannettiin ottamalla käyttöön Active Directoryyn perustuva ajurien latausrutiini. Sen avulla oikeat tulostinasetukset asentuvat käyttäjille automaattisesti. Asiakastuki Asiakastuessa on kehitetty järjestelmää palvelupyyntöjen hallintaan. Sen avulla käyttäjä voi itse tehdä pyyntöjä järjestelmään, seurata niiden tilaa sekä lopuksi saada tiedon ongelmiensa ratkaisuista. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2007. Palvelinlaitteistojen hankinta puitesopimuksen kautta Palvelinlaitteistojen hankinnat kilpailutettiin EU:n laajuisena. Puitesopimuskumppaneiksi valittiin Oulun Systema Oy ja Oy Dell Ab. Puitesopimuksen myötä jokaista palvelinhankintaa ei tarvitse erikseen kilpailuttaa, vaan puitesopimustoimittajien hintatasoa verrataan kolmen kuukauden välein. Toimittajan vaihtuminen sopimuskauden aikana kertoo aidosta kilpailutilanteesta. Puitesopimus on nopeuttanut uusien palvelinten hankintaa, helpottanut hankintaprosessia ja tiivistänyt yhteistyötä puitesopimuksessa mukana olevien laitevalmistajien kanssa. Palvelinkeskuspalvelujen tuotteistaminen ja erottaminen omaksi kokonaisuudekseen Palvelimet ja niihin liitettävät IT-infrastruktuurin palvelukokonaisuudet uudistettiin vuoden 2007 hinnoittelua varten. Aiemmin palvelinten kuukausivuokra perustui pääasiassa samoihin laskentakomponentteihin kuin työasemat eikä todellista kustannusvastaavuutta syntynyt. Tilaaja-tuottajamallin mukanaan tuoma tarve tarkemmalle kustannusseurannalle ja palveluiden tuotteistamiselle johtikin Palvelinkeskuspalvelut-nimisen kokonaisuuden syntymiseen. Asiakas voi valita palvelimelleen parhaiten sopivan palvelutason kolmesta eri vaihtoehdosta (Hopea, Kulta, Platina). Palvelutasolla Hopea asiakkaan hankkima palvelin sijoitetaan palvelinkeskukseen, jossa on varmistettu virransyöttö, ilmastointi ja tietoliikenneyhteys. Asiakkaan tulee huolehtia palvelimen asennuksesta, lisensoinnista, päivittäisestä ylläpidosta sekä tietoturvasta. Ylläpito- ja asennustyön voi tarvittaessa ostaa tuntiveloituksella Oulun Tietotekniikalta. 6

Palvelutasolla Kulta ja Platina Oulun Tietotekniikka huolehtii palvelimen asennuksesta, päivittäisestä ylläpidosta ja tietoturva-asioista palveluaikojen puitteissa kiinteään kuukausihintaan. Platina-tasolla järjestelmänvalvontaa tehdään ympäri vuorokauden ja vikatilanteisiin reagoidaan 2 tunnin vasteajalla. Varmistusjärjestelmän hankinta ja kotihakemistot Useita vuosia käytössä olleen Tivoli Storage Manager varmistusjärjestelmän uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2006. Järjestelmä oli käynyt liian pieneksi varmistettavan tiedon määrään nähden. Sen ylläpito vaati paljon henkilöresursseja ja kalliita ylläpitosopimuksia. Varmistusjärjestelmä kilpailutettiin, ja tarjouskilpailun voitti Cygate Oy EMC Networker -varmistusjärjestelmällään. Networker-varmistusjärjestelmä koostuu kahdesta varmistuspalvelimesta, suuresta määrästä levytilaa varmistuksia varten ja nauhakirjastosta, jonne tehdään pidempiaikainen tallennus. Varmistettava data kopioidaan ensin varmistusjärjestelmän levylle, josta se voidaan rauhassa siirtää nauhalle. Näin varmistusten aikaikkunaa saadaan pienennetyksi. Varmistusjärjestelmän uusimisen myötä myös varmistuspalvelun sisältö uudistui. Varmistuspalvelua tarjotaan kolmella eri palvelutasolla, jotka vastaavat varmistettavan tietojärjestelmän käytettävyysvaatimuksia. Työasemia alettiin myös siirtää pois perinteisen varmistuksen piiristä. Uuden ajatusmallin mukaan perustyöasemaa tai kannettavaa tietokonetta ei ole syytä varmistaa kokonaisuudessaan vaan pelkästään käyttäjän luomat tiedostot. Tämän takia käyttäjän Omat Tiedostot -kansio sijaitsee jatkossa tiedostopalvelimella Oulun Tietotekniikan konesalissa. Tiedostopalvelimen tiedostoista otetaan keskitetysti varmistus nauhakirjastoon. Virtualisointi VMWare-virtualisointiteknologian hyödyntäminen jatkui vuoden 2006 aikana. VMWare-käyttöön hankittu palvelinkapasiteetti täyttyi loppuvuoden aikana, ja uuden farmin rakentaminen on käynnissä. Jo noin neljäsosa lähes kahdestasadasta palvelimesta on toteutettu virtuaalisina. Virtualisointi on parantanut palvelinten käyttöastetta ja nopeuttanut uusien palvelinten käyttöönottoa useista viikoista muutamaan päivään. Virtuaalipalvelimen resurssit ovat dynaamisesti allokoitavissa, joten vuokra-aika voi olla esimerkiksi yksi kuukausi, toisin kuin dedikoidun fyysisen palvelimen vakioaika 36 kuukautta. Virtuaalipalvelin soveltuu erityisen hyvin tuotekehitykseen, testaukseen ja prototyypitykseen. Microsoftin Enterprise Agreement sopimuksen kilpailuttaminen Oulun kaupungin kalleimman lisenssisopimuksen, Microsoft Enterprise Agreementin (EA), edellinen sopimuskausi päättyi kesällä 2006. Hankinta kilpailutettiin EU:n laajuisena, koska sopimuksen arvo on kolmen vuoden sopimuskauden aikana yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun voitti neljän tarjoajan joukosta Oy Dell Ab. Uusi EA-sopimus on voimassa kesään 2009 saakka. Premier-tukisopimus Microsoftin kanssa Oulun kaupunki solmi muiden suurten kaupunkien tapaan Microsoftin kanssa Premier-tukisopimuksen. Sen avulla edesautetaan liiketoiminnalle kriittisten tietojärjestelmien palautumista vikatilanteissa. Premierin reaktiivista tukea on jouduttu käyttämään muutamia kertoja ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Sopimus sisältää myös proaktiivista tukea ja konsultointipäiviä, joiden avulla potentiaalisia ongelmia voidaan löytää ennen, kuin ne aiheuttavat pakkotilanteen. 7

Virustorjunnan kilpailuttaminen Useita vuosia kaupungin käytössä ollut virustorjuntajärjestelmä kilpailutettiin loppuvuonna 2006. Järjestelmän korvaajaksi tarjottiin useita eri vaihtoehtoja, mutta hinta-/laatusuhteeltaan edullisimmaksi arvioitiin entinen järjestelmä. Se sisältää torjunnan sähköpostille, palvelimille ja työasemille. Virustorjuntasopimus sisältää nyt myös kotikäyttöoikeuden. Tiedostopalvelin Vuonna 2006 otettiin käyttöön uusi Tiedostopalvelin-palvelu. Tiedostopalvelimelta voidaan määrittää levytilaa esimerkiksi projektityöskentelyä varten tai hallintokunnan yhteiseksi levyalueeksi. Tiedostopalvelimen käyttö mahdollistaa työtiedostojen keskitetyn käytön työasemasta riippumatta. Käyttäjätunnuskohtaisten käyttöoikeuksien määrittelyllä estetään luvaton pääsy asiakkaan levyjaolle. Tiedostopalvelimelle tallennetut tiedostot sijaitsevat vikasietoisessa levyjärjestelmässä Oulun Tietotekniikan palvelinkeskuksessa, ja niistä otetaan säännölliset varmistukset. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus myös itse palauttaa haluamansa, enintään viikon vanha versio kadonneesta tai virheellisestä tiedostosta käyttämällä palautusohjelmistoa. LCS-pikaviestintä Live Communications Server (LCS) 2005 on ohjelmisto, jonka avulla organisaation sisällä voidaan tietoturvallisesti välittää pikaviestejä, siirtää tiedostoja, nähdä henkilöiden läsnäolotieto sekä toteuttaa ääni - ja videopuheluita tietokoneiden välillä. Pikaviesti eroaa sähköpostiviestistä siten, että pikaviestien avulla kommunikointi tapahtuu reaaliajassa. LCS tarjoaa myös ns. läsnäolotiedon, jonka avulla viestin lähettäjä pystyy välittömästi näkemään onko vastaanottaja parhaillaan työskentelemässä koneensa ääressä ja valmiina vastaanottamaan pikaviestejä. LCS osaa hyödyntää Outlookin kalenteriin tehtyjä merkintöjä ja ilmoittaa läsnäolotiedon niiden perusteella. Myös sähköpostin ulkona-tilan hallintaan kirjoitettu viesti näkyy LCS:n tilatiedoissa. Mikäli tietokoneeseen on asennettu mikrofoni ja/tai kamera, voidaan pikaviestikeskustelu helposti muuttaa ääni/videoneuvotteluksi kahden tietokoneen välillä. Ääni/videoneuvotteluyhteys on salattu. Palvelua on pilotoitu Tulkkipalveluiden kanssa tulkkauksen mahdollistamiseksi videoneuvotteluyhteyden kautta. 8

Työasemien varastointiin ja asennuksiin otettiin käyttöön kaikki tilat... Loppukesän työasematoimitukset Vuoden 2006 aikana OTT toimitti Oulun peruskouluille ja lukioille yhteensä 1371 kpl työasemia. Laitteita toimitettiin yli neljällekymmenelle koululle koko Oulun kaupungin alueelle. Toimituksista noin 10% oli kannettavia ja loput perinteisiä pöytätyöasemia. Toimitukset keskittyivät syyslukukauden alkuun, jolloin neljän viikon aikana kouluille vietiin yli tuhat työasemaa. HP:n tehtaalta tuli OTT:lle työasemia vähintään yksi rekkalasti viikossa. Työasemien varastointiin ja asennuksiin otettiin käyttöön kaikki tilat ja kuljetuksiin kaikki ajoneuvot. Koko henkilökunta oli mukana OTT:n historian suurimmassa ja hienosti onnistuneessa työasemaprojektissa, jossa tiukatkin toimitusaikataulut saatiin pidetyksi....ja kuljetuksiin kaikki ajoneuvot. 9

Organisaatio 10

Henkilöstö ja toimitilat Oulun Tietotekniikan henkilöstön määrä kasvoi toimintavuoden aikana 59 henkilöstä 60 henkilöön. Johtokunta vakinaisti vuoden alussa viisi määräaikaista palvelussuhdetta. Vuoden lopussa Oulun Tietotekniikassa toimi 47 henkilöä vakinaisessa ja 13 henkilöä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Joulukuussa otettiin OTT:n pienempi koulutusluokka koulutuskäytöstä opetusvirastosta siirtyvien työasematukihenkilöiden käyttöön. Oulun Tietotekniikan johtokunta Istumassa Marjatta Kauppinen, jäsen, Jorma Kivelä, puheenjohtaja, Timo Heikkilä, jäsen, sekä Tero Kaarre, varajäsen. Johtokunnan varsinaisista jäsenistä kuvasta puuttuvat Helena Hoisko, varapuheenjohtaja, ja Asta Muyima, jäsen. Takana ovat seisomassa Raili Aitavaara, sihteeri, Pirjo Mäkinen, palvelukeskuksen johtaja, sekä Pekka Packalén, Oulun Tietotekniikan johtaja. 11

Talous Lukumäärätietoa Oulun Tietotekniikan liikevaihto kasvoi toimintavuoden aikana 6,8 % yli edellisen vuoden tason hieman alle 10 miljoonaan euroon. Euromääräinen kasvu oli 634 892 euroa. Myös budjetti ylitettiin 6,5 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot nousivat edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta 30,0 %. Ne jäivät kuitenkin vielä 5,5 % vuoden 2004 tason alapuolelle. Palvelujen ostot, 3 405 112,27 euroa ylittivät edellisen vuoden tason 4,8 % ja budjetin 10,2 %. Kasvu on tullut atk-palvelujen ostoista. Ne ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 10,1 % eli 201 806 euroa. Muut palvelujen ostot ovat hieman pienentyneet. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä, 2 082 748 euroa, ylitti edellisen vuoden tason 12,7 % ja budjetin 3,1 %. Kasvu johtuu pääasiassa vuodelta 2006 maksetuista tulospalkkioista. Itse tulospalkkiokin nousi ennakoitua suuremmaksi, mikä johtui yli odotusten kohonneesta asiakastyytyväisyydestä. Henkilöstökulujen kokonaismäärä kohosi 2 732 025 euroon. Poistojen määrä, 2 588 115 euroa, ylitti edellisen vuoden tason 1,4 %, mutta jäi 2,0 % budjetoidun tason alapuolelle. Liiketoiminnan muut kulut, 344 156 euroa, kasvoivat 8,3 % edellisestä vuodesta, mutta jäivät 5,6 % alle budjetin. Liikeylijäämä, 324 550 euroa, jää 8,0 % edellisen vuoden tason alapuolelle, mutta on lähes kaksinkertainen budjetoituun tasoon nähden. Ylimääräinen 100 000 euron tuloutus vuoden 2006 liikeylijäämästä tehdään vuoden 2007 puolella suoraan taseesta, jolloin se ei vaikuta vuodelta 2006 kertyvään ylijäämään. Lopulliseksi tilikauden ylijäämäksi muodostui rahoituskulujen vähentämisen jälkeen 201 936,12 euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä, 2 751 019 euroa, palasi edellisen vuoden huipputasolta, noin 3,4 miljoonasta, normaalitasolle. Budjetti ylitettiin 2,6 %. Tehdyistä investoinneista 583 000 euroa käytettiin ohjelmistoinvestointeihin ja 2 168 000 euroa laiteinvestointeihin. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin suunnitelman mukaisesti 150 000 eurolla. Jäljellä olevan lainan määrä on 450 000 euroa. Kassavarat vähenivät 980 182,16 eurosta 837 334,12 euroon. Oulun Tietotekniikan taseessa ei ole varauksia. Oulun Tietotekniikalla on hallinnassaan 198 palvelinta. Niistä 48 on virtuaalisia. Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimpien Oulun Tietotekniikan viime vuosina hankkimien tietokonelaitteiden määrät ja niiden kehitys. Vuosi Kannettava työasema Pöytätyöasema Tulostin 2002 94 862 555 2003 131 1945 387 2004 126 1263 448 2005 330 1187 745 2006 411 2329 439 Oulun kaupungin tietoliikenneverkon erilaiset yhteydet ja niiden lukumäärien kehittyminen käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Yhteystyyppi 2005 2006 1 Gbps valokuituyhteys 13 18 100 Mbps valokuituyhteys 29 36 10 Mbps valokuituyhteys tai VDSL/IRIS-kupariyhteys 20 29 5 Mbps 2 19 2 Mbps 22 36 1 Mbps 7 8/1 Mbps 250 212 Koti-Baana 143 143 Wimax 6 Muut 6 6 Yhteensä 485 512 Oulun kaupungin sähköpostijärjestelmässä oli 5663 postilaatikkoa. Sen vaatima levytilan tarve oli kokonaisuudessaan 2,1 Tt (2114 Gt). Postilaatikon keskimääräinen koko oli 23 Mt. 12

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2006 Talousarvio 1.1.-31.12.2006 Toteutuma % 1.1.-31.12.2005 LIIKEVAIHTO 9 960 736,06 9 355 000,00 106 % 9 325 844,39 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 518,61 137,71 MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -568 297,02-466 000,00 122 % -436 878,67 PALVELUJEN OSTOT -3 405 112,27-3 090 720,00 110 % -3 249 224,23 HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -2 082 748,12-2 019 200,00 103 % -1 848 043,56 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -485 392,86-462 000,00 105 % -426 654,07 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -163 883,58-141 200,00 116 % -143 056,84 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 588 114,90-2 640 000,00 98 % -2 551 668,05 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -344 156,07-364 601,00 94 % -317 756,97 LIIKEYLIJÄÄMÄ 324 549,85 171 279,00 189 % 352 699,71 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 1 200,00 0 % 2 509,56 MUUT RAHOITUSTUOTOT 1 074,70 279,95 KUNNALLE MAKSETUT KORKOKULUT -22 667,28-15 000,00 151 % -17 896,11 KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA -101 000,00-101 000,00 100 % -201 000,00 MUUT RAHOITUSKULUT -21,15-16,06 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 201 936,12 56 479,00 358 % 136 577,05 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 201 936,12 56 479,00 358 % 136 577,05 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 201 936,12 56 479,00 358 % 136 577,05 Liikevaihdon kehitys LIIKEVAIHTO Kehitys 2002-2006 YLIJÄÄMÄ Kehitys 2002-2006 1 000 000 500 000 900 000 400 000 800 000 300 000 700 000 200 000 600 000 2002 2003 2004 2005 2006 100 000 2002 2003 2004 2005 2006 13

Tase VASTAAVAA 31.12.2006 31.12.2005 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1 675 429,49 1 671 298,46 AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 3 207 611,56 3 048 838,19 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 177 449,70 245 062,86 MUUT SAAMISET 255 775,85 258 255,80 SIIRTOSAAMISET 365 627,95 333 020,71 RAHAT JA PANKKISAAMISET 837 334,12 980 182,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 519 228,67 6 536 658,18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 959 506,46 959 506,46 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 3 280 783,56 3 144 206,51 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 201 936,12 136 577,05 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 972 751,71 1 122 751,71 LYHYTAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 150 000,00 150 000,00 OSTOVELAT 470 416,57 633 466,28 MUUT VELAT/Liittymismaksut ja muut velat 50 403,36 45 865,23 SIIRTOVELAT 433 430,89 344 284,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 519 228,67 6 536 658,18 14

Rahoituslaskelma 31.12.2006 Talousarvio 31.12.2006 Toteutuma% 31.12.2005 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TULORAHOITUS LIIKEYLIJÄÄMÄ 324 549,85 161 000,00 202 % 352 699,71 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 588 114,90 2 507 000,00 103 % 2 551 668,05 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -122 613,73-107 000,00 115 % -216 122,66 INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT -2 751 019,30-2 680 000,00 103 % -3 355 745,32 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 39 031,72-119 000,00-667 500,22 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNNAN MUUTOKSET KUNNALTA SAATUJEN PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -150 000,00-150 000,00 100 % -150 000,00 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOKSET KUNNALTA 35 054,77-47 253,40 SAAMISTEN MUUTOKSET MUILTA 2 431,10-160 668,67 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -69 365,63-3 952,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -181 879,76-150 000,00 121 % -361 874,07 RAHAVAROJEN MUUTOS -142 848,04-269 000,00 53 % -1 029 374,29 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT 31.12. 837 334,12 1 184 000,00 71 % 980 182,16 RAHAVARAT 01.01. 980 182,16 1 453 000,00 67 % 2 009 556,45 RAHAVAROJEN MUUTOS -142 848,04-269 000,00 53 % -1 029 374,29 15

Oulun Tietotekniikka Vaihde (08) 558 410, Faksi (08) 558 41701 Postiosoite: Oulun Tietotekniikka, PL 12, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Kauppurienkatu 7, 90100 Oulu Asiakastuen palvelunumero: arkisin klo 7-18, (08) 558 41419 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi www.ouka.fi/ott GST Graafinen Studio 2007