Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja
Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste 2007-2047 2 800 Tuhatta 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 Elinajanodotetta vastaava työurien kehitys Pohjoismainen konvergoituminen Ikä- ja sukupuolikohtaiset osallistumisasteet pysyvät v. 2006 tasolla 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 (22.1.2009) 2
2011 vuoden lopussa lkm % työikäisiä (15-64) 3517089 pitkäaikainen terveysongelma vaikuttaa työmahdollisuuksiin* 633076 18 työkyvyttömyyseläkkeellä 253483 40,04 työttömänä työnhakijana 44282 6,99 * Taskinen, P. (2012) Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Työkyky ja työllisyys työvoimatutkimuksen lisätutkimus 2011. Tilastokeskus: Hyvinvointikatsaus 4/2012.
Työvoimaan kuuluvat Pitkäaikaissairaat ja vammaiset työvoimassa - ei yhtenäistä tilastoa - työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä n. 17 500 - n. 17 000 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja työssä - työkyvyttömyyseläkkeensä jätti lepäämään muutamia satoja henkilöitä siirtyessään takaisin työelämään Työvoiman ulkopuolella Yhteensä 2012 n. 245 000 työkyvyttömyyseläkeläistä -Joista työelämään paluuseen kiinnostuneita n. 30 000 35 000 - joista n. 450 hakeutunut TE-toimistoon työnhakijaksi -työttömyydestä työhön siirtymiä yleisille työmarkkinoille vuosittain n. 35 000 - n.10 000 palkkatuettuun työhön? n. 16 000 työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) n. 2 500 työllistymistä tukevassa toiminnassa (yl. Työsuhde) -Työttömyyteen siirtyi uusina n. 25 000 Vuosittain n. 70 000 työtöntä Työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä: - Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle n. 19 000 - työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle n. 6 000 - työttömyydestä koulutukseen siirtymiä n. 7 000
Työkyvyttömyyseläkkeellä (työeläke) olevien + työssä olevien määrällinen muutos 160 140 2011 -Täysi eläke: 17 800 - osaeläke: 34 000 120 100 80 osatyökyvyttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke 60 40 (Lähde: Kannisto, 2013) 20 0 2007 2008 2009 2010 2011
Työkyvyttömyyseläkkeellä (työeläke) olevien + työssä olevien määrällinen muutos suhteutettuna eläkettä saavien lkm 115 110 105 100 osatyökyvyttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke 95 90 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Kannisto, 2013) ja ETK:n eläketilastot
Työkyvyttömyysetuutta saavien (työeläkejärjestelmä) työelämäosallisuus 140 120 100 80 60 työkyvyttömyyseläkettä saavien lkm osatyökyvyttömyyseläkettä saavien lkm täyttä eläkettä saavien lkm. osatyökykyisten osuus kaikista 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011
Kuntoutuspalveluja saaneet työeläkekuntoutusta saaneet 10 808 Kelan kuntoutuspalveluja saaneet 87 318 joista vajaakuntoisten ammatillista 6 13441 harkinnanvaraista 12 38462 työvoimapalveluja ammatillisena kuntoutuksena 95 000
Kela-kuntoutus Kelan 6, yhteensä 13441 koulutus 6124 tyk-valmennus 2571 harkinnanvarainen 12 yhteensä 38462 joista kuntoutuskursseilla 29149 joista ASLAK-kursseilla 13764
Ketkä pääsevät Kela-kuntoutukseen? Pensola, Kesseli, Shemeikka, Rinne & Notkola, 2012 Harvemmin myöntävän kuntoutuspäätöksen saavat: o tk-eläkeläiset o kuntoutustuella olevat o nuoret aikuiset o työttömät
Työttömyyden ja terveyden vuorovaikutus Heikko terveys altistaa työttömäksi joutumiselle Työttömyys vaikuttaa terveyteen heikentävästi Heikko terveys vaikeuttaa uudelleen työllistymistä Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A-M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin, TEM:n julkaisuja 14/2008 muiden hyvinvoinnin osa-alueiden kohdalla tietopohja on rajallinen esim. elinolot ja toimeentulo
Esimerkkejä: työttömyyden vaikutuksista Työttömillä on suurempi kuolleisuusriski kuin työllisillä Työttömyys lisää itsemurhariskiä Työttömien sairastavuus on suurempi, mutta työttömyys ei ennusta tiettyä sairautta vaan terveysvaikutusten kirjo on laaja Työttömillä mielenterveys heikompi, naisilla ja yli kuusi kuukautta työttömän ä olleilla miehillä on noin kaksi kertaa useammin mielenterveysoireita Työttömillä enemmän terveysriskejä (tupakointi, verenpaine, lihavuus ja kolesteroli) Työttömät käyttävät enemmän terveyspalveluja, mutta suhteessa sairastavuuteen palvelujen käyttö riittämätöntä Työttömät miehet käyttävät psyykenlääkkeitä noin kaksi kertaa useammin kuin työssä olevat miehet
Muovaavia ja välittäviä tekijöitä Ikä o nuoruuden työttömyydellä voi olla kauaskantoisempia vaikutuksia Sukupuoli o Miesten kohdalla työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset korostuvat Työttömyyden kesto o Pitkään työttömänä olleet, mutta epäselvää missä työttömyyden vaiheessa ongelmat aktualisoituvat o Missä on otollisin aika interventioille
400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 Työttömät yhteensä pitkäaikaissairaat ja vammaiset 150 000 100 000 50 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Yleisen ja pitkäaikaissairaiden ja vammaisten työttömyyden kehittyminen 140 120 100 80 60 kaikki pitkäaikaissairaat ja vammaiset 40 20 0 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Pitkäaikaissairaan tai vammaisen ongelmia kun pyrki työhön Työvoiman kysyntä on tarjontaa vähäisempi Kannattaako työ? Yksilöllinen palvelutarve, mutta samaa palvelua kaikille ja toisaalta nähdään erityispalveluiden tarvetta liiankin herkästi ( Koska vammainen on vain työtä vailla? ) Palvelua saa, mutta milloin kuntoutus tulee liian myöhään pitää toimia heti työttömyyden alussa kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista ennen työtä pitää kokeilla Epäselvää kuka järjestää mitäkin ja mitä milloinkin
Osatyökyisten esteitä pyrkiä aktiivisesti työelämään Kannustin- / tuloloukut o Kansaneläkettä saavan kohdalla tulojen noustessa yli 713,73 e/kk (vuoden 2012 tasossa) eläke lakkaa o Työeläke lakkaa, jos ansiot yltävät 60 prosenttiin työeläkkeen vakiintuneesta ansiosta ja muuttuvat osaeläkkeeksi, jos ansiot ovat enemmän kuin 40 %, mutta enintään 60 % ja tilanteen arvioidaan jatkuvan yli vuoden. o Ansiotulojen ylitys yli ansaintarajojen voi aiheuttaa ansiotulojen kasvua huomattavasti suuremman eläketulon menetyksen. o Rajan ylitys voi johtaa hyvin pitkällä matkalla niin merkittävään tulojen leikkaantumiseen, ettei taloudellisia perusteita työhön siirtymiselle tai työn vastaan ottamiselle tosiasiassa ole. Ansaintarajat määrittävät työelämään osallistumista enemmän kuin henkilön työkyky
Palvelujärjestelmän ongelmia Kuntoutus ei lisää työllistymisedellytyksiä, työelämälähtöisyyden vähäisyys (sisällölliset ongelmat) Kuntoutusta ei saa riittävän moni (volyymi riittämätön) Kuntoutusmuodon valinta ei ole asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista Vastuunjako-ongelmat, fragmentoitunut palvelujärjestelmä Yhteistyöongelmat, siirtymät palvelujärjestelmästä toiseen Työhön halukkaat eivät aktiivisesti hae töitä tai hakeudu palveluihin, joissa työelämään siirtymistä tuetaan
Työkykykoordinaattori Työssä olevien osalta työnantaja: o vastuussa osatyökykyisen työssä jatkamisen onnistumisesta o huolehtii työpaikan voimavaroja ja tarjolla olevaa asiantuntija-apua käyttäen siitä, että työssä selviytymisen sekä työkyvyn säilymisen edistämiseksi tehdään tarpeelliset toimenpiteet o esimies on työnantajan edustaja ja vastuussa työntekijän päivittäisen työskentelyn johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta. Työttömien ja työelämän ulkopuolella TE-toimisto: o vastuussa toimista, joilla tuetaan ja edistetään osatyökykyisen työllistymistä o vastaa niistä osatyökykyisen työhön sijoittumispalveluista, joilla tuetaan työllistymistä ja työssä selviytymistä sekä opastetaan tarvittaessa toimenpiteisiin työn ja työolojen mukauttamiseksi. o työnantajan tai TE-toimiston on aina nimettävä henkilökohtainen työkykykoordinaattori osatyökykyiselle.
Osatyökyisten palveluiden kehittäminen Ihmisten erilaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja hyväksyminen / ei ole yhdenkoon palveluja o Palvelujen kehittäminen tarpeenmukaisiksi ja kattaviksi Palvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi silloin, kun vastuutahoja on useita, etenkin työllistymisen kysymysten aikaistaminen prosessissa o hoito ja lääkinnällinen kuntoutus: kunnat ja osin Kela o ammatillinen kuntoutus: liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, Kela ja TE-hallinto o kunnan vammaispalvelut, työtoiminta ja sen suhde työsuhteiseen työhön o työllistämisen tuki: TE-hallinto