Liite 4 Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto 16.2.2011 Järjestökommentit (Jyri Mikkola, Keijo Savola) 20.2.2011 sinisellä. Lauttasaaren aluesuunnitelman luonnonhoito-osuuden vuorovaikutusselvitys Vuorovaikutusmenettely aluesuunnitelmassa Lauttasaaren aluesuunnitelma laadittiin rakennusviraston suunnittelutoimistossa yhteistyössä asukkaiden, hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ alkoi käyttäjäkyselyllä keväällä 2007. Saadut vastaukset on analysoitu ja tulokset koostettu aluesuunnitelmaan. Irtovastaukset ja kohdekohtaiset kommentit on tallennettu jatkossuunnittelun taustamateriaaliksi. Niitä on hyödynnetty aluesuunnitelman luonnonhoito-osuuden laadinnassa ja hyödynnetään edelleen myös luonnonhoidon kuviokohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Vuorovaikutuksen vaiheet, saatu palaute ja sen huomioon ottaminen aluesuunnitelmassa sekä jatkosuunnittelussa Luonnonhoito-osuuden tekstiluonnos ja suunnitteluvaiheen koosteet ovat olleet muun materiaalin ohella kommentoitavissa rakennusviraston verkkosivuilla suunnittelun edetessä. Luonnonhoidon periaatteita ja koostemateriaalia esiteltiin aluesuunnittelun asukastilaisuudessa 29.10.2008. Lauttasaari-seuran ympäristöryhmän kanssa keskusteltiin 11.12.2008. Seura antoi vielä 3.11.2010 aluesuunnitelmasta kirjallisen näkemyksensä, johon vastattiin. Asukastilaisuuden jälkeen tarkempaa palautetta lupautuivat antamaan Christina Lindén Lauttasaariseurasta, puutarhuri Mikko Lagerström sekä luontotoimittaja Juha Laaksonen. Lindénin kanssa on kierretty maastossa useampana päivänä. Hänelle on esitelty ja perusteltu luonnonhoidon ehdotuksia ja hän on vastaavasti kommentoinut asioita omalta ja edustamiensa tahojen kannalta. Yhteisymmärrys hänen kanssaan saavutettiin luonnonhoidon osalta varsin hyvin. Christinalta saamamme tiedon mukaan mahdollisuutta tutustua valmiiseen suunnitelmaluonnokseen hänelle tai Lauttasaariseuralle ei ole tarjottu, vaikka sellaista on luvattu. Maastossa suunnitelmasta on suunnittelijan kanssa keskusteltu, osasta asioista oltu samaa mieltä, osasta eri mieltä. Suunnitelmaa kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta analysoida, joten mitään yhteisymmärrystäkään ei siten ole voitu saavuttaa. Koko tuo lause yhteisymmärryksen saavuttamisesta tulisi poistaa. Lagerström ja Laaksonen ovat tehneet saamaansa kuviokarttaan kirjallisia kommentteja ja omia ehdotuksiaan pohdittaviksi luonnonhoidon toteutussuunnitelman laadinnassa. Luonnonhoitoon liittyviä toiveita ja palautetta on tullut jatkuvasti suorina yhteydenottoina ja toimenpidepyyntöinä asukkailta, talo- ja huoltoyhtiöiden edustajilta, rakentajilta, seuroilta ja alueen muilta toimijoilta sekä suunnittelijalle, metsävastaavalle että Staran työnjohdolle. Monet asukkaat ovat myös kertoneet mielipiteitään suunnittelijalle inventoinnin yhteydessä maastossa käydyissä keskusteluissa. Toiveita on laidasta laitaan. Paljolti intensiivisemmän luonnonhoidon puolesta, mutta myös hoitotoimenpiteitä vastaan. Toiveet ovat usein ristiriidassa joko toistensa tai esim. puuston kehitysvaiheen ja -tarpeen, maiseman tai luontoarvojen huomioimisen kanssa. Mielipiteitä herättäviä asioita ovat olleet mm. puisto- ja luontoalueiden yleisilme roskaisuus, hoitamattomuus, vesakoituminen, vieraslajit, vaaralliset puut, pystykuivat puut, putoilevat oksat, tuulenkaadot, tonttien lähipuut, erilaiset näkymäalueet, Lauttasaaressa erityisesti merinäköala
ruovikoiden niitto puuston ja kasvillisuuden varjostus ajatellen sekä päivänvaloa että yövalaistusta reittien varsien ja pihojen turvallisuus ihmisten häiriökäyttäytyminen, ahdistelijat, luvattomat leirit ja nuotiot, koirakuri luonnonsuojeluasiat, kasvit, linnut, muut eläimet, ranta-alueet, lahopuu, aggressiiviset linnut, erilaiset allergiat, punkit, häiritsevät hyönteiset, veneiden säilytys, autot, mökkialueilla liikkuminen, linnoituslaitteiden ja muinaismuistojen ylläpito liikunta, pyöräily/maastopyöräily, liitokiekkoilu, purjelautailu, uimarannat, ladut, Saatua palautetta on käsitelty ja huomioitu jo suunnitteluprosessin edetessä ja aluesuunnitelmaa kirjoitettaessa. Aluesuunnitelmaluonnoksen luonnonhoito-osio, suunnittelumenetelmät ja kootut aineistot käytiin läpi ympäristökeskuksen edustajien kanssa keväällä 2010. Luonnonhoidon työryhmän työskentely, sen vaikutukset aluesuunnitelmaan ja jatkosuunnitteluun Aluesuunnitelman luonnonhoito-osio käsiteltiin kaupunginjohtajan päätöksellä perustetun luonnonhoidon työryhmän kokouksessa 6.9.2010 (liite 2). Arvometsä (C5)- ja arvoniitty (B5) -hoitoluokkien käytöstä käytiin keskustelua enemmänkin yleisellä tasolla. Luontojärjestöt ehdottivat Lauttasaaren osalta Myllykallion viheralueen kallioaluetta sekä kahta muuta metsikkökuviota lisättäväksi C5 arvometsäluokkaan. Myllykallion lisäksi esitettiin kolmea kuviota. Tämä on korjattu jäljempänä tässä samassa tekstissä, korjaus siis tähänkin. Rakennusvirasto totesi hoitoluokkien käytöstä, että toimitaan kaupungin yleisen linjan mukaan ja käytetään valtakunnallista viheralueiden hoitoluokitusta (VYL, julkaisu 36). Sen kriteerien mukaan ehdotetut kuviot eivät ole piirteiltään kaikilta osin sellaisia, että ne tulisi erikseen nostaa esiin arvometsinä. Kriteerit: C5 Arvometsä Erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusar vojen tai metsän muiden ominaispiirteiden vuoksi Hoidetaan ja turvataan metsän erityi set arvot erillisen suunnitelman mukaisesti Arvometsälle ei yleensä kohdisteta taloudellista tuotto odotusta
Voidaan tarvittaessa jakaa alaluok kiin: ML:n tai LSL:n mukainen suojelukohde Muinaisjäännös- ja kulttuuriarvot Erityiset maisema-arvot Yksittäiset suojeluarvot yms. Tämä ei kuitenkaan estä luonnonarvojen vaalimista, kuten esim. lahopuun lisäämistä ja luonnontilaisempien osuuksien säästämistä näilläkin kuvioilla. Arvometsäkuvioiksi esittämillämme kuvioilla on mm. erittäin järeitä vanhoja jalopuita ja valtiollisen METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisia ensimmäisen arvoluokan lehtoja. Näitä pidetään yleisessä suojelubiologiassa erittäin merkittävinä luontoarvoina, eivätkä ne ole millään muotoa ristiriidassa yllä esitettyjen C5-hoitoluokan kriteerien kanssa. Aluesuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat usein varsin pienimuotoisia, eikä niiden yksityiskohtainen toteutustapa käy ilmi pelkästä teemakartasta. Teemakartassa esittävän toimenpideluokan tulisi edustaa sitä toimenpideluokkaa, joka on lähimpänä kuviolle suunniteltua todellista toimenpidettä. Nyt näin ei kaikin osin ole. Toimenpiteiden sisältö ja painotus vaihtelevat usein kuvioiden sisällä. Toimenpide voi kohdistua vain pienelle osalle kuviota, koskea vain tiettyjä puuyksilöitä/puustoryhmiä tai se tehdään vain esim. kuvion reunalla tai reitin varressa. Osia hoidettavista kuviosta jätetään toimenpiteen ulkopuolelle. Luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan kirjoitetaan tarkempi toimenpideohjeistus kullekin kuviolle, jolloin luontojärjestöjen kommentteja pystytään pitkälti huomioimaan. Työryhmäpalautteen pohjalta huomioitiin mm. seuraavat asiat: Luontotyyppinä suojeltujen rantaniittyjen suojelustatusmerkintä on korjattu. Luonnonsuojelujärjestöjen peräänkuuluttamaa pienialaista puuston täydennysistutusta on tarkoitus tehdä ja sitä pohditaan vielä kuviokohtaisesti tarkemmin. Lahopuun säästämisestä tulee siihen erityisesti soveltuville kuvioille maininta luonnonhoidon toteutussuunnitelman kuvauksiin. Lahopuuta säästetään myös muualla, yleisten toimintaperiaatteiden, luonnonhoidon linjaustavoitteiden ja LUMO -ohjelman tavoitteiden mukaan. Lauttasaaren suunnitelmassa on kaikkiaan 317 kuviota. Luontojärjestöt antoivat hoitoluokkiin ja esitettyihin hakkuisiin liittyvää palautetta ja muutosesityksiä. Järjestöt esittivät 4 kuvion lisäämistä arvometsien hoitoluokkaan, kahden kuvion jakamista sekä 20 kuviokohtaisen toimenpidetarveesityksen (hakkuut) poistamista tai merkittävää muuttamista. Rakennusvirasto esittää luontojärjestöjen kuvioittain antamiin kommentteihin seuraavat vastineet: (Luontojärjestöt) (Rakennusvirasto) Kuvio 36 Ei erityistä tarvetta puiden poistolle. Jos puita poistetaan, niin nämä tulisi jättää kuviolle lahopuuksi. Kuvio 37 Kuvio ei ole ylispuustoinen taimikko vaan hoidon takia tasarakenteinen kuusi-pihlajavaahteralehto. Kuviolla on yli 20 puumaista vaahteraa ja lehmusta, minkä takia se kuuluu luontevasti arvometsien hoitoluokkaan (C5). Kuviolla ei ole tällä suunnittelukaudella hoitotarvetta.
(36 & 37 Selitetty jo luonnonhoidon työryhmän kokouksessa) 36 Väljää puistoa/puistometsää niittymäisellä pohjalla. muutaman vaarallisen puun poisto tarpeen mukaan + muutaman koivuryhmän harvennus + mahdollisesti täydennysistutus jalopuilla + osalla alueesta mahdollisesti niitto. Toimenpide on, mikäli kaadettavat puut jätetään lahopuuksi kuviolle. 37 Kerroksellinen, vaihteleva ja keskiosiltaan avara metsikkö, kehitysluokka epäselvä, Suunnitelmassa käytetty kehitysluokkaa suojuspuumetsikkö. Aikanaan ojitettu, tonttien kadun ja ulkoilutien rajaama, polkujen halkoma metsikkö. Tavoitteena pikkuhiljaa luontaisesti lehtipuustolle järeämmän puuston lomaan uudistuva lehtometsä. Huonokuntoisia koivuja ja kuusia poistetaan vaiheittain nuoremman puuston tieltä sekä paikoin pihojen kupeesta. Täydennysistutetaan jalopuuryhmillä. Kuviolle voi hyvin säästää maalahopuuta, kuten on tehty jo aiemminkin. Jalopuuston osalta ei yhtenäinen, luonnontilaisen kaltainen metsikkö, eikä näin ollen luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi. Luontojärjestöillä ei ole suunnitelmaa kommentoidessaan ole ollut käytettävissään Lauttasaaren metsien kehitysluokkia kuvaavaa karttaa. Hakkuutoimenpidekartalla kohteen toimenpiteeksi esitetään ylispuustoisen taimikon hoitoa. Kuten alla olevista valokuvistakin ilmenee, valtapuuston alla ei taimikkoa juuri ole. Rakennusviraston yllä esittämän toimenpidekuvauksen perusteella oikea hakkutoimenpideluokka olisi yksittäisten puiden poisto, ja hoitotoimenpide jalopuiden istutus. Kuvio on lehtopohjansa, järeän puustonsa sekä erityisesti järeiden jalopuiden vuoksi erityisen tärkeä ja arvokas kohde luonnon monimuotoisuuden kannalta (METSO-luokka I). C5 on kohteelle oikea hoitoluokka, mikä ei suinkaan estä kuviolle kaavailtuja hoitotoimenpiteitä. Kuvat kuviolta 37 Kuvio 65
Ehdotettu luontainen uudistaminen ei tarpeen. 65 Rantalehdosta erotettu kaistale Saunaseuralle ja liikuntaviraston laitureille vievien teiden tuntumassa. Vanhat koivut kaatuilevat tielle ja pysäköityjen autojen päälle. Ajan mittaan vaarallisia puita poistettaessa tähdätään samalla myös vaiheittaiseen luontaiseen uudistumiseen. Tästä johtuu hakkuutapa vaiheittainen luontainen uudistaminen. Hakkuutoimenpidekartassa kuvion toimenpideluokaksi on esitetty suojuspuuhakkuu, mistä syystä luontojärjestöt ovat todenneet toimen tarpeettomaksi (suojuspuuhakkuu on kuusen luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu, ja kyseessä on lehtipuuvaltainen metsä, jonka olisi suotavaa pysyä sellaisena jatkossakin). Kommenttia annettaessa on myös ollut lähtöoletuksena, että parkkipaikalle vaaralliset puut poistetaan läpäisyperiaatteen mukaisesti. Rakennusviraston toimenpidekuvauksen mukaisesti kuvion hakkuutoimenpideluokan tulisi olla yksittäisten puiden poisto tai luontaisen uudistamisen valmistelu. Em. kuvauksen mukainen toimenpide on. Kuvio 66 Kuvio ei ole ylispuustoinen taimikko vaan eri-ikäinen koivua ja kuusta kasvava lehtomainen kangas. Kuviolla ei ole varsinaista toimenpidetarvetta tai sitten se rajoittuu muutaman kuusen kaatoon. 66 Kehitysluokkana käytetty suojuspuumetsikköä kerroksellisen metsän ollessa kyseessä. Toimenpide on vaiheittain ajan mittaan tehtävää puuston kehittämistä, joka on jo aloitettu edellisillä suunnitelmakausilla. Kuviolle tehdään paikoin myös täydennysistutusta. Toimenpide on myös saunaseuran taholta tullut toive. Luontojärjestöillä ei ole suunnitelmaa kommentoidessaan ole ollut käytettävissään Lauttasaaren metsien kehitysluokkia kuvaavaa karttaa. Hakkuutoimenpidekartalla kohteen toimenpiteeksi esitetään ylispuustoisen taimikon hoitoa. Rakennusviraston vastauksesta ei täydennysistutusta lukuun ottamatta käy ilmi, mitä kuviolla aiotaan suunnitelmakaudella tehdä. Kuvio 73 Tarpeen ainakin pienpuuston hoito. 73 Kuvio osittain linnoitusvalleilla, joiden kulttuurihistoriallinen arvo ohjaa hoitoa. Ehdotuksena maisemanhoito ja pienpuustonhoito. Mahdollisesti myös jalopuuryhmien istutusta. Kuvio 75 Mitä kuviolla aiotaan tehdä? 75 Poistetaan vaaralliset puut, kehitetään pienpuustoa, tavoitteena linnoituslaitteen puoliavoin maisema ja turvallinen tienvarsi. Kuvio 77 Ei varsinaista toimenpidetarvetta. Pari huonokuntoista puuta reitin vierestä voisi kaataa maapuiksi kuviolle. 77 Aiempi myrskytuhokuvio, joka on keskeltä avoin. Toimenpidetarve on ilmeinen, eli aukioiden metsittäminen jollain muulla kuin pihlajalla, tuomella ja vadelmalla. Hakkuu toteutuu kuten luontojärjestöt toivovat. Lisäksi pienpuuston hoito + täydennysistutus tervalepällä. Tuomi tulisi jättää pienpuustonhoidossa rauhaan. Muutoin toimenpide on. Kuvio 102 Kuvio olisi perusteltua jakaa kahdeksi kuvioksi polkua myöten. Polun itäpuolella ei tarvetta uudistamistoimenpiteille. Kuvion länsiosassa syytä miettiä männyn tai jalopuiden täydennysistutusta. 102 Pääosin avoin, heikosti taimettunut alue, jonka reunoilla pystyyn kuolleita kuusia. Ehdotus huomioidaan ilman lisäkuvioitakin. Mainittu laikku on kooltaan vain 0.05ha, eli melkoisen pieni erilliseksi kuvioksi. Kuviolla
säästetään kaikki elossa olevat puut, joita on eniten nimenomaan polun itäpuolella. Istutus ja pienpuustonhoito kuitenkin koko alueella. Kuvauksen perusteella oikea hakkuutoimenpideluokka olisi yksittäisten puiden poisto ( uudistaminen viljelemällä hakkuutoimenpidevalikossa mielletään yleensä avohakkuuksi) ja hoitotoimenpide istuttaminen ja pienpuuston hoito. Rakennusviraston yllä esittämän toimenpidekuvauksen mukainen toiminta on kuviolla. Kuvio 104 Pystyyn kuolleet kuuset kannattaisi kaataa maalahopuiksi. 104 Ehdotus osalla kuviota, osa puista voidaan säästää maapuina. Polut pidetään kuitenkin kulkukelpoisina. Tähän toivomme tarkennusta: Jätetäänkö osa kaadettavista kuusista lahopuiksi vai ei? Polkujen kulkukelpoisena pitäminen on läpäisyperiaatteella lähtökohta kaikkialla, jollei ole erikseen kyse poluista, jotka halutaan varta vasten sulkea. Kuvio 105 Esitetty luontainen uudistaminen ei tarpeen. Tämän sijasta tarvetta on maltilliselle pienpuuston hoidolle. Mäntyjen jatkuvuuden takaamiseksi kuvion valoisimmille paikoille voisi istuttaa muutaman männyn. Kuviolla on jo näkyvästi koivulahopuuta ja jokunen huonokuntoinen koivu. Kuvion luonne ja sijainti kestävät lahopuun lisäämsen, joten jatkossa poistettavat puut tulee jättää lahopuuksi. 105 Mallikuvion teksti tulevasta luonnonhoitosuunnitelmasta: LTJ-tunnus: 7/03, Lepakkokohteet "Länsiulapanniemi" Mökkialueelta merenrantaan viettävä loiva, rehevähköpohjainen rinne. Kuvion halki kulkee paljon käytettyjä kinttupolkuja. Puusto on aikanaan harvennettua järeää koivikkoa, jossa sekapuustona jonkin verran mäntyjä, joitakin kuusia sekä pienen vesiuran varressa muutama tervaleppä. Järeän puuston alle kehittynyt useampi jakso nuorempaa sekapuustoa, mm. kuusia, koivuja, raitoja, pihlajaa ja muutama jalopuu. Alimpana pihlajavaltaista vesakkoa, paikoin vaahteraa, tuomea sekä mökkialueelta levinnyttä puutarhapensaikkoa. Tavoite: Kerroksellinen, järeän puuston lomaan kehittyvä sekametsä. Toimenpiteet: Järeän puuston väljennys + pienpuustonhoito + kuusen täydennysistutus. Kehitetään nuorempaa puustoa järeän puuston/puustoryhmien lomassa. Maalahopuita säästetään kauempana poluista. Kuvion valtapuusto on jo nyt väljennyshakatun metsän tiheydessä. Nuoremman sukupolven puustolla on myös riittävästi kasvutilaa, kunhan maltillinen pienpuuston hoito tehdään, ja valitaan sen yhteydessä suuriksi puiksi kehitettävät puuyksilöt. Lisäväljennys on siten tarpeeton rakennusviraston yllä esittämän kuvion kehittämistavoitteen saavuttamiseksi. Kuusen täydennysistutus kaipaisi lisäperusteita, kuvio ei ole sijainniltaan (meren rannassa) mitenkään ihanteellinen kuusivaltaisen metsän perustamiselle, ja sekametsän kehittämiseen kuusentaimia on jo riittävästi. Kuviolle tulisi sen sijaan istuttaa muutamia mäntyjä näille löytyy kuviolta muutamia riittävän valoisia kasvupaikkoja. Muussa tapauksessa mänty katoaa aikaa myöden kuvion maisemakuvasta nykyisten mäntyjen aikanaan kuollessa. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan maalahopuun säästämisestä kauempana poluista? Nykyisin maalahopuuta on myös polkujen läheisyydessä; olennaista kai on polkujen pitäminen avoimina - niiden sivuille maalahopuukin sopii hyvin. Kuvio 107 Eroosion vaivaama kuvio. Huonokuntoisia kuusia kannattaisi kaataa kuviolla lahopuuksi vähentämään kulutusta. Lisäksi syytä miettiä istutusten mahdollisuutta. 107 Kuviolle ei ehdotettu tällä kaudella toimenpiteitä, koska viereistä kuviota käsitellään. Kulkua/kulumista ei voine estää, koska ulkoilutieltä tällä kohtaa risteää alueen ainoa polku, joka on vilkkaassa, päivittäiskäytössä. Lisäksi rannassa säilytetään veneitä. Maalahopuut päätyisivät melko pian mökkiläisten tai rantatalojen asukkaiden polttopuiksi, kuten on käynyt usein aiemminkin. Luontojärjestöjen tekemä ehdotus perustuu siihen, että kuviolla on tarvetta eroosion torjumiseen (tällä EI tarkoiteta polun kumpaakaan haaraa, vaan ennen kaikkea polun haarojen väliin jäävää aluetta). Kuvion kuuset
ovat suuria ja osin heikkokuntoisia (osittain tallauksen aiheuttamien vaurioiden vuoksi), ja siten riski sekä ulkoilutielle että rannassa säilytettäville veneille. Tällaisten kohteiden tulisi olla hoidon kiireellisyysjärjestyksessä aivan kärjessä. Mikäli kuviolle kaadettavat puut eivät pysy paikallaan edes jos ne varustetaan kyltillä jossa kerrotaan miksi puut on kaadettu ja kuviolle jätetty, eroosiota pitää torjua sen jälkeen jollain muulla keinolla, esimerkiksi aitaamalla. Kuvio 110 Harvennus ei enää järkevää, lisäisi lisäksi liikaa näkyvyyttä taloille. 110 Mallikuvion teksti tulevasta luonnonhoitosuunnitelmasta: LTJ-tunnus: 5/91, Kasvillisuuskohteet "Länsiulapanniemen eteläranta - Takaniemi" LTJ-tunnus: 7/03, Lepakkokohteet "Länsiulapanniemi" LTJ-tunnus: 10/99 (luokka II), Linnustokohde "Takaniemenlahden pohjukka" Arvokas elinympäristö: Tuore/kostea lehto. Laajahko, tervaleppävaltainen lehtoalue pihojen ja rantareitin välissä. Tonttien kupeessa kostea painanne, jonka tuntumassa vanhempaa, luonnontilaisen kaltaista tervalepikkoa. Vesi seisoo ajoittain puiden juurilla. Rantareitin varressa pieni aukio ja sen ympärillä ryhmittäin tiheää, nuorta/keski-ikäistyvää tervalepikkoa, jonka seassa jonkin verran koivuja ja muuta lehtipuustoa. Alikasvoksena lehtipuuvesakkoa, pajukkoa, lehtopensaikkoa sekä paikoin kuusentaimia, joita ei pitäisi päästää leviämään lehtoon. Tavoite: Tervaleppälehdon ominaispiirteiden ylläpitäminen ja lähialueen turvallisuus. Toimenpiteet: Nuoren puuston alueella harvennus + pienpuustonhoito. Luonnonmukaisella osalla ei toimenpiteitä. Vaaralliset puut voi tarpeen mukaan kaataa kuviolle. Koko kuviolla säästetään lahopuuta ja pensaikkoa. Yllä esitetty toimenpide on, mikäli ei asukkaiden mielestä lisää liiaksi näkyvyyttä asuinalueen ja ulkoilutien välillä. Jatkossa sen, että toimenpide kohdistuu vain pieneen osaan kuviota, tulisi selvitä myös aluesuunnitelmasta. Kuvio 115 Risteysalueen puuston hoito on tarpeen. 115 Puistometsä, jolle ehdotettu maisemanhoitoa ja pienpuustonhoitoa.. Kuvio 116 Esitetty toimenpide on tarpeeton. Kuvio 123 Esitetty toimenpide on tarpeeton, koska puusto jo nykyisellään riittävän harvaa uudistumisen kannalta. Kuviot 116 & 123 Kyse on muutaman puun poistosta kehittyvän taimikon varjelemiseksi sekä reittien ja polkujen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poistettavat puut voi jättää maalahopuiksi. Jos poistettavat puut jätetään maalahopuuksi, toimenpide on kuviolla 116. Kuviolle 123 on hakkuutoimenpiteeksi merkitty suojuspuuhakkuu. Yllä esitetyn toimenpidekuvauksen mukaan oikea toimenpideluokka tulisi kuitenkin olla yksittäisten puiden poisto. Jos poistettavia puita on vain muutama, ja ne jätetään maalahopuiksi. yllä kuviolle 123 esitetty toimenpide on. Kuvio 129 Esitetty harvennus on perusteltu. hakkuiden yhteydessä kannattaisi kaataa runkoja lahopuuksi valittuihin paikkoihin ehkäisemään kulutusta. 129 Kuvio 139 Suunniteltu hakkuu on syytä tehdä vaahteran hyväksi. 139 Kuva 144
Mitä aiotaan tehdä (maisemahakkuut) ja mitä hyötyjä (maisema) sillä saadaan? 144 Poistetaan muutama huonokuntoinen puu ja kehitetään pienpuustoa. Saadaan jyhkeä männikkö paremmin esiin, paikoin autetaan kehittyvää nuorta puustoa ja pidetään koululle vievät reitit turvallisina. Pieni kallion kosteikkopainanne ja sitä reunustava pajukko säilytetään koskemattomana. Kuvio 145 Toimenpide perusteltu, jos tehdään kevyenä. 145 Kuvio 149 Esitetty toimenpide on perusteltu. 149 Kuvio 152 Koivuvaltainen länsiosa kannattaisi jättää käsittelemässä. Esitetty toimenpide on perusteltu kuusivaltaisessa itäosassa. 152 Ehdotus, länsiosa on jo valmis aiempien toimien jäljiltä. Huomioidaan kuitenkin kuviota halkovien ulkoiluteiden turvallisuus poistamalla länsiosastakin vielä mahdolliset vaaralliset puut. Kuvio 155 Maisemallisesti ja geomorfologisesti näyttävä kallio, jossa on runsaasti kuivuustuhon synnyttämää lahopuuta (etenkin mäntyä). Kuivuustuhoilta säästyneissä notkelmissa kasvaa monipuolista sekapuustoa. Kuvio sopisi runsaslahopuustoisena kallioalueena hyvin arvometsäksi (C5). 155 Myllykallio ei ole millään lailla kauttaaltaan luonnonmukainen alue, vaan koulu- ja asuinpihojen ympäröimä, rakennettujen reittien ja polkujen halkoma kallio, joka on pääosin kovassa käytössä olevaa, kulunutta avokalliota. Kallion laella on linnoituslaitteita ja näkötorni, jonne nimenomaan ohjataan kävijöitä. Kyseessä on erittäin laaja kuvio, jossa kallion laen rakenteita ympäristöineen ei ole erotettu muusta kuviosta. Ympäristöjärjestöjen kommentit on annettu koko kuvion perusteella, kallion laki rakenteineen muodostaa siitä vain pienen osan. Se että alueella on polkuja ja rakennettuja reittejä, ei voine myöskään olla este kohteen merkitsemiselle C5 arvoluokkaan, kuten ei sekään mitä kohteen ympärillä sijaitsee. Tällainen käyttöpainotteinen asutuksen lähialue ei sijainniltaan, toiminnaltaan, maisemaltaan eikä edes luontoarvoiltaan ole arvometsää. Mikäli käyttöpaine olisi merkittävästi vaurioittanut kohteen luonto- tai maisema-arvoja, edellä esitetty näkemys olisi perusteltu. Myllykalliolla on kuitenkin runsaasti lahopuuta, vanhoja mäntyjä ja myös lehtipuuta, ja se on myös maisemallisesti erittäin näyttävä. Perusteet C5 arvoluokkaan ovat siis luonto- ja maisema-arvojen perusteella olemassa. Vaikka alue on luokiteltu pääosin lähimetsäksi, luonnon monimuotoisuus kuitenkin huomioidaan. Pääosa kalliosta jää joka tapauksessa puuttomana toimenpiteiden ulkopuolelle. Kallionotkossa kaakkoon virtaava noro ympäristöineen on rajattu erilliseksi arvometsäkuvioksi. Teemakartalla maisemanhoito, joka näyttäisi kattavan koko kallion, sijoittuu käytännössä ympäröivien pihojen reunoille ja muutamien reittien sekä linnoituslaitteiden ympärille. Ketomaisia laikkuja voidaan tarpeen mukaan hoitaa vesomalla/niittämällä. Kaikki edellä esitetyt toimenpiteet ovat myös C5 arvoluokan kohteella. Kuivuustuhon tuottamasta suuresta lahopuumäärästä pääosa on tarkoitus säästää. Oleellista on, että kaikki alueella oleva lahopuu lukuun ottamatta Rakennusviraston edellä mainitsemien hoitokohteiden käsittelyn yhteydessä mahdollisesti poistettavaa, säästetään. Kuvio 158 Kuvion lounaisosa (ulkoilutien länsipuoli) kannattaisi jakaa omaksi kuviokseen ja jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Toimenpiteiden ulkoilupuolelle voisi jättää myös kuvion pohjoisosan, joka on puustoltaan muuta kuviota harvempaa. 158 Ehdotus huomioitavissa toimenpidettä ohjaamalla, ilman pikkutarkkaa lisäkuviointia
Aluesuunnitelmassa on jo alun perin ehdottamaamme lisäkuvioita pienialaisempiakin kuviota (ja hyvin perustellusti). Tässä tapauksessa kuvion 158 lounaisosa on puustoltaan selvästi muusta kuviosta poikkeavaa, mikä on hyvin pätevä kuvion jakoperuste. Kuvio 161 Esitetty toimenpide on perusteltu. Tarvetta on mahdollisesti myös istutukselle. 161 Kuvio 162 Kuvion pohjoisosan voisi jättää käsittelemättä. Ulkoilutien eteläpuolen harvennus on sen sijaan perusteltua. Osalle alueesta tarpeen myös pienpuuston hoito sekä mahdollisesti istutus (vaahtera, kuusi). 162 Pohjoisosan viereen tulossa uusia taloja, mikä tukee toimenpide-ehdotusta koko kuviolla. Kuvio 167 Nuoren männikön harvennus perusteltu. 167 Kuvio 169 Tarpeen lähinnä pienpuuston hoito ulkoilutien pohjoispuolella. 169 Vähäpuustoinen, kulunut alue ulkoiluteiden reunoilla, koira-aitauksen kupeessa. Toimenpiteenä on pienpuustonhoito sekä kuusen ja koivun istutus. Kuvio 171 Istutus lienee tarpeen (ei taimetu muuten). 171 Kuvio 182 Puustoltaan ja puustorakenteeltaan monipuolinen arvolehto, myös lahopuuta. Tulisi jättää hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja siirtää arvometsien (C5) hoitoluokkaan. Liittyy viereiseen arvolehtokuvioon, jonka arvot huomioitu suunnitelmaa tehtäessä. Kuvio 184 Puustoltaan monipuolinen arvolehto. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi ja jättää metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Kuviot 182 & 184 Vieressä päiväkoti, kadunvarsi ja lisäksi aluetta halkovat ulkoilureitit. Turvallisuus ja lähimaisema ovat toimenpiteiden päätavoitteena. Toimenpiteet ovat hyvin varovaisia ja sijoittuvat kuvion reunoille sekä reitinvarsiin. Varsinainen C5-arvometsäalue on jo rajattu omaksi kuviokseen. Maalahopuuta ja pökkelöitä säästetään. Kuviolle 182 on hakkutoimenpidekartassa esitetty toimenpideluokaksi suojuspuuhakkuu ja kuviolle 184 harvennus. Rakennusviraston yllä esittämän toimenpidekuvauksen mukainen oikea toimenpideluokka olisi yksittäisten puiden poisto. Ulkoilureittien ja kadun turvallisuuden vuoksi tehtävät yksittäisten puiden poistot ovat läpäisyperiaatteella mahdollisia myös ilman että kuviolle olisi esitetty toimenpiteitä myös C5 hoitoluokan kohteilla. Päiväkodin ja kuvion 182 sekä päiväkodin ja kuvion 184 välissä on hoidon piirissä oleva kuvio 183. Kuvioiden 182 ja 184 käsittelyssä ei siten liene kysymys päiväkodin turvallisuudesta. Kuvio 184 muodostaa nykyisellään myös tuulensuojan meren ja päiväkodin pihan väliin. Arvokkaan lehtokokonaisuuden osina kuviot 182 ja 184 kuuluvat luontevasti hoitoluokkaan C5. Kuvio 188 Esitetyn harvennuksen sijasta tarvetta on lähinnä maltilliselle pienpuuston hoidolle kuvion pohjoisosassa. 188
Ehdotuksena varovainen harvennus kaikkia puustojaksoja kehittäen ja jalopuita suosien. Tavoitteena lehtipuumetsikkö, jossa haapaa ja jaloja lehtipuita sekä turvallinen päiväkodin piha ja kadunvarsi. Kuvio 189 Esitetty toimenpide (luontainen uudistaminen) on tarpeeton, koska kuvio on jo suojuspuuasennossa. Lisäksi kuviolla jo jonkin verran lahopuuarvoja. 189 Rannan, kadunvarren ja tonttien välinen ruutu, jolla järeän koivuvaltaisen sekametsän lomassa jaloja lehtipuita, entisiä pihapuita ja pensaita, mm. omenapuita ja päärynäpuu. Tehdään vielä paikoin tilaa nuoremmalle puustolle. Tavoitteena puistometsä, jossa järeiden puiden lomassa jalopuita, pihapuita ja pensaita. Rannanpuoleinen, koivuvaltainen alue jää luonnonmukaisemmaksi. Hakkuutoimenpidekartalla kuvion toimenpideluokkana on suojuspuuhakkuu (= kuusen uudistamiseen tähtäävä hakkuu). Yllä olevan rakennusviraston toimenpidekuvauksen mukainen oikea toimenpideluokka olisi yksittäisten puiden poisto. Toimenpidekuvauksen mukainen toimenpide on kuviolla Kuvio 199 Tarvetta on lähinnä pienpuuston hoidolle (esitetty harvennettavaksi). Kuvio 200 Tarvetta on lähinnä yksittäisten puiden poistolle (esitetty harvennettavaksi). Kuviot 199 & 200 Ehdotuksena puustoryhmien harvennus. Tavoitteena pihojen ja reitinvarren lähimaiseman ylläpitäminen. Kuviolla 199 ei ole oikein harvennusvaraa edes puuryhmissä. Jos olisi, toimenpidettä parhaiten kuvaava toimenpideluokka olisi (kuvion pieni koko huomioiden) yksittäisten puiden poisto Kuvion 200 pienen koon vuoksi puustoryhmien harvennusta parhaiten kuvaava hakkuutoimenpideluokka on yksittäisten puiden poisto (poistettavien puiden määrä jää hyvin vähäiseksi). Kuvio 203 Kuviolla olevat kelot syytä jättää olemaan. 203 Kuvio 205 Hoitotoimenpiteeksi riittää se, että muutama reitin varren ongelmapuu kaadetaan alas. 205 Teiden ja reittien rajaama arvometsäkuvio, näin juuri on tarkoitus tehdä. Kuvio 207 Huonokuntoiset ja kuolleet lehtipuut kannattaisi kaataa maalahopuiksi, vastaavat männyt voi jättää pystyyn. 207 Kuvio 226 Eteläosan uran viereisten kuusten harvennus on järkevää. 226 Kuvio 228 Esitetty toimenpide (luontainen uudistaminen) on tarpeeton, koska kuvio on jo suojuspuuasennossa ja uudistumista on jo tapahtumassa. Eteläosassa uudistamista voisi edistää muutaman kuusen poistolla. 228
Tavoitteena on kehittää nuorempaa puustoa poistamalla huonokuntoisia kuusia ja koivuja. Samalla ylläpidetään pihan ja ulkoilutienvarren turvallisuutta ja maisemaa. Toimenpidettä kuvataan tässä luontaisena uudistamisena, koska puuston uudistumiseen kuitenkin vielä tähdätään. Yllä kuvattua toimenpidettä kuvaisi lukijalle helpommin avautuvasti hakkuutoimenpideluokka yksittäisten puiden poisto. Kuvio 235. Luontaisen uudistamisen sijasta kuviolla lienee tarpeen tehdä erikoishakkuuta. Kuviolle on jätetty jo pitkään ansiokkaasti lehtilahopuuta. 235 Mökkejä puuston lomassa, ulkoilureitin ja linnoitusvallin välisellä alueella. Tavoitteena on hiljalleen kehittää nuorempaa puustoa poistamalla paikoin huonokuntoisia ja vaarallisia puita. Toimenpidettä kuvataan tässä luontaisena uudistamisena. Mökkien välialueilla on tarkoitus tehdä myös kuusen täydennysistutusta. Maalahopuuta säästetään kuten ennekin, mutta pystylahopuu lienee mökkien kannalta vaarallista näin tuulisella paikalla. Mikäli alue jatkossa poistuu mökkikäytöstä, voidaan se sillin jättää luonnontilaisemmaksi. Pystylahot koivut ovat todellakin sopimattomia tälle kuviolle, siksi lahopuun jättämisellä on ollut tarkoitus viitata nimenomaan maalahopuuhun. Koska (kiireellisesti tarpeellisen) hakkuun motiivi on ennen kaikkea kuvion sisällä sijaitsevien mökkien sekä mökkiläisten turvallisuus, sitä parhaiten kuvaava hakkuutoimenpideluokka (käytettävissä olevista) olisi joko yksittäisten puiden poisto tai harvennus (turvallisuussyistä poistettavia puita on melko paljon). Kuvio 238 Mitä puustoa kuviolta aiotaan poistaa? 238 Mökkialueen ja linnoituslaiteen välinen ulkoilutien varsi. Poistetaan huonokuntoisia ja vaarallisia puita, harvennetaan tiheimpiä puustoryhmiä. Kehitetään nuorempaa kuusikkoa koivikon lomaan. Täydennysistutetaan avarammat kuvionosat. Kuvio 240 Kuvion pohjoisosassa on lievää täydennysistutustarvetta. 240 Kuvio 255 Esitetty luontainen uudistaminen on tarpeeton. Muutama puu kannattaisi kaataa maapuuksi maaperän kulutusta hillitsemään. Kuviolle olisi ehkä järkevää istuttaa jonkin verran mäntyä. 255 Tavoitteena on kehittää suojuspuustona toimivan koivikon ja välikerroksen pihlajien lomaan pikkuhiljaa nuorempaa puustoa. Samalla ylläpidetään ulkoilutienvarren, mökkialueen ja ranta-alueen maisemaa. Poistetaan tuulialttiilta paikalta huonokuntoisia kuusia ja koivuja parempikuntoisia puustoryhmiä säästäen. Säästetään luontaiset taimet ja täydennysistutetaan avarammat kohdat. Toimenpidettä kuvataan tässä luontaisena uudistamisena, koska puuston uudistumiseen tähdätään., männyn istutus takamaan männyn jatkuvuus alueella silloinkin kun nykyisistä mäntyvanhuksista aika jättää (ilman istutusta mänty ei tälle paikalle uudistu). Kuvio 271 Kuviolle kannattaisi istuttaa jokunen mänty. 271 Kuvio 295 Esitetyn harvennuksen sijasta on tarvetta lähinnä muutaman kuusen poistolle. 295 Vaihtelevaa, ryhmittäistä jäännöspuustoa mökkialueen, kallion ja ulkoilutien välissä. Tavoitteena lehtipuuvaltainen metsikkö, jossa jaloja lehtipuita. Toimenpiteenä puustoryhmien harvennus, pienpuustonhoito ja täydennysistutus jaloilla lehtipuilla.
Yllä esitetty toimenpide on. Hakkuutoimenpidekartassa toimenpiteeksi on esitetty harvennus. Näin pienellä kuviolla puustoryhmittäistä harvennusta kuvaisi paremmin yksittäisten puiden poisto. Kuvio 300 Esitetty yksittäisten puiden poisto ei erityisen tarpeellista. Jos puita poistetaan, nämä voisi kaataa maalahopuuksi kuviolle. 300 Kuvio on pääosin avaraa/avointa puistoaluetta, pihanympäristöä, ulkoilutienvartta ja linnoitusvallia. Erityisalue, jonka kulttuurihistoriallinen arvo ohjaa hoitoa. Ehdotuksena on yksittäisten puiden poisto ja pienpuustonhoito sekä osalla alueesta säännöllinen niitto. Tälle kuviolle ei sovellu lahopuun vaaliminen. Kuvio 301 Yksittäiset poistettavat puut kannattaisi kaataa maalahopuuksi kuviolle. 301 Kuvio 304 Tarvetta on lähinnä maltilliselle pienpuuston hoidolle kauden loppupuolella. Esitetty harvennus johtaisi rajuun haavan vesakoitumiseen. 304 Reheväpohjainen alue, jolla varttunutta haavikkoa, jonka lomassa paikoin koivuja ja vaahteroita. Tavoitteena on jatkuvasti kasvatettava, kerroksellinen haavikko, jonka lomaan kehittyy vaahteraa. Haavan vesottuminen ei haittaa, vaan se on paikoin jatkokehityksen kannalta jopa suotavaa. Edellä esitetyllä tavoitteella toimenpide on.