Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015
Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 % Aluskäyntejä noin vuosittain 40 000 (sisältää satamakiertelyn) Koko vesiliikenteen kuljetussuorite on n. 210 Mrd. tkm Kuljetuskapasiteetti huomattava, yksi 10 m kulkusyvyyksinen bulkkeri vastaa noin 1000 täysperävaunurekkaa 16.3.2015 2
Liikenne Vaikka reittijakojen ja väylien ulkopuolella vallitseekin ns. merten vapaus, on liikenne hyvin järjestäytynyttä Tavoitteena aina suorin (nopein, polttoainetaloudellisin) reitti Kuvassa alusten käyttämät reitit v. 2011 16.3.2015 Esa Sirkiä 3
Suomalainen merenkulkuinfrastruktuuri Suomessa on valtio-omisteista vesiväyläinfraa: rannikkoväyliä noin 8 300 km sisävesiväyliä noin 8 000 km näistä kauppamerenkulun väyliä noin 4 000 km 39 sulkukanavaa noin 25 000 merenkulun turvalaitetta Lisäksi muiden väylänpitäjien väylästöä noin 3500 km, josta 97 % veneilyn väyliä Muilla väylänpitäjillä noin 8000 turvalaitetta Käytön ja kunnossapidon kustannukset ovat noin 60 Meur (sis. Jäänmurto, 35 Meur) Investointeja ~10 Meur / vuosi Valtion väylien osalta väylänpidosta vastaa Liikennevirasto 16.3.2015 Esa Sirkiä 4
Reittijako Avomerialueilla käytössä erilaisia reititystyökaluja, reittijaot DW-reitit jne. Perustetaan kansainvälisellä menettelyllä, päättävänä instanssina IMO Suomessa liikenteen ohjauksen työkaluna, Liikenneviraston meriliikenteen ohjaus hoitaa käytännön toimenpiteet Hyvin suuri merkitys avomerialueiden liikennekuvaan, noudattaminen sanktioitu, VTS valvoo 16.3.2015 Esa Sirkiä 5
Toiminnan suunnittelu Suomen meriliikennestrategia hyväksyttiin maaliskuussa 2014 Käytännön vaikutukset kuitenkin vähäisiä Pitkän tähtäimen toiminansuunnittelu meriliikenteessä on käytännössä asiakastarvepohjaista toimenpiteiden suunnittelua Käytännössä lähinnä olemassa olevien väylien syventämishankkeita, perinteisesti 2-3 kpl / hallituskausi Pieniä uusia yhdysväylänpätkiä Nykyisen verkon kunnossapitoa ja saneeraamista Meriliikenteen ohjaus, luotsaus, jäänmurto palvelut mitoitetaan liikenteen tarpeiden mukaan - priorisointi 16.3.2015 Esa Sirkiä 6
Miksi väyliä syvennetään? Asiakkaat huomioon ottaen kuljetustarpeen minimointi yhteiskunnan kannalta letaalia Ei vastaavalla tavalla kapasiteettiongelmaa kuin esim. rautatiemaailmassa, väylien käyttöfrekevenssit kovimmillaankin kymmeniä kertoja päivässä Kulkusyvyys rajoittavana tekijänä, horisontaalisesti tilaa yleensä järjestettävissä Syvyyttä kasvatettaessa alusten lastinottokyky kasvaa kolmanteen potenssiin kuljetuskustannusten alenema, vähenevät aluskäynnit (ympäristöseikat) Syväys 10 m Pituus 166 m Leveys 27 m DWT 27 000 Lastinottokyky Irtolastialusten vertailu 25 000 t 50 000 t Kuljetuskustannus (täydessä lastissa) Snt/t km 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0,098 0,061 DWT 27 000 DWT 53 000 Syväys 12 m Pituus 194 m Leveys 32 m DWT 53 000 16.3.2015 Esa Sirkiä 7
Suunnittelu käytännössä Vesiväylien esi- ja hankesuunnittelusta vastaa Liikennevirasto Käytännössä yleissuunnitelmatasoista suunnittelua useista hankkeista käynnissä koko ajan Suunnitteluun liittyvät myös tutkimukset (akustiset luotaukset, tankoharaukset, kairaukset, näytteenotot) Väylähankkeissa vaikuttaa vesilaki ja sen mukainen lupaprosessi Käytännössä kaikkiin merkittävämpiin toimenpiteisiin tarvitaan vesilain mukainen lupa, jonka myöntää AVI Ely valvovana viranomaisena, samoin mahdollisen YVAn yhteysviranomaisena Lupaprosessit ovat olleet viime vuosina pitkällisiä ja vaikeita hakijan näkökulmasta 16.3.2015 Esa Sirkiä 8
Intressien yhteensovittaminen tänään Käytännössä alueiden käytön intressien yhteensovittaminen tapahtuu meriliikenteen näkökulmasta lausuntomenettelyllä Livi lausuu merialueeseen liittyviin YVA-prosesseihin (ely-keskukset) Vireille tulevat vesilupa-asiat käyvät lausunnolla Livissä (AVI) Livin lausunnot on otettu erittäin hyvin huomioon lupaehdoissa Kaavat käyvät lausunnoilla kaavoittajien toimesta Lisäksi hyvin toimiva suora vuoropuhelu hankkeista vastaavien ja Livin välillä, erityisesti tuulivoima-asiat Yksi paha epäonnistuminen viime vuosina, Selkämeren kansallispuiston perustaminen (lausuntopyyntö LVM:n ei Liviin, ei lausuntoa) Perustamisessa jäi huomiotta n. 200 km väylästöä + 200 turvalaitetta Mm. Rauman väylähankkeen huomattava vaikeutuminen 16.3.2015 Esa Sirkiä 9
Liikennesektorin tavoitteita Alueiden käytön suunnittelussa huomioitava väylät ja vesiliikenteen alueet kattavasti, jotta eri käyttöintressien yhteensovittaminen on mahdollista. Navigointilinja ei ole sama asia kuin väyläalue (esim. tuulivoima-alueiden sijoittelu). Otettava huomioon myös mahdolliset väyläalueiden ulkopuoliset jäänmurron tarpeet Liikenteenohjauksen mahdollisuudet liikennekuvan muokkaamiseen Väylästön kehittämisen ja kunnossapidon tarpeet läjittäminen jne. Käyttötarpeita priorisoitaessa otettava huomioon meriliikenteen merkitys yhteiskunnalle, varautumis- ja huoltotarvenäkökohdat Kuinka merialuesuunnittelun saisi kiinnitetyksi osaksi jo olemassa olevia prosesseja tai sidotuksi jollakin tavalla niihin? Nyt on jo merenhoitosuunnitelmaa, erilaisia merialueen hoito- ja käyttösuunnitelmia, maakuntakaavat (merialueen vaihemaakuntakaavat) jne. Kaikkien näiden pitäisi olla synkronissa keskenään. Useat eri prosessit syövät työaikaa ja samat asiat ovat jo mahdollisesti ennestään selvitetty jne. 16.3.2015 Esa Sirkiä 10