KOTIHOIDON TOIMINTAOHJEET

Kyh 15.6.2010 72 Kyh liite 2 1 KOTIHOIDON TOIMINTAOHJEET Ikäihmisten linja / Geriatriakeskus

2 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TOIMINTARAKENNE 1.1 Kotihoidon järjestäminen ja toiminta-ajatus 1.2. Palvelutarpeen arviointi 1.3 Henkilöstö 1.4 Tiimityö 1.5 Vastuuhoitaja 2. ASIAKKUUS 2.1 Asiakkaaksi tulo 2.2 Palvelu- ja hoitosuunnitelma 2.3 Jatkuvan ja säännöllisen palvelun piirissä olevat asiakkaat 2.4 Tilapäisen palvelun piirissä olevat asiakkaat 2.5 Hoitoon sitoutuminen 3. KOTIHOIDON TOIMINNAN SISÄLTÖ 3.1 Ravitsemuksesta ja nesteiden saannista huolehtiminen 3.2 Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen 3.4 Liikkumisessa avustaminen 3.5 Lääkehuolto ja näytteet sekä erityistoiminnoissa ohjaaminen ja avustaminen 3.6 Korvauksetta jaettavat hoitotarvikkeet 3.7 Siivous ja vaatehuolto 3.8 Asioiminen (posti, pankki ym.) ja saattajapalvelu 3.9 Apuvälinehankinta- ja huolto 3.10 Kodin muutostyöt 4 TUKIPALVELUT 4.1 Ateriapalvelu 4.2 Päivätoiminta 4.3 Kuljetuspalvelutuki 4.4 Turvapuhelin 4.5 Kuntouttavat intervallit 5. ASIAKASPALAUTE 6. ASIAKASMAKSUT 7. HOITOON OHJAUS RAVA-INDEKSIN AVULLA 8. IKÄIHMISTEN NEUVONTAPALVELU

3 1. KOTIHOIDON TOIMINTARAKENNE 1.1 Kotihoidon järjestäminen ja toiminta-ajatus Kotihoidon järjestäminen perustuu a) sosiaalihuoltolakiin, jonka mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun järjestämisestä (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) ja b) kansaterveyslakiin, joka määrittelee kotisairaanhoidon kuuluvaksi avosairaanhoitoon, jonka potilaskohtaisesta järjestämisestä päättää terveyskeskuksen vastaava lääkäri (Kansanterveyslaki 66/1972). Kunnissa tai kuntayhtymissä, joissa sosiaali- ja terveystoimi on yhdistynyt kotipalvelu ja -sairaanhoito voidaan yhdistää kotihoidoksi. Toiminta voidaan järjestää tuottamalla palvelut itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kotihoito toimii Karviaisen Ikäihmisten palvelulinjassa Geriatriakeskuksessa. Toiminnan sisältö ja resurssit sekä palvelut vahvistetaan vuosittaisen talousarvion ja vuosisopimuksen yhteydessä. Linjan toiminnassa painotetaan vaikuttavaa ja oikea-aikaista palvelutarjontaa, jolla tuetaan ikäihmisen hyvän toimintakyvyn säilyttämistä korkeaan ikään asti. Palvelujen tarkoituksena on tukea ja edistää kotona selviytymistä sekä myöhentää siirtymistä raskaamman hoidon pariin. Kotihoito tarjoaa henkilökohtaista hoitoa ja hoivaa vammaisille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille sekä huolehtii kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä. Palveluja tarjotaan asiakkaan omassa kodissa. Kotihoito toimii pääsääntöisesti arkipäivin. Toimintaa ohjaavat Karviaisen ja Ikäihmisten palvelulinjan toimintaperiaatteet ja -strategiat. Karviaisen Lasten ja nuorten sekä Työikäisten palvelulinjojen kanssa tehdään yhteistyötä. Palvelun ja hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kaikkien palvelulinjojen asiakkaat voivat kuulua kotihoidon palvelun piiriin. Kotihoidon toiminnasta ja kehittämisestä vastaavat ikäihmisten linjan johtaja ja geriatriakeskuspäällikkö sekä lähiesimiestoiminnasta kotihoidon osastonhoitajat. Tiimit toimivat yhteistyössä esimiesten kanssa arvioiden toimintaa ja kehittäen sitä yhteistyössä. Asiakaskohtainen palvelun sisältö suunnitellaan (palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä hosu) ja toteutetaan moniammatillisella tiimityöskentelyllä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Toiminnassa korostuvat asiakkaan voimavarojen tukeminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kuntouttavan työotteen avulla. 1.2. Palvelutarpeen arviointi Karviainen myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa ja sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Kiireellisissä tapauksissa palveluiden tarve on aina arvioitava välittömästi. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on myös vammaisetuuksista annetun lain 9 mukaista eläkettä saavan ylintä hoitotukea saavilla

4 henkilöillä. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta Karviaiseen. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Osastonhoitajat arvioivat palvelutarpeen kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen osalta ja tekevät päätökset. Sosiaaliohjaajat ja veteraanineuvoja arvioivat ja tekevät päätökset asumispalvelu-, omaishoidontuki- ja shl kuljetuspalvelutukihakijoiden kohdalla. Asumispalvelujen arviointi tapahtuu SAS-ryhmän hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle on annettava kirjallinen päätös palvelujen antamisesta tai epäämisestä. Asiakas voi hakea päätökseen muutosta. 1.3 Henkilöstö Henkilöstöön kuuluu osastonhoitajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia sekä palvelukuljettaja. Alueiden esimiehinä toimivat osastonhoitajat. Ikäihmisten linjalla on tavoitteena, että hoitohenkilökunnan koulutustaso on vähintään lähihoitajan tutkinto ja sairaanhoitajien / terveydenhoitajien määrä vastaa tarvetta. Henkilöstöresurssit vahvistetaan vuosittaisen talousarvioin ja vuosisopimuksen yhteydessä. Palveluohjauksesta vastaavat kaksi sosiaaliohjaajaa ja veteraanineuvoja. Lääkäripalvelut ostetaan Työikäisten linjalta. 1.4 Tiimityö Kotihoidon henkilöstöstä on alueellisesti muodostettu tiimejä. Sairaanhoitajat toimivat tiiminsä hoitotyön asiantuntijana. Tiimit tekevät yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa asiakkaan tarpeen mukaan kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. 1.5 Vastuuhoitaja Jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Vastuuhoitaja vastaa ensisijaisesti asiakaslähtöisen ja yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemisestä Kotihoidon Pegasokseen sekä seuraa suunnitelman toteutumista ja arvioi toimintaa yhdessä tiimin muiden jäsenten kanssa. Vastuuhoitaja laatii asiakkaalle myös kotihoitokansion. 2. ASIAKKUUS 2.1 Asiakkaaksi tulo Asiakkaat tulevat kotihoidon palvelujen piiriin Karviaisen vuodeosastoilta, erikoissairaanhoidon sairaaloista ja hoivayksiköistä sekä asiakkaan ja omaisten yhteydenottojen kautta. Uuden asiakkaan osalta ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu aina kotihoidon osastonhoitajaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin puhelimessa palvelujen tarpeesta. Tarvittaessa osastonhoitaja käy palvelutarpeen arviointikäynnillä kotona yksin tai kotihoitotiimin jäsenen /veteraanineuvojan / sosiaaliohjaajan kanssa. Mukana voi

5 olla myös vammais- tai aikuissosiaalityöntekijä. Asiakkaan omaisen tai läheisen mukana olo on toivottavaa. Arvioinnin perusteella asiakas voi saada säännöllistä tai tilapäistä apua ja/tai tukipalveluja. Säännöllisen palvelun piirin tulevalle laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon osastonhoitaja tekee palvelu- ja maksupäätöksen. Kotiutustiimin kehittämisprojektin tavoitteena kehittää kotiutustiimin toimintaa osana tulevaa kotisairaalatoimintaa. Tavoite on saada asiakas/potilassiirrot sujuvammiksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen organisaation sekä ostopalveluyksiköiden välillä. Tiimi osallistuu jatkohoidon ja kotiutuksen suunnitteluun, kotiutuspalavereihin, siirron valmisteluihin ja asiakkaan/potilaan vastaanottamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen oman organisaation sisällä. Tiimi on moniammatillinen työryhmä, jossa on työntekijä jokaisesta kunnasta. Asiakkaiden kotiutumiset tulee ilmoittaa riittävän varhaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen suunniteltua kotiuttamista. Pitkän sairaala- tai hoivayksikön hoitojakson jälkeen kotiuttamisen suunnittelu ajoissa antaa hyvän lähtökohdan kotiutumiselle. Sairaalasta kotiuttamista valmistellaan yhteisillä hoitoneuvotteluilla, arvioivalla kotikäynnillä ja kotihoidon tutustumiskäynneillä. Hoitoneuvottelut toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan/potilaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa. Läheisten aktiivinen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Jo kotihoidon palvelun piirissä oleva asiakas voi kotiutua suoraan häntä hoitavalle tiimille viikon jokaisena päivänä, mikäli palvelun- ja hoidon tarve ei ole oleellisesti muuttunut. Palvelutarpeen muutoksissa arvioidaan tilanne uudestaan. Omaishoidettava voi olla kotihoidon asiakkaana. Asiakkuus huomioidaan silloin omaishoidon palvelu- ja hoitosuunnitelmassa ja se voi vaikuttaa omaishoitajan palkkioon. Kotihoito ei sijaista omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä. 2.2 Palvelu- ja hoitosuunnitelma Asiakkaille laaditaan aina palvelu- ja hoitosuunnitelma (pahosu) ja hoitosuunnitelma (hosu) Pegasokseen. Suunnitelman tavoite on luoda asiakkaalle joustava ja hänen yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne ja hyödynnetään hänen omia voimavarojaan sekä sosiaalisia verkostojaan. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan kaikki asiakkaalle myönnetyt ja hänen muut käyttämänsä palvelut sekä läheisten antama apu. Hosuun eli hoitosuunnitelmaan kirjataan rakenteisen kirjaamisen periaatteiden mukaan asiakkaan hoivan ja hoidon sisältö ja kuvataan hoito hoidollisen päätöksenteon vaiheiden mukaan; hoitotyön ydintiedot: hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitotyön yhteenveto ja hoitoisuus. Suunnitelmia arvioidaan jatkuvasti ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Muutokset tehdään yhteistyössä asiakkaan, hänen hoitoverkostonsa ja läheistensä kanssa. Asiakkaalle tehdään kotihoitokansio. Kotihoitokansioon kerätään keskitetysti ajantasaisia palvelu- ja hoitotietoja asiakkaasta: kansio kerätään mallikansion ohjeiden mukaisesti. Sen tarkoituksena on turvata saumaton tiedon siirto asiakkaan siirtyessä kodista hoitoyksikköön ja sieltä jälleen kotiin sekä henkilöstön vaihtuessa.

6 Mikäli hoitohenkilökunnan sisäänpääsyn kannalta tarvitaan avain, asiakas maksaa teetettävän avaimen. Kotihoito ottaa kuittauksen avaimesta ja vastaa käyttöön luovutetusta avaimesta. Avain palautetaan kun asiakas sitä pyytää tai hoitosuhde päättyy. 2.3 Jatkuvan ja säännöllisen palvelun piirissä olevat asiakkaat Palvelut kohdennetaan pääsääntöisesti asiakkaisiin, joiden toimintakyky on heikentynyt vammasta, sairaudesta tai iästä johtuen ja he tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa selviytyäkseen päivittäisissä perustoiminnoissa. Asiakkaan palvelun tarve tulee olla säännöllistä ja pitkäaikaista. Hoitosuhteen alussa toimintakykyä ja palvelun tarvetta arvioidaan Rava - toimintakykymittarilla ja lisäksi huomioidaan asiakkaan asumisympäristö (kodin sijainti, kunto ja varustetaso, esteetön liikkuminen), sosiaalinen tilanne (yksinasuminen, turvattomuus, omaiset, läheiset), taloudellinen tilanne, psyykkinen tila ja muistin toiminta. Muistihäiriön astetta arvioidaan tarvittaessa MMSE (mini mental state examination) - testin avulla. Jatkuvan ja säännöllisen palvelun piirissä oleville asiakkaille tehdään Rava-mittaus kaksi kertaa vuodessa. Mittauksien avulla seurataan palvelujen oikea-aikaista kohdentumista. 2.4 Tilapäisen palvelun piirissä olevat asiakkaat Määräaikaista, tilapäistä sekä vähäistä kotihoidon apua tarvitsevien asiakkaiden palvelutarve arvioidaan tarkasti. Kotiin annetaan tilapäistä apua vain, jos asiakkaan on kohtuuttoman vaikeata liikkua esimerkiksi terveyskeskukseen. Asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky huomioiden ohjataan hänet julkisten ja/ tai yksityisten palvelujen piiriin. Tilapäisiä palveluja kohdennetaan kotiutettaville asiakkaille. Karviaisen alueella valvotaan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Vain Aluehallintovirastoon (ent. Lääninhallitus) ilmoituksen tehneitä ja hyväksyttyjä palveluntuottajia voidaan suositella asiakkaille. 2.5 Hoitoon sitoutuminen Asiakkaan kanssa pyritään yhteistyössä myönteiseen hoitotulokseen. Verkottuneella työskentelyllä ja hoitoneuvotteluilla etsitään yhteinen näkemys ja selkiytetään vastuut. Tarvittaessa pyydetään lääkärin arvio asiakkaan kyvystä tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä vaarantamatta omaa tai ulkopuolisten turvallisuutta. 3. KOTIHOIDON TOIMINNAN SISÄLTÖ Kotihoidon kaikissa toiminnoissa on lähtökohtana asiakkaan kokonaistilanteen huomioiminen, itsemääräämisoikeuden ja elämänkokemuksen kunnioittaminen sekä asiakkaan ilmaisema palvelutarve. Asiakasta kuunnellaan aidosti läsnä ollen ja palveluiden sisällöstä sovitaan yhteisymmärryksessä. 3.1 Ravitsemuksesta ja nesteiden saannista huolehtiminen Kotihoito auttaa elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyystuotteiden hankinnassa korkeintaan kerran viikossa. Kauppapalvelua kehitetään ja tutkitaan mahdollisuutta

7 tehdä uusia sopimuksia kauppojen kanssa, jotka kotiinkuljettaisivat tavarat. Asiakas maksaa kaupalle ns. keräilypalkkion tai kotiinkuljetuksen sopimuksen mukaisesti. Vihdissä lähikaupan kanssa on jo voimassa oleva sopimus. Kotihoito välittää asiakkaan tilauksen kauppaan. Kaupassa käydään asiakkaan kanssa vain, mikäli se sisältyy palvelu- ja hoito- suunnitelman mukaiseen kuntoutumista edistävään toimintaan. Kotihoito valmistaa tarvittaessa aamiaisen, väli- ja iltapalan. Lounas ja päivällinen lämmitetään tai lounas tuotetaan tukipalveluna. Asiakasta avustetaan aterioinnissa. Neuvotaan asiakkaalle hyvän ravitsemuksen ja nesteiden saannin merkityksen tärkeys. Ravitsemustilan arviointi (MNE) tehdään tarvittaessa ja huomioidaan tulokset ravitsemuksen ohjauksessa. 3.2 Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Asiakasta avustetaan peseytymään, kynsien leikkuussa, parranajossa, hampaiden pesussa ja suun hoidossa sekä tarvittaessa vaipan vaihdossa. Jos asiakkaalla ei ole kotona asianmukaista peseytymistilaa, hänet ohjataan tukipalveluiden piiriin. Samalla selvitetään mahdollisuus asunnon muutostöihin. 3.4 Liikkumisessa avustaminen Arvioidaan, tuetaan ja ohjataan asiakasta turvallisessa liikkumisessa kotona. Kannustetaan asiakasta omatoimiseen liikkumiseen ja toteuttamaan saamiaan liikunta- ja kuntoutusohjeita. Lihaskunnon ylläpitäminen ja tasapainon harjoittaminen vähentävät kaatumisriskiä. Liikkuminen vaikuttaa myös mielenterveyteen ja varmentaa sosiaalista toimintaa. Toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpito tukee asiakkaan kotona asumista. 3.5 Lääkehuolto ja näytteet sekä erityistoiminnoissa ohjaaminen ja avustaminen Kotihoito noudattaa Karviaisen vahvistamaa lääkehoitosuunnitelmaa. Tiimistä vastaava sairaanhoitaja huolehtii tiimin jäsenten lääkehoitovalmiuksien kehittämisestä. Kotihoidossa toteutetaan myönnettyjen lupien puitteissa lääkehoitoa. Erikseen sovittujen asiakkaiden lääkkeet voivat olla kotihoidossa säilytyksessä. Lääkkeitä ei jaeta kotihoidon toimistosta asiakkaille. Asiakas kustantaa itse dosetin, johon lääkkeet jaetaan. Tarvittaessa kotihoito ostaa dosetin asiakkaan maksamana apteekkikäynnin yhteydessä. Asiakas on velvollinen avaamaan apteekkiin tilin. Kotihoidon henkilöstö huolehtii asiakkaan lääkehoidosta niiltä osin kuin asiakas ei siihen kykene tai hän ei saa apua omaisilta/läheisiltä: reseptien uusiminen lääkkeiden nouto apteekista ja vieminen asiakkaan kotiin lääkkeiden jakaminen annostelijaan (dosetti) lääkkeiden päivittäinen annostelu eri muodoissa lääkkeiden ottamisessa avustaminen lääkehoidon vaikutusten seuranta ja tarvittavat toimenpiteet

8 Kotihoidon alueilla siirrytään vaiheittain koneelliseen lääkeannosteluun, joka aloitetaan 2011. Kotihoito huolehtii lääkärin määräämien näytteiden ottamisesta ja kuljettamisesta vain mikäli asiakas ei kykene menemään itse tai omaisen/muun auttamana laboratorioon. Kotihoito avustaa/ohjaa tarvittaessa virtsaamis- ja/tai ulostetoimintoja sekä huolehtii hoitovälineistä (katetrit ja avanteet ym.). 3.6 Korvauksetta jaettavat hoitotarvikkeet Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa voidaan korvauksetta luovuttaa käytettäväksi sairaanhoidon ja omatoimisen selviytymisen kannalta tarpeellisia sairaanhoitotarvikkeita kotihoidon sairaanhoitajan päätöksellä. Erityistarpeista tekee päätöksen kotihoidon osastonhoitaja. Asiakas saa asiasta aina kirjallisen päätöksen. Kotihoito voi viedä käyntien yhteydessä tarvikkeita, mikäli asiakas tai hänen omaisensa eivät kykene noutamaan niitä jakelupisteistä. Kotihoito voi tilata tarvikkeita myös suoraan tavarantoimittajalta kuljetettavaksi suoraan asiakkaan kotiin. Mikäli asiakas haluaa tarvikkeita yli myönnetyn määrän, korvaa hän ne itse. Samoin menetellään jos asiakas haluaa muita kuin myönnettyjä tarvikkeita. Jakelussa noudetaan korvauksetta jaettavien hoitotarvikkeiden ohjeita. 3.7 Siivous ja vaatehuolto Kotihoito huolehtii päivittäisestä kodin yleisestä siisteydestä niiden asiakkaiden luona, jossa kotihoidon henkilöstö käy säännöllisesti useita kertoja viikossa/vuorokaudessa eikä asiakas, hänen omaisensa tai läheisensä voi huolehtia näistä tehtävistä. Tavoitteena on että keittiö, hygieniatilat ja makuuhuone ovat tarkoituksenmukaisessa kunnossa. Yleiseen siisteyteen sisältyy ruokailuastioiden pesu roskien ulosvienti wc- ja pesutilojen siistiminen roskien ja tahrojen poisto lattialta tarvittaessa vuoteen siisteydestä huolehtiminen Kotihoidon osastonhoitaja selvittää mahdollisuuden ohjata asiakas yksityisten palveluntuottajien piiriin. Heille voidaan ohjata mm. suursiivoukset ja ikkunoiden pesut. Asiakas voi ostaa palveluja haluamaltaan taholta. Siivousta voidaan myöntää asiakaskohtaisena harkintana ostopalveluna asiakkaalle vain siinä tapauksessa että asiakkaan taloudellinen tilanne selvitetään perusteellisesti ja maksualennusperusteiden mukaiset perusteet toteutuvat. Mikäli asiakas tai hänen omaisensa eivät pysty huolehtimaan vaatteiden pesusta, voi kotihoidon henkilöstö pestä asiakkaan henkilökohtaisen vaatetuksen ja vuodevaatteet asiakkaan omalla pesukoneella tai asiakkaan talon pesutuvassa. Karviaisen omaa palvelutuotantoa olevia pesuloita voidaan käyttää asiakkaiden henkilökohtaisen vaate-

9 tuksen ja vuodevaatteiden pesuun Nummi-Pusulan ja Karkkilan alueilla, mikäli asiakkaalla ei ole omaa pesukonetta. Suuremmat tekstiilit (verhot, matot yms.) toimittaa asiakas tai asiakkaan omainen pesulaan. Pesulapalvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja. 3.8 Asioiminen (posti, pankki ym.) ja saattajapalvelu Jokapäiväisessä asioimisessa käytetään pääsääntöisesti omaisia tai vapaaehtoistyöntekijöitä. Tilapäistä asiointiapua voidaan myöntää resurssien puitteissa. Saattajapalvelussa kotihoidon työntekijä voi olla mukana lääkärin vastaanotolla silloin, kun se on asiakkaan toimintakyvyn ja lääkärissä käynnin onnistumisen kannalta erityisen välttämätöntä (esim. muistihäiriöiset). Kotihoito ei kuljeta asiakasta. Asiakas maksaa itse kulkemansa matkat. Kotihoito käsittelee mahdollisimman vähän käteistä rahaa. Asiakas on velvollinen avaamaan tilin esimerkiksi ruokakauppaan ja apteekkiin. Kotihoito ei vastaanota eikä käytä asiakkaan maksukortteja. 3.9 Apuvälinehankinta- ja huolto Asiakasta avustetaan apuvälineiden hankinnassa ja ohjataan niiden käytössä. Kotihoito toimii yhteistyössä fysioterapian ja toimintaterapian kanssa. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti arvioi kotikäynneillä apuvälinetarpeen ja vastaa hankinnasta, lainauksesta ja huollosta. 3.10 Kodin muutostyöt Mikäli asiakas tai hänen omaisensa eivät pysty huolehtimaan pienistä muutostöistä kuten tarttumakahvat, kynnyksien poistot ja kulkuluiskien rakentamiset, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti tekee tarvearvioinnin ja toteuttamissuunnitelman. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee asiasta päätöksen. Muutostöiden tavoitteena on toimintakyvyn edistäminen ja kotona asumisen turvaaminen. Fysio- tai toimintaterapeutin tarvearvioinnista lähteneet muutostyöt ovat asiakkaalle maksuttomia. 4 TUKIPALVELUT 4.1 Ateriapalvelu Ateriapalvelua tarvitsevat voivat olla yhteydessä kotihoidon osastonhoitajiin. Palvelun myöntämisen ehtona on heikentynyt toimintakyky niin, että asiakas ei pysty huolehtimaan kaupassakäynnistä ja ruuan valmistuksesta/lämmityksestä eikä hän saa niihin muualta apua. Ateriapalvelu voi olla kotiin kuljetettu annos tai toimipisteessä tapahtuva ruokailu. Erityisruokavaliot huomioidaan. Kotihoidon osastonhoitaja tekee päätöksen ateriapalvelujen myöntämisestä (max yksi ateria/vrk). Myönnetystä palvelusta asiakas saa kirjallisen päätöksen kotiin.

10 Toimipisteruokailu on mahdollista seuraavissa toimipisteissä; Karkkilassa Palvelukeskus, Nummella Niilonpirtti, Pusulassa terveyskeskus, Vihdin kirkonkylällä Hopearinne ja Nummelassa Terveyskeskuksen ruokala sekä Kaarikeskus. Karviainen ostaa tarvittavat ruoka-annokset peruskunnilta ja yksityisiltä palvelutaloista. Ateriapalvelu laskutetaan asiakkaalta kuukausittain jälkikäteen saatujen annosten kappalemäärän mukaisesti. 4.2 Päivätoiminta Asiakkaaksi hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä kotihoidon osastonhoitajaan, joka tekee päätöksen asiasta. Päivätoiminnan tarkoituksena on tuottaa palveluita, jotka tukevat kotona selviytymistä ja omaisten jaksamista. Omaishoitajilla on mahdollisuus pitää vapaapäivä hoidettavan osallistuessa toimintaan. Päivittäisessä ohjelmassa painotetaan virkistystä, kuntoutusta, toimintakyvyn ylläpitämistä ja sosiaalista yhdessäoloa. Päivän aikana on mahdollisuus saunomiseen. Toimintaan voi osallistua kerran viikossa. Myös tilapäinen osallistuminen on mahdollista, mikäli päivätoiminnassa on tilaa. Päivän aikana tarjotaan aamiainen, lounas ja päiväkahvi. Kuljetus on järjestetty tarvitseville omana kuljetuksena tai ostopalveluna. 4.3 Kuljetuspalvelutuki Sosiaalihuoltolain ja asetuksen (607/1983) mukaan kunta voi järjestää kuljetuspalvelua tukemaan ja edistämään sosiaalipalvelujen tarpeessa olevan asiakkaan omatoimista suoriutumista. Tuen myötäämisen edellytyksenä on heikentynyt toimintakyky. Palvelu on tarkoitettu henkilölle, jolla on vaikeuksia liikkumisessa, mutta joka ei kuitenkaan ole vaikeavammainen. Asuinpaikka lähimmästä taajamasta vaikuttaa tuen myöntämiseen kuten myös hakijan bruttotulot. Kuljetuspalvelutukea haetaan hakulomakkeella, johon liitteeksi tarvitaan hakijoilta lääkärintodistus. Hakemuksen saa sosiaaliohjaajalta tai sen voi ladata sähköisesti. Hakemus palautetaan sosiaaliohjaajalle, joka tekee päätöksen kuljetustuen myöntämisestä tai hylkäämisestä. Kuljetus tapahtuu taksilla tai palvelukuljettajan toimesta. Kotihoito ei kuljeta asiakkaita. Kuljetuspalvelua myönnetään vuotuisen talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. 4.4 Turvapuhelin Turvapuhelimen tarvitsija tai hänen edustajansa ottaa yhteyttä alueen kotihoidon osastonhoitajaan, joka tekee palvelutarpeen arvioinnin yhteydenonton perusteella.

11 Turvapalvelun myöntäminen perustuu asiakaskohtaiseen tarveharkintaan. Turvapuhelin myönnetään kun asiakas kokee sairaudesta tai vammasta johtuvaa turvattomuutta tai toimintakyky on alentunut. Myös sairaalasta kotiuduttua voidaan tarvita ympärivuorokautista turvapalvelua. Päätös voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Palvelun myöntämisen edellytys on myös, että asiakkaalla on kyky käyttää laitetta. Jos asiakkaan kyky käyttää ja ymmärtää turvapuhelimen käyttötarkoitusta ja laitteiden toimintoja muuttuu, myönnetty turvapalvelu voidaan lopettaa. Asiakasta kohden myönnetään yksi turvapuhelin vakituiseen kotiosoitteeseen, mutta samassa taloudessa asuvilla henkilöillä voi olla samaan laitteeseen liitettynä kaksi hälytintä samassa osoitteessa. Mahdolliset lisälaitteet (palo-, häkä-, ovi- tai hellahälytin) asiakas maksaa itse palveluntuottajalle. Poikkeustapauksissa asiakaskohtaisen harkinnan perusteella/maksualennusperusteiden mukaisesti Karviainen voi vuokrata lisälaitteet palvelun tarjoajalta. Kun yksin asuvan asiakkaan bruttotulot ylittävät 1.700 /kk, ohjataan hänet ostamaan suoraan palvelut turvapalveluiden järjestäjältä. Pariskunnan bruttotuloraja on 2.500 /kk. Tuloraja koskee uusia asiakkaita. Turvapuhelimen myöntämisessä noudetaan Karviaisen yhtymähallituksen 27.5.2010 66 päätöstä. 4.5 Kuntouttavat intervallit Intervallijakso voidaan myöntää akuuteissa tai traumaattisissa kriisitilanteissa, sairaalasta kotiutuksen yhteydessä tai hoitoon osallistuvan omaisen ollessa tilapäisesti estynyt auttamistehtävissä. Perusteena voi olla myös tilapäinen ympärivuorokautinen hoidon ja hoivan tarve. Intervallijakso voi tukea asiakkaan kotona asumista ja myöhentää asumispalveluun tai laitoshoitoon siirtymistä. Intervallijaksot ovat määrärahasidonnaisia ja tarveharkintaan perustuvia. Osastonhoitaja tai kotiutustiimi voi myöntää kuntouttavia intervallijaksoja yksityisiin palvelutaloihin tai Karkkilan palvelukeskukseen. Intervallijaksot sovitaan palveluntuottajan kanssa. Yksityisille palveluntuottajille tehdään aina maksusitoumus. Sosiaaliohjaaja huolehtii kuukausipalkkiota saavien omaishoitajien hoidettavien lakisääteisistä vapaapäiväjärjestelyistä ja mahdollisesti tarvittavista lisävuorokausista. Omaishoidettavien lisävuorokausia voidaan myöntää kun omaishoitaja on sairaana tai kuntoutuksessa. 5. ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautetta kerätään sekä jatkuvana että joka toinen vuosi tehtävänä kyselynä. Asiakaspalautteet käydään läpi esimiehen johdolla tiimeissä ja toimintaa tarkastellaan saadun palautteen pohjalta.

12 6. ASIAKASMAKSUT Asiakasmaksuja peritään Kuntayhtymän hallituksen päätöksien mukaisesti. Asiakasmaksujen alennuksesta tai vapauttamisesta noudatetaan Kuntayhtymän hallituksen hyväksymiä perusteita. 7. HOITOON OHJAUS RAVA INDEKSIN AVULLA indeksin arvot 1,29 1,49 1,50 1,99 2,00 2,49 2,50 2,99 3,00 3,49 3,50 4,02 rava avun tarve luokka 1 -täysin tai lähes omatoiminen - satunnainen hoidon tarve 2 - ajoittainen hoidon / tuen tarve - tuettu hoito 3 - toistuva hoidon/tuen tarve - valvottu hoito 4 - lähes jatkuva hoidon/tuen tarve - valvottu hoito 5 - jatkuva hoidon /tuen tarve - tehostettu hoito 6 - jatkuva hoidon/tuen tarve - täysin autettava suositeltava sijoituspaikka - koti, itsenäinen asuminen / tukiverkosto/ mahd. tukipalveluja / tilapäinen kh tai tunnit alle 5h/kk - koti, itsenäinen asuminen /tukiverkosto / kh + tukipalvelut, 5-10 h/kk - ei-ympärivrk asumispalvelu -koti, tukiverkosto/ säännölliset kh + tukipalvelut, 10-20 h/kk tai 20-30 h/kk - ei-ympärivrk asumispalvelu -koti, tukiverkosto/ säännölliset kh + tukipalvelut, 20-30 h/kk tai 30-40 h/kk - ei-ympärivrk asumispalvelu - omaishoidontuki 3 luokka -koti, tukiverkosto/ säännölliset kh + tukipalvelut, yli 40 h/kk - ympärivrk asumispalvelu - laitoshoito - omaishoidontuki 2 luokka -koti, tukiverkosto/ tehostettu ja säännöllinen kh + tukipalvelut, yli 40 h/kk - ympärivrk asumispalvelu - laitoshoito - omaishoidontuki 1 luokka 8. IKÄIHMISTEN NEUVONTAPALVELU Sosiaaliohjaajat ja veteraanineuvoja vastaavat ikäihmisten ja heidän omaisten yleisestä neuvonnasta ja ohjauksesta. Lisätietoja voi saada vanhuksien palveluista tai jättää pyynnön palvelutarpeen arvioinnista.

13 Kotihoidon toimintaa täydentävät: Asiakkaaksi ohjautuminen (prosessikuvaus) Hoitoon ohjaus rava-indeksin avulla Talousarvio ja vuosisopimukset peruskuntien kanssa Kotihoidon asiakasmaksut ja alennusperusteet Ohjeet korvauksetta jaettavista hoitotarvikkeista Lääkehoitosuunnitelma Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelutuki Omaishoidontuki