1 SUUNNITELMA 2.12.2015 Karstulan kunnan lomituspalvelukeskuksen toiminnan sopeuttamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt vuonna 2016 ja työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 TAUSTA Tässä asiakirjassa määritellään Karstulan kunnan lomituspalvelukeskuksen toiminnan sopeuttamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt vuonna 2016. Asiakirja sisältää ne suunnitelmat ja toimenpiteet, joita Karstulan kunta tekee lomituspalvelukeskuksen henkilöstön työllistymisen tukemiseksi toteuttaessaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvia toimenpiteitä. 2 TOIMENPITEIDEN PERUSTEET Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat muutokset lomituspalvelulakiin ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn. Lainvalmistelu liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä joulukuussa 2015. Laki on tarkoitus vahvistaa 31.12.2015 mennessä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Lakimuutosten valmisteluvaiheessa pyydettiin lausuntoja mm. niiltä kunnilta, joilla on toimeksiantosopimus toimimisesta Melan paikallisyksikkönä. Karstulan kunnanhallitus vastasi lausuntopyyntöön kokouksessaan 12.10.2015 193. Vastausta valmisteltaessa arvioitiin tarkemmin, millaisia vaikutuksia esitetyillä lakimuutoksilla olisi Karstulan paikallisyksikön toimintaan lomituspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tällöin todettiin, että 1.1.2016 voimaan tuleviksi esitetyt lomituspalvelulain muutokset edellyttäisivät lomituspalvelukeskuksen henkilöstöä koskevia toimenpiteitä kuten osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista tuotannollisista syistä. Muutokset olisivat niin merkittäviä, että ne edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Lomituspalvelulakiin esitetyt muutokset vähentäisivät lomituspalvelujen tarvetta ja muuttaisivat annettavan palvelun sisältöä. Lakimuutoksilla mm. rajattaisiin lomituspalveluihin oikeutettujen joukkoa, muutettaisiin sijaisapuperusteita ja sijaisavun kestoa, tarkennettaisiin lomituspalvelut koskemaan välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä ja korotettaisiin lomituspalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Lomituspalvelujen tarpeeseen vaikuttaa myös maatalouselinkeinon rakennekehitys. Lomituspalveluja käyttävien maatalousyrittäjien ja tilojen määrä on alueella jatkuvasti vähentynyt 5-7 % vuosittain. Tuotettavien lomituspäivien määrä on vastaavasti vähentynyt 4-8 % vuosittain. Aiempina vuosina toteutuneeseen rakennekehitykseen on pystytty
2 vastaamaan henkilöstön vähenemisellä luontaisen vaihtuvuuden kautta. Lomituspalvelukeskuksen tämänhetkisestä henkilöstörakenteesta ennustettava vaihtuvuus lienee kuitenkin selvästi vähäisempää. Jos esitetyt lakimuutokset tulevat voimaan ja rakennekehitys jatkuu aiempien vuosien kaltaisena, vuonna 2016 Karstulan lomituspalvelukeskuksessa tuotetaan arviolta 6 500 lomituspäivää vähemmän kuin vuonna 2015. Muutokset olisivat pysyviä, joten työnantajalla olisi pysyvä tarve sopeuttaa lomituspalveluja tuottavan henkilöstön määrä vastaamaan palvelutarvetta. Arvion mukainen tuotettavien lomituspäivien vähenemä tarkoittaisi lomituspalvelujen tuottamisessa tarvittavaan työpanokseen noin 20 henkilötyövuoden vähentämistä ja samalla lomittajien työaikojen tarkastelua. Lomituspäivien väheneminen vaikuttaa myös hallinnon resurssia ja työpanoksen tarvetta vähentävästi. Lakimuutoksen käsittelyn ja täytäntöönpanon aikataulu on erittäin haasteellinen ja aiheuttaa vuodenvaihteeseen 2016 tilanteen, jossa työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet. Lakimuutoksista johtuen päätöksiä yrittäjien vuosilomaoikeudesta saa tehdä vasta 1.1.2016 alkaen. Samaten lomittajien työvuorosuunnittelua tammikuulle 2016 pitäisi tehdä joulukuussa 2015 siinä vaiheessa, jossa lakimuutoksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken ja 1.1.2016 voimaan tuleviksi esitettyjen lakimuutosten toteutuminen on vielä epävarmaa. 3 YHTEISTOIMINTAMENETTELY 3.1 Neuvotteluvelvoitteet Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 ja 5 :ien mukaisesti: Ennen kuin työnantaja päättää henkilöstön osa-aikaistamisista, lomautuksista tai irtisanomisista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi ainakin niiden kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintalain 9 :n mukaisesti: Tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työ- ja elinkeinoviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoiman vähentämisestä on säädetty tai virka- ja työehtosopimuksissa sovittu. Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisia työvoimapalveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämisessä.
3 3.2 Neuvottelut ja niistä tiedottaminen Työnantajan neuvotteluesitys lomituspalvelukeskuksen koko henkilöstöä koskevasta yhteistoimintamenettelystä annettiin 13.10.2015. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 21.10.2015 kunnan yhteistyötoimikunnassa, joka on yhteistoimintalain 14 :ssä tarkoitettu toimielin. Yhteistyötoimikunnan kokoukset on pidetty 21.10.2015, 9.11.2015, 23.11.2015 ja 7.12.2015. Yhteistyötoimikunnan kokouksiin osallistujat: työnantajan edustajina kunnanhallituksen henkilöstöjaoston jäsenet, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö työntekijöiden edustajina kuntaan nimetyt pääluottamusmiehet asiantuntijoina kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja työterveyshuollon edustaja toimialan asiantuntijana lomituspalvelujohtaja. Henkilöstölle tiedotettiin yhteistoimintaneuvottelujen etenemisestä ja sisällöstä erillisissä tiedotustilaisuuksissa 11.11.2015 Karstulassa ja 12.11.2015 Pihtiputaalla. Lisäksi henkilöstölle postitettiin kaksi kirjallista tiedotetta, jotka lähetettiin 13.10.2015 ja 23.10.2015. Yhteistoimintaneuvottelut päättyvät yhteistoimintalain 13 :n mukaisesti aikaisintaan kuuden viikon kuluttua neuvottelujen alkamisesta lukien. Neuvottelut on määrä saada päätökseen 7.12.2015. Henkilöstölle järjestetään asiaa koskeva tiedotustilaisuus 9.12.2015 yhteisen koulutuspäivän yhteydessä. Samalla henkilöstölle jaetaan tiedoksi tämä asiakirja. 4 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET PERUSTELUINEEN 4.1 Lomitushenkilöstön lyhytaikainen lomautus Lomittajien työvuorosuunnittelua tammi-helmikuulle 2016 tehdään tilanteessa, jossa lakimuutoksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, 1.1.2016 voimaan tuleviksi esitettyjen lakimuutosten toteutuminen on vielä epävarmaa, ja paikallisyksikkö saa alkaa tehdä päätöksiä yrittäjien vuoden 2016 vuosilomaoikeudesta vasta 1.1.2016 alkaen. Vuosiloman hakemiseen liittyvät aikatauluepäselvyydet aiheuttavat todennäköisesti sen, että yrittäjien vuosiloman hakuaikaa jatketaan ainakin 31.12.2015 saakka, mahdollisesti jopa 15.1.2016 saakka. Tavoitteena on, että vuoden 2016 vuosilomapäätökset saataisiin paikallisyksikössä tehdyksi 31.1.2016 mennessä. Vuosilomahakemusten mahdollinen puutteellisuus ja tähän liittyvät täydennyspyynnöt voivat hidastaa käsittelyä. KVTES luku III 30 mom. 2 mukaisesti työnantajan tulee saattaa työvuoroluettelo kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Lomittajien työvuorosuunnittelua tasoittumisjaksolle 21.12.2015-17.1.2016 (viikot 52-2) tehdään jo joulukuussa 2015 viikolla 50, jolloin työnantajalla ei ole riittävästi tietoa tammikuussa 2016 toteutuvista vuosiloma- ja
4 sijaisapulomituksista, jotta kaikille lomittajille voitaisiin varmasti taata työmahdollisuus. Samaten lomittajien työvuorosuunnittelua tasoittumisjaksolle 18.1.2016-14.2.2016 (viikot 3-6) tehdään heti tammikuun 2016 alussa viikolla 1, jolloin päätöksenteko vuoden 2016 vuosilomaoikeuksista on vasta päästy aloittamaan. Työnantajan edellytykset tarjota työtä tammi-helmikuussa 2016 ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää tälle ajalle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työnantajalla on tarve lomitushenkilöstön lyhytaikaisiin lomautuksiin tammi-helmikuussa 2016 viikoilla 2-6. KVTES luku VIII 2 mukaan työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitus annetaan koko lomitushenkilöstölle 9.12.2015 tiedotustilaisuuden yhteydessä. Lomautusilmoitukseen kirjataan toimintaohjeet työttömyysturvan hakemiseksi ja menettelytavat tilanteisiin, joissa tilapäisesti ilmaantunutta työtä tarjotaan jo lomautetuille. Lomautusilmoitus annetaan tiedoksi Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistolle. Viikkojen 2-6 työvuorosuunnittelussa tiedossa oleviin työkohteisiin osoitetaan kuhunkin kohteeseen ammattitaidoltaan sopivin lomittaja. Ellei viikkojen 2-6 työvuorosuunnittelussa ole tiedossa lomittajalle soveltuvaa työkohdetta, työnantaja pyrkii lomautuksen sijaan antamaan tasoittumisjaksolle kuluvan lomavuoden pitämättömiä vuosilomapäiviä. Vuosiloman antamisessa noudatetaan KVTES luku IV 10 määräystä, jonka mukaan loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Työnantajan on tarjottava lomautettavalle sellaista muuta työtä tai tehtävää (esim. sijaisuuden hoitamista), johon hänet voidaan kohtuudella ammattitaitonsa ja kykyjensä perusteella sijoittaa, ja joka on työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai jota ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen ennen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana. Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä lomautettavista pystyisivät tekemään tarjolla olevaa muuta työtä ja keille sitä on tällä perusteella tarjottava. 4.2 Pysyvä työpanoksen vähentäminen 1.1.2016 voimaan tuleviksi esitetyt lakimuutokset ja samanaikainen maatalouselinkeinon rakennemuutos toisivat työnantajalle tarpeen sopeuttaa lomituspalveluja tuottavan henkilöstön määrä vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Työnantajan edellytykset tarjota lomitustyötä olisivat tuotannollisista syistä olennaisesti ja pysyvästi vähentyneet. Arvioitu noin 6 500 tuotettavan lomituspäivän vähenemä tarkoittaisi lomituspalvelujen tuottamisessa tarvittavaan työpanokseen noin 20 henkilötyövuoden vähentämistä ja samalla lomittajien työaikojen tarkastelua. Lomituspäivien väheneminen vaikuttaa myös hallinnon resurssia ja työpanoksen tarvetta vähentävästi.
5 Henkilöstön työpanoksen vähentämisen tarve tarkentuu lopullisesti tammikuussa 2016, mikäli esitetyt lomituspalvelulain muutokset tulevat voimaan 1.1.2016. Lakiin perustuvia päätöksiä yrittäjien vuoden 2016 vuosilomaoikeuksista tehdään tammikuun 2016 aikana ja samalla tarkentuvat tiedot vuoden 2016 aikana tuotettavien lomituspäivien määrästä ja niiden tuottamisessa tarvittavasta työpanoksesta. Arvioitu noin 20 henkilötyövuoden vähentäminen toteutettaisiin puoliksi henkilöstön irtisanomisina ja puoliksi henkilöstön osa-aikaistamisina. 4.3 Työpanoksen vähentäminen irtisanomisina Noin 10 henkilötyövuotta vähennettäisiin lomitushenkilöstön irtisanomisina taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Irtisanomisajat määräytyvät KVTES luku VIII 5 mom. 1 mukaan. Työnantajan irtisanoessa työntekijän työsopimuksen, irtisanomisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1 vuoden 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut yli 1 mutta enintään 4 vuotta 2 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta 4 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta 6 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli 12 vuotta keskeytyksettä. Irtisanomisissa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavia periaatteita: Viimeksi irtisanotaan toiminnalle tärkeitä työntekijöitä, joilla on monipuolisin ammattitaito ja jotka työllistyvät hyvin lomituspalvelua tarvitsevien tilojen työtehtäviin. Viimeksi irtisanotaan maatalouslomittajan työssä osan työkyvystään menettäneitä työntekijöitä. Työvoiman vähentämisjärjestyksessä huomioidaan myös lomituspalvelujen piiristä poistuvien tilojen maantieteellinen sijainti ja lomittajien sijainti suhteessa niihin. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrään ja työsuhteen kestoaikaan. Raskaana ja perhevapaalla olevan työntekijän erityissuojasta on määräykset työsopimuslain 7 luvun 9 :ssä. Myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on laki- ja sopimusmääräyksiä. Työvoiman vähentämisjärjestyksestä ja vähennettävistä henkilöistä päättää kunnanhallitus lomituspalvelujohtajan esityksestä. Irtisanomisaikana on työssäolovelvoite paitsi silloin, jos saa irtisanomisaikana uuden työn tai lähtee työ- ja elinkeinopalvelujen aktiivitoimenpiteisiin (esim. koulutus). Ellei työntekijä halua noudattaa työssäolovelvoitetta irtisanomisajalla, KVTES luku VIII 5 mom. 3 mukaisesti työntekijän pyynnöstä voidaan noudattaa lyhempää irtisanomisaikaa. Työnantaja kartoittaa mahdollisen irtisanomisprosessin aikana työsopimuslain 7 luvun 4 :n mukaisesti mahdollisuudet työllistää henkilö Karstulan kuntaan.
6 Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyy ns. takaisinottovelvollisuus, mikäli yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitaan työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt (työsopimuslaki 6 luku 6 ).
7 4.4 Työpanoksen vähentäminen osa-aikaistamisina Noin 10 henkilötyövuotta vähennettäisiin lomitushenkilöstön osa-aikaistamisen kautta. Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen pysyvästi osa-aikaiseksi irtisanomisaikaa noudattaen niissä tapauksissa, joissa on olemassa työnantajan toimintaan liittyvä taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste. Koska kyseessä on työsuhteen ehtojen merkittävä muutos, osa-aikaistamisessa on noudatettava KVTES luku VIII 5 mom. 1 mukaisia irtisanomisaikoja. Lomitushenkilöstön työsuhteet muutettaisiin osa-aikaisiksi siten, että työaika on enintään 78,43 % täydestä työajasta. Tällöin lomittajan työaika neljän viikon tasoittumisjaksossa on 120 tuntia. Mikäli lomittaja on jo ollut osa-aikatyössä tätä pienemmällä työajalla, työsuhde ei muuttuisi. Työntekijällä on mahdollisuus saada soviteltua työttömyyspäivärahaa tilanteessa, jossa työnantaja yksipuolisesti osa-aikaistaa työsuhteen ja työaika on enintään 80 % alalla kokoaikaisesti toimivan työajasta. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyötä tekeville. Jos työsopimus on tehty työntekijän aloitteen ja toiveiden mukaisesti osa-aikaiseksi tai työntekijä on muutoin saattanut työnantajan tietoon, ettei hän ole kiinnostunut työaikansa lisäämisestä, työnantajalla ei ole lisätyön tarjoamisvelvollisuutta. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikatyöntekijälle ohittaa työn tarjoamisvelvollisuuden työntekijöille, jotka työnantaja on irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä eli ns. takaisinottovelvollisuuden (työsopimuslaki 6 luku 6 ). 5 TOIMINTAPERIAATTEET TYÖLLISTYMISEN TUKEMISESSA Työnantajan yleisenä toimintaperiaatteena on tukea työntekijöitään mahdollisissa irtisanomistilanteissa. Julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työnhakupalvelua, työnvälitystä, ammatillista työvoimakoulutusta, työkokeilua sekä muita ammatillisia valmiuksia kehittäviä palveluita sekä yleistä työnhakuun liittyvää neuvontaa. Julkisia työvoimapalveluita ovat: Työnvälitys Oma asiointi -verkkopalvelut www.te-palvelut.fi TE-toimiston asiakaspäätteet ja verkkoneuvojat Urasuunnittelu ja ammatinvalinnanohjaus Työllistymistä edistävät palvelut, esim. työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, työ- ja koulutuskokeilu Tuettu työ, esim. starttiraha, oppisopimus Kansainväliset työvoimapalvelut Työlinja, valtakunnalliset puhelinpalvelut Aloittavan yrittäjän palvelut ja starttiraha
8 Matka- ja muuttokustannusten korvaus (työttömälle työnhakijalle) Työttömyysturvan vireille laitto. Työnantaja toimittaa tämän asiakirjan Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon ja on yhteydessä muutosturva-asiantuntijaan neuvotellakseen mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Muutosturva-asioissa yhteyshenkilönä toimii Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston muutosturva-asiantuntija Jaakko Routavaara. Irtisanottaville järjestetään tiedotustilaisuus muutosturvasta ja työ- ja elinkeinotoimiston palveluista. Lisäksi he saavat asiasta kirjallista materiaalia. 5.1 Työllistymissuunnitelma ja työttömyyspäivärahan korotusosa (KELA) / työttömyyspäivärahan korotettu ansio-osa (työttömyyskassa) Irtisanottu on oikeutettu henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaan, mikä tehdään yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijan kanssa. Työllistymissuunnitelma sisältää työvoimaviranomaisen ja työntekijän kanssa yhdessä sopimia tarpeellisia palveluita ja toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi ja se on velvoittava. Työllistymissuunnitelma edellyttää rekisteröitymistä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömyyspäivärahan korotusosaa / työttömyyspäivärahan korotettua ansio-osaa voidaan maksaa aikaisintaan työttömyyden alkamisesta lukien, enintään 200 päivältä työllistymistä edistävien palveluiden ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. 5.2 Työllistymisvapaa Työnantaja antaa taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle pyynnöstä irtisanomisaikana työllistymisvapaata, jonka pituus riippuu irtisanomisajan pituudesta. Vapaata voi pitää myös työpäivän osina. Työllistymisvapaan edellytyksistä säädetään työsopimuslain 7 luvun 12 :ssä, viranhaltijalain 8 luvun 37 a :ssä ja sovellettavassa virka- ja työehtosopimuksessa. Työllistymisvapaan pituudet ovat seuraavat: Työllistymisvapaan pituus yhteensä enintään Irtisanomisaika Työsuhteen kesto 5 työpäivää enintään 1 kk alle 4 vuotta 10 työpäivää 2-4 kk 4-12 vuotta 20 työpäivää yli 4 kk yli 12 vuotta Työllistymisvapaata voi käyttää osallistumiseen työllistymissuunnitelman laadintaan ja työnhakuun, mikäli toimenpiteistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa (esim. omatoiminen työnhaku, työhönottohaastattelu, työ- ja elinkeinotoimistossa asiointi, osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston tarjolla oleviin työnhaku- ja uravalmennuksiin, osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluun tai uudelleensijoittumisvalmennukseen). Muihin tarkoituksiin työllistymisvapaata ei voi käyttää.
9 Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. 5.3 Muu työnantajan tuki Työnantaja selvittää mahdollisuutensa uudelleensijoittumista ja oman yrityksen perustamista tukevien koulutuspalvelujen ostamiseen. 6 PALVELUSSUHDEASIAT 6.1 Menettelytavat irtisanomistilanteissa Irtisanomisilmoitus toimitetaan mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työnantaja lähettää irtisanomisilmoituksen kirjattuna kirjeenä työnantajan rekisterissä olevaan osoitteeseen. Irtisanomistilanteessa työntekijä voi pyytää paikalle haluamansa tukihenkilön (esim. luottamusmies). Työntekijöitä informoidaan oikeudesta työllistymissuunnitelmaan. Työ- ja elinkeinotoimiston muutosturva-asiantuntijan kanssa sovitaan pidettäväksi tiedotustilaisuus työnsä menettäville muutosturvasta ja työ- ja elinkeinotoimiston palveluista. Työnantaja pyytää tarvittaessa Kuntien eläkevakuutuksen edustajan kertomaan eläkeasioista erillisessä infotilaisuudessa. 6.2 Työterveyshuolto Työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle odotettavissa olevista muutoksista työterveyshuollon tuen varmistamiseksi. Työterveyshuollon palvelut ovat mahdollisissa irtisanomistilanteissa henkilöstön käytettävissä samoin edellytyksin kuin yleensäkin henkilöstöllä palvelussuhteen päättymiseen saakka. Irtisanottaville tarjotaan mahdollisuutta terveystarkastukseen ja henkilökohtaisten terveyspalvelujen jatkojärjestelyjen selvittelyyn työn päättyessä. 6.3 Muut palvelussuhdeasiat Henkilöstöetuudet ovat pääsääntöisesti voimassa palvelussuhteen päättymiseen saakka lukuun ottamatta tilannetta, jossa henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Matkapuhelin, avaimet sekä muut käytössä olleet työnantajan työvälineet luovutetaan viimeistään palvelussuhteen päättymispäivänä.
10 Työvuorosuunnitelmat tulee suunnitella siten, että työaika tasoittuu säännölliseen työaikaan palvelussuhteen päättymiseen mennessä. Vuosilomien ja säästövapaiden osalta noudatetaan KVTES:n määräyksiä. Palkka maksetaan palvelussuhteen päättyessä samoina säännönmukaisina palkanmaksupäivinä kuin palvelussuhteen kestäessä.