HÄMEENKYRÖN SEURAKUNTA

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNTA TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kn 120 /2011 Kv /2011

TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Sisällysluettelo: Yleinen taloudellinen tilanne 1 Yleiskatsaus vuoden 2012 talousarvioon ja 2012-2014 1 toiminta- ja taloussuunnitelmaan Talousarvion täytäntöönpano ja määrärahojen käyttöohjeet 2 Käyttötalousosa 7 Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat kullekin tehtäväalueelle. Tuloslaskelmaosa 82 Tuloslaskelmaosa ilmaisee seurakunnan toiminnan taloudellisen tuloksen. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuinen tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, mahdollisiin korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmaosa osoittaa myös sen, kuka seurakunnan toiminnan rahoittaa ja millä se rahoitetaan. Tuloslaskelma siis ilmaisee paljonko toiminnasta rahoitetaan perittävillä maksuilla ja paljonko seurakuntalaisten maksamalla kirkollisverolla. Rahoitusosa 87 Rahoitusosan tehtävänä on osoittaa, kuinka paljon vuotuisen tulorahoituksen lisäksi tarvitaan pääomarahoitusta investointeihin ja mahdollisiin lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai vaihtoehtoisesti rahoitusosa osoittaa kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään tai katetaan. Investointiosa 89 Investointiosa osoittaa rakentamiseen tai muihin pitkävaikutteisiin hankkeisiin liittyvät määrärahat. Investointiosaan sisällytetään vain sellaiset hankkeet ja hankinnat, jotka on tarkoitus aktivoida eli kirjata taseeseen ja saattaa näin poistolaskennan piiriin. Hautainhoitorahaston talousarvio 91

YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Seurakuntien vuoden 2012 talousarvion valmistelun perusteiden arvioiminen on tänä syksynä erityisen vaikeaa. Selvää kuvaa tulevasta talouden kehityksestä ei käytännössä kukaan kykene antamaan, sillä sekä Suomen että kansainvälisessä taloudessa on tällä hetkellä aikaisempaa useampia epävarmuustekijöitä. Rahoitussektorin vuoden 2008 ja 2009 kriisi tasoittui ja talous oli siirtymässä lähemmäksi normaalitilannetta. Aivan viime aikoina pankkien lainanantoedellytykset ovat kuitenkin heikentyneet, ja pankkien välinen korko on noussut. Pankkien keskinäinen luottamus on heikentynyt ja tämän seurauksena kaikkia yritysten rahoitustarpeita ei kyetä järjestämään. Se johtaa investointien lykkääntymisiin, eikä esimerkiksi uusia työpaikkoja synny yhtä paljon kuin paremmassa rahoitustilanteessa. Tällä on välittömät vaikutukset yhteisö- ja kirkollisveron tuottoihin. Paikalliset erot seurakuntien talouden kehityksessä ovat suuria. Verotulokehitys 2012-2014 Talouden kasvu on aiempaa hitaampaa. Seurakunnille tämä tarkoittaa sitä, että on varauduttava yhteisö- ja kirkollisverotuotoissa vähäiseen kasvuun useiksi vuosiksi. Inflaation ennustetaan olevan noin 2 prosenttia. Korkojen ei odoteta nousevan. Hämeenkyrön seurakunnan kirkollisverokertymän on arvioitu jäävän vuonna 2012 hieman alle kuluvan vuoden 2011 kertymän. Osuuden yhteisöveron tuotosta odotetaan kasvavan 5 % kuluvaan vuoteen verrattuna. VUODEN 2012 TALOUSARVION JA 2012-2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISKATSAUS Toiminnan ja talouden suunnittelu ei ole päämäärä sinänsä, vaan sen tehtävänä on auttaa seurakuntaa toteuttamaan perustehtäväänsä ja selviytymään käsillä olevista ja tulevista haasteista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hämeenkyrön seurakunnan talousarvio vuodelle 2012 on laadittu noudattaen kirkkohallituksen ohjeistusta kustannusten kohdentamisesta. Kustannusten kohdentamisen tavoitteena on saada esiin tieto, miten voimavarat jakautuvat kirkon perustehtävien kesken, joita ovat seurakunnallisen toiminnan ja hautaustoimen tehtäväalueet. Yleishallinnon ja kiinteistötoimen tehtäväalueet ovat seurakunnan tukipalveluita, joiden tehtävänä on mahdollistaa perustehtävien suorittaminen. Kustannusten kohdentaminen tarkoittaa henkilöstö-, kiinteistö-, pääoma-, hallinto-, verotus- ja keskusrahastomenojen jakamista seurakunnan perustehtäville aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palkkakustannusten jako sivukuluineen käsitellään ns. ulkoisena, sitovana eränä ja kiinteistö-, pääoma- ja hallintomenojen kohdennus työalalle tapahtuu ns. sisäisenä eränä. Sisäinen korko: Käyttöomaisuuteen sidotulle pääomalle lasketaan sisäinen korko, euribor 12 kk 31.12. Sisäisten korkojen erät on kirjattu käyttöomaisuuden varsinaiselle tehtäväalueelle sisäisenä korkomenona ja rahoitusosaan sisäisenä korkotulona. Sisäinen vuokra: seurakunnan käyttökiinteistöjen menot on jaettu käyttöneliöiden tai käyttökertojen mukaisessa suhteessa hallinnon, seurakunnallisen toiminnan sekä hau-

taustoimen tehtäväalueille sisäisenä vuokrakuluna. Kiinteistöille erät on merkattu sisäisenä vuokratulona. Hallintomenojen kohdennus: Hallintomenot on kohdennettu vyöryttämällä seurakunnan perustehtäville näiden välittömien menojen mukaisessa suhteessa. Erät on kirjattu sisäisten vyörytysten tileille tehtäväalueiden vyörytysmenoksi ja hallinnon tehtäväalueille vyörytystuloksi. Kirkon virka- ja työehtosopimus 2011-2013 on voimassa 31.1.2013 asti. Voimassaolevasta sopimuksesta huolimatta on myös kirkon sektorilla käynnissä työmarkkinoilla 13.10.2011 saavutetun työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman raamisopimuksen mukaiset neuvottelut. Hämeenkyrön seurakunnan talousarvioon on arvioitu näiden neuvotteluiden vaikutuksen olevan + 2% koko tilivuoden aikana. VUODEN 2012 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO JA MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖOHJEET Kaikkia seurakunnan työntekijöitä ja viranhaltijoita kehotetaan tutustumaan vuoden 2012 talousarvioon. Talousarviossa määriteltyjä ohjeita ja vahvistettuja sääntöjä on noudatettava. Määrärahojen käyttö Kirkkovaltuustoon nähden Talousarvion sitovuustaso on tehtäväalueryhmän nettomeno. Hautaustoimen ja kiinteistötoimen osalta sitovuustaso on pääluokan nettomeno. Sisäisistä eristä sitova erä on sisäiset keittiöpalvelut. Muut sisäiset erät (sisäiset vuokrat ja sisäiset hallintomenot) eivät ole sitovia vaan informatiivisia eriä. Määrärahoja 2012 voi käyttää vuoden 2012 syntyneisiin menoihin. Tämän talousarvion määrärahoista kuluvat kaikki 2012 vuodelle päivätyt laskut 31.1.2013 saakka. Tämän jälkeen taloustoimistoon saapuvat laskut kuluttavat vuoden 2013 määrärahoja. Tehtäväalueelle vahvistettua määrärahaa saa käyttää vain talousarviossa osoitettuun käyttötarkoitukseen ja työalaan. Seurakunnan toiminnot on järjestettävä niin että vahvistetut määrärahat riittävät. Kunkin talousarviovastuullisen viranhaltijan ja työntekijän on huolehdittava että määrärahoja käytetään vain tarkoituksenmukaisiin kohteisiin, sekä valvottava suunnitelmallista käyttöä jatkuvasti talousarviovuoden aikana. Tätä seurantaa varten taloustoimisto huolehtii määrärahojen toteutumavertailuja tiimivastaaville kahden kuukauden välein. Lisäksi talousarvion toteutumavertailuja saa ajankohdasta riippumatta pyydettäessä taloustoimistosta. Kirkkovaltuuston vahvistamaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos pyrkimyksistä huolimatta vahvistettu määräraha ei riitä, lisämääräraha on anottava kirkkovaltuustolta hyvissä ajoin vuoden aikana. Määrärahan ylityksen on tällöin oltava väistämätön ja hyvin perusteltu. Mikäli työala hankkii talousarviossa ennakoitua tulomäärärahaa enemmän tuloja, ovat nämä ylittyneet tulot työmuodon käytettävissä talousarviovuoden aikana. Kaikki seurakunnan toiminnassa kertyvät tulot tilitetään taloustoimistoon. Tämä koskee kaikkea toimintaa, myös ns. välitystehtäviä, jossa kertyneet tulot tai tuotot on tarkoitus tilittää kolehtina jollekin ulkopuoliselle kohteelle

Hämeenkyrön seurakunnan tehtäväaluejako, -numero ja vastuuhenkilö Talousarvion 2012 sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on oheisen tehtäväalueryhmittelyn mukaisen tehtäväalueryhmän yhteenlaskettu nettomeno. Esim. tehtäväalueiden 1101 1103 sitovuustaso valtuustoon nähden on kyseisten tehtäväalueiden yhteenlaskettu nettomeno. Seurakunnallisen toiminnan osalta mahdollisen tehtäväalueen nettomenon ylityksen käsittelee kirkkoherra. Nettomenosta ja toiminnallisiin tavoitteisiin pääsemisestä on vastuussa tehtäväalueen vastuuhenkilö. Yleishallinto Tehtäväalueet ryhmittäin Vastuuhenkilö 1101 Kirkolliset vaalit kirkkoherra ja talouspäällikkö 1102 Kirkkovaltuusto kirkkoherra ja talouspäällikkö 1103 Kirkkoneuvosto kirkkoherra ja talouspäällikkö 1104 Tilintarkastus ja valvonta talouspäällikkö 1105 Talous- ja henkilöstöhallinto talouspäällikkö 1106 Kirkonkirjojenpito kirkkoherra 1107 Kirkkoherranvirasto kirkkoherra 1108 Muu yleishallinto kirkkoherra ja talouspäällikkö Seurakunnallinen toiminta Tehtäväalueet ryhmittäin Vastuuhenkilö 2201 Jumalanpalveluselämä kirkkoherra 2202 Hautaan siunaaminen kirkkoherra 2203 Muut kirkolliset toimitukset kirkkoherra 2204 Aikuistyö 1. seurakuntapastori 2205 Muut seurakuntatilaisuudet kirkkoherra 2210 Tiedotus ja viestintä kirkkoherra 2220 Musiikkitoiminta kanttori 2230 Päiväkerhotyö vast. lastenohjaaja 2232 Pyhäkoulutyö kappalainen 2237 Perhekerhotyö vast. lastenohjaaja

2233 Varhaisnuorisotyö kappalainen 2235 Rippikoulutyö kappalainen 2236 Nuorisotyö kappalainen 2250 Diakonia 1. diakonian viranhaltija 2252 Perheneuvonta kirkkoherra 2253 Sairaalasielunhoito kirkkoherra 2254 Palveleva puhelin kirkkoherra 2256 Lähetystyö 1. seurakuntapastori 2260 Kansainvälinen diakonia 1. diakonian viranhaltija 2261 Muu seurakuntatyö kirkkoherra Hautaustoimi Tehtäväalueryhmä Vastuuhenkilö 4402 Hautausmaahallinto srk-puutarhuri 4410 Vanha kappeli srk-puutarhuri 4411 Mäntyrinteen kappeli srk-puutarhuri 4412 Sosiaalirakennukset srk-puutarhuri 4420 Vanha hautausmaa srk-puutarhuri 4421 Mäntyrinteen hautausmaa srk-puutarhuri 4422 Varsinainen hautaustoimi srk-puutarhuri Kiinteistötoimi 5502 Kiinteistöhallinto talouspäällikkö 5510 Kirkot talouspäällikkö 5521 Kyröskosken srk-talo talouspäällikkö 5522 Punainen pirtti talouspäällikkö 5530 Isopappila talouspäällikkö 5531 Virastotalo talouspäällikkö 5550 Leirikeskus talouspäällikkö 5551 Vekara talouspäällikkö 5580 Maa- ja metsätalous talouspäällikkö 5585 Keittiötoimi talouspäällikkö

Määrärahojen käytön erityisohjeet Matkalaskut Kilometrikorvaukset ja muut matkalaskut toimitetaan taloustoimistoon kuukauden 25. päivään mennessä, merkattuna tähän tarkoitukseen laaditulle lomakkeelle. Matkakustannusten korvaukset suoritetaan KirVesTes:n mukaisesti. Matkakorvaus maksetaan pääsääntöisesti aina virkapaikalta käsin. Vain jos matka on lyhyempi asunnosta tehtynä kuin virkapaikalta tehtynä, korvataan matka tehdyn mukaisesti. Muuten matka siis korvataan aina virkapaikalta laskettuna vaikka matka olisi tehty asunnosta käsin. Matkakustannusta ei korvata enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi suoritettu seurakunnalle edullisimmalla tavalla. Lisäksi matkakorvausta voidaan poikkeuksellisesti suorittaa korvaus, jos viranhaltija/työntekijä joutuu matkustamaan virantoimituspaikalle hälytysluonteisen tapahtuman vuoksi. Korvaus maksetaan tällöin molempiin suuntiin. Tällainen hälytysluonteinen matka voi olla esimerkiksi palo- tai murtohälytys kiinteistöllä tai äkillinen sielunhoitotilanne. Samassa autossa matkustava lisähenkilön ollessa oman seurakunnan työntekijä tai viranhaltija, maksetaan lisähenkilökorvaus KirVesTes:n mukaisesti. Matkakorvauslomakkeelle on selvästi merkattava matkan syy, päiväys, matkareitti, kilometrit, lisähenkilöiden nimet ja työmatkan mukainen tehtäväaluenumero. Palkkioiden maksaminen Työntekijöiden, joiden tehtävänä on huolehtia palkan tai palkkion (esim. sijaisten tai ohjelmansuorittajien) maksamiseen vaadittavien tietojen toimittamisesta taloustoimistoon, antavat tarpeelliset tiedot tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Lomakkeessa pitää olla viranhaltijan ja työalan vastaavan henkilön hyväksymismerkinnät. Lomake on toimitettava asianmukaisesti täytettynä viipymättä maksuvelvollisuuden synnyttyä. Työntekijän on myös informoitava palkan tai palkkion saajaa verokortin toimittamisesta taloustoimistoon. Jos verokorttia ei toimiteta, peritään palkkiosta veroa 60 %. Työaika ja ylityöt Työajasta jokainen työaikalain piiriin kuuluva työntekijä tai viranhaltija laatii työajan seurantalomakkeen. Kaikki työt tulee suorittaa ja suunnitella siten, että ylityötä vältetään. Ylityön tekemisestä on aina sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Kertyneet ylityöt pidetään vapaana sovitun aikataulun mukaisesti mahdollisimman nopeasti. Ylityöt maksetaan rahana vain erityistilanteissa. Lomat sekä muut henkilökunnan lyhyet poissaolot on järjestettävä sisäisin henkilöjärjestelyin; sijaistyövoimaa käytetään vain pakottavista syistä. Talousarvioavustusten maksaminen Talousarvioavustuksien maksamisesta tulee tehtäväalueen vastuuhenkilön laatia kirjallinen maksatusilmoitus taloustoimistoon. Ilmoituksessa tulee olla avustuksen saaja nimi, tilinumero, avustuksen määrä ja tehtäväalue minne määräraha tarkoitukseen on osoitettu.

Puhelinkulut Puhelimen käytössä tulee noudattaa säästäväisyyttä. Seurakunnan matkapuhelinliittymistä soitetaan vain työpuheluja. Seurakunnan matkapuhelinliittymään voi tarvittaessa saada rinnakkaisliittymän yksityispuheluita varten. Ostot ja hankinnat Ostoissa ja hankinnoissa noudatetaan kirkkoneuvoston antamaa hankintaohjetta. Ostoja ja hankintoja tehtäessä on ehdottomasti huolehdittava että laskuun tulee merkityksi: 1) mitä on hankittu 2) mitä työalaa tai kohdetta hankinta koskee 3) mihin tarkoitukseen hankinta on tehty 4) kuka hankinnan on suorittanut. Hankinnoissa on noudatettava ehdotonta säästäväisyyttä. Tavaran tai palvelun hankintaa tehtäessä on syytä sopia laskuttajan kanssa etukäteen hinnoista, kassa-alennuksista, pienlaskutuslisistä sekä rahti- tai muista toimituskuluista. Hankinnan suorittaja valvoo, että laskut ovat sopimuksen mukaiset. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus noudattaa hyväksyttyä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa hankintoja tehdessään. Seurakunnan hankintaohjeen mukaisesti yksittäishankinnoissa hankintapäätöksen voi tehdä talousarvion rajoissa: 0-250 euroa työntekijä 250-1000 euroa työalavastaava 1000-2000 euroa kirkkoherra 2000-15000 euroa talouspäällikkö 15000- euroa kirkkoneuvosto Laskujen tarkastus ja hyväksyntä Laskujen asiallisen tarkastuksen suorittaa se joka on hankinnan suorittanut. Hän vastaa siitä että maksun vaatija on oikea ja siitä että työnteon tai toimituksen määrä, laatu ja hinta ovat oikeat ja sopimuksen mukaiset. Asiallisen tarkastajan on merkittävä hankinnan käyttötarkoitus niin että myös tilintarkastajan on se helppo todeta. Selityksien puuttuessa lasku ei ole maksukelpoinen. Laskun tarkastaa ja hyväksyy: 0-1000 euroa hankinnan tehnyt hlö ja työalavastaava 1000-2000 euroa hankinnan tehnyt hlö, työalavastaava ja kirkkoherra 2000-15000 euroa hankinnan tehnyt hlö, työalavastaava, kirkkoherra ja talouspäällikkö 15000- euroa kirkkoneuvoston päätös Kaikkien laskujen numerotarkastus tehdään taloustoimistossa. Kaikkien laskujen maksumääräyksen antaa talouspäällikkö. Laskua tarkastettaessa on siihen merkittävä talousarvion menotili ja tehtäväaluenumero, jolta se velotetaan!

KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan suunnitelmien avulla ohjataan seurakunnan toimintaa. Valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat kullekin tehtäväalueelle. Henkilöstökustannusten jako työmuodoille Palkkakustannukset sivukuluineen on jaettu vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta työaloille seuraavasti: Nimike, virka/työsuht. Viranhaltijan/työntekijän nimi Kuukausipalkkaiset: Työalat Jako % Kirkkoherra, V 1108 Muu yleishallinto 40 % Erkki Malmberg 2201 Jumalanpalveluselämä 10 % 2202 Hautaan siunaaminen 10 % Muut kirkolliset toimitukset 10 % 2203 2205 Muut srk-tilaisuudet 10 % 2250 Diakoniatyö 20 % Yht. 100 % Kappalainen, V 2201 Jumalanpalveluselämä 20 % Henna-Riikka Rinne 2202 Hautaan siunaaminen 10 % sijainen Tero Kajander Muut kirkolliset toimi- 2203 tukset 10 % 2235 Rippikoulutyö 20 % 2233 Varhaisnuorisotyö 20 % 2236 Nuorisotyö 20 % Yht. 100 % Srk-pastori, V 2201 Jumalanpalveluselämä 20 % Harri Virtanen 2202 Hautaan siunaaminen 10 % 2203 Muut kirkolliset toimitukset 20 % 2205 Muut srk-tilaisuudet 10 % 2204 Aikuistyö 10 % 2235 Rippikoulutyö 10 % 2256 Lähetystyö 20 % Yht. 100 %

Srk-pastori, V 2201 Jumalanpalveluselämä 20 % Anu Leminen 2202 Hautaan siunaaminen 10 % 2203 Muut kirkolliset toimitukset 20 % Muut seurakuntatilaisuudet 2205 10 % 2230 Päiväkerhotyö 20 % 2237 Perhekerhotyö 10 % 2235 Rippikoulutyö 10 % Yht. 100 % Kanttori 80 %, V 2201 Jumalanpalveluselämä 20 % Pia Leikas 2202 Hautaan siunaaminen 20 % 2203 Muut kirkolliset toimitukset 10 % 2205 Muut srk-tilaisuudet 10 % 2220 Musiikkitoiminta 30 % 2235 Rippikoulutyö 10 % Yht. 100 % Kanttori 20 %, V 2220 Musiikkitoiminta 100 % Jukka Hovila Yht. 100 % Nuorisotyönohjaaja, V 2235 Rippikoulutyö 35 % Marjo Santala 2236 Nuorisotyö 55 % 2233 Varhaisnuorisotyö 10 % Yht. 100 % Nuorisotyönohjaaja, V 2233 Varhaisnuorisotyö 60 % Tuomas Ukkonen 2235 Rippikoulutyö 20 % 2236 Nuorisotyö 10 % 2232 Pyhäkoulutyö 10 % Yht. 100 % 4421 Srk-puutarhuri, T 2201 Jumalanpalveluselämä 10 % sijainen Sari Raina 4402 Hautausmaahallinto 30 % 4410 Vanha kappeli 5 % 4411 Mäntyrinteen kappeli 5 % 4412 Sosiaalirakennukset 5 % 4420 Vanha hautausmaa 15 % Mäntyrinteen hautausmaa 10 % Varsinainen hautaustoimi 10 % 4422 800 Hautainhoitorahasto 10 % Yht. 100 %

Haudankaivaja, V 2201 Jumalanpalveluselämä 10 % Ari Märri 4420 Vanha hautausmaa 10 % Mäntyrinteen hautusmaa 4421 10 % 4422 Varsinainen hautaustoimi 40 % 5521 Kyröskosken srk-talo 10 % 5531 Virastotalo 10 % 5551 Vekara 10 % Yht. 100 % Suntio, T 2201 Jumalanpalveluselämä 50 % Tarmo Palomäki 4422 Varsinainen hautaustoimi 20 % 5510 Kirkot 10 % 5521 Kyröskosken srk-talo 10 % 5550 Särkijärven leirikeskus 10 % Yht. 100 % Vahtimestari, 50 %, T Hilkka Ojanen 5521 Kyröskosken srk-talo 100 % Yht. 100 % Vahtimestari 80 %, T 5521 Kyröskosken srk-talo 100 % Vuokko Seppälä Emäntä, T 5550 Särkijärven leirikeskus 30 % Sinikka Majamäki 5565 Keittiötoimi 70 % Yht. 100 % Talouspäällikkö, V 1105 Talous- ja henkilöstöhallinto 60 % Minna Kulmala 1108 Muu yleishallinto 20 % 4402 Hautausmaahallinto 5 % 5502 Kiinteistöhallinto 15 % Yht. 100 % Kanslisti, V 1105 Talous- ja henkilöstöhallinto 80 % Tarja Virta 800 Hautainhoitorahasto 20 % Yht. 100 % Toimistonhoitaja, V 1105 Talous- ja henkilöstöhallinto 10 % Kirsti Korhonen 1106 Kirkonkirjojenpito 40 % 1107 Kirkkoherranvirasto 30 % 4402 Hautausmaahallinto 5 % Varsinainen hautaustoimi 4422 15 % Yht. 100 %

Diakonissa, V 2250 Diakoniatyö 100 % Johanna Graeffe Yht. 100 % Diakoniantyöntekijä, V 2250 Diakoniatyö 100 % Saila Kuuskoski Yht. 100 % Diakoniatyöntekijä, Vt 2250 Diakoniatyö 50 % Pirjo Järvinen 2204 Aikuistyö 50 % Yht. 100 % Vastaava lastenohjaaja, T 2230 Päiväkerho 90 % Helena Karjalainen 2237 Perhekerhotyö 10 % Yht. 100 % Lastenohjaaja, T 2230 Päiväkerho 90 % 2237 Perhekerho 10 % Eeva-Liisa Juurijärvi sijainen Anne Ahlfors Yht. 100 % Lastenohjaaja, T 2230 Päiväkerho 90 % 2237 Perhekerho 10 % Merja Eloranta Yht. 100 % Lastenohjaaja, T 2230 Päiväkerho 90 % Sanna Peltomäki sijainen Tanja Käpylä 2237 Perhekerhotyö 10 % Yht. 100 % Lastenohjaaja, T 2230 Päiväkerho 90 % Arja Tuomala 2237 Perhekerhotyö 10 % Yht. 100 % Tuntipalkkaiset Apuemäntä 5550 Särkijärven leirikeskus 10 % Tarja Äijälä 5585 Keittiötoimi 90 % Yht. 100 % Kiinteistön hoitaja Leena Kooni 5530 Isopappila 1106 Kirkonkirjojen pito Siistijä 5550 Särkijärven leirikeskus 100 % Sisko Pietilä

Henkilökunnan kehittämissuunnitelma Henkilöstön jatkuvalla ja suunnitelmallisella kehittämisellä varmistetaan seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistetään työntekijöiden hyvinvointia, tuetaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Kehittämisen tavoitteena on, että työntekijät ovat koko työuransa ajan työssään osaavia ja motivoituneita ja seurakunnan toiminta tuottavaa ja tuloksellista. Henkilöstön kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa käytettävät keinot valitaan henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Keinoja ovat esimerkiksi työhön perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, mentorointi, työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat kuten oppisopimus ja opintovapaat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet. Henkilöstön kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, siihen tulee varautua taloudellisesti ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. Kehittämissuunnitelman toteutusta arvioidaan toimintakertomuksessa. Hämeenkyrön seurakunnassa henkilöstön kehittämiseen on varattu 1,1 % palkkakustannuksista. Kehittämiskustannuksiin luetaan koulutusmaksun lisäksi koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ravitsemuspalveluista aiheutuvat kulut. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu kunkin työntekijän tarve seurakunnan toiminnan kannalta, työntekijän aikaisempi koulutus muutamalta viime vuodelta, sekä työntekijän oma kiinnostus ja tarve työssä kehittymisessä. Kehittämissuunnitelman mukaiset määrärahat on sisällytetty talous- ja henkilöstöhallinnon (1105) käyttötalouden määrärahoihin. Kehittämissuunnitelmassa ovat mukana myös neuvottelupäivät.

KEHITTÄMISUUNNITELMA 2012 toimin- Tehtäväala/ tayksikkö Tilaisuus tmv. Kehittämisen painopistealue/ kehittämistarpeet Määräraha Osallistuja/ osallistujat Ajankohta Kirkonkirjojen pito Kitke-hankkeen valmistuminen 300 Valtakunnallinen tukihenkilrengaspäivät Kirsti Korhonen kevät 2012 Kirkonkirjojen pito Kitke-hankkeen valmistuminen 0 Tukihenkilörengas Kirsti Korhonen Yleishallinto Esimiestyö 157 Talouspäälliköiden ryhmätyönohjaus Tiedotus ja viestintä Tiedotustoiminnan kehittäminen Minna Kulmala Yleishallinto Esimiestyö 830 Kirjo I, Seurakuntatyön johtamisen tutkinto Yleishallinto Alueen yhteistyö ja ammatillinen verkottuminen 270 Tre hiippakunnan, Tre seudun seurakuntien ja H:kyrön rovastikunnan koulutuspäivät 40 Hiippakunnan tiedottajat Kirsti Korhonen Henna- Riikka Rinne Minna Kulmala 03/201 2 ja 09/201 2 2012 09/2012 ja 11/2012 03/2012 Hava ja 10/2011 Hiippakunta 5585/Keittiötoimi Eritysruokavaliot 744 Erityisruokavalioita ja ihmisten kohtaaminen Minna Kulmala Sinikka Majamäki, Tarja Äijälä 01/2012 ja 05/2012 Yleishallinto Esimiestyö 920 Kirjo II B, johtamiskoulutus 4.- 5.9.2012 2250/Diakoniatyö Diakonia perustehtävän äärellä diakonia- Hiippakunnan päivä diakoniatyöntekijä 5.5.2012 2250/Diakoniatyö Varhaiskasvatus/lapsityö toi- Perhekerhojen minta Muistihäiriöisten tukeminen Varhaiskasvatus/lapsityö Osaamista päivittävä ja ajankohtaiskoulutus Merja Eloranta Johanna Graeffe 570 Musiikki ja leikki, kasvatuksellinen teoria ja käytäntö 12.- 14.3.201 2 390 Muistatko vielä? Muistihäiriöisten ohjaajakoulutus 31.1.- 1.2.2012 159 Lähetystyötä lastenohjaajille, Tampereen hiippakunta Arja Tuomala, Mer- 4.1.2011 ja Eloranta, Tanja Käpylä, Anne Ahlfors, Helena Karjalainen

Varhaiskasvatus/lapsityö Perhetyö Kiinteistöhallinto Tiedotus ja viestintä 1105 Talous ja henkilöstöhallinto Varhaiskasvatus/lapsityö Ammattiidentiteetin vahvistaminen Kehittyminen ja perustaitojen parantaminen papin työssä. Varhaiskasvatus/lapsityö Ammattiidentiteetin vahvistaminen Varhaiskasvatus/lapsityö Ammattiidentiteetin vahvistaminen Ammattiidentiteetin vahvistaminen Seurakunnan tiedotustoiminta 522 Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 208 Kirkon lastenohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivät 200 Kasvatuksen Hiippakunnallinen Foorumi 225 Tarvitsevuus ja itsenäisyys parisuhteessa Ihmisten kohtaaminen ja ympäristötekijät Vuokko Seppälä 400 Kirkon viestintäpäivät Kirsti Korhonen Työsuojelu 500 Työsuojelukoulutus Työsuojelupäällikkö Helena Karjalainen 20.- 21.9.201 2 479 Pastoraalitutkinto Anu Leminen 5.- 9.3.2012 Anu Leminen 25.- 27.4.201 2 Anu Leminen 6.- 7.9.2012 Anu Leminen 13.- 14.10.20 12 Ammattiidentiteetin vahvistaminen 22.- 23.5.201 2 Syksy 2012 Nuorisotyö Nuorisotyön jatkokoulutus Marjo Santala Yleishallinto Varhaiskuntoutus 0 Aslak Erkki Malmberg 625 Terapeuttinen sielunohjaajakoulutus 2010-2012 KN 36 /2010 kevät 2012 Kevät 2012 Yleishallinto Varhaisnuorisotyö kehittä- Tiimityön minen Yleishallinto Perehdytys 1800 EA1 Koko henkilöstö Varhaiskasvatus/lapsityö 0 Tiimityönohjaus Lastenohjaajat Ammattiidentiteetin vahvistaminen Leiri- ja varhaiskasvatustyön kehittäminen 540 Työnohjaus Anu Leminen 443 Raamatturäppi Tuomas Ukkonen 10322 kevät 2012 2012 30. - 31.1.201 2

TYÖALOJEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT 2012-2014 Kunkin varsinaisen työalan kohdalla on esitelty toiminta ja sen tavoitteet. Hämeenkyrön seurakunnassa on vuoden 2011 alusta lukien toimittu tiimiorganisaatiossa ja kunkin työalan vastuulliset viranhaltijat, työntekijät ja työpaja ovat vuoden kuluessa laatineet perustoimintakuvauksen. Nämä perustoimintakuvaukset ovat osa vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa. Kullakin työalalla on oma työpajansa, joka on tarkoitettu tueksi työhön. Varsinainen vastuu kustakin työalasta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät ovat kirkkoneuvostolla, kirkkoherralla ja sillä työntekijällä, jolle kuuluu ratkaisuvaltaa tehtäväalueesta. KIRKOLLISET VAALIT 1101 Vuoden 2012 talousarvion perustelut: - Talousarviovuoden aikana ei ole seurakuntavaaleja tai kirkkoherran vaaleja. KIRKKOVALTUUSTO 1102 Kirkkovaltuusto on vaaleilla valittu toimikaudelle 2011 2014. Hämeenkyrön kirkkovaltuustossa on 23 jäsentä. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii Ari Ilottu. Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Vuoden 2012 talousarvion perustelut: - Määräraha on mitoitettu normaalin kokousrytmin mukaisesti - Kokouspalkkioihin on varattu 2.000 KIRKKONEUVOSTO 1103 Kirkkoneuvoston jäsenet on kirkkovaltuusto valinnut toimikaudelle 2011-2012. Kirkkoneuvostossa on 9 jäsentä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Erkki Malmberg. Kirkkoneuvoston asiana on mm. yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämää. Vuoden 2012 talousarvion perustelut: - Määräraha on mitoitettu normaalin kokousrytmin mukaisesti - Avustuksiin eri järjestöille on varattu 13.000 TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1104 Vuoden 2012 talousarvion perustelut: Kirkkovaltuusto valitsi toimikaudekseen yhden auktorisoidun tilintarkastajan ja hänelle varatilintarkastajan. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 27/2010 on uudet ohjeet tilintarkastustyön vaatimuksista tilintarkastajien valinnasta: Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :ää on muutettu siten, että jatkossa seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastajina voivat toimia vain auktorisoidut tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt. Kirkkojärjestyksestä on poistettu säännös kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastamisesta.

TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 1105 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Talouspäällikkö Minna Kulmala, kanslisti Tarja Virta, toimistonhoitaja Kirsti Korhonen. Työympäristötoimikunta: työsuojeluvaltuutettu Leena Kooni, 1. varavaltuutettu Johanna Graeffe, 2. varavaltuutettu Kirsti Korhonen, työsuojelupäällikkö Minna Kulmala, kirkkoherra Erkki Malmberg. Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Seurakunnan talous- ja henkilöstöhallinnolle kuuluvat laissa, säädöksissä ja ohjesäännöissä asetettujen, sekä seurakunnan omista tarpeista johtuvien talouden- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoitaminen Hämeenkyrön seurakuntaa, koko kirkkoa ja seurakunnan sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Talous- ja henkilöstöhallinto palvelee tukitoimena seurakunnan perustehtävän hoitamisessa. Tehtäväalueen perustoiminta: Taloushallinto: kirjanpito, laskutus, myynti- ja ostoreskontran hoito, maksuliikenne, vakuutukset, sijoitukset, taloudellisten etujen valvonta, talousarvion ja tilinpäätöksen laatiminen, verotus. Henkilöstöhallinto: palkanlaskenta, virka- ja työehtosopimuksen noudattaminen ja soveltaminen, henkilökuntaeduista huolehtiminen, työterveyshuolto, tyky-toiminta, työsuojelu. Resurssit: Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu 5.000 eli noin 200 / työntekijä Koko henkilöstöä koskeva kehittämismääräraha on 1,1 % henkilöstön palkkamenoista (suositus 0,5 1,3 %) Työsuojeluun liittyviä asioita (esim. virkistystoiminta) valmistelee työympäristötoimikunta Tietohallinto on siirtynyt Tampereen seurakuntayhtymän hallintaan, Tampereen ITaluekeskukseen. IT-aluekeskus laskuttaa jäsenseurakuntia toteutuneiden kustannusten ja seurakunnan jäsenmäärän mukaan. Seurakunnan suoraan maksettavaksi jää Statuksen, Opus Capitan ja Katrinan vuosimaksut sekä www-sivujen palvelinmaksu. 60 % talouspäällikön, 80 % kanslistin ja 10 % toimistonhoitajan työajasta. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2012 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönoton edellytysten luominen Toteutus: Työalojen perustoimintakuvaukset, ET-keskustelut, kattava luottamusmiesorganisaatio ja ajantasaiset tehtävänkuvaukset. Tavoite: Henkilökunnan virkistysmatka Toteutus: Työympäristötoimikunta valmistelee ja toteuttaa henkilöstön toiveita kuunnellen Tavoite: Toimintakertomuksen kehittäminen Toteutus: Henkilöstöraportointi mm. kehittämissuunnitelman toteutumisen osalta

KIRKONKIRJOJEN PITO 1106 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg, toimistonhoitaja Kirsti Korhonen, sukututkija Leena Kooni Resurssit: Väestörekisterinpidosta aiheutuneet menot ja tulot. 40 % toimistonhoitajan työajasta. Sukututkimusta ja tilastointia varten tuntipalkkainen työntekijä. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2012 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: KITKE-hankkeen valmistuminen Toteutus: Kokonaiskirkon mittava KITKE-hanke jatkuu. Vuoden 2012 kuluessa otetaan käyttöön Kirjuri-jäsentietojärjestelmä ja nykyiset jäsentietojärjestelmät poistuvat käytöstä. Uuden jäsentietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää kirkonkirjojen digitointia, johon tarkoitukseen on varattu 25.000 euron määräraha. KIRKKOHERRANVIRASTO 1107 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg, toimistonhoitaja Kirsti Korhonen Resurssit: 30 % toimistonhoitajan työajasta MUU YLEISHALLINTO 1108 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg, talouspäällikkö Minna Kulmala Resurssit: Kirkkoherran työajasta 40 % ja talouspäällikön työajasta 20 %.

JUMALANPALVELUSELÄMÄ 2201 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg ja jumalanpalvelus työpaja; puheenjohtaja Anna-Kaisa Immonen, Hannele Nordfors, Johanna Koivisto, Pirkko Raipala, kirkkoneuvoston edustajana Jouko Vanhatalo, 1. varajäsen Anna-Liisa Jutila, 2. varajäsen Detlev Liebing Tehtäväalueen toiminta-ajatus: kts. perustoimintakuvaus Tehtäväalueen perustoiminta: kts. perustoimintakuvaus Resurssit: Papiston työajasta n. 20 %, kanttorin työajasta 20 % PERUSTOIMINTAKUVAUS: 1. PERUSTEHTÄVÄ Jumalanpalveluksen viettämisen perustelut löytyvät Raamatusta ja kirkon perinteestä sekä kirkkolaista että -järjestyksestä. Jumalanpalveluksen viettämisestä määrää Suomen ev.lut. kirkon käsikirja sekä sen soveltamisesta annetut ohjeet. Tuomiokapituli antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita. Kl. 4:2, Kj. 2:1. Seurakunta kokoontuu kaikkialla maailmassa sunnuntaina, eli ylösnousemuksen päivänä palvomaan ylösnoussutta Kristusta. Samalla kun seurakunta kokoontuu palvelemaan Jumalaa, se on Jumalan palveltavana. 2. TOIMINTA-AJATUS Hämeenkyrön seurakunnassa pääjumalanpalveluksena vietetään pääsääntöisesti aina messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Tällä hetkellä sanajumalanpalvelus pidetään jouluna, pitkäperjantaina ja itsenäisyyspäivänä. Jos erikseen sovitaan, myös pääjumalanpalveluksena toteutettava perhekirkko voi olla sanajumalanpalvelus. Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää ja ne on ymmärrettävä niiden jumalanpalvelusluonteesta käsin. Muut jumalanpalvelukset, iltakirkot, hartaushetket jne. kuuluvat seurakunnan jumalanpalveluselämään. Jumalanpalvelus on aina avoin tilaisuus. Jumalanpalveluksen viettäminen on seurakunnan keskeisin ja tärkein tehtävä. Sen tulee olla osa kaikkea seurakunnan toimintaa. Toiminnalliset tavoitteet: Lähtökohtana on pidettävä, että jumalanpalvelus kuuluu jokaiselle seurakunnan jäsenelle. Tässä on suuri ristiriita vallitsevan todellisuuden kanssa. Toisaalta, kun otetaan huomioon erityisjumalanpalvelukset ja toimitukset, seurakuntaa kohtaa jumalanpalveluksissa koko jäsenistönsä. Tavoitteena on pidettävä koko ajan tämän yhteyden ylläpitämistä ja vahvistamista.

3. KUKA TEKEE Jumalanpalvelus on koko seurakunnan yhteinen tehtävä. Papiston tehtävänä on jumalanpalvelusten toimittaminen. Liturgi(jumalanpalvelusta johtava pappi) on vuorollaan vastuussa jumalanpalveluksen suunnittelusta ja toteutumisesta. Seurakunnan hengellisillä työntekijöillä sekä kirkkoneuvoston jäsenillä on oikeus toimia jumalanpalveluksen diakonina(ehtoollisavustajana). Lisäksi kirkkoherra voi myöntää oikeuden avustaa ehtoollisen jakamisessa muullekin maallikolle. Kirkkokäsikirjan sallimissa puitteissa on tavoiteltavaa, että maallikot toimivat mahdollisimman laajasti jumalanpalveluksen vastuutehtävissä. Tavoitteena on pidettävä, että jokaisen päiväjumalanpalveluksen suunnitteluun ja valmistelemiseen osallistuu koko se tiimi, joka sen toteuttaakin. Toki suunnittelutiimi saa olla laajempikin, esim. järjestöjen tai muiden ryhmien edustajat tulevat kysymykseen. 4. JUMALANPALVELUS TOTEUTUU Jumalanpalvelusta vietetään joka sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä klo 10.00 pääsääntöisesti Hämeenkyrön kirkossa. Kyröskosken seurakuntatalossa messu vietetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00, jollei erityisestä syystä muu aika ole soveliaampi. Jumesniemen kirkossa ja Pentinmaan rukoushuoneessa jumalanpalvelusta vietetään säännöllisesti muutaman kerran vuodessa paikallisten seurakuntalaisten kanssa ajankohdista sopien. Jumalanpalvelus toteutuu jokaisessa kirkollisessa toimituksessa, kerhojen, rippikoulujen jne. hartaushetkissä. 4.1. Tunnuslukuja toiminnasta 2008 osallistujitujitujia 2009 osallis- 2010 osallis- pääjumalanpalveluksia kirkossa 7902 6302 7165 muita jumalanpalveluksia kirkossa 3394 3580 jumalanpalveluksia muissa tiloissa 2771 2174 3239 yht: 10 673 11 870 13 984 5. VIRANHALTIJAT JA TYÖNJAKO Papit vastaavat vuorollaan messun suunnittelemisesta ja toteutumisesta. Tällä hetkellä papin viroissa toimivat Erkki Malmberg, Tero Kajander, Harri Virtanen ja Anu Leminen. Muut hengelliset työntekijät ovat oikeutettuja ja vuorollaan velvollisia hoitamaan jumalanpalveluksen diakonin tehtävät. Kanttori vastaa messun musiikista ja osallistuu suunnitteluun. Kanttorin virassa ovat tällä hetkellä Pia Leikas (80 %) ja Jukka Hovila (20 %). Pyritään siihen, että maallikot osallistuvat mahdollisimman laajasti jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

5.1. Vastuualueet - Kirkkoherra vastaa työkausittain jumalanpalvelussuunnitelman valmistelusta. - Kirkkoneuvosto vahvistaa vuosittain kolehtisuunnitelman. - Kanttori vastaa jumalanpalveluksen musiikista. - Suntio vastaa jumalanpalvelustilasta 6. YHTEISTYÖTAHOT JA VERKOSTOT 6.1. Ulkopuolinen verkosto - Kurjenmäkikoti, Hoitokodit - Terveyskeskus - Kunnallinen varhaiskasvatus - Koulutoimi - Puhallica-orkesteri - Eri järjestöt - Rovastikunta 6.2. Sisäinen verkosto - Työntekijäkokous - Pappien työpalaverit (yhdessä kanttoreiden kanssa) - muut työpajat ja alat 7. KEHITTÄMINEN, TYÖN ARVIOINTI JA PALAUTE Vuosittain tehdään tarkempi toimintasuunnitelma, arvioidaan kulunutta vuotta ja toiminnasta koottua palautetta. Jumalanpalveluksissa kerätään säännöllisesti vuosittain palautetta. 7.1. Luottamushenkilöiden tuki: - Työpaja on jumalanpalveluselämän tukena ja vastuunkantajana - Kirkkoneuvosto on hyväksynyt seurakunnan strategiaksi jumalanpalvelukseen keskittymisen. 7.3. Työntekijöiden jaksaminen - Koulutus seurakunnan koulutussuunnitelman mukaisesti - Työn mielekkyys ja kiinnostavuus - Säännölliset suunnittelupalaverit ja selkeästi sovitut vastuut, työn oikea rajaaminen HAUTAAN SIUNAAMINEN 2202 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg Resurssit: Papin ja kanttorin kulut. Muut hautauksesta aiheutuneet kulut kirjataan hautaustoimen menoksi. Papiston työajasta n. 10 % ja kanttorin työajasta 20 % MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 2203 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg Resurssit: Mm. kasteiden, vihkimisten ja konfirmaatioiden toimittamisesta aiheutuneet tulot ja menot etukäteisvalmisteluineen. Papiston ja kanttorien työajasta n. 14 %

AIKUISTYÖ 2204 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Harri Virtanen aikuistyön vastaava pappi, Pirjo Järvinen, vt. diakoniatyöntekijä (50 % aikuis- ja lähetystyötä), aikuis- ja lähetystyön työpaja; puheenjohtaja Erja Taura-Jokinen, Minttu Ukkonen, Pauliina Mansikkamäki, Liisa Naskali, kirkkoneuvoston edustaja Taina Pusa, 1. varajäsen: Pekka Kälviäinen, 2. varajäsen: Kari Toivo Lehtiniemi. PERUSTOIMINTAKUVAUS (alustava) 1. PERUSTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET - Aikuistyö perustuu lähetyskäskyyn: Matt. 28:18-20 Menkää, julistakaa, opettakaa - Aikuistyö on lähetystyötä, jota tehdään kotimaassa, Hämeenkyrössä - hoitaa aikuisväestön uskonelämää - kutsua uusia mukaan seurakuntaan ja Jumalan luo - kohdata eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia aikuisia - vahvistaa yhteisöllisen ja elävän seurakuntayhteyden syntymistä 2. TOIMINTA-AJATUS JA KOHDERYHMÄT Kutsuva ja hoitava yhteys: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Matt. 11:28 Kutsumme aikuisia, perheitä ja perheettömiä, aviopareja ja sinkkuja, yksinhuoltajia, työssäkäyviä ja työttömiä, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. 3. KUKA TEKEE? Srk:n jäsenet toimivat omissa ihmissuhteissaan arjen keskellä Kristuksen työtovereina. Vapaaehtoiset vastuunkantajat pitävät raamattupiirejä, ovat vastuussa mies- ja naistyöstä, toimivat juontajina, kahvinkeittäjinä, rukoilijoina Seurakunnan työntekijät suunnittelevat, organisoivat ja ideoivat uusia tapahtumia ja työmuotoja, varaavat puhujia, kutsuvat, varustavat ja rohkaisevat vapaaehtoisia, opettavat, juontavat, pitävät hartauksia, tekevät yhteistyötä rovastikunnallisesti 4. AIKUISTYÖ TOTEUTUU 4.1. Toimintatavat - tapahtumat srk:n tiloissa - tapahtumat kodeissa - jalkautuminen sinne missä väki on. Aikuistyö toteutuu yksilöllisesti (esim. sielunhoitokeskustelu), ryhmissä (esim. raamattupiiri), isoissa tapahtumissa (esim. pääsiäisvaellus), tiedotusvälineissä(esim. uskoa rakentavat lehtijutut) ja yleensäkin siellä missä ihmiset tai ihminen ja Jumala kohtaavat 4.2. Säännöllinen toiminta Säännöllistä toimintaa on viikoittain, parin viikon välein, kuukausittain, muutamia kertoa vuodessa, vuosittain tapahtumasta riippuen. Tapahtumia ovat mm. messut, pien- ja raamattupiirit, majataloillat, naistenkahvilat, miesten saunaillat, miesten sähly, kinkerit, raamattuluennot, avioparitapahtumat, perhetapahtumat yhdessä toisten työalajen kanssa, Pääsiäisvaellus, Hiljaisuuden retriitti.

4.3. Tunnuslukuja aikuistyöstä 2010 - Pienpiirejä seurakunnassa seitsemisen - Majataloilloissa kävijöitä 30-120 - Naistenkahvilavieraita keskimäärin 50 - miesten saunailloissa osallistujia n. 15 5. VIRANHALTIJAT JA TYÖNJAKO Harri Virtanen aikuistyön vastaava pappi Pirjo Järvinen, vt. diakoniatyöntekijä (50 % aikuis- ja lähetystyötä) 5.1. Vastuualueet (jako kesken) - Harri Virtanen: messut ja toimitukset muun papiston kanssa, miesten saunaillat maallikoiden kanssa, - Pirjo Järvinen: pienpiiritoiminnan kartoitus, naisten kahvilat maallikoiden kanssa, majataloiltojen suunnittelu ja esirukouspalvelu, loppiaisraamattutapahtuman organisointi, ehtoollisavustajana toimiminen, mahdolliset aamurukouspiirit, avioliittotyö Anu Lemisen kanssa, maahanmuuttajatyö 5.2. Tiimin yhdessä sovittavat tehtävät Tapahtumat tapauskohtaisesti, vierailut, mahdolliset uudet työmuodot, tiedotus, tilojen varaukset, www-sivut, yhteistyö, työn suunnittelu ja kehittäminen, tiimipalaverit, tilastointi, materiaalin hankinta 6. YHTEISTYÖTAHOT JA VERKOSTO 6.1 Ulkopuolinen verkosto - kotimaantyötä tekevät hengelliset järjestöt - kunnan sosiaalitoimi mahdollisuuksien mukaan 6.2 Sisäinen verkosto - seurakunnan muut työalat ja rovastikunnan seurakunnat - työpajat ja luottamushenkilöt 7. TYÖN KEHITTÄMINEN, TYÖN ARVIOINTI JA PALAUTE Haasteet nyt ja tulevaisuudessa - miten julistaa ja toimia niin, että saataisiin uusia mukaan seurakuntaan? - uudet vastuunkantajat ja nykyisten rohkaiseminen ja tukeminen - uusien toimintamuotojen löytyminen ja resurssit niihin 7.1. Toimintasuunnitelma ja budjetti Työn suunnittelussa huomioitavaa - selkeyttää suunnittelua säännöllisemmäksi ja jakaa vastuualueita työntekijöiden kesken - löytää lisää vapaaehtoisia ja varmistaa vastuunkantajien jaksaminen - lisätä yhteistyötä eri työalajen kesken - avioliittotyön tärkeys ja päällekkäisyys perhetyön työpajan kesken, erillisen alatiimin perustaminen - saada palautetta asiakkailta eli niiltä jotka ovat aktiivisia seurakuntalaisia sekä niiltä jotka eivät ole - löytää uusia toimintatapoja ja muotoja - etsiä tapoja jalkautua sinne missä väki jo on 7.2. Luottamushenkilöiden tuki - Työpaja aikuistyön tukena ja vastuunkantajana

- Työpajan selkeä ja tarkoituksen mukainen tehtäväkuva 7.3. Työntekijöiden jaksaminen - Koulutuksen ja kurssituksen tärkeys - Tehtävien rajaaminen laajojen työalojen puristuksessa - Vapaaehtoisten osuuden vahvistaminen - Yhteistyö esim. naapuriseurakuntien kanssa 8. ARVIOINTI 8.1. Sisäinen arviointi - keskustelut tiimipalavereissa, työntekijäkokouksissa, työpajassa - kehityskeskustelut 8.2. Ulkoinen arviointi - palautelaput tapahtumien yhteydessä Miten ja milloin saada asiakkailta palautetta? 9. LOPUKSI IDEOITA TAJUNNANVIRRAN TAPAAN (TYÖPAJA JA TYÖNTEKIJÄT IDEOINEET) - aamurukouspiirit - alfa-kurssit - Etsijän piiri miehille ja naisille - Naisten raamattupiiri uusille tarpeen mukaan - Miesten raamattupiiri uusille tarpeen mukaan - Liikunnalliset perhetapahtumat yhteistyössä lapsityön kanssa - Seurakunnan kohtauspaikka, Olokahvila Valtakadun varrelle, yhteistyö diakonian kanssa - avioparitapahtumat, avioon aikovien kurssi, tyhjän pesän parit, leirit, päivätapahtumat, kynttiläillallinen, yhteistyössä perhetyöstä vastaavien kanssa, parisuhdeluennot, avioliittopyhä - vertaistukiryhmät: eroryhmät, sururyhmät, yksinhuoltajaryhmät, yhteistyö diakonian kanssa, maallikko toiseksi vetäjäpariksi, lapsille omat suru- ja eroryhmät yhteistyössä naapuriseurakuntien kanssa - jalkautuminen torille ym. kahvien kera, kutsulappuja tilaisuuksiin mukana - lehtijuttuja paikallissanomiin esim. mitä pienpiiri, seurakuntayhteys tai vaikkapa messu on antanut minulle - Adventtina seiminäyttely Valtakadun tyhjiin ikkunoihin - rennot nyyttäri-illat Reinoissa ilta jossa joku tuo syötävää, toinen laulun, kolmas puheen - Arkivaatteissa-illat - Äitien lepopäivä toukokuussa - Isät ja pojat-retki - Äitien ja tytärten leiri - matalankynnyksen miestoimintaa (ei liian hengellistä) - Miesten toiminnallinen ryhmä, jossa kuitenkin hengellinen puoli esim. hartauden muodossa yhdessä tekemisen meininki eli vaikka talkoot kiinteistöjen korjaamiseksi - Ryhmä joka auttaa, esim. menee hakkaamaan halot, pesemään ikkunat - pihaseurat - bibliodraama - elämänkaaripiiri - perheiden iloinen päihteetön vappu, juhannus, uusi vuosi - yrittäjille muutakin kuin kirkkopyhä. Naisyrittäjille ja miehille ja yhdessä - Sinkkutapahtumia, valtakunnallinen pikadeittitapahtuma!

- rukiista raamatunopetusta - kaikkien työalojen yhteinen tapahtuma, matalan kynnyksen kutsuva juttu - nettisivut ja pienpiirit nettiin - seurakuntalaisen tai työntekijän blogi? - leivontatalkoot: leivotaan yhdessä (joulun alla) a.kotiin, b. myyjäisiin tai c.molempiin - maahanmuuttajakerho - kansainvälinen naisten ilta - English Bible Study Group MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 2205 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg Tehtäväalueen toiminta-ajatus: - Uskosta vieraantuneiden tavoittaminen Jumalan sanalla - Raamatun sanan sekä luterilaisen opin tuntemisen kasvu Tehtäväalueen perustoiminta: - Muu julkinen toiminta, joka ei ole jumalanpalvelustoimintaa - Mm. kinkerit, evankeliointitempaukset, hartaushetket, raamatun opetustilaisuudet TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 2210 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kirkkoherra Erkki Malmberg, toimistonhoitaja Kirsti Korhonen Resurssit: - Painatuksiin ja ilmoituksiin on varattu 20.000, josta 7.200 seurakuntalehden tekoon.

MUSIIKKITOIMINTA 2220 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kanttori Pia Leikas, kanttori Jukka Hovila sekä musiikkityönpaja; puheenjohtaja Hanna Korpijaakko, Marja Lepola, Teija Paldán-Piiponniemi, Juha Silmu, kirkkoneuvoston edustaja Markku Rasa, 1.varajäsen Liisa Metsähonkala, 2. varajäsen Minna Kulmala Tehtäväalueen toiminta-ajatus: kts. perustoimintakuvaus Tehtäväalueen perustoiminta: kts. perustoimintakuvaus Resurssit: kts. perustoimintakuvaus Toiminnan tavoitteet vuodelle 2012 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Saada yhä useampaan messuun musiikillisia avustajia Toteutus: Kadonneen lauluäänen metsästys KA-LA-ME periodilaulukoulu: vetäjinä kanttorit ja mukana musiikkipajalaisia Tavoite: Konsertit, jotka tavoittavat seurakuntalaisia. Toteutus: Hämyfestarin / Tapahtumien yön yhteyteen Tavoite: Riparilauluilta Toteutus: Kolme miestä ja kitarat Tero Kajander, Tuomas Ukkonen ja Juha Silmu PERUSTOIMINTAKUVAUS 1. PERUSTEHTÄVÄ Musiikkityön perustehtävänä on olla evankeliumin levittämisen työvälineenä Hämeenkyrön seurakunnassa. 2. TOIMINTA-AJATUS JA KOHDERYHMÄT Toiminnalliset tavoitteet. - Musiikkityö on olennainen osa messuja ja muita kirkollisia toimituksia. - Musiikkityön tavoite on tukea seurakuntalaisten hengellistä elä o osallistumista o yhdistää ihmisiä o tarjoaa paikan palvella o opettaa kristinoppia o on rukousta kiitosta ja ylistystä Kohderyhmät (tarkemmin kohta 4) - tavoitteena on kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia 3. KUKA TEKEE Kynnyksen tulee olla matala; musiikki on kaikkia varten, niin että kaikki voivat osallistua - seurakunnan viranhaltijat (kanttorit ja muut halukkaat) - pajalaiset

- seurakunnan kuorot: o kirkkokuoro o päiväkuoro o miesten lauluryhmä o Majatalo lauluryhmä - eri musiikkiryhmien edustajat ( Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto ) - muut esiintyjät ( vierailevat konserttiesiintyjät / kuorot ) - muut Pyritään järjestämään kaikenikäisten Tule musisoimaan seurakuntaan seminaari. Ideana on koota vapaaehtoisia muusikoita yhteen, musiikkipaja kokoavana tahona. 4. MUSIIKKITYÖ TOTEUTUU - Joka viikko toteutuu: o messut ja kuorotoiminta o tulevaisuudessa mahdollisesti nuorten bänditoiminta - Kuukausittain o Pia suunnittelee Kurjenmäelle Kurjenkellot -virsiryhmää - Vuosittain o yhteisvastuukonsertti o Vapunpäivän kahvimatinea o Suvivirsiristeily o Tapahtumien yön konsertti o kauneimmat joululaulut o kevät- ja syyskirkot kouluilla o ekaluokkalaisille jaetaan virsikirjat ja pidetään virsilaulutunti - Harvemmin o virsivisa (joka toinen vuosi) - Suunnitteilla o Hämyvestareiden aikaan vaihtoehtotapahtuma/osallistua itse festareille o teemailtoja esim.: Laulu, joka puhutteli minua, riparilaulut, toivelauluilta jne o virsiverstas / Kadonneen lauluäänen metsästys o Perhekööri = Vauvasta vaariin matalan kynnyksen laulu & soittoryhmä 5. TYÖN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JA PALAUTE - Pajatoiminta - Työntekijöiden itsearviointi - Tule musisoimaan seurakuntaan projekti palvelisi näitä tarkoituksia - Järjestetäänkö esim. joulu- tai pääsiäislehden, jos niitä toimitetaan, yhteydessä palautekysely musiikkitoiminnasta? o Idea: Palauta lomake, osallistut arvontaan! - Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain yhdessä musiikkityön talousarvion kanssa. - Koulutus, laaditaan osana seurakunnan toimintasuunnitelmaa, seurataan vuosittain kirkon henkilöstölle tarkoitettua Koulutusosiota.

PÄIVÄKERHO 2230 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Helena Karjalainen, varhaiskasvatuksen tiimi, lapsityön työpaja; puheenjohtaja Laura Lehikoinen, Annukka Sirkka, Paavo Leskinen, Merja Vuori-Raivio, kirkkoneuvoston edustajana Heimo Nordfors, 1. varajäsen Heli Ruuska, 2. varajäsen Tuula Rasa. Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Työmme on kasteopetusta. Opetamme Raamattua 3-6 vuotiaille päiväkerholaisille ja kutsumme heitä uskomaan turvalliseen ja armolliseen Jumalaan. Lasten kanssa elämme kristillisyyttä todeksi. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä toimimalla lasten, vanhempien ja työntekijöiden välisessä vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Tehtäväalueen perustoiminta: Päiväkerhot kokoontuvat viikoittain. Perhemessu on muutaman kerran vuodessa. Kirkkohetkiä on lisätty entistä enemmän. Kerhojen leiripäivät ovat keväisin Särkijärvellä. 3-vuotiaat saavat kirjekutsun tulla mukaan kerhoon sekä syntymäpäiväonnittelukirjeen. Resurssit: Työntekijöinä työalallamme on 5 lastenohjaajaa sekä varhaiskasvatuksen työalan pappi. Teemme yhteistyötä myös kanttorien ja muidenkin työalojen työntekijöiden kanssa. Tiimin paja on innokas ja sen jäsenet ovat toiminnassa mukana sekä osallistujina että toteuttajina. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2012 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Päiväkerhoa pidetään eri puolilla Hämeenkyröä 1-2 kertaa viikossa. Toteutus: Kerhopaikkoja ovat Punainen Pirtti kirkonkylällä, Kyröskosken srk- talo, Lavajärven koulu, Kaipion ryhmiksen tilat Kaipiossa sekä Sasin Toukola. 3-vuotiaden kerhot kokoontuvat kerran viikossa, samoin Lavajärven ja Kaipion kerhot. 4-5 vuotiaiden kerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Tavoite: Lapsia on mukana toiminnassa noin 100. Toteutus: Kerhon aloitti syksyn alussa 113 lasta. Kerholasten lukumäärä on hienoisessa nousussa edellisiin vuosiin verrattuna. Tavoite: Jumalanpalvelus on varhaiskasvatuksen tärkeä toimintamuoto. Toteutus: Lapsia ja perheitä kutsutaan mukaan jumalanpalveluksiin muulloinkin kuin perhemessuihin. Kirkon varhaiskasvatuksen vuosien 2010-2012 teema on "Pyhä". Hämeenkyrön oma teema vuosina 2011-2012 on Positiivinen Polku. Joulukirkko järjestetään myös kunnan päivähoidon väelle jouluvaelluksen muodossa. Vanhempainilta on vähintään kerran toimintavuoden aikana. Tehtäväalueen toimintaa kuvaavat tunnusluvut Lasten lukumäärä 2012 120 2013 130 2014 130 Erillisprojektit 2012-2014 Kirkkoviikko on kunnallisen päivähoidon väelle tammikuussa 2012. Pääsiäisvaellus on keväällä 2013.Jouluvaellus on talvella 2013. Kirkkoviikko on vuonna 2014. Vuoden 2012 erityiset talousarvion perustelut. Kansalaisopiston esitteessä olevaa lapsityön mainosta varten tarvitaan 50 e.