Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Samankaltaiset tiedostot
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Karjanlannan hyödyntäminen

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Yhdyskuntalietteen käyttö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Lannan typpi

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Karjanlannan käyttö nurmelle

Biohiili ja ravinteet

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nurmien fosforilannoitus

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

MegaLab tuloksia 2017

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Nitraattiasetus (1250/2014)

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Maitotilan resurssitehokkuus

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Ympäristökorvauksen lannoitus

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Perusteita karjanlannasta ja sen käytöstä

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Transkriptio:

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinnekäytön optimointi ravinnepitoisuuksien mukainen käyttö lantapoikkeuksen vaikutus lannan käyttöön, levitysmenetelmät ja ajat ravinteiden kierrätystarve, prosessoinnin vaikutukset, lainsäädännön yhtenäistämistarve

Lannan ja lannoitevalmisteiden käyttö - strategia Kestävä kehitys Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Ekologinen > ravinteiden hallittu kierrätys ja hävikkien minimointi > fosforin ja typen huuhtoutuminen sekä typen kaasumaiset päästöt Maan fosforipitoisuuksien ja fosforilannoituksen (määrä x pitoisuus) alentaminen korkeiden P-lukujen lohkoilla Sijoittaminen/multaus lannan levityksen yhteydessä vähentää ravinteiden kertymistä maan pintaan Kasvukauden ulkopuolella annettavan typpi- ja fosforilannoituksen minimointi

Kotieläintuotannossa muodostui lantaperäistä fosforia 16,1 milj. kg vuonna 2009. Karjanlanta : 9,1 milj. kg Sianlanta: 4,1 milj. kg Siipikarjanlanta: 1,9 milj. kg Turkiseläinlanta: 1,1 milj. kg Tasaisesti Suomen peltopinta-alalle levitettynä määrä vastaa 8,2 kg/ha Väkilannoitteena myyty fosforimäärä noin 5 kg/ha

Fosfori - taktiikka Ruokinnan optimointi fosforin suhteen Fosforin määrää on laskettu uusissa ruokintasuosituksissa Lypsylehmien ruokinnassa vuonna 2004 ja sika- ja siipikarjan ruokinnassa 2010 ; www.mtt.fi/rehutaulukot Fytaasientsyymillä voidaan lisätä kasviperäisen fosforin käyttökelpoisuutta yksimahaisilla. (Fytaasin käyttö huomioitu uusissa ruokintasuosituksissa). Prosessoinnin vaikutus fosforin liukoisuuteen ja pitoisuuteen Lanta -> fosfori- ja typpipitoiset jakeet (kiinteä ja neste) Orgaaniset lannoitevalmisteet Orgaanisten lannoitevalmisteiden fosforisisältö kuiva-aineessa voi olla jopa 2-5%. (Tuoreena 0,3-1%, kuivatut rakeet 2-3%, lihaluujauho 5%) Vesiliukoisen fosforin osuus kuiva-aineen kokonaisfosforista jopa alle 1%. Orgaanisten maanparannusaineiden fosforisisällöllä on merkitystä, jos pellolla on fosforilannoitustarvetta Jakeistamisella tai rakeistuksella voidaan fosforipitoisuuksia nostaa, mutta samalla typpipitoisuus alenee ja haitallisten metallien kuten kadmiumin pitoisuudet nousevat

Kotieläinten lannan fosforipitoisuuteen vaikuttaa dieetin koostumus. Eläinlajista riippuen lannassa 8 40 P g/kg ka Jätevesilietteen fosforipitoisuus kuiva-aineessa noin 20-30 P g/kg ka

Kotieläinten dieetti vaikuttaa lantafosforin liukoisuuteen Jätevesilietefosforin liukoisuuteen vaikuttaa käytetyt saostuskemikaalit Vesiuuttoinen fosfori kuvaa herkimmin huuhtoutuvaa fosforijaetta

Kasviperäistä rehua saaneiden eläinten lantafosforin käyttökelpoisuus kasveille samalla tasolla. Turkiseläinten rehu fosforin suhteen heikkoliukoisempaa. Sisältää mm. lihaluujauhoa

Naudanlannan mädättäminen alentaa vesiliukoisen fosforin osuutta, mutta ei todennäköisesti vaikuta kasveille käyttökelpoisen fosforin osuuteen

Fosforin käytön suosituksia Lannan fosforin käyttökelpoisuus kasveille nostetaan asteittain 100%:iin Vastaa väkilannoitefosforin käyttökelpoisuutta Fosforin käyttöpoikkeuksista tulisi asteittain luopua Käyttöpoikkeukset eivät alenna maan korkeita P-lukuja Pintalevityksen välttäminen Pintavalunta on merkittävin fosforin huuhtoutumisreitti Jakeistaminen lisää käyttömahdollisuuksia Fosforipitoisen kiintojakeen kuljetus alhaisen P-luvun lohkoille Fosforipitoisten jakeiden syyslevitys mullattuna /muokattuna on ympäristön ja ravinteiden käytön näkökulmasta toimiva vaihtoehto Fosforin lannoitusvaikutus ympäristötuessa arvioitava samoilla perusteilla (kokonaisfosforipitoisuuden kautta käyttäen kertoimia) kaikille lannoitevalmisteille

Typpi - taktiikka Lannan typen lannoitusvaikutus Periaatteet tunnetaan Ammoniumtyppipitoisuus, ammoniakin haihtuminen, syyslevityksen huuhtoutumisriskit Orgaanisen typen vapautuminen hidasta ja tapahtuu maan lämpötilan ja kosteuden funktiona Orgaanisen typen lannoitusvaikutusta vain vuosittain toistuvien levitysten jälkeen ja lähinnä vain kasveilla, jotka ottavat typpeä koko kasvukauden ajan. Kasvukauden ulkopuolella tapahtuvat typen vapautuminen lisää huuhtoutumisriskiä. Orgaanisten lannoitevalmisteiden typpi Liukoinen kokonaistyppi (esim. 1:5 vesiuutosta = nitraatti, ammonium ja liukoiset orgaaniset typpiyhdisteet (Ø<10μm) käyttökelpoisia kasville Pitoisuudet vaihtelevat runsaasti raaka-aineiden ja käsittelyn mukaan Prosessointi voi lisätä tai vähentää typen käyttökelpoisuutta Nestemäiset ja lantapohjaiset jakeet pitoisuudeltaan korkeimpia Jakeistettujen kuivaosien pitoisuudet alhaisia Orgaaninen typpi vapautuu yleensä hitaasti Vuosittaiset käyttömäärät niin alhaisia, ettei toistuvan käytön typpilannoitusvaikutusta esiinny

Lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuuksia 35 30 kg/tuoretonni 25 20 15 10 5 Kuivajae, sian liete Nestejae, sian liete Kuivajae, puhdistamoliete Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta Kuivajae, eläin + yhdyskunta Maanparannusrae, yhdyskunta 0 kok-n LiukN kok-p LiukP,1:5

Lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuuksia 1,4 Liuk. P kg tai Cd g/ tuoretonni 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kuivajae, sian liete + teollisuus Nestejae, sian liete + teollisuus Kuivajae, puhdistamoliete Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta Kuivajae, eläin + yhdyskunta 0 LiukP,1:5 Cd Maanparannusrae, yhdyskunta

Lannoitevalmisteiden levitystasoja, tn/ha kok. N raja 170 kg/ha, liukoisen typen tarve 90kg/ha fosforilannoitus 5x15 kg/ha (1:5 vesiliukoinen P tai 40% kok-p:sta puhdistamolietepohjaisista) kadmiumraja 4x1,5g/ha Typen ja fosforin levitystasot Cd rajoitus Ympäristötuen mukaan 5 vuotta, kertalevitys tn/ha 4 vuotta LiukN P-lannoitus kok-n_170 LiukN_90 kok-p_75 LiukP_75 Cd 6g/4v kg/ha kg/ha Kuivajae, sian liete + teollisuus 29 100 19 500 186 26 4 Nestejae, sian liete + teollisuus 31 18 107 179 2098 90 8 Kuivajae, puhdistamoliete 16 117 21 41 13 58 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta 35 39 104 132 81 26 Kuivajae, eläin + yhdyskunta 20 111 26 41 16 56 Maanparannusrae, yhdyskunta 5 24 8 5 20 50 Maanparannuskomposti, yhdyskunta 20 113 35 30 16 43 Lihavoidut ruudut merkitsevät alimman levitystason määräävää pitoisuutta ja levitysmäärää.

Lannoitevalmisteiden levitystasoja, tn/ha kok. N raja 170 kg/ha, liukoisen typen tarve 90kg/ha fosforilannoitus 15 kg/ha (1:5 vesiliukoinen P tai 40% kok-p:sta puhdistamolietepohjaisista) kadmiumraja 1,5g/ha Typen ja fosforin levitystasot Cd rajoitus Ympäristötuen mukaan Vuosittain, kertalevitys tn/ha LiukN P-lannoitus kok-n_170 LiukN_90 kok-p_15 LiukP_15 Cd 1.5g/v kg/ha kg/ha Kuivajae, sian liete + teollisuus 29 100 4 100 46 26 4 Nestejae, sian liete + teollisuus 31 18 21 36 524 90 8 Kuivajae, puhdistamoliete 16 117 4 10 3 15 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta 35 39 21 33 48 15 Kuivajae, eläin + yhdyskunta 20 111 5 10 4 15 Maanparannusrae, yhdyskunta 5 24 2 1 5 12 Maanparannuskomposti, yhdyskunta 20 113 7 8 6 15 Lihavoidut ruudut merkitsevät alimman levitystason määräävää pitoisuutta ja levitysmäärää.

Typpitaseen ja typen huuhtoutuminen yhteys Toholampi, huuhtoutumiskenttä, hieta, 4 vuoden keskiarvot 0=ei lannoitusta, NPK=mineraalilannoitus, SlA=lietelanta syksyllä, SlS=lietelanta keväällä 25 Huuhtoutunut N (kg/ha) 0 NPK SlA SlS 20 15 10 5 0-50,00 0,00 50,00 100,00 150,00 Typpitase (kg ha -1 )

Typpi - suositukset Syyslevitysten välttäminen ilman perustettavaa kasvustoa Huuhtoutumisriski riippuu syksyn, talven ja kevään säästä Syyslevityksessä ympäristön kannalta turvallisimpia materiaaleja sellaiset, joissa alhainen liukoisen typen pitoisuus Nitraattiasetuksen kokonaistyppirajoitus, 170 kg/ha kalenterivuodessa, rajoittaa joidenkin orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöä Hitaasti vapautuvalla orgaaniselle typelle 2-3 vuoden tasausjakso Liukoiset, pienikokoiset, orgaaniset typpiyhdisteet mineralisoituvat kasveille riittävän nopeasti ammoniumtypen lisäksi -> mukaan analyysissä

Ravinteiden kierrättäminen Lanta on maatilojen ensisijainen kierrätysmateriaali Raakalanta hyötyy käyttömäärien poikkeuksesta, P 15-30 kg/ha/vuosi, kun viljavuusluokka < arveluttavan korkea P-luku ei käänny laskuun ja fosforia ei käytetä lohkoilla, joilla olisi tarvetta Kuljetusetäisyydet yleensä lyhyet Lietelannan ja virtsan sijoittaminen tukikelpoista Imago parempi kuin yhdyskuntamateriaaleilla Taloudellinen (sosiaalinen + kulttuurillinen) kestävyys tuotannossa muistettava Yhdyskuntien kierrätysmateriaalit Ravinteiden ja orgaanisen aineksen palauttaminen maatalouteen ainoa kestävä ratkaisu Määrät merkittäviä suhteessa levitysmahdollisuuksiin pääkaupunkiseudulla Valmisteen liukoisen typen arvo ei kata välttämättä edes levityskustannusta Jos lohkolla fosforitarvetta, niin fosfori myös hyödyksi Kadmiumkuormituksen seuraamisvelvollisuus kaikilla, ja sivutuotteilla huomioitava myös haitallisten metallien (Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) pitoisuudet ja maanäyteseuranta Kuljetusetäisyydet usein pidempiä kuin lannalla Kuivatut tuotteet logistisesti parempia, mutta laskee typen ja nostaa haitallisten metallien pitoisuuksia Maanparannusvaikutus (orgaanisen aineksen lisäys) on vähäinen, koska N, P tai haitalliset metallit pitävät levitysmäärät 20-50 t/ha viidessä vuodessa Viljelyn ja kasvien ravinnetarpeiden kannalta olisi mielekkäintä lisätä vuoden fosforilannoitustarve ja antaa väkilannoitetypellä 80% typpilannoitustarpeesta Tällöin kuljetus- ja levityskustannukset lisääntyvät verrattuna suurempiin levitysmääriin

TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET VILJELIJÄ 1 Fosfori- ja typpipitoisten jakeiden tuottaminen Lantafosforin hyödyntämistä voidaan parantaa 2 Ruokinnan optimointi Vältä fosforikivennäisen tarpeetonta käyttöä 3 Syys- ja pintalevitysten minimointi HALLINTO 1 Jakeistamisen kannustaminen Lantafosforin käyttökelpoisuus asteittain 100%, fosforin käyttöpoikkeuksesta luopuminen Positiiviset kannustimet 2 Nitraattiasetuksen kevyempi tulkinta lannoitevalmisteiden orgaaniselle typelle, eli ei vaadita 170 kg/ha kokonaistyppirajoitusta 3 Lannoitevalmisteiden fosforin käyttökelpoisuusarviot samalle viivalle Vesiliukoinen fosfori aliarvioi kasville käyttökelpoista fosforia

Kiitos mielenkiinnosta Työryhmä: Kari Ylivainio, Martti Esala, Marketta Rinne, Kirsi Partanen, Jarmo Valaja, Jouni Nousiainen, Petri Kapuinen, Sari Peltonen, Tapio Salo