TUKIASUMINEN VUOKRASOPIMUKSELLA - käytäntöjä ja kokemuksia päihdeasumisesta



Samankaltaiset tiedostot
Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

Asunto ensin periaate ja asumissosiaalisen työn suuri murros

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Viidakkokujan tuetun asumisen

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuslaki 379/ Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Häätöprosessi. Vuokranantajan näkökulma. Päivi Vanninen

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe välittäjäkoelautakunta

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Asunto ensin asumisyksikkö ja hajasijoitetut asunnot ratkaisuja asumisen pulmiin

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

kaupungin tukiasunnot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Harri Lindqvist Helsinki

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

RAJANKÄYNTIÄ: MISSÄ KULKEE JATKAMISEN JA PÄÄTTÄMISEN RAJA. Juha Niskanen Kiinteistöjohtaja Y-Säätiö

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Asumissosiaalinen työote

Asuntolan järjestyssäännöt

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

Paloriski-ilmoitus: Ilmeisen paloriskin määrittely, ilmoitusvelvolliset, ilmoitusmenettely

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

Asumisen uudet muodot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 15/1191/1

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Tehostettu palveluasuminen

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Työelämän pelisäännöt

VUOKRA- SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Maahanmuuttajien asumisneuvonnan kokemuksia Tampereella

Isän kohtaamisen periaatteita

Tampereen välivuokrauspilotti

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet:

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

Espoon välivuokrauspilotti

Suuntana oma koti hanke

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu


Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisturvallisuuden parantaminen

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Postinumero ja paikka:

Transkriptio:

TUKIASUMINEN VUOKRASOPIMUKSELLA - käytäntöjä ja kokemuksia päihdeasumisesta Asunto on fyysinen esine, joka voidaan rakentaa, omistaa, vuokrata tai kalustaa. Koti sen sijaan perustetaan tai luodaan. Asunnolla on hinta, kodilla henki. Jari-Juhani Helakorpi Rovaniemi 31.3.2014

Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima. (1957) Valtakunnallista konsultointia ja vaikuttamista. Tavoitteena on mielekkäämpi ja ihmisarvoisempi elämä. Toimintaa pääkaupunkiseudulla. Tarjoamme kokonaisratkaisuja erilaisten tuetun asumisen, tekemisen ja elämisen muotojen, kokeilujen, kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla. Päivätoiminta, päiväkeskuksia 7 Päihteellinen ja päihteetön asuminen, asuntoja noin 400 Sosiaalinen isännöinti Sininauhasäätiön omistamaan asuntoon tai muun omistamaan asuntoon Työntekijöitä noin 110 2

Kunta Yksikkö Asuntoja Henkilökunta Päiväkeskus Muuta Helsinki Helsinki Helsinki Vantaa Vantaa Tuusula Espoo, Vantaa, Helsinki Espoo, Vantaa, Tuusla Ruusulankatu, AE 2012 Pessi & Illusia, AE 2007 ja 2011 Topi-Katti, AE 1990-luvun lopusta alkaen asteittainen hankkiminen Sahapuisto, AE 2009 Myrri (päihteetön) 2003 Mutterimaja (päihteetön) 2007 Hajasijoitetut asunnot, AE/päihteetön Sosiaalinen isännöinti AE/päihteetön Muut päiväkeskukset: Espoo ja Tuusula/Kellokoski. 90 24/7 Päiväkeskus aukeaa syksyllä 2014 86 24/7 Myös sosiaaliset talonmiehet 43 Ma-pe/arkisin klo 7-22, muuna aikana sosiaaliset talonmiehet Kyllä 50 24/7 Kyllä 15 Ma-pe/arkisin klo 8-16, muuna aikana sosiaaliset talonmiehet 21 Ma-pe/arkisin klo 7.30-20, muuna aikana sosiaalinen talonmies 115 Pääasiassa arkisin virka-aikana, Erikseen sovittaessa muuna aikana Pääasiassa arkisin virka-aikana, Erikseen sovittaessa muuna aikana Kyllä Topi-Katin toiminta päättyy 31.7.2014. Kyllä Kyllä

Asunto ensin periaate (AE) Portaittaisessa asuttamismallissa yksilöiden tulee sosiaalisen kuntoutumisen portaissa etenemällä ikään kuin ansaita oikeus omaan kotiin. Sekä yksilöiden puutteellisista kyvyistä, taidoista ja motivaatiosta että palvelujärjestelmän sisäisistä katkoksista seuraten palvelujärjestelmän portailta tipahdetaan monesti uudestaan ja uudestaan alas ja monissa tapauksissa kirjaimellisesti suoraan kadulle. AE-periaate lähtee liikkeelle vastakkaisesta asetelmasta. Periaatteen mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. AE-mallissa yksilön asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua.

Perustuslaki Turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Ihmisarvo on perusoikeuksien taustalla vaikuttava luovuttamaton perusarvo ja julkisen vallan velvollisuutena on kunnioittaa ja suojata sen toteutumista. Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kielletään henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen ja vapauden riistäminen mielivaltaisesti ilman laissa säädettyä perustetta. Yksityiselämän suoja, turvaa lisäksi kunnian ja kotirauhan (työntekijä/asukkaan näkökulma). Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä. Itsemääräämisoikeus ei ilmaisuna sisälly Suomen perustuslakiin (731/1999) eikä ihmisoikeussopimuksiin, vaikka sen perusta on useissa perus- ja ihmisoikeuksissa. Sosiaalihuollon palveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös asiakkaan toivomusten ja mielipiteen kunnioittamista. Omavalvontasuunnitelmassa ilmenee, kuinka perusoikeuksien rajoittamisen tarvetta pyritään yksikössä vähentämään. Laadittava kirjallinen rajoitustoimenpiteitä koskeva menettelyohje. (VALVIRA) 5

Viranomaistoiminta ohjaa Kilpailutukset Valvira, Aluehallintovirasto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Asunnon vähimmäiskoko Pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluille ei ole virallista määritelmää, vaan asumisesta puhutaan monilla termeillä. Vaikutteita pitkäaikaisasunnottomien asumisen määrittelylle on saatu päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta. Määritelmät, joita ARAtuotannossa noudatetaan, jaotellaan seuraavasti: Tukiasuminen tarkoittaa sosiaalisesti kuntouttavaa asumismuotoa henkilöille, jotka tarvitsevat tukea pystyäkseen asumaan itsenäisesti. Palveluasuminen on asumista asumisyksikössä, jossa on tarjolla ympärivuorokautista palvelua niille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa, mutta tarvitsevat päivittäistä tai ympärivuorokautista tukea, apua ja palveluita. Tehostettu palveluasuminen on laitoshoitoa kevyempi vaihtoehto ja asiakkaat ovat yleensä vaikeasti toimintarajoitteisia ja tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu on ympärivuorokautista. Päihdeongelmaiset rinnastetaan asumispalveluissa lähinnä pitkäaikaisasunnottomiin eikä heille ole erikseen määriteltyjä asumisen muotoja. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten asuminen järjestetään joko tukiasunnoissa, tavallisissa vuokraasunnoissa tai nuorille tarkoitetuissa vuokra-taloissa, joihin on saatavilla tukea, valvontaa ja ohjausta. http://www.ara.fi/download/noname/%7b36f5c1f3-fc22-4f97-b466-de849213a3e7%7d/22531

Pelastuslaki 29.4.2011/379 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä.

Pelastuslaki 29.4.2011/379 19 Poistumisturvallisuusselvitys Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutokset on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle 20 :n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä varten. Poistumisturvallisuusselvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379?search[type]=pika&search[pika]=pela stuslaki#l3p18

Uudistuva ammatillisuus Kohtaaminen Asennekulma asumisen onnistuminen, ei virheiden etsiminen Ihmisarvo Tuen tarpeen arviointi, asumis-/palvelusuunnitelma Huoneenvuokralainsäädäntöä noudattaen voi asuminen onnistua Mistä näkökulmasta työntekijät tekevät työtänsä? Valvontamaksu? Tukimaksu? Palvelumaksu? Tukipalvelumaksu? Kokonaisvaltaisesti Valvojasta valmentajaksi Ohjaaja Työntekijöiden arvot ja etiikka Työntekijöiden ammatillisuus ja ammatti-identiteetti Minkä ammattikulttuurin työntekijä on oppinut?

Uudistuva ammatillisuus Lähtökohta työlle: asukas on vuokralainen, jonka kodissa työskentelemme* Työntekijällä tekemisen ja touhuamisen sijalla on elämisen, olemisen ja läsnäolon taito * Asiantuntijuus on asukkaalla, kumppanuus* Asukkaan roolin muuttuminen haaste myös asukkaalle* Ihminen ja hänen tekonsa on erotettava toisistaan* Asumispalvelutyössä työntekijät sanoittivat, että työn perustana on unelma asukkaan hyvästä elämästä.* Jos työntekijä menettää toiveikkuutensa, ei sitä ole asukkaallakaan. * Vuorovaikutuksen merkitys Läsnäolotyö *Heli Alkila / HDL 6.2.2014 PAAVO II -verkostonkehittäjät

Sininauhasäätiö Vuokrasopimus Toistaiseksi voimassa oleva / määräaikainen vuokrasopimus Palvelumaksu Asukkaan omavastuuosuus Väittämä: Ensin muuttuu käyttäytyminen päihtyneenä sitten muuttuu päihteidenkäyttö.

Sininauhasäätiön sosiaalinen isännöinti Sininauhasäätiö omistaa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa hajasijoitettuja pienasuntoja (yksiöitä ja kaksioita) noin 115 kpl. Sininauhasäätiö tuottaa sosiaalisen isännöinnin palvelua myös asiakkaan kotiin, joka ei ole Sininauhasäätiön omistuksessa (Espoossa, Vantaalla ja Tuusulassa) Sininauhasäätiön omistamien asuntojen koot vaihtelevat 27 neliöstä 54,5- neliöisiin. Kaikissa asunnoissa on vähintään keittonurkkaus tai keittiö, kylpyhuone ja wc sekä oma sisäänkäynti. Joissakin asunnoissa on parveke. Asunnot ovat kalustamattomia eivätkä aina välttämättä esteettömiä. Asunnot on tarkoitettu pitkäaikaisasunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Asuminen pohjautuu huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen. Suurimmalla osalla aluksi määräaikaiset vuokrasopimukset esim. 3+6+12

Sininauhasäätiön sosiaalinen isännöinti Asiakkaan kotiin tarjottavaa palvelusopimukseen perustuvaa yksilöllistä palvelua. Asunnon voi omistaa palveluntuottaja tai toinen taho. Asunnoissa toteutetaan asunto ensin -periaatetta eikä asukkaiden edellytetä luopuvan päihteiden käytöstä. Joidenkin asukkaiden kanssa on voitu sopia erikseen päihteettömyydestä, esimerkiksi asumisen turvaamiseksi. TAVOITE Tuetun asumisen tavoitteena hajasijoitetuissa tukiasunnoissa on parantaa ja vakiinnuttaa asukkaan edellytyksiä toimintakykynsä kohentamiseen ja säilyttämiseen sekä mahdollistaa hänelle pysyvä asuminen, oma koti sekä selviytyminen yhteiskunnassa. Perustavoitteena on asumisen turvaaminen ja onnistuminen. ASUKKAAKSI Asukkaaksi hakeudutaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tuusulan sosiaalipalvelujen kautta.

Tuki Sosiaalisen isännöin asiakkaille tarjottavan asumisvalmennuksen, tuesta ja ohjauksesta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset: lähihoitajat, sosiaalikasvattajat ja sosionomit (15 asukasta/ 1 työntekijä). Jokaiselle asukkaalle nimetään oma-ohjaaja. Sininauhasäätiön sosiaalisen isännöinnin asukkaista 90 % onnistuu. Valmista kaavaa ei ole millä onnistuu. Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaan/asukkaan (palvelunsaaja), sosiaalityöntekijän (palvelunmaksaja) ja Sininauhasäätiön (palveluntuottaja) kesken. Palvelusuunnitelma on yksilöllinen ja asiakkaan tarpeista lähtevä. Siinä on selkeät tavoitteet ja seuranta sovittuna sekä kartoitetaan asiakkaan olemassa oleva verkosto. Tuen pituus on yksilöllinen 3 kk jopa yli 12 kk. Asukas saa jatkaa asumista Sininauhasäätiön asunnossa tuen päätyttyä. Yritetään etsiä asukkaalle jatkopolku.

Tuki Säännölliset tapaamiset ja puhelinkontaktit Rakennetaan kotia yhdessä Ohjaus, opastus, neuvonta, valmentaminen Asiointiapu, saattaminen, tukihenkilö Kahvilat, elokuvat, yhdessä harrastaminen, julkiset paikat Nopea reagointi / varhainen puuttuminen Tuen yksilöllisyys Asukkaan päihteiden käyttö, terveydentila Raha-asiat, ulosotot, vuokranmaksukyky, välitystilin, edunvalvonnan tarve, vuokranmaksuseuranta Asumiskyky Asukkaan sosiaalinen verkosto, käytös TUEN TARVE esimerkiksi: Vuokravelat, häiriöt, musiikin kuuntelu, kaverit, vesivahingot, asunnon huono hoito/rikkominen Huom. 90 % onnistuu. Mitä pitemmälle päästät asian puuttumatta. Jos taloyhtiön hallitus uhkaa huoneiston haltuunotolla, sitä huonommin asiat silloin. PUUTU AJOISSA!

Ympäristötyö Diplomatia taloyhtiön kanssa!! Hyvät suhteet/välit ja avoimuus isännöitsijään ja hallituksen puheenjohtajaan (muista vaitiolovelvollisuus) Nopea puuttuminen tietoon tulleisiin häiriöihin Mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteys isännöitsijään sitä parempi toimintasuunnitelma Taloyhtiössä tiedetään, että Sininauhasäätiön tukiasukas Asukas voi joutua silmätikuksi, leimatuksi. Joutuu häirinnän ja seurannan kohteeksi, kerrostalokyttääjät Tukiasukas voi saada käytöksestään herkästi varoituksen/häädön taloyhtiöltä, mutta osakkeen omistajan samaa käytöstä siedetään pitempään. Puolustetaan asukkaan oikeuksia, jos syyttömänä tuomitaan

Vuokranmaksu (periaate: asumisen turvaaminen) Dokumentointi! Asukkaan allekirjoitus ja/tai kaksi työntekijää todistavat kirjallisen varoituksen (sanamuodot), luetaan tarvittaessa ääneen, dokumentoidaan tapahtuma. 1kk/1pv VUOKRANMAKSUN NRO 1 ERÄPÄIVÄ 1kk/15pv VUOKRANMAKSU NRO 1 MAKSAMATTA HUOMAUTUS ASUKKAALLE, MAKSUSUUNNITELMA, AKTIIVINEN SELVITTÄMINEN 1kk/31pv VUOKRANMAKSU NRO 1 MAKSAMATTA KIRJALLINEN VAROITUS ASUKKAALLE + MAKSUSUUNNITELMA, AKTIIVINEN SELVITTÄMINEN 2kk/1pv VUOKRANMAKSU NRO 2 ERÄPÄIVÄ 2kk/15pv VUOKRANMAKSU NRO 1 JA 2 MAKSAMATTA KIRJALLINEN VUOKRASOPIMUKSEN PURKUVAROITUS ASUKKAALLE + MAKSUSUUNNITELMA, AKTIIVINEN SELVITTÄMINEN 2kk/30pv VUOKRANMAKSU NRO 1 JA 2 MAKSAMATTA VUOKRASOPIMUKSEN PURKUILMOITUS ASUKKAALLE, VOI JATKAA ASUMISTA, JOS MAKSAA ½ VUOKRAVELASTA TAI ENEMMÄN HETI, MUUTOIN ASUMINEN PÄÄTTYY PROSESSI MENISI YKSILÖLLISEMMIN, JOS ASUKAS MAKSAISI VUOKRAN OSITTAIN, EI KOKO KUUKAUDEN VUOKRAVELKAA VAAN OSAN

ASUNNON EPÄSIISTEYS Asuntoa ei siivota, asunnon kunnon huono hoitaminen Hamstraajat (tavara paljous) Varhainen puuttuminen Vialliset sähkölaitteet Kirpputoriostokset Luteet, koi, täi, sokeritoukat, jne. Hajuhaitat: asunnon epäsiisteys, asukkaan hygienian hoito TOIMINTATAPOJA Asunnon tarkastaminen ja dokumentointi asumisen alussa ja päättyessä Siivousopetus (opastus, ohjaus, neuvonta, oikeat välineet) rakennetaan kotia yhdessä Säännölliset tarkistukset (sovittu asukkaan kanssa) Huomioi kulttuuritausta, sanojen valinta Henkilökunnan koulutus; tuholaiset Sininauhasäätiössä keskitetyissä asumisyksiköissä säännölliset ludetarkastukset varhainen puuttuminen

Paloturvallisuus Ruuanlaitto (kananmunan paistaminen suoraan levyllä) Uunilla lämmitetään asunto (hellan luukku auki) tai uunissa säilytetään tavaroita Epäsiisteys; keittiön tasot ja ruuanlaitto välineet epäsiistit, koko asunto epäsiisti Päihtymys ja sammuminen ruuanlaiton yhteydessä Kannabiksen poltto Palokuorma asunnossa (tavara paljous) Vialliset sähkölaitteet Huolimattomuus, kynttilät, tuhopoltto

Paloturvallisuus (keskitetty asuminen) Safira-sähköliesi, ajastin hella Asukkaan opettaminen Automaattipalohälytysjärjestelmä, sprinklaus / Sosiaaliset talonmiehet Tekstiviesti: Ennakkohälytys, palohälytys Viivelaite (vaatii 24/7 toiminnan ja koulutuksen) Päihteetön sähköliesi, sulakkeet kootusti asuntojen ulkopuolella, lukollinen kaappi Dokumentointi, analysointi, kohdennettu puuttuminen Säännölliset asuntojen tarkistamiset ( palohälytin kierros, kuntotarkastus, kotikäynnin yhteydessä) Asukkaalle etukäteen ilmoitus Puuttumiskynnys matala: mm. siisteys Koulutus: alkusammutus, järjestelmä, poistumisharjoitus Henkilökunta tuntee talon turvallisuusvälineet (turvallisuuskävelyt) Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on ajantasainen ja henkilökunta on perehtynyt siihen

Häiriön tausta Päihteet ja päihteiden ongelmakäyttö (impulsiivisuus, aggressiivisuus, estojen väheneminen) Mielenterveysongelmat (psykoosi, masennus, persoonallisuushäiriöt) Somaattiset sairaudet (korkea kuume, kipu, verensokerin vaihtelut, hengitysvaikeudet, keskushermostosairaudet, sekavuustilat, dementia) Rajaaminen Asiakas yrittää saada jotain etua tai palvelua uhkailemalla Omaisuusrikos (ryöstö, varkaus, kiristys) ja seksuaalirikokset Voimakas henkinen shokki/trauma: läheisen ihmisen äkillinen sairastuminen tai kuolema. Erimielisyys palvelusta tai hoidosta (ei-toivottu päätös) Väärinymmärrys (kielitaidon puute, ammattikielen käyttäminen, kulttuurierot, kiire) Oikeutettu suuttumus (huono palvelu, töykeä kohtelu) Pitkä odotusaika, puutteellinen tiedonsaanti, ankeat tilat (kuumuus, melu) Ennakkoasenne (aiempi kokemus, muualla kohdeltu huonosti) asiakas/henkilökunta Yleinen vihamielisyys viranomaisia / ammattihenkilökuntaa kohtaan

HÄIRIÖITÄ Musiikin kuuntelu, bileet, kaverit, kaveriliikenne, epäilty huumeiden myynti (asukkaan kanssa keskustelu, poliisille ilmoittaminen), päihteidenkäyttö Sanallinen uhka, vakivallalla uhkailu, väkivalta, kiristäminen TOIMINTATAPOJA Kohtaaminen, asenne, sanat Yhteiset toimintatapaohjeet, mm. työpisteet, työskentely, turvallinen kotikäynti Vaara- ja uhkatilanne (VUT) seuranta, niiden läpikäyminen, analysointi, tapahtumista oppiminen, jälkihoito Varhainen puuttuminen oireisiin Asukkaalle sijaistekeminen Nopea puuttuminen/reagointi häiriöihin Asukkaan ja hänen kavereiden kanssa keskustelut Tarvittaessa kirjallinen huomautus/varoitus Analysointi: kuka, milloin, miten, millaista häiriötä, riskit Keskitetty asuminen. Harmaa alue Kirjallinen sopimus asumisen turvaamiseksi varoituksen korvaajana (määräaikaisuus): Ovi takalukkoon, vierailurajoitteet, päihteettömyys Turvallisuus on kokemus/tunne: Asukkaat, työntekijät, rakennus, ympäristö

Päihteetön asuminen Asukas on perillä päihteettömän asumisen erityispiirteistä Puhallutukset, päihdeseulat Prosessit ja toimintatavat on hyvä miettiä asukkaan kanssa vuokraja palvelusopimusta tehtäessä. Asukas tietää mitä allekirjoittaa / mihin sitoutuu Päihteet päihteettömässä yksikössä? Väliaikainen majoitus järjestetty. Asukkaan poistaminen alueelta? Tarvittaessa poliisi. Varoitukset, keskustelut Asukkaan oirehtimiseen puuttuminen (kun viinan himo aloittaa saapumisen). Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen

Asumisen tuki (keskitetty asuminen) Työskentely asukkaan kotona, olet asukkaan kotona vieras Ei asuntolakulttuuri Kohtaaminen, asenne, kehon kieli, sanat: sanoilla voimme rakentaa kodin tai laitoksen tuntua Uudistuva ammatillisuus Analysointi Työnsäännöt, toimintatapaohjeet, Check-listat, työnjohto, työnohjaus Asukkaan saattaminen palveluihin Opettaminen, ohjaaminen, neuvonta, valmentaminen Esim. asiointi, pankkitunnukset, internet Verkostotyö Yhdessä tekeminen, asukas kokee itsensä tärkeäksi Kannustinraha työt asukkaan kykyjen mukaan itsetunto vahvistuu Päiväkeskus, ryhmät (NA, AA, hengelliset ryhmät, akupunktio, käsityöt), retket

Ympäristötyö (Ruusulankatu) keskitetty asuminen Päätavoitteena on integroida asumisyksikkö kaupunginosaan, ehkäistä etukäteen mahdollisia ongelmia ja korjata syntyneitä ongelmatilanteita sekä edesauttaa alueen turvallisuuden ja rauhallisuuden kehitystä. Asuinaluelähtöinen ympäristötyö pyrkii vaikuttamaan myös asenteisiin, joilla ympäristön asukkaat ja asukasyhdistykset suhtautuvat asumisyksikön asukkaisiin ja muuhun naapuristoon. Normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet raportoidaan ja käsitellään riippumatta siitä, liittyvätkö ne suoraan asumisyksiköiden asukkaisiin. Asukas/asukkaat 2 (asiointikunnossa) jalkautuvat työntekijän kanssa. Kierrokseen sisältyy roskien keräämistä (esim. neulat) ja/tai muita pieniä työtehtäviä. Ympäristöstä tuleviin puhelinsoittoihin ja muihin yhteydenottoihin vastataan aina ja ongelmiin puututaan heti. Asumisyksikössä on käytössä ympäristötyön seurantalomake.

Työskentely kotikäynnillä Kodit ovat vaarallisimpia paikkoja Asiakkaan kotikenttäetu. Kotirauha, älä loukkaa asiakkaan kotia. Pitkäaikainen asiakkuus: on hyvä sopia yhdessä pelisäännöt työntekijän kotikäyntien ajaksi ja kirjata ne sekä niistä seuraamukset (ei vieraita, ei päihteitä, ei tupakointia, ei asiatonta käytöstä, ei lukituksia, ei väkivaltaa/uhkailuja, lemmikkieläimet pidetään kytkettyinä tai toisessa huoneessa, jne.) Ensimmäinen kotikäynti olisi hyvä tehdä työparin kanssa. Riskiarvio Asiakkaalla tulee olla toimiva palovaroitin (laki), havainnoi rikkinäiset sähkölaitteet ja pistorasiat. Asunnossa tavarapaljous tai vaaralliset esineet vaikeuttavat liikkumista. Asunnossa tuntemattomia piilopaikkoja / huoneita. Kodissa useita vaarallisia esineitä tai kemikaaleja, joiden sijainnin asiakas tietää. Havaitut riskit kartoitetaan ja tarvittaessa ilmoitetaan esimiehelle -> suunnitelma. 26

Työskentely kotikäynnillä Tilannearvio, lue ensin tilanne hallitse tilanne. Suunnittele kotikäynti ja työnjako, jos työpari. Kerro työkaverille, että missä olet milloinkin. Huolehdi, että puhelimen akussa on aina virtaa. Puhelin on saatavilla, ei repussa tai käsilaukussa. Jos olet yksin, epäilet? -> Pidä puhelinlinja auki esim. työkaveriin, joka kuulee kotikäynnin. Jos riski tai uhka, ilmoita työkaverille kotikäynnin alkamisesta ja päättymisestä sekä sovi toimintaohje, jos työkaveri ei saa sinulta puhelua kotikäynnin päättymisestä (esim. soitto poliisille, työkaverit paikalle). Älä mene huoneistoon yksin, jossa on päihtyneitä / tuntemattomia henkilöitä. Voit pyytää asiakasta poistamaan vieraat tai sopia uudesta tapaamisesta tai pyytää asiakasta hetkeksi asunnon ulkopuolelle keskustelemaan. Tapaa asiakas kahdestaan, ilman ulkopuolisia. Älä anna asiakkaan laittaa takalukkoon ulko-ovea. Katso mihin istut: pehmeä sohva voi kätkeä terävän yllätyksen, esim. huumeneula. Kovalta tuolilta on helpompi poistua, tiedät myös mihin istut. Oikea oppinen neulojen käsittely. Lattialla voi olla neuloja yms. vahinkoa aiheuttavia esineitä. 27

Työskentely kotikäynnillä Osaa työparityöskentely Asuntoon mennessä varmista asunto (muista +1 sääntö ). Jos asiakas ei ole kotona: varmista asunto, varmista ovella, suorittaja suorittaa asunnon tarkistuksen samalla ääneen kertoen, että kuka on, varaudu yllätykseen. Varmista asunnosta poispääsy. Työpari/varmistaja varmistaa poispääsyn, kulkee viimeisenä. Jos kotikäynnillä ollaan yksin ja asiakas kiihtyy tai alkaa käyttäytyä epäasiallisesti, tilanteesta poistutaan mahdollisimman nopeasti. Rauhoittelua voi tilanteen mukaan yrittää, mutta omaa turvallisuutta ei koskaan saa vaarantaa. Jos asiakas käskee työntekijää poistumaan, näin myös tehdään. 28

Mitä työntekijältä edellytetään? Koulutus Asenne, kohtaamisen taito Organisointikyky, suunnittelutaito Kyky itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon Raportointi ja dokumentointi taito Sosiaaliset taidot, verkostotyöskentely Pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä

Vuokrasopimuksen purkuperusteet Tee niistä asukkaan velvollisuudet -ohje 61 Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus: 1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa; 2) jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin tämän lain säännöksiä; 3) jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty; 4) jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää; 5) jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti; tai 6) jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. Huoneiston käyttöön liittyvä vuokrasopimuksen purkamisperuste koskee soveltuvin osin myös vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita. Jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on vähäinen merkitys, ei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. Vuokranantajan on vedottava vuokrasopimuksen purkamisperusteeseen kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on tullut vuokranantajan tietoon. Vuokranantaja ei kuitenkaan menetä purkamisoikeuttaan niin kauan kuin 1 momentin 1 tai 4 6 kohdassa tarkoitettu menettely jatkuu.

Minun mielipiteeni: (kun tavoite on asumisen turvaaminen) Jokainen vuokrasopimuksen purkuun päättynyt asuminen on seurausta jostain? Miksi ei määräaikaista vuokrasopimusta jatketa? Epäonnistuminen? Kun asuminen päättyy pohditaan, että mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta asuminen olisi onnistunut Olisimmeko voineet tehdä enemmän? Olisiko asukas voitu ohjata muualle aikaisemmin tuetumpaan palveluun? Olisimmeko voineet ennaltaehkäistä asumisen päättymisen? Olisimmeko voineet opastaa asukasta ja tukea enemmän? Olisimmeko voineet puuttua aikaisemmin? Mitä opimme tästä? Dokumentoinnin ja analysoinnin merkitys

Tulevaisuus Ikääntyminen ja päihteet Liikuntarajoitteiset Monisairaat Sekakäyttö: alkoholi, lääkkeet, huumeet, muuntohuumeet Erilaiset tekniset apuvälineet Taloudelliset raamit palveluja tuottaessa Välimatkat, palvelujen saatavuus Tulevaisuudessa hoivan ja huolenpidon tarve kasvaa Suomessa