Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009
Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden yritykset sekä kuluttajat joutuivat sopeutumaan epävarmuuteen Se johti kysynnän supistumiseen - sekä kulutuksen että investointien supistumiseen ja samalla tuonnin vähenemiseen Kun tuonti vähenee, vähenee myös vienti Näin maa kärsiin sitä enemmän, mitä suurempi merkitys viennillä on emme siis säästyneet tältä kurjuudelta, vaikka oikeastaan olemme melko syyttömiä tähän! Meillä on siis vientimarkkinoiden romahduksesta eikä oman hintakilpailukyvyn menetyksestä kuten niin monta kertaa aikaisemmin syntynyt kriisi
Pelottava esimerkki historiasta: vuosi 1991, jolloin meillä oli oma pankkikriisi (Pentti Vartia 1994)
Tuorein tieto (1/09 ja 2/09) toteutuneesta kasvusta huolestuttaa
Mitä pahat pankkikriisit ovat keskimäärin saaneet aikaan? Lähde: Reinhart Rogoff (2008) Asuntojen hinnat: noin 35 %:n lasku huipusta seuraavaan nousuun 6 vuotta Osakekurssit: noin 55 %:n lasku huipusta uuteen nousuun 3½ vuotta Työttömyysaste: nousua 7 %-yksikköä laskukäänne vasta lähes 5 vuoden päässä Kokonaistuotanto: tason laskua noin 9 % - takaisin kasvuun vajaan 2 vuoden kuluttua Julkinen velka: lisääntyy 86 % kolmen ensimmäisen kriisivuoden aikana (Suomessa 1990- luvulla kasvu oli 150 %!)
Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi, I/1970- IV/2008, 1970=100 Suomessa oli 1990-luvulla laskua 50 % ja huipusta nousuun otti noin 6 vuotta
Pahassa pankkikriisissä pörssikurssit laskevat keskimäärin noin 55 % ja seuraava nousu on yli 3:n vuoden päässä?
Lyhyet korot ennen (markka 3 kk ja D-markka 3 kk) ja nyt euroaikana (euribor 3 kk)
Kotitalouksien velkaantumisaste on korkea
ETLA:n uusin BKT-ennuste ja 1990-luvun lama Pahassa pankkikriisissä BKT supistuu kaikkiaan vajaat 10 % ja miinuksella ollaan kaksi vuotta
Työttömyyden osalta saatamme selvitä näinkin vähällä Pahassa pankkikriisissä työttömyys nousee 7 %- yksikköä ja kääntyy laskuun vasta 4-5 vuoden päästä! Työttömyysaste, % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2005/1987 2006/1988 2007/1989 2008/1990 2009/1991 2010/1992 2011/1993 2012/1994 Työttömyys 1989- Työtömyys 2005-
35 30 25 20 15 10 5 3,8 5,9 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset toimintamenot ja niiden rahoitus 1990-2009, mrd. Toimintatulot Valtionosuudet 1) Kunnan rahoitus 4,1 4,3 6,5 6,4 4,5 4,5 6,1 5,7 6,4 6,9 6,7 5,9 6,2 4,3 5,7 4,8 4,9 5,0 5,1 5,3 4,3 4,1 4,3 5,2 4,4 5,5 4,8 5,6 5,3 5,8 7,2 8,1 9,0 9,5 9,9 10,5 11,3 11,9 12,0 12,4 12,9 13,2 14,0 14,4 14,9 5,9 6,3 6,4 6,6 6,8 6,9 7,4 7,2 7,7 7,6 8,6 8,1 9,3 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08e 09e Lähde: Vuodet 1990-2007 Tilastokeskus. Vuosien 2008-2009 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2008/Kuntaliitto 1) Valtionosuudet 1997-2009 valtion kirjanpidon mukaan sisältäen mm. kuntayhtymien saaman yksikköhintarahoituksen, työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta (kuntien kirjanpidossa toimintatuloja). Vastaava summa on vähennetty toimintatuloista. 2.1.2009/J. Turkkila/hp
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 0,0-5,1 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2009 -0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08e 09e 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 6,1 5,0 Lähde: Vuodet 1991-2007 Tilastokeskus. Vuosien 2008-2009 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2008. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuodet 1997-2009 eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa 11.12.2008/J. Turkkila/hp
Valtionvelka 1985-2010 Mrd. 80,0 70,0 60,0 Mrd. %:a BKT:sta % 80 70 60 50,0 50 40,0 40 30,0 30 20,0 20 10,0 10 0,0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2009-2010 ennusteet VM. 0 24.3.2009/J. Turkkila/hp
Mrd. 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2010 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Vuodet 1985-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-10 ennusteet Kuntaliitto. 24.3.2009/J. Turkkila/hp 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 %
Valtion ja kuntien tasapaino
Kuinka kaukana nousu - mistä nousu käynnistyy? Miksi tämä kriisi olisi maailmalla lievempi kuin keskimääräinen paha pankkikriisi? Tämä lama on meillä erilainen kuin 1990-luvun lama, silti se voi olla vähintään yhtä paha reaalitaloudelle! Luottamuksen palautuminen: ensin pankkien kesken ja sitten pankkien ja asiakkaiden välille ja sitten vielä on saatava usko tulevaisuuteen leviämään meihin kaikkiin! tämä näkyy ensin pörssikursseissa ja luottamusindikaattoreissa Nyt näyttää että lasku ei enää syvene? Käänne parempaan on jossakin vuoden 2010 puolella??
Talouden tasapainottaminen taantuman oloissa arvovalintoja eli poliittisia päätöksiä Suhdannepolitiikan (elvytyksen) päävastuu on valtiolla, siksi valtionosuuksia on muutettava niin, ettei kuntien velkaantuminen muodostu suureksi varaventtiiliksi Kunnallisveron taso vaikuttaa aluetalouteen Kuntataloudenkin alijäämä elvyttää (ei suuria leikkauksia?) Menojen kasvu on kuitenkin leikattava (vanhat sopimukset!) Työllisyyden säilyttäminen on tärkeää
Strategia nojaa arvoihin ja etsii pysyviä menestystekijöitä Mitkä asiat ovat pysyviä talouden vaihteluista huolimatta? Sijainti Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa pysyy Yritystoiminta muuttuu Asukkaiden määrä ja ikärakenne muuttuu Muuttuuko kuntarakenne? Kustannustehokkaan palvelutarjonnan ylläpitäminen ei ole suhdannekysymys Laajentuneen Kaarinan lähtökohtia moni kuitenkin kadehtii!