Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009
Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000 4. Yhdysvallat 20 373 267 5. Ukraina 19 102 300 6. Puola 11 791 072 7. Saksa 11 643 769 Venäjällä menetetään vuosittain 4 milj. tonnia perunasadosta tautien ja tuholaisten vuoksi Mitkä ovat tärkeimpiä tauteja Karjalan perunantuotannossa? 8. Valkovenäjä 8 743 976 9. Alankomaat 7 200 000 10. Ranska 6 271 000 FAOSTAT
2007 Aurora- ja Ladoški Siemenperuna siemenperuna hankittiin Venäjältä Elite-laatuluokkaa Fambo- ja Saturna siemenperuna hankittiin Suomesta E2-luokkaa 2008 Siemenperunana käytettiin edellisen vuoden satoa Siemenperunassa oli seittirupea Y-virusta M-virusta Siemenen peittaus tehtiin Maximilla (fludioksiniili 100 g/l) 4 ml/l upotuspeittauksena
Petroskoin säätiedot C Lämpösumma 1400 1200 1000 800 600 400 2007 2008 Normaali 200 0 1.5. 15.5. 29.5. 12.6. 26.6. 10.7. 24.7. 7.8. 21.8. 4.9. 18.9. http://pogoda.ru.net/monitor.php?id=22820&month=5&year=2007
Petroskoin säätiedot mm Sadesumma 400 350 300 250 200 150 2007 2008 Normaali 100 50 0 1.5. 15.5. 29.5. 12.6. 26.6. 10.7. 24.7. 7.8. 21.8. 4.9. 18.9. http://pogoda.ru.net/monitor.php?id=22820&month=5&year=2007
Perunan taudit Perunakasvustoa ja satoa vioittavat lukuisat taudit. Kenttäkokeen kasvustosta tehtiin havaintoja perunarutosta (Phytopthora infestans) tyvimädästä (Pectobacterium atrosepticum, P. carotovorum, Dickeya spp.) perunaseitistä (Rhizoctonia solani) virustaudeista (Y-, A-, M-, X-, kierrelehtisyysvirus) Kasvukausilla 2007 ja 2008 rutto-oireita havaittiin kasvustossa vain 2007 tyvimätäisiä oli vähän pahimpia vioituksia aiheuttivat R. solani ja virukset
Tuhoutunut lehtiala (%) Perunarutto (Phytopthora infestans) Lehtiruton tuhoama lehtiala 2007 6 5 4 3 2 1 0 24.7. 2.8. 13.8. 23.8. Päivämäärä Aurora Ladoški Saturna Fambo
Perunaseitti (Rhizoctonia solani) Perunaseitti leviää maassa tai siemenmukulan pinnassa seittirupena. Seitti vioittaa sekä kasvustoa että satoa. Idut voivat vioittua jo ennen pintaan tuloa, minkä seurauksena kasvustosta tulee aukkoinen ja epätasainen ja varsiluku jää pieneksi. Kehittyvien varsien tyveen muodostuu ruskeita laikkuja ns. versolaikkua. Perunaseitti vioittaa maavarsien kärkiä, jolloin niiden pituuskasvu pysähtyy ja niihin ei muodostu mukuloita. Kuvat: Paavo Ahvenniemi ja MTT Ruukin kuva-arkisto
Perunaseitti Mukuloita tekevät maavarret jäävät lyhyiksi. Tällöin mukulat muodostavat tiiviin pesän lähelle vartta ja penkin pintaa ja tulevat epämuotoisiksi ja vihertyvät. Seittisyys laskee mukulalukua ja lisää isojen ja pienten mukuloiden osuutta keskikokoisten kustannuksella. Satotaso saattaa pudota jopa 30 % ja sadon tärkkelyspitoisuus 1-2 % -yksikköä. Kasvukauden lopulla uusien mukuloiden pinnalle muodostu seittirupea. Tuleentumisen/varsiston hävittämisen ja noston välisen ajan pitkittyminen lisää seittiruven määrää.
Perunaseitin kasvusto-oireet
Perunaseitin kasvusto-oireet 2007 2008 Ankarasti Ankarasti Yksilö- Verso- versolaikkuisten Yksilö- Verso- versolaikkuisten luku luku versojen osuus (%) luku luku versojen osuus (%) Lajike Aurora 200 a 2.9 bc 48 54 5.0 a 21 a Ladoški 181 b 2.1 c 51 54 2.9 b 18 a Saturna 211 a 4.5 a 25 54 4.7 a 4 b Fambo 208 a 3.4 b 47 51 4.7 a 19 a Lannoitus Synteettinen 195 3.3 46 53 4.0 b 20 Orgaaninen 204 3.1 40 53 4.6 a 11 Lajikkeen alkuperä Suomi 210 a 4.0 a 36 b 53 4.7 a 12 b Venäjä 191 b 2.5 b 50 a 54 4.0 b 19 a Versolaikkua esiintyi kaikilla lajikkeilla kumpanakin vuonna. Oireet lievemmät 2008 kuin 2007. Erot venäläisen ja suomalaisen siemenperunan välillä pienemmät 2008 kuin 2007.
Perunan virustaudit Virukset ovat pieniä lisääntymiskykyisiä hiukkasia, jotka koostuvat perintöainesmolekyylistä (esim. RNA) ja valkuaisainekuoresta. Perunalla esiintyy kymmeniä eri viruksia, joista noin kymmentä voidaan pitää maailmanlaajuisesti merkittävänä. Useilla viruksilla on lisäksi rotuja, joiden haitallisuudessa voi olla eroja. Virusten luotettava määrittäminen vaatii vastaaineisiin (esim. ELISA-testi) tai viruksen perintöainekseen (esim. PCR-testi) perustuvan tunnistamisen.
Perunan virustaudit Oireet viroottisesta mukulasta kasvaneen kasvin oireet (ns. sekundäärioireet) voimakkaammat kuin kasvukaudella tartunnan saaneen kasvin oireet (ns. primäärioireet) vaihtelevat lajikkeen, viruksen ja virusrodun mukaan Virukset heikentävät perunan kasvua ja kehitystä ja alentavat satoa. Kuva: Jari Valkonen Virukset leviävät sukupolvesta toiseen siemenperunan mukana sairaista kasveista terveisiin - kirvojen siirtäminä (PVY, PVA, PVM, PVS, PLRV) - kosketuksesta (PVX) - maasienten (moptop) tai ankeroisten välityksellä (TRV) Kuva: srgc.org.uk Kuva: Jari Valkonen
Yleisimmät virustaudit Suomessa yleisimmät virukset ovat PVY, PVA sekä perunan moptop-virus näiden lisäksi Suomeen tulevista siemeneristä testataan perunan X-, M-, S- sekä kierrelehtisyysvirusta Kirvalevintäiset virustaudit Pysymättömät eli pistinvälitteiset perunan Y-, A-, M- ja S-virus säilyvät kirvassa muutamia tunteja Pysyvät perunan kierrelehtisyysvirus (PLRV) säilyy kirvassa koko sen eliniän 5 sekuntia 5 sekuntia Kuva: Jari Valkonen
PVY:n saastuttaman sadon osuus (%) Kirvalevintäiset virukset kertautuvat kasvustossa PVY-tartunnan lisääntyminen, kun edellisen vuoden saastunutta satoa käytetään siemenperunana 100 80 60 40 20 0 Bintje Ora Ostara Pito Record Tuomas Veto 1.vuoden sato 2.vuoden sato 3.vuoden sato Kurppa 1983 Kuva: Jari Valkonen
Virustaudit kasvustossa 2007 Näytekoko PVY % PVA % PLRV % Lajike Aurora 120 7.5 0 0 Ladoški 120 24.2 0.8 0 Saturna 120 0 0 0 Fambo 120 0.8 0 0 Lajikkeen alkuperä Suomi 240 0.4 0 0 Venäjä 240 15.9 0.4 0 2008 Näytekoko PVY % PVX % PVM % Lajike Aurora 80 2.5 0 61.3 Ladoški 80 58.8 6.3 40.0 Saturna 80 6.3 0 1.3 Fambo 80 5.0 0 1.3 Lajikkeen alkuperä Suomi 160 5.6 0 1.3 Venäjä 160 30.1 3.1 50.6
Sadonkorjuu
Perunan taudit Sadosta havainnoitiin ja testattiin mukularutto (P. infestans) tyvi- ja märkämätä (P. atrosepticum, P. carotovorum, Dickeya spp.) perunaseitti (R. solani) perunarupi (Streptomyces spp.) kuivamätä (Phoma ja Fusarium spp.) virustaudit (Y-, A-, M-, X-, S-, Moptop-, kierrelehtisyysvirus) vaalea ja tumma rengasmätä (Clavibacter michiganensis alalaji sepedonicus, Ralstonia solanacearum)
Osuus sadosta (%) Sadon tautivioitukset 2007 70 60 50 40 a b b a a 30 20 10 0 a bc b ab ab c b Terveet Seittirupiset >10 % Epämuotoiset Aurora Ladoški Saturna Fambo Aurora- ja Fambo lajikkeilla sato oli laadultaan parasta. Eniten ulkoisen laadun vioituksia aiheuttivat perunaseitti mukuloiden epämuotoisuus.
Osuus sadosta (%) Sadon tautivioitukset 2008 60 a 50 40 30 b ab b 20 10 0 Terveet Rupi > 10 % Seittirupi >10 % Aurora Ladoški Saturna Fambo Eniten ulkoisen laadun vioituksia aiheuttivat perunarupi ja perunaseitti. Lajikkeiden välillä ei ollut eroa. Aurora-lajikkeen sato oli laadultaan parasta.
Mukularutto (Phytopthora infestans) Ruttoisten osuus sadossa (%) 2007 2008 Aurora 0 0 Ladoški 2.1 0 Saturna 0.3 0.6 Fambo 2.7 0.2 Kuva: www.tärkkinetti.fi Kuva: www.gnb.ca
Perunarupi (Streptomyces sp.) Rupisten osuus sadossa (%) 2007 2008 Aurora 0.2 26.5 Ladoški 0.7 44.4 Saturna 0.6 28.9 Fambo 1.8 36.2 Kasvukaudella 2008 olot olivat suotuisat perunaruven esiintymiselle.
Sadon viroottisuus 2007 Näytekoko PVY % PVA % PVM % PVX % PVS % PLRV PMTV Lajike kpl Aurora 115 0 0 51.3 0 0 0.9 0 Ladoški 115 26.6 a 0 16.5 3.4 1.7 0 2.6 Saturna 100 1.0 0 1.0 0 2.0 0 0 Fambo 100 3.0 0 10.8 b 2.7 b 1.0 0 1.0 Lajikkeen alkuperä Suomi 230 2.0 0 5.9 1.4 1.5 0 0.5 Venäjä 200 13.3 c 0 33.9 d 1.7 d 0.9 0.5 1.4 Analyysi a) 15, b) 37, c) 130 ja d) 152 mukulasta. Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM.
Sadon viroottisuus 2008 Lajike Näytekoko PVY % PVA % PVM % PVX % PVS % PLRV PMTV kpl Aurora 200 1.5 0 58.0 0.5 1.0 0 0.5 Ladoški 199 17.1 0 49.2 16.3 6.0 0 0 Saturna 200 9.5 0 4.0 0 3.5 0 1.1 Fambo 199 18.1 0 4.0 0.5 2.5 0 0 Lajikkeen alkuperä Suomi 399 13.8 0 4.0 0.3 3.0 0 0.6 Venäjä 399 9.3 0 53.6 8.4 3.5 0 0.3 Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM.
PVM % M-viruksen kertautuminen 2007-2008 70 60 50 40 30 20 10 0 Aurora Ladoški Saturna Fambo Sato 2007/Siemen 2008 Lehti 2008 Sato 2008
Yhteenveto Kasvukausien 2007 ja 2008 aikana tehdyissä kenttäkokeissa sadon määrää ja laatua alensivat eniten perunaseitti ja virustaudit. Virusoireiden voimakkuus vaihteli viruksittain ja lajikkeittain. Venäläisessä siemenperunassa oli runsaasti perunan M- ja Y- virusta. Perunaseittitartunta oli peräisin sekä maasta että siemenperunasta. Perunarutto ei ollut ongelma, kun käytettiin kemiallista torjuntaa. Lannoitustapa ei vaikuttanut taudinkestoon.
Perunaseitin torjunta Siemenperunan mukana tulevaa seittitartuntaa on mahdollista torjua käyttämällä seittiruvetonta siementä peittaamalla siemen Etenkin siemenperunaksi tarkoitetun perunan seittirupisuutta tulisi välttää. Varsiston hävityksen/kasvuston tuleentumisen ja noston välinen aika tulisi olla korkeintaan kymmenen vuorokautta. Maasta tulevan seittitartunnan hallinnassa tärkeätä on viljelykierto.
Virustautien torjunta Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM. Nämä virukset leviävät sukupolvesta (kasvukaudesta) toiseen siemenperunan välityksellä ja kertautuvat kasvustossa. Perunalajikkeet voidaan puhdistaa M- ja Y-viruksesta sekä useimmista muista viruksista lämpökäsittelyn ja meristeemiviljelyn avulla. Viruksia ei voi torjua kemiallisilla torjunta-aineruiskutuksilla. Virustautien torjunnassa on tärkeää virusvapaan siemenperunan käyttö siemenen uusiminen mahdollisimman usein jos mahdollista, sellaisten lajikkeiden käyttö, joilla on virustautien kestävyyttä siemenperunan viljely erillään muusta perunasta
Kiitokset kaikille käytännön toteutuksiin osallistuneille Viljelijät Petroskoin yliopisto Evira Oulun yliopisto ProAgria SPK MTT Ruukki Andrey Sosunkevits Nikolai Sosunkevits Nina Kuznecova Lubov Moskulenko Evgeny Tihonov Niko Hänninen Esa Eerikäinen Lauri Juola Hilkka Ojanperä Yeshitila Degefu Anu Kankaala Anna Sipilä Tapio Uotila Elina Virtanen Tiina Väyrynen
Kiitos! Tämä materaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Materiaalin sisällöstä vastaa ainoastaan MTT Ruukki. Sisältö ei edusta Euroopan unionin virallista kantaa.