EETU. Elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen Karjalassa



Samankaltaiset tiedostot
PAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI)

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Leader!

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Yleistä maaseutuohjelmasta

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Talousraportti 6/

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Talousraportti 6/

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Kulutustottumuskysely Nurmeksen ja Valtimon alue 2019

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA

Data-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

Ikärakenne muuttaa näkemyksiämme asumisesta, palveluista ja yrittäjyydestä

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Facebook-opas tilitoimistoille

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

Lämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys. Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara

Uusiutuvan energian toimialan kysely Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Suunnitelmat tammi-huhti

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

SUVI-ESISELVITYSHANKE

Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

Loppuraportti: verkkokaupan ja kaupan logistiikan liiketoimintaselvityksen tuottaminen Keuruun seudulle

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Busy in Business. Juha Lehtonen

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

ESR-projektin loppuraportti

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Nurmesta uroiksi Nurmes - Hyvärilä

Liideri livenä Tampereella Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus. Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

Transkriptio:

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 1(6) EETU Elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen Karjalassa www.ework.fi www.pikes.fi/web/eetu-pikes

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 2(6) Projektin kuvaus projektisuunnitelmassa EETU -projektilla luodaan edellytyksiä työelämän ja elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä tietointensiivisten ja luovien alojen yrittäjyydelle ja etätyölle Pielisen Karjalassa. Keinovalikoimassa on sekä kovia, elämänlaatua parantavia ja yritystoiminnan perusasioita edistäviä toimia että alueen houkuttelevuuteen liittyviä markkinointitoimenpiteitä. Etätyötä edistetään myös yleisemmin jalostamalla ja jakamalla tietoa sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta. Projekti on osittain jatkumoa Paikallinen tietoyhteiskunta ja uudistuvat verkottuneet yhteisöt Pielisen Karjalan aluekehityksessä -nimiselle, 31.3.2010 päättyvälle projektille ( Value -projektin vaihe II). EETU -projektin sisältö on pitkälti johdettu Value -projektin kokemuksista ja tutkimustuloksista. Kahden toimenpiteen osalta EETU:ssa jatketaan suoraan Value:ssa aloitettujen kohteiden työstämistä. Projektin kohdealue on Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta. Kohderyhmää ovat sekä yritykset että alueen julkishallinnon yksiköt. Etä- ja hajautetun työn sijoittumisen osalta kohdealueena on koko maa. Projektilla paneudutaan kohdealueen pahimpaan ongelmaan, työikäisen väestön vähenemiseen. Parantamalla opiskelun, yrittämisen ja etätyön mahdollisuuksia pyritään vähentämään työikäisten poismuuttoa. Tulomuuttoa puolestaan lisätään korkean elämänlaadun edellytysten kautta. Tutkimusten mukaan juuri elämänlaatu on tärkein kasvukeskuksista syrjemmälle muuton motiivi. Arjen elämänlaatu puolestaan koostuu asumisen laadusta ja hinnasta, palveluiden saatavuudesta ja toimeentulosta. Projektin keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ovat tietointensiivisten ja luovien alojen pienyritystoiminnan sekä käsityöläisyyden edistäminen, maaseudun yritystoiminnan tietoyhteiskuntapalvelujen erityispiirteiden pilotointi, etätyön alueelle sijoittumisen edistäminen sekä yleinen etätyötä koskevan tiedon lisääminen ja jakelu. EETU -projektissa käynnistetään Value -projektissa määritelty ja suunniteltu etätyöja pienyrityskeskus Nurmeksessa. Lieksassa tehdään suunnitelmat vastaavasta keskuksesta kuitenkin siten, että painotus on pienyritystoiminnassa ja yrityspalveluissa. Yrittäjyyden ja etätyön edistämisessä hyödynnetään myös Nurmeksen Asemapuiston yritysaluetta. Maaseudun yritystoiminnan tietoyhteiskuntapalvelujen kohde- ja pilotointialue on Valtimo. Käsityöläisyyttä edistetään Lieksan käsityöyritysten verkostoinnilla sekä Nurmeksen Asemapuiston hyödyntämisellä. Etätyötä koskevaa tietoa kootaan verkkosivustona pidettävään, Value -projektissa perustettuun etätyön tietopankkiin.

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 3(6) Projektin toteutus EETU -projektin tarve perustuu Pielisen Karjalan seutukunnan väestökehitykseen. Alueen työikäinen väestö vähenee. Tämän kehityksen hidastamiseksi EETU -projektilla luotiin edellytyksiä työelämän ja elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä tietointensiivisten ja luovien alojen yrittäjyydelle ja etätyölle. Parantamalla opiskelun, yrittämisen ja etätyön mahdollisuuksia pyrittiin vähentämään työikäisten poismuuttoa. Tulomuuttoa puolestaan lisättiin korkean elämänlaadun edellytysten edistämisen kautta. Potentiaalisiin tulomuuttajiin kohdistettiin markkinointitoimia. Konkreettisimpina tavoitteina projektille oli etätyöpaikkojen ja ns. e-yrittäjyyden lisääminen. Projektin luonteesta johtuen kohderyhmät olivat kaksijakoisia. Edellytysten parantaminen oli seudullista työtä yhdessä kuntien ja alueen yritysten kanssa. Tulomuuton toimenpiteiden kohteena taas olivat mahdolliset paluumuuttajat ja erityisesti etätyötä teettävät yritykset. Projektin toimijat ja yhteistyökumppanit rekrytoitiin asiakohtaisesti. Kunnat ja Lieksan Teollisuuskylä Oy olivat itsestään selviä toimijoita etätyö- ja pienyrityskeskusten toimitila-asioissa. Luovien alojen ja käsityöyritysten verkostoitumiseen toimijoiksi rekrytoitiin alueen yrittäjiä. Etätyön teettäjiä haettiin laajalla puhelin- ja sähköpostikampanjalla. Paluu- ja muita tulomuuttajia etsittiin yhdessä Moderni Maaseutukoti Pohjois-Karjalassa -hankkeen kanssa eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa sekä kontaktoimalla puhelimitse paluumuutosta kiinnostuneita henkilöitä. Etätyö- ja pienyrityskeskusten (etk) mahdolliset toimitilat kartoitettiin kaikissa kohdekunnissa. Käytännön toteutus keskittyi Lieksaan, jonne projektin vetämänä perustettiin Lieksan yhteispalvelupiste. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n omistamista Pokron koulun tiloista tehtiin esitteitä ja virtuaalimalli markkinoinnin tukemiseksi. Valtimolle perustettiin etätyöpiste Kuntalaisten talolle yhdessä Valtimon kunnan kanssa. Nurmeksessa etk-käyttöön suunniteltu tila, Nurmesjärven koulu, ei ollutkaan käytettävissä ja vaihtoehtona selvitettiin asema-alueen entisen asuinrivitalon remontointia etk:ksi. Remontti osoittautui kiinteistön omistajan, Nurmeksen kaupungin kannalta liian kalliiksi ja hankkeesta luovuttiin. Nurmesjärven koululta vapautuneet tilat saatiin projektin markkinoitaviksi aivan viime hetkillä eikä etk:n perustaminen sinne enää ollut mahdollista projektin toteutusaikana.

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 4(6) Projekti tuotti etätyötä ja tulomuuttoa edistäviä sähköisiä palveluja. Ework (www.ework.fi) -sivustolle jatkettiin Value -projektissa aloitetun etätyön tietopankin kokoamista. Sivuston ulkoasu uudistettiin ja toteutettiin eri kieliversiot. Tietopankki on ainoa laatuaan Suomessa. Projektissa tuotettiin Pielisen Karjalan seutuportaali (www.pielinen.net), joka on seudun näyteikkuna ulospäin. Portaalin tekniikka mahdollistaa automaattiset syötteet useista eri lähteistä varmistaen näin portaalin ajantasaisuuden ja sisällön riittävyyden. Etätyö- ja tulomuuttonäkökulmat painottuvat portaalin sisällössä. Paikallisten käsityöyrittäjien verkostoituminen organisoitiin käytännössä yhteisen verkkokaupan ympärille. Näin syntyi Pielispuoti (www.pielispuoti.fi), joka on suunniteltu erityisesti monen pienyrityksen yhteiseksi verkkokaupaksi. Se tarjoaa synergiaetuja verkkokaupan markkinoinnissa ja esimerkiksi maksuliikenteen järjestelyissä. Etätyöpaikkojen syntyä edistettiin projektissa edellä olevan lisäksi etsimällä työnantajia laajalla markkinointikampanjalla (kirje, puhelu, sähköposti), teettämällä markkinatutkimus taloushallinnon etäpalveluista (Karelian Taskforce), tekemällä tilitoimistoihin kohdistettu selvitys (Pesti Oy) ja teettämällä selvitys epäopetuksen mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa (P-KAMK). Tämän lisäksi projekti järjesti marraskuussa 2011 Kuituva-esiselvityshankkeen tulosten julkistamistilaisuudet Lieksassa ja Nurmeksessa, joiden pohjalta perustettiin Pielisen Tietoverkko-osuuskunta kylien valokuituyhteyksien rakentamiseksi. Pielisen Karjalaa markkinoitiin etätyöalueena lukuisissa tapahtumissa ja muutamilla markkinointimatkoilla. Näitä olivat mm: - Nurmeksen toritapahtuma 2010 - Lieksan Vaskiviikko 2010, 2011 - Hämärän kaupan ilta (Lieksa) 2010, 2011 - Petroskoin liikkuvuusneuvontapiste 2010 - Moderni Maaseutukoti Pohjois-Karjalassa Roadshow 2010 (Tampere, Oulu, Jyväskylä) - Tallinna 2011 - Nurmeksen elokuvajuhlat 2011 (EETU-projekti järjesti bussikuljetuksen Lieksasta) - Omamökkimessut 2011 - Pielisen Karjalan tulevaisuusfoorumi 2011 (EETU-projekti yhtenä järjestäjänä) - Uratori-messut Lieksassa 2012

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 5(6) Tiedotus, julkaisut Tuotokset Projektin tiedotus nojasi sähköisiin ympäristöihin. Perussivusto on ework (www.ework.fi), jota tukivat projektin oma sivusto (www.pikes.fi/web/eetu-pikes), Pielisen Karjalan seutuportaali (www.pielinen.net), Pikes (www.pikes.fi) ja alueen kuntien sivustot. Projekti esiintyi myös mediassa, mm. Farmi -lehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa, Karjalan Maa -lehdessä, Lieksan Lehdessä, Mökkiläinen-lehdessä, Ylä-Karjalassa sekä Pikes uutiset ja Telecenters and digital mobility (Ranska) -julkaisuissa. Projektista informoitiin kuntaministeriä, Kuntaliittoa ja SITRAa (Helsinki 2012). Projekti julkaisi "Etäällä voi olla lähellä" -raportin etäopettajuudesta ja järjesti Etäopetus liiketoimintana -webinaarin toukokuussa 2012. Projektin omalla sivustolla tavoitettiin projektin sidosryhmät, ework -sivusto toimi etätyötietouden lisääjänä sekä paikallisesti että ulospäin markkinoiden samalla Pielisen Karjalan etätyöosaamista. Pielinen.net on tulomuuttoon orientoitunut sivusto. EETU -projektin varsinaisista tavoitteista ja tuotoksista toteutuivat parhaiten etätyön tieto- ja koulutuspalvelujen kehittäminen sekä käsityöyrittäjien verkostoituminen. Ework -sivusto on nyt varsin kattava tietopankki etätyöstä Suomessa. Pielispuoti -verkkokauppa toimii ja ottaa vastaan uusia yrittäjiä. Huonoiten toteutui määrällinen etätyöpaikkojen tavoite (30). EETU -projektissa käytännön ongelmaksi muodostuivat etätyö- ja pienyrityskeskusten toimitilat. Valmiita tiloja ei ollut ja kiinteistöjen omistajat edellyttivät kattavia sitoumuksia vuokralaisista ennen tilojensa kunnostamista etkkäyttöön. Tämä vaikeutti etätyöpaikkojen markkinointia tuntuvasti. Kentälle tulisi löytää toimijoita, joilla olisi kykyä tarjota toimivia tilaratkaisuja omaehtoisesti. Nopeiden ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien puute vaivaa edelleen Pielisen Karjalaa. Vain yhteen kartoitetuista toimitiloista on olemassa tai saatavilla valokuituyhteys.

EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 6(6) Etätyöpaikkoihin vaaditun ja Pielisen Karjalassa tarjolla olevan työvoiman kohtaaminen osoittautui odotettua ongelmallisemmaksi. Pääosa tarjotuista työpaikoista oli tietoteknistä työtä, jonka osaajia ei Pielisen Karjalassa juurikaan ole vapaana. Myös puhelinmyyntityötä tarjottiin runsaasti, mutta sillä on ainakin Pielisen Karjalassa niin huono maine, että tekijöitä ei löytynyt. Työnantajien asenteet etätyöhön ovat edelleen hyvin varauksellisia, suurelta osin oikean tiedon puuttuessa. Tekniikka ja muut etätyön välineet ovat olemassa, samoin on kehitetty etätyön johtamisen menetelmiä ja mm. työsopimusmalleja. Työntekijäpuolella etätyöhön on halukkuutta. Maalle muuttopotentiaali on etelän suurissa keskuksissa mittava. Tulevassa projektitoiminnassa pitäisi keskittyä esteiden poistoon sekä tarpeen ja potentiaalin kohtaamiseen. Projekti on kokonaisuudessaan lisännyt tietoisuutta etätyön monista ja monentasoisista muodoista. Se on auttanut Pielisen Karjalan toimijoita verkostoitumaan keskenään, kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Projektissa tehtiin joitain innovatiivisia avauksia, mm. alueellinen verkkokauppa, etäopetuksen laajentaminen alueellisesti organisoiduksi ja virtuaaliympäristöjen käyttö etätyössä. Näistä on kaikista joko valmis toteutus tai jatkokehittelyä meneillään. EETU -projektissa pyrittiin käsittelemään etätyöpaikkojen luomista alueellisena kokonaisuutena, johon liittyvät varsinaiset edellytykset kuten toimitilat ja tietoliikenne, mutta myös asuminen ja palvelut. Työvoimaa tarkasteltiin sekä olemassa olevan potentiaalin kannalta, että tulomuuton näkökulmasta, myös koulutustarpeet huomioon ottaen.