H. Kauppi 4.11.2013 YLEINEN OSA TEKin TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä TEKin vuoden 2014 toimintasuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon TEKin uudistettu, vuoteen 2020 ulottuva strategia ja TEKin hallitusohjelma 2011 14. Hallitusohjelman kärkihankkeet päättivät työskentelynsä vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallitusohjelman toteutumisesta raportoidaan valtuustolle sen kokouksissa. Toimintasuunnitelmaan kuuluu yleinen osa ja yksiköiden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. Valtuusto hyväksyy toimintasuunnitelmana yleisen osan. Yksiköiden toimintasuunnitelmat merkitään tiedoksi tausta-aineistona. Yleinen osa on jaoteltu strategian päätavoitteiden mukaisesti: A. TEKin jäsenillä on parhaat työurat B. Työelämä on hyvä ja kannustava C. Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansa D. Innovaatioympäristö on kilpailukykyinen E. TEK on yhteisöllinen ammattijärjestökentän edelläkävijä Alatavoitteita tarkastellaan päätavoitteiden yhteydessä. Vuosi 2014 on poliittisen vaikuttamisen kannalta tärkeä vuosi, koska sen aikana puolueet valmistautuvat 2015 maaliskuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. TEKille tärkeitä tavoitteita ajetaan poliittisten puolueiden vaaliohjelmiin ja ministeriöiden taustapapereihin, jotta niillä olisi mahdollisuus päätyä vuosien 2015-2019 hallitusohjelmaan. TEKin eduskuntavaalitavoitteet julkistetaan kevätvaltuustossa, ja niitä edistetään laadittavan vaikuttamissuunnitelman mukaan. Koko TEKin tasolla vuoden 2014 tärkeimmät vaikuttamishankkeet ovat: Työeläkejärjestelmän uudistaminen Innovaatioarkkitehtuurin uudistaminen Yliopistojen rahoitusjärjestelmä Jäsenpidon kannalta taas jäsenpalvelut ovat keskeisessä asemassa. Niiden tulee olla ammattijärjestökentän parasta tasoa. Palvelujen laatua seurataan palautejärjestelmällä, ja niitä parannetaan jatkuvasti palautteen perusteella. Jäsenetulehdissä siirrytään digiaikaan, säilyttäen kuitenkin paperivaihtoehto. 2. TEKin jäsenillä on parhaat työurat TEK tukee konkreettisesti jäseniään työuralla tarjoamalla työsuhdeneuvontaa, oikeusturvaa, urapalveluita ja palkkatietoa. Työsuhdeneuvontaan tullee vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkiaan noin 20.000 yhteydenottoa. Määrän odotetaan olevan vähintään samaa tasoa vuonna 2014. Palvelulupauksen kirjalliseen tiedusteluun vastaus pääsääntöisesti kahden vuorokauden kuluessa toteutumista seurataan jatkuvasti. Mikäli palvelu ruuhkautuu, täytyy olla valmius tarvittaessa lisätä kapasiteettia. Talousarvio perustuu kuitenkin siihen, että nykyinen henkilöstömäärä riittäisi. Resurssien puitteissa ajetaan jäsenten juttuja oikeudessa myös omin voimin, oikeusturvavakuutuksella kustannettavien tapausten ohessa. Näin hillitään vakuutuskuluja ja monipuolistetaan työsuhdejuristien toimenkuvaa. Jäsenkunnan työoikeudellista osaamista tuetaan oppailla ja koulutuksella. Lakioppaat tuotetaan vain verkkoon, sillä painettujen oppaiden kysyntä on lähes loppunut. Verkkosivuilla olevia oppaita
päivitetään siten, että jäsenillä on jatkuvasti käytössään ajantasainen aineisto. Rutiinipäivitysten lisäksi vuoden aikana päivitetään työsuhdeopas ja yhteistoimintaopas. Urapalvelut auttavat jäsentä saavuttamaan omat uratavoitteensa. Henkilökohtaista palvelua voi saada CV-klinikalla, työnhakuneuvonnassa ja uravalmennuksessa. Henkilökohtaista neuvontaa täydentää työhyvinvointisivusto, verkkosivuilla tarjottava tieto ja työkalut sekä ryhmäpalvelut. Vuonna 2014 painopisteenä ovat valmistumisvaiheessa ja uransa alussa olevat ja työttömät jäsenet. Ammattikunnan työttömyys on nyt korkeimmilaan sitten edellisen, vuoden 2009 huipun. Urapalveluiden palvelulupausta selkiytetään, jotta jäsenille olisi selvää, että TEK ei järjestä työpaikkaa vaan tukee sen hankinnassa. TEK vaikuttaa yhteiskunnan ylläpitämän turvaverkon kehittämiseksi jäsenkunnan tarpeita paremmin vastaavaksi työskentelemällä mm. yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TEK tukee alueellisia omaehtoisen työllistymisen projekteja Uudellamaalla, Tampereella ja Oulussa. Teekkarien harjoittelua ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä tuetaan Teekkarin työkirjalla. Omaan työmarkkinatutkimukseen perustuvaa palkkatietoa tarjotaan omissa ja ulkoisissa tiedotusvälineissä, palkkanosturissa ja henkilökohtaisessa neuvonnassa. 2.1 Yhteys strategian alatavoitteisiin A1. Jäsenet ovat tyytyväisiä työsuhteensa ehtoihin ja työuraansa suhteessa omiin tavoitteisiinsa TEK työskentelee TEMin kanssa korkeasti koulutettujen työvoimapalvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2014 tavoitteena on, että palvelujen parantamisesta on konkreettiset päätökset, joihin sisältyy akateemisille työnhakijoille annettavan tuen laadullinen parantaminen ja työvoimapalveluiden toimipisteet yliopistoille. Varmistetaan, että syksyllä 2013 työehtosopimuksiin saadut työaikapankkia ja etätyötä koskevat kirjaukset toteutuvat myös käytännössä. A2. Jäsenelle TEK verkostoineen on ensisijainen kontaktipiste hänen hakiessaan tietoa, neuvontaa ja valmennusta omaan uraansa ja työsuhteeseensa liittyviin kysymyksiin ja tilanteisiin. Varmistetaan palvelutaso. Jäsenen kokeman palvelun laatu joko vahvistaa tai heikentää TEKin asemaa ensisijaisena kontaktipisteenä. Jäsenten palvelukokemuksesta kerätään tietoa JASSE palautejärjestelmällä palveluiden kehittämiseksi. 3. Työelämä on hyvä ja kannustava Akava työelmä 2020 TEKin työmarkkinastrategian mukaan työmarkkinaedunvalvonnan keskeiset tavoitteet ovat: vähintään inflaatiota vastaavat yleiskorotukset alan tuottavuutta heijasteleva kokonaiskorotustaso ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen luottamusmiesten aseman ja tiedonsaannin parantaminen Tavoitteita edistetään yksilön, työpaikan, valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Valtakunnan ja työpaikan tasolla toimitaan edelleen yhteistyössä muiden samaa henkilöstöryhmää edustavien järjestöjen kanssa YTN:n, JUKOn ja Akavan puitteissa. Teollisuudessa toimitaan lisäksi Teollisuuden Palkansaajien puitteissa yli henkilöstöryhmärajojen. Vuonna 2014 on voimassa kolmivuotinen työllisyys- ja kasvusopimus, jossa lyötiin lukkoon palkankorotuksille erittäin tiukat raamit kahdeksi vuodeksi. Palkkojen lisäksi sovittiin yleisesti työelämän kehittämisestä, mutta yksityiskohdat jätettiin alakohtaisesti pohdittaviksi. Useisiin YTN:n
sopimuksiin saatiin työaikapankkia ja etätyötä koskevia kirjauksia, joiden perusteella neuvotellaan paikallisia sopimuksia. Ensimmäiseksi tarvitaan kuitenkin alakohtaiset sovellusohjeet. Suurista aloista YTN:llä ei ole vielä työehtosopimusta metsäteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla. Näillä aloilla vahvistetaan valmiutta kehittämällä luottamusmiesverkostoa. YTN:n metsäteollisuus jäi työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle, koska tarjolla olisi ollut pelkkä palkkapöytäkirja. Nykyinen sopimus päättyy maaliskuussa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen jälkeen noin 84 % TEKin ansiotyössä olevista jäsenistä on työehtosopimusten piirissä. Hyvän työelämän kehittämishankkeet jatkuvat teknologia- ja kemianteollisuudessa, ja metsäteollisuudessa sellainen pyritään saamaan aikaiseksi. Vuoden 2014 kotimaisista lainsäädäntöhankkeista merkittävin on työeläkejärjestelmän uudistaminen, josta neuvotellaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovitun aikataulun mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Euroopan Unionin tasolla prosessissa olevat työelämäasiat ovat edenneet joko hitaasti tai ei ollenkaan ja agenda on edelleen suunnilleen sama kuin vuonna 2013: työaikadirektiivi, jossa uhkana on mahdollisuus sopia yksilöllisesti jopa 60 tunnin viikkotyöajasta, passiivisen päivystysajan lukeminen ei-työajaksi ja itsenäistä työtä tekevien jättäminen tämänkin sääntelyn ulkopuolelle. lähetettyjen työtekijöiden direktiivin toimeenpano ehdotettu kolmikantainen malli palkanmuodostuksen tarkkailuun EU:n työsuojelustrategia julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen, jossa painotamme erityisesti akateemisille sopivien palveluiden kehittämistä. Toukokuussa pidetään europarlamentin vaalit. TEK osallistuu palkansaajajärjestöjen yhteiseen kampanjaan, jolla nostetaan keskusteluun palkansaajien kannalta keskeisiä teemoja. Kampanja ei tue tai vastusta mitään puoluetta tai ehdokasta. TEK osallistuu myös vaalien jälkeen valittavan uuden komission ohjelmaa koskevaan palkansaajajärjestöjen yhteiseen vaikuttamiseen. TEK jatkaa toimintaansa Pohjoismaiden teollisuuden palkansaajissa (IN), maailmanlaajuisessa teollisuusunionissa (IndustriAll) ja maailman toimihenkilöjärjestö UNIssa erityisesti Euroopan puitteissa. 3.1 Yhteys strategian alatavoitteisiin B1. Jäsenten ansiokehitys vastaa vähintään palkansaajien keskimääräistä ansiokehitystä. Sopimuspalkkojen ollessa kiinni tavoitetta edistetään tuottamalla materiaalia jäsenen henkilökohtaisen palkkaneuvottelun tueksi. Vuoden aikana tuotetaan kansainvälinen palkkavertailu. TEKin tavoitteena on torjua jäsenten elinikäisten ansioiden suhteeton heikentäminen. Uudistuksissa tulee myös huomioida se, että työurien tosiasiallinen pidentyminen riippuu ensisijaisesti työelämässä tapahtuvista muutoksista: ikäsyrjintä on käännettävä eläkeikää lähestyvien työllisyyden edistämiseksi. Yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ajetaan osana TEKin hallitusohjelmatavoitteita, painopisteenä erityisesti muutosturva, henkilöstön koulutus ja muutosten ennakointi. B2. Jäsenten oikeusturva työelämässä toteutuu. Keskeisiä asioita ovat erityisesti työaikalain ja järjestöjen kanneoikeuden toteutuminen. Varmistetaan, että syksyllä 2013 työehtosopimuksiin saadut työajan seurantaa ja noudattamista koskevat kirjaukset toteutuvat myös käytännössä. Niillä aloilla, joilla on tehty työaikapankit mahdollistavia kirjauksia, edistetään työaikapankkien syntymistä.
Järjestöjen kanneoikeutta ajetaan vaaliohjelmiin osana TEKin eduskuntavaalitavoitteita. B3. Vähintään 85 % ansiotyössä olevista jäsenistä on työehtosopimusten piirissä Työllisyys- ja kasvusopimuksen ollessa voimassa uusien sopimusten saaminen on epätodennäköistä. B4. Työlainsäädäntöä uudistetaan siten, että se huomioi uudet työn tekemisen muodot / työelämä 2020 Tehtävän selvityksen perusteella laaditaan ehdotukset siitä, kuinka osa-aikaisen yrittämisen esteitä poistettaisiin ja siirtymistä yrittäjä- ja palkansaajaroolien välillä joustavoitettaisiin. Jotta tavoitteet ehtisivät hallitusohjelmavaikuttamiseen mukaan, edunvalvontavaliokunnat määrittävät kevään aikana, minkälaisia muutoksia näiden sekä työllisyys- ja kasvusopimuksessa jo sovittujen uudistusten lisäksi tarvitaan. 4. Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansa TEK vaikuttaa korkeaa teknologista osaamista tuottavan koulutusjärjestelmän kehittämiseen esiopetuksesta täydennyskoulutukseen. Toimintaa kohdennetaan erityisesti tekijöihin, joilla voidaan edistää tekniikan opinnot aloittavien osaamista, tekniikan yliopistokoulutuksen korkeaa laatua ja kansainvälisesti kilpailukykyistä resursointia sekä tekniikan akateemisten osaamisen kehittämiseen vaikuttavia järjestelmiä ja asenteita. Tekniikan yliopistokoulutuksen laadun parantamiseksi vaikutetaan sekä yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään että suoraan yliopistoihin. Teetetään yhteistyössä kumppanien kanssa selvitys tutkimuksen vaikuttavuudesta mahdollisena kriteerinä yliopistojen rahoitusmalliin. Järjestetään yhteistyökumppanien kanssa yliopistojen hallitusten strategisen johtamisen forum ja tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisforum. Fasilitoidaan tekniikan yliopistokoulutuksen kansallista palautejärjestelmää pitäen sisällään opetuksen kehittämistyöpajat ja yliopiston johdon tapaamiset kaikissa tekniikan yliopistoissa sekä yhteisen tulostyöpajan. Painotettavia näkökulmia opetuksen kehittämisessä vuonna 2014 ovat oppimisympäristö, yrittäjyysvalmiudet, kestävä kehitys ja tohtorikoulutus. Toimintavuonna vaikutetaan erityisesti erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen, työnantajan maksaman koulutuksen verovapauden säätämiseksi sekä kansalaisten henkilökohtaisten koulutustilien saamiseksi. 4.1 Yhteys strategian alatavoitteisiin C1. Tekniikan yliopistojen resurssit ovat EU-maiden parhaiden tekniikan yliopistojen tasalla. Eduskuntavaalivaikuttaminen: Aalto-yliopiston lisärahoituksen jatkaminen vuoteen 2020, yliopistojen rahoituksen lisääminen vähintään indeksin mukaisesti, yliopistojen rahoituspohjan laajentaminen, tiede- ja innovaatioministerin tehtävän perustaminen seuraavaan hallitukseen, maksuttoman korkeakoulutuksen säätäminen rajalliseksi etuudeksi. Tutkimuksen vaikuttavuus yliopistorahoituksen kriteeriksi C2. Tekniikan alan opinnot aloittavien taso vastaa vaatimuksia. Luma-materiaali, tutki-kokeile-kehitä kilpailu Vaikuttaminen opettajankoulutukseen ja perusopetukseen ilmiöpohjaisen oppimisen ja teknologiakasvatuksen edistämiseksi.
C3. Tekniikan yliopistoista vastavalmistuneet työllistyvät hyvin vaativuudeltaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. TEKin vastavalmistuneiden tutkimus toimii tekniikan yliopistojen keskeisenä palautekanavana. Vaikuttaminen tekniikan opetuksen laatuun ja oppimisympäristöön. C4. Työvoiman osaamisen kehittämiseen vaikuttavat järjestelmät ja asenteet kehittyvät edistäen tekniikan akateemisten osaamista. Eduskuntavaalivaikuttaminen: koulutustilien toteuttaminen elinikäisen oppimisen rahoitusvälineeksi, erikoistumiskoulutukset. 5. Innovaatioympäristö on kilpailukykyinen Suomalainen innovaatiomalli ei toimi sillä tavalla kuin sen pitäisi. Tutkimus- ja kehityspanokset ovat viimeaikaisista leikkauksista huolimatta edelleen korkealla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen sijaan ainakin ulkomaankaupassa näkyviä tuloksia sen sijaan syntyy vähän. Osoituksena siitä ulkomaankaupan vaihtosuhde ja sen mukana kaupan tasapaino on heikentynyt tasaisesti suunnilleen vuosituhannen vaihteesta lähtien. Yritysten investointiaste on puolittunut 1990-lukuun verrattuna. Samanaikainen julkisen ja yksityisen sektorin kustannusten leikkaus aiheuttaa sen, että nykyisen hallitusohjelman tavoite T&K-toiminnan bruttokansantuoteosuuden nostamisesta neljään prosenttiin tuskin toteutuu. Vuoden aikana viedään loppuun hanke, jossa hahmotellaan malli Suomen innovaatiojärjestelmän toimijakentän uudelleenorganisoimiseksi. Sen rinnalla valmistellaan tekkiläinen näkemys suomalaisen osaamisen kilpalilukykytekijöistä. TEK osallistuu myös vuosille 2013-17 ulottuvaan yhteistyöhankkeeseen, jolla demonstroidaan tekniikan merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä. Lisäksi: Tehdään Insinöörien ilmasto-ohjelman uusi versio. Näkökulmaa muutetaan enemmän teknologian kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin keskittyväksi. Vuoden alussa julkaistaan VTT:n ja TEKin yhteinen teknologiabarometri. Toteutetaan teknologiayrittäjyyspäivät ja muita yrittäjätapahtumia Protomon teknologiayrittäjille suunnattuja palveluja syvennetään avainpaikkakunnilla Tehdään taustaselvitys käytössä yrittäjä-palkansaajamäärittelyistä ja osa-aikaisen yrittämisen hallinnollisista esteistä Jatketaan palkintotoimintaa vakiintuneeseen tapaan Tutki-kokeile-kehitä kilpailu Luma-keskuksen kanssa tuotetaan nuorisolle suunnattua materiaalia, jolla vaikutetaan ainevalintoihin ja ammatinvalintaan Toimitaan alan verkostoissa: TEM, Tekes, YM, Teollisuuden Palkansaajat, Akava, IndustriAll Protomo ja takomotoiminnan syventäminen 5.1 Yhteys strategian alatavoitteisiin D1. T&K rahoitus on 4 % BKT:stä, josta vähintään kaksi kolmasosaa on yksityistä rahoitusta. Julkinen T&K rahoitus edistää elinkeinorakenteen muutosta kansallisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Eduskuntavaalivaikuttamisen kärkiteemoja Teknologiavaliokunta tuottaa ehdotuksen kansallisen innovaatioarkkitehtuurin uudistamiseksi. D2. Suomi on osaajille houkutteleva työskentelymaa. Eduskuntavaalit: kehitysohjelma maailman parhaan tutkimusympäristön luomiseksi, verotuksen progressiivisuuden kohtuullistaminen
D3. Laadukkaat innovaatiopalvelut luovat edellytyksiä yksilöiden keksintöjen hyödyntämiselle Protomo-toiminnan syventäminen D4. Suomalainen infrastruktuuri tarjoaa keskeisiä kilpailijamaita suotuisamman toimintaympäristön aloittaville osaamispohjaisille teknologiayrityksille, kasvuyrittäjille ja uusien työpaikkojen syntymiselle niiden kautta. Hallitusohjelmatavoite: strateginen ohjelma suomalaisen teollisen tuotannon ja palveluiden tulevaisuudesta, kansallisen ICT- palveluarkkitehtuurin toteutus, julkiset hankinnat suosimaan innovaatioita, aloittavien yritysten yksityisen pääomarahoittamisen edistäminen, perustutkimuksesta innovaatioon jalostumisen nopeuttaminen, viidennen sukupolven mobiiliverkot. 6. TEK on yhteisöllinen ammattijärjestökentän edelläkävijä 6.1 Viestintä Viestintä on keskeisessä roolissa TEKin tavoitteiden edistämisessä sekä järjestökuvan luomisessa ja ylläpitämisessä. Jäsenet arvostavat TEKin medioita, ja viestintä on monelle jäsenelle pääasiallinen kontakti liittoon. TEKin keskeiset viestintäkanavat: Viikottainen Talouselämä ja Tekniikka&Talous, jotka jäsen voi vuoden alusta tilata myös sähköisenä Talentumin Summa-palvelun kautta. Opiskelijoiden Tekniikka&Talous siirtyy kokonaan sähköiseksi lyhyehköä liittymistilausta lukuun ottamatta. TEK-lehti 7 krt/vuosi. Sosiaalisen median TEK-ryhmät. Sähköinen jäsenkirje kuukausittain räätälöitynä uran eri vaiheisiin. Jäsenmaksuviesti ja esite. Jäsenkortti ja palvelukalenteri. Kalenteri, jonka suosio on yllättäen kasvanut erityisesti nuorten jäsenten parissa. Lisäksi tulevat mahdolliset omaehtoiset kontaktit TEKiin henkilökohtaisesti ja verkkosivujen kautta, ja toimialasta riippuen neuvottelujärjestöjen informaatiota. Jäsenet arvostavat myös TEKin näkymistä yleisissä tiedotusvälineissä. Sähköisen viestinnän lisäämisen avulla kompensoidaan osin kustannuksia, jotka aiheutuvat jäsenetulehtien muuttumisesta verollisiksi. Sähköistä viestintää kehitetään vuonna 2012 uudistetun verkkopalvelun pohjalta. Nettivideoiden käyttöä lisätään. 6.2 Opiskelijat Opiskelijatoiminta jatkuu pääosin vakiintuneessa muodossa. TEKin uudistumisen, vaikuttavuuden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa teekkareista liittyy TEKin opiskelijajäseneksi. Tavoitteena on vähintään 85 % opintonsa aloittavista. Rekrytointia matemaattisluonnontieteellisissä tiedekunnissa ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden parissa jatketaan samalla säilyttäen luonteva ja sopuisa työnjako Luonnontieteen Akateemiset LALin kanssa.
6.3 Tutkimus Tutkimustoiminta tukee TEKin ydintoimintojen (jäsenpalvelut, edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen) toteuttamista ja kehittämistä. TEKin tutkimustoiminnan päätehtävät ovat tietopalvelu, tilastot, tutkimukset ja selvitykset. Tutkimukset ja selvitykset voidaan toteuttaa itse tai hankkia ostopalveluna. Kullekin toimintavuodelle valitaan kaksi TEKin strategiaa tukevaa teemaa, joihin liittyvää osaamista syvennetään sekä tekemällä omia tutkimuksia ja selvityksiä että perehtymällä muiden tahojen tekemiin tutkimuksiin. Vuoden 2014 teemat ovat sähköiset palvelut ja ansiokehitys. Tutkimuksia: Työmarkkinatutkimus Kansainvälinen ansiotasovertailu Osaamisen kehittämisen tutkimus Valmistuvien tutkimus Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyöselvitys Selvitys työttömien jäsenten ohjauspalveluista Sähköisten palveluiden benchmarking TEKin digistrategian pohjaksi Jäsenmäärä- ja edustavuustilastot, sekä työllisyystilastot kuukausittain Strategian mittarit (kehityskohde) Jäsenpalveluiden laadun seuranta TEKin katsaukset eri aiheista Vuonna 2014 painotetaan yhteistyö- ja ulkoistuskumppanuuksien kehittämistä sekä eri tahojen tuottamien tietojen hyödyntämistä. Tutkimustulosten hyödyntämistä ja viestintää tuetaan mm. kehittämällä TEKin katsauksia -julkaisusarjaa. 6.4 Edustavuus, jäsenhankinta ja -pito TEKin jäsenpito on viime vuosina vaihdellut 97 ja 98 % välillä, kun sitä mitataan niiden jäsenten osuutena, jotka ovat pysyneet jäsenenä tammikuusta tammikuuhun. Valmistumisvaiheessa tapahtuu kuitenkin paljon eroamista, joka ei tällä mittarilla näy, alimmillaan edustavuus on kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, jolloin se on noin 55 % valmistuneesta ikäluokasta. Edustavuus on heikentynyt viimeisen viiden vuoden aikana, mutta ilmeisesti ainakin suuri osa heikkenemisestä johtuu ulkomaalaisten nopeasti kasvaneesta osuudesta tutkinnon suorittaneissa, joka on nyt jo 25 %. TEKin jäsenyyttä tarjotaan Maisema-arkkitehdit MARK ry:n jäsenille solmittavan yhteistyösopimuksen pohjalta. Kohdistetaan jäsenhankintakampanja kaksi vuotta valmiina olleille, koska valmistumisvaiheessa tapahtuu paljon eroamista. Jatketaan alueellisten jäseniltojen järjestämistä, sekä järjestetään pääkaupunkiseudulla TEKpäivä. Jäsenten verkottumista edistetään ennen kaikkea sosiaalisen median avulla. Ulkomaalaisten jäsenyysastetta pyritään nostamaan markkinointikampanjalla. Ulkomaalaisille tarjotaan vaihtoehtoisena lehtietuna Helsinki Timesia. 6.5 Henkilöstö Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen henkilöstöhallinto perustuu TEKin henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöpolitiikkaa käsitellään henkilöstön kanssa pysyvässä yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jossa myös käsitellään aloitteet ja yt-lain edellyttämät asiat.
Toimenpiteitä vuonna 2014 Strategian edellyttämien osaamisten vahvistaminen (mm. palvelu-, yrittäjyys-, some-, sekä joukkoistamisosaaminen) POIS: Henkilöstön osaamistarpeiden kartoitus ja siihen perustuva koulutusohjelma Deep Lead kehittämisohjelmat (johtoryhmä sekä asiantuntijat) Työyhteisön tilaa ja henkilöstön hyvinvointia kartoittava kysely Palveluvalmennus koko henkilöstölle POIS; SIS. ENSIMMÄISEEN KOHTAAN Teekkaritoimijoiden perehdytysohjelma POIS; KOSKA TEHTY JO VIIME VUONNAKIN Työnantajamielikuvan rakentaminen markkinoinnin keinoin Henkilöstön hyvinvointia edistävät toimet (mm. ergonomia, liikunnan tukeminen, varhainen välittäminen) 6.6 Muuta Keväällä järjestetään valtuustovaalit. 6.7 Yhteys strategian alatavoitteisiin E1. Jäsenpito on vähintään 98 %. Hyvä jäsenpito on seuraus kokonaisuudessa onnistumisesta. Siihen vaikutetaan ennen kaikkea viestinnällä ja huolehtimalla jäsenpalveluiden korkeasta tasosta. Luonnollisesti edunvalvontatavoitteiden on myös oltava jäsenkunnan arvomaailman mukaisia. E2. Edustavuus pääkohderyhmässä (alle 65-vuotiaat Suomessa asuvat diplomi-insinöörit) on vähintään 70 % Hyvä edustavuus, kuten jäsenpitokin, on seuraus kokonaisuudessa onnistumisesta. E3. TEKin sähköiset palvelut ovat ammattikentän huippua. TEKille luodaan digistrategia 7. Taloudelliset reunaehdot 7.1. Jäsenmaksu TEKin täysi jäsenmaksu muodostuu kahdesta komponentista, TEKin omasta jäsenmaksusta ja IAET työttömyyskassan jäsenmaksusta. Strategian mukaan TEKin oma jäsenmaksu pidetään alle 0,5 %:ssa kokopäivätyössä olevien jäsenten säännöllisen työajan mediaanipalkasta ja sitä voi korottaa korkeintaan TEKin jäsenten palkkatason kehitystä vastaavasti. Vuodelle 2014 ehdotetaan jäsenmaksun pitämistä ennallaan 273 eurossa. Nollakasvu on perusteltu, sillä jäsenkunnan palkkakehitys jäänee vaatimattomaksi työllisyys- ja kasvusopimuksen tiukan palkkalinjan myötä. Vuoden 2012 työmarkkinatutkimuksen ansiotasolla arvioituna TEKin oma jäsenmaksu vastaisi noin 0,44 % vakituisessa kokopäivätyössä olevien DI- jäsenten keskimääräisestä vuosiperuspalkasta ilman mitään lisiä. IAET-kassan jäsenmaksu nousee 3 euroa 78 euroon. Korotus johtuu toisaalta työttömyyden kasvusta ja toisaalta siitä, että IAET laski jäsenmaksuaan edellisenä vuonna, ainakin jälkikäteen arvioituna väärään aikaan. Jäsenen maksama täysi jäsenmaksu on siten 351, jossa on korotusta edelliseen vuoteen verrattuna 3 (0,9 %). Jäsenmaksuun saa 6 maksutapa-alennuksen, jos maksaa sen helmikuussa yhdessä erässä. 7.2 Talousarvio kokonaisuutena Talousarviossa TEKin maksavien jäsenten määrän keskiarvon arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Omaisuudesta rahoitetaan toiminnan kuluja 2,15 miljoonalla eurolla. Summaa on kasvatettu
edellisvuodesta vakiintuneen käytännön mukaisesti arvioitua inflaatiota vastaavasti noin 2 %. Koko varsinaisen toiminnan budjetti on näillä luvuilla 17,1 M (kasvua vuoden 2012 vastaavasta luvusta noin 0,3 M /1,9 %). Ilman läpilaskutuseriä kulut laskevat 0,8 %. Valtuustolta pyydetään vakiintuneeseen tapaan hallitukselle valtuudet ylittää menoarvio, mikäli työmarkkinaneuvottelujen tukeminen tai työllisyyden heikkeneminen sitä edellyttävät. TEKin jäsenpohjaa pyritään strategian mukaisesti laajentamaan yliopistotutkinnon suorittaneisiin tietojenkäsittelytieteilijöihin. Diplomi-insinöörien lukumäärän kasvu on huomattavasti hidastunut vuoden 2010 jälkeen, kun opiskelijamääriä on laskettu 1990-luvun kestämättömän korkealta tasolta. Kokonaisuudessaan TEKin talous on kestävällä pohjalla jäsenmäärän kasvun hidastumisesta huolimatta. Jäsenmaksu pidetään vuonna 2014 ennallaan, joten sen osuus jäsenkunnan bruttoansiosta pienentyy. Henkilöstön määrä pysyy ennallaan. TEKin omaisuus antaa turvaa ennakoimattomia heilahduksia ajatellen. Talousarviossa ennakoimattomia heilahduksia saattaa aiheutua esimerkiksi työllisyyden epäsuotuisasta kehityksestä. Työmarkkinatoiminnasta ei odoteta yllättäviä kuluja, sillä lähes kaikilla sopimusaloilla on työrauha vähintään vuoden 2015 loppuun.