KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1
SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta Nuorten suomalaisten jalkapalloilijoiden kehittymisprosessi kokonaisvaltainen näkökulma 2. Teoriasta käytäntöön - Sami Hyypiä Akatemian kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta konsepti 1. UUSINTA UUTTA TIIVISTELMÄ VÄITÖSKIRJATUTKIMUKSESTA NUORTEN SUOMALAISTEN JALKAPALLOILIJOIDEN KEHITTYMISPROSESSI KOKONAISVALTAINEN NÄKÖKULMA OSA I OSA II Harjoittelu 6-12 ja 13-15- Tekniset, taktiset, fyysiset, psykologiset taidot ja ominaisuudet 15- Urakehitys 15-19- mittarin kehittäminen jalkapalloon 12-14- vuotiailla vuoden aikana Teknisten taktisten, fyysisten, psykologisten taitojen ja ominaisuuksien 12-14-vuotiailla vuoden aikana 2
TAUSTAA Harjoittelu Aikainen erikoistuminen, aikainen kiinnittyminen vai myöhäinen erikoistuminen Oma päälaji vs. muut lajit Ohjattu harjoittelu vs. omatoiminen pelaaminen Jalkapallossa vaadittavat taidot ja ominaisuudet Tekninen, taktinen, fyysinen, psykologinen Biologisen kypsymisen ja harjoittelun vaikutus kehittymiseen Urakehitys Lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat Pitkän tähtäimen potentiaalin arviointi Eri taitojen ja ominaisuuksien merkitys Koettu pätevyys Sisäisen motivaation osatekijä Asia- ja tilannespesifiä Koettuun pätevyyteen vaikuttavia tekijöitä OSALLISTUJAT, MENETELMÄT, PÄÄTULOKSET OSA I OSA II Harjoittelu 6-12 ja 13-15- Tekniset, taktiset, fyysiset, psykologiset taidot ja ominaisuudet 15- Urakehitys 15-19- mittarin kehittäminen jalkapalloon 12-14- vuotiailla vuoden aikana Teknisten taktisten, fyysisten, psykologisten taitojen ja ominaisuuksien 12-14-vuotiailla vuoden aikana 3
OSALLISTUJAT - OSA I 1995-syntyneitä jalkapalloilijoita 12 parhaasta suomalaisesta junioriseurasta (tutkimuksen alkaessa 15-vuotiaita) n = 159 TUTKIMUS 1 (harjoittelun vaikutukset) Paljon n = 36 n = 113 Keskitaso n = 40 Vähän n = 37 Jalkapalloharjoittelumäärä 6-12- TUTKIMUS 2 (urakehitys) Eliitti n = 23 n = 114 Pelitaso 19- Muu n = 91 MENETELMÄT - OSA I Mitä mitattiin? Miten mitattiin? Harjoitteluhistoria 6-15v Kyselylomake (pohjautuen Ward et al., 2007) Tekniset taidot Syöttö ja pujottelu, syöttö ja keskitys Taktiset taidot Itsearviointilomake (TACSIS, Elferink-Gemser et al., 2004) Fyysiset ominaisuudet Nopeus, ketteryys, kevennyshyppy, kestävyys Psykologiset taidot Itsearviointilomake (PSIS-R-5, Mahoney et al., 1987) 4
PÄÄTULOKSET OSA I Pelaajat, jotka harjoitelleet ja pelanneet enemmän jalkapalloa ohjatusti ja omalla ajalla lapsuusvaiheessa Harjoittelivat enemmän jalkapalloa myös nuoruusvaiheessa Olivat parempia teknisiltä, taktisilta, fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan 15- Pelaajat, joilla oli paremmat syöttö- ja keskitystaidot, ketteryysominaisuudet ja korkeampi motivaatio 15-, menestyivät todennäköisemmin 19- OSALLISTUJAT, MENETELMÄT, PÄÄTULOKSET OSA I OSA II Harjoittelu 6-12 ja 13-15- Tekniset, taktiset, fyysiset, psykologiset taidot ja ominaisuudet 15- Urakehitys 15-19- mittarin kehittäminen jalkapalloon 12-14- vuotiailla vuoden aikana Teknisten taktisten, fyysisten, psykologisten taitojen ja ominaisuuksien 12-14-vuotiailla vuoden aikana 5
OSALLISTUJAT - OSA II 10-15-vuotiaita pelaajia 21 suomalaisesta Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seuranta konseptiin osallistuvasta junioriseurasta n = 1956 TUTKIMUS 3 (mittarin kehittäminen) Exploratiivinen faktorianalyysi n = 1956 Konfirmatorinen faktorianalyysi n = 1321 TUTKIMUS 4 (pitkittäistutkimus kehittymisestä) T0 n = 288 T1 n = 200 T2 n = 288 MENETELMÄT - OSA II Mitä mitattiin? Koettu pätevyys Tekniset taidot Miten mitattiin? Alustava versio kehitetystä mittarista Perceived Game- Specific Soccer Competence Scale (Forsman et al. 2015) Pujottelu, syöttö Taktiset taidot Itsearviointilomake (TACSIS, Elferink-Gemser et al., 2004) Fyysiset ominaisuudet Nopeus, ketteryys Psykologiset taidot Itsearviointilomake (PSIS-R-5, Mahoney et al., 1987) 6
PÄÄTULOKSET OSA II Koettu pätevyys ja motivaatio olivat korkeita ja säilyivät samalla tasolla vuoden seurantajakson aikana Tekniset ja taktiset taidot sekä nopeus- ja ketteryysominaisuudet pysyivät lähes samalla tasolla vuoden seurantajakson ajan Positiiviset yhteydet koettu pätevyys ja motivaatio (taso ja muutos) koettu pätevyys ja nopeus- ja ketteryys (taso) JOHTOPÄÄTÖKSET OSA I OSA II Harjoittelu 6-12 ja 13-15- Tekniset, taktiset, fyysiset, psykologiset taidot ja ominaisuudet 15- Urakehitys 15-19- mittarin kehittäminen jalkapalloon 12-14- vuotiailla vuoden aikana Teknisten taktisten, fyysisten, psykologisten taitojen ja ominaisuuksien 12-14-vuotiailla vuoden aikana 7
JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Lapsuusvaiheessa on tärkeää harjoitella jalkapalloa sekä omalla ajalla että ohjatusti Onnistuminen oppiminen innostus motivaatio harjoitella myös nuoruusvaiheessa Omatoimisen ja ohjatun harjoittelun rooli kehittymisessä erilainen 2. Pelaajan potentiaalia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti, yksilöllisesti ja pitkällä aikajänteellä Painotus muuttujissa, jotka eivät ole niin herkkiä biologiselle kehittymiselle 3. Pelaajan koetun kehittymistä tulee tukea osana valmennusprosessia Vaikutus motivaatioon, harjoitteluun, kehittymiseen Huomio etenkin myöhemmin kehittyviin pelaajiin LISÄTIETOA Forsman, H., Blomqvist, M., Davids, K., Konttinen, N. & Liukkonen, J. 2016. The Role of Sport-specific Play and Practice during Childhood in the Development of Adolescent Finnish Team Sport Athletes. International Journal of Sports Science & Coaching 11 (1), 69-77. Forsman H., Blomqvist, M., Davids, K., Liukkonen, J. & Konttinen, N. 2016. Identifying Technical, Physiological, Tactical and Psychological Characteristics that contribute to Career Progression in Soccer. International Journal of Sports Science & Coaching. (in press) Forsman H., Gråstén, A., Blomqvist, M., Davids, K., Liukkonen, J. & Konttinen, N. 2015. Development and Validation of the Perceived Game-Specific Soccer Competence Scale. Journal of Sports Sciences. doi: 10.1080/02640414.2015.1125518 Forsman H., Gråstén, A., Blomqvist, M., Davids, K., Liukkonen, J. & Konttinen, N. 2015. Development of perceived competence, tactical skills, motivation, technical skills, and speed and agility in young soccer players. Journal of Sports Sciences. doi: 10.1080/02640414.2015.1127401 8
2. TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN SHA:N KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA - KONSEPTI JALKAPALLOSSA PELAAJAN KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN PELI KESKIÖSSÄ Pelaamisen perusvalmiudet Pelitaidot Urheilullinen elämäntapa Urheilu ja muu elämä NÄKÖKULMIA 1. Yksilön kehittämisnäkökulma Välitön palaute tasosta ja kehittymisestä pelaajalle ja valmentajalle 2. Joukkueen/ seuran kehittämisnäkökulma Välitön palaute tasosta ja kehittymisestä valmentajalle ja valmennuspäällikölle 3. Suomalaisen jalkapallon kehittämisnäkökulma Tutkimus- ja kehittämistyö Valmentajakoulutus 9
Lokakuu 18.3.2016 KONSEPTI VUODEN SISÄLLÄ 46 47 48 Tammikuu 52 1 2 51 3 50 4 49 Workshop + KV-turnaukset Seminaari V koulutukset 5 6 7 8 2015-2017 yhteistyö 21 seuran kanssa 10-17-vuotiaat 150-300 pelaajaa/ ikäluokka 2200 pelaajaa 110-220 valmentajaa, 24 valmennuspäällikköä Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö KIHU UKK-instituutti Yhteistyö jalkapallon teknis-taktiset asiat, valmentajakoulutus Soccer Services Barcelona 41 40 39 42 38 43 37 44 36 45 35 34 Työryhmä 10-17v tapahtumat Seurakäynnit 33 VP + V koulutus VP koulutus Työryhmä Kesäturnaukset 32 31 MyEerikkilä sähköinen kehittämisympäristö 10-17v tapahtumat VP koulutus Workshop + KV-turnaukset 23 Työryhmä Seurakäynnit Työryhmä 22 21 20 9 19 10 18 11 17 12 16 13 14 15 Huhtikuu 30 29 28 27 26 25 24 SHA kausi alkaa Heinäkuu KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA TAPAHTUMAN SISÄLTÖ Kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantatapahtuman aikana joukkueet pelaavat 3-4 peliä ja tekevät kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantakokonaisuuden, joka pitää sisällään: Tapahtuman aikana toteutettavat: Hyökkään pallollisena/pallottomana ja puolustan pallollista/pallotonta + joukkue kentällä (pelien kuvaukset, pelianalyysit) Syötän, kuljetan, lauon ja otan haltuun (lajitaidot) Orientaationi, kehonhallintani, tasapainoni ja rytmini (yleistaidot) Ehdin ja jaksan (fyysiset ominaisuudet) Vältynkö vammoilta (terve futaaja testit) Millainen olen ja miksi pelaan? (itsearvioinnit) Tapahtuman ulkopuolella kerättävät Harjoittelenko riittävästi ja oikein kehittyäkseni (harjoittelu) Pelaammeko riittävästi ja oikean tasoisia pelejä (pelimäärät) 10
KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN - ESIM. JOUKKUEVERTAILU Peli Taito 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Nopeus 2013 - syksy 2014 - kevät 2014 - syksy 2015 - kevät Yleistaito Ketteryys Kestävyys PELAAMISEN PERUSVALMIUKSIEN JA PELITAITOJEN YHTEYDET ESIM. SYÖTTÖ Syöttötesti N= 64 joukkuetta Syöttöjen määrä Syöttö-tempo Hitaiden hyökkäyksien määrä Mitä parempi syöttötestin keskiarvo joukkueella sitä suurempi syöttömäärä pelissä sitä korkeampi syöttötempo pelissä sitä suurempi hitaiden hyökkäysten määrä pelissä Hyvät perussyöttötaidot mahdollistavat tarkat ja nopeat syötöt pelitilanteessa pelin rakentamiseen pallonhallinnan kautta 11
KEHITTYMINEN YKSITTÄISELLÄ OSA-ALUEELLA ESIM. SYÖTTÖTESTI POJAT (2011-2015) 11v (n=496) 12v (n=524) 13v (n=503) 14v (n=501) Mediaani 41.8 s 39.4 s 37.7 s 35.9 s Parhaat 25% * 40.0 s 37.4 s 35.7 s 34.4 s Parhaat 10% 37.4 s 35.7 s 34.5 s 33.2 s SHA ennätys 33.6 s 31.0 s 30.5 s 28.6 s 11v 50% 10% 13% 27% 2001 2002 2003 2004 12v 40% 9% 37% 14% 2000 2001 2002 2003 13v 63% 8% 6% 22% 1999 2000 2001 2002 14v 59% 5% 7% 29% 1998 1999 2000 2001 Kuinka suuri osuus parhaat 25% rajan saavuttavista pelaajista syntynyt minäkin vuonna ESIMERKKI HYVÄ KEHITTYMINEN YKSILÖTASOLLA VUODESSA SYÖTTÖTESTI POJAT Lähtötaso heikko Lähtötaso keskiverto Lähtötaso hyvä Kasvu s % s % s % Hidas 17.1 32.0 5.9 13.5 2.1 5.5 Keskiverto 14.8 27.5 5.7 13.5 2.3 6.0 Nopea 16.2 29.0 5.8 14.0 3.5 8.5 Huom. Kaikki ikäluokat samassa jaettu ensin ryhmiin omassa ikäluokassaan kasvun ja lähtötason mukaan Hyvä = 25% pelaajista saavuttaa tämän kehittymisen tason riippuen Kasvusta (hidas 25%, keskiverto 50%, nopea 25%) Lähtötasosta (heikko 25%, keskiverto 50%, hyvä 25%) 12
Kiitos! In Co-operation with: 13