MONIPUOLISUUS JA ERIKOISTUMISEN KYSYMYS URHEILIJAN POLUN LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEISSA

Transkriptio

1 Kiireettömästi huipulle seminaari Vantaa MONIPUOLISUUS JA ERIKOISTUMISEN KYSYMYS URHEILIJAN POLUN LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEISSA Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)

2 Fyysiset ominaisuudet Nopeus, voima, kestävyys Taitojen oppiminen Perus- ja lajitaidot Havaintomotoriset taidot Pelin ymmärtäminen Game Intelligence Joukkueena pelaaminen Psyko-sosiaaliset valmiudet ja taidot Motivaatio Ongelmanratkaisutaidot Sosiaaliset taidot Mitä monipuolisuus merkitsee suorittamisen eri osa-alueilla?

3 Tutkimusasetelma Syy-seuraussuhteen suunta Maa, jossa tutkimus on suoritettu Kohteena olevat lajit Kohdejoukon ikä Tutkittavien määrä Tutkimuksen julkaisuvuosi Erot yksilöiden välillä Monipuolisuus ja monilajisuus tieteellisen tutkimuksen valossa

4 Cóte et al. (2007), Handbook of Sport Psychology

5 Varhainen erikoistuminen vs. Myöhäinen lajivalinta Early specialization Harrastus aloitetaan hyvin nuorella iällä Lajivalinta tehdään aikaisin Kilpaileminen on osa harrastamista jo varhain Painopiste on ohjatussa paneutuvassa harjoittelussa ( Deliberate practice ) Early diversification Päälajin valinta tehdään vasta myöhemmällä iällä Lapsi harrastaa useampaa lajia samanaikaisesti Mukana on paljon myös omatoimista liikuntaa ja pelailua ( Deliberate Play ) Strachan et al. (2009), The Sport Psychologist

6 Deliberate Practice Training involves practice activities that are effortful, low in inherent enjoyment, and purposefully designed to address current areas of weakness. Ericsson & Charness (1994), American Psychologist

7 Ericsson et al. (1993), Psychological Review

8 Onko varhaisen erikoistumisen polku tie huipulle? Riskitekijät Voiko sitoutuneella ja intensiivisellä, mutta yksipuolisella harrastamisella olla myös negatiivisia seurauksia? Dropout Vaaditaanko nuorelta urheilijalta liian paljon ja liian aikaisin? Menestyminen juniorisarjoissa vs. Menestyminen aikuisten sarjoissa Kantaako nuorten huippujen ura kansainväliselle huipulle asti?

9 1. Varhaisen erikoistumisen riskitekijät Rasitusvammat Motoristen taitojen yksipuolistuminen Stressi ja burnout Liikkumisen ilon hiipuminen Motivaatio-ongelmat Dropout Malina (2010), Current Sports Medicine Reports

10 2. Varhainen erikoistuminen ja dropout Varhainen yhteen lajiin panostus yhteydessä aikaisempaan lopettamiseen ikävuoden tienoilla kriittinen risteyskohta Stressi, odotukset, kyllästyminen Wall & Cóte (2007), Physical Education and Sport Pedagogy

11 Varhainen erikoistuminen ei automaattisesti takaa nousua lajin huipulle Varhaisella menestyksellä on alhainen ennustearvo Otettava huomioon lajin luonne ja vaatimukset (vrt. taitoluistelu) 3. Varhainen erikoistuminen ja nouseminen KV-huipulle Vaeyens et al. (2009), Journal of Sports Sciences

12 Tutkimus 1: Jalkapallo Maajoukkue vs. Bundesliiga + maan korkein amatööriliiga - Kaikki pelaajat olivat aloittaneet jalkapallon aikaisin (aloitus n. 4 v. ja mukaan ohjattuun harjoitteluun n. 6 v) - MJ-pelaajat olivat erikoistuneet myöhemmin (14.3, 10.9, 9.9 v) - MJ-pelaajat olivat pelanneet ei-ohjatusti pidempään ennen erikoistumistaan (9.2, 4.6, 4.1 v) - MJ-pelaajat olivat harrastaneet muita lajeja pidempään (18.1, 14.8, 16.7 v) - Omaehtoinen harjoittelu/ pelaaminen jatkui kaikilla pelaajilla vuotiaaksi asti Hornig, et al. (2014)

13 Tutkimus 2: Maahockey 2012 olympiavoittajat vs. Bundesliigan pelaajat - Pelaajat olivat aloittaneet varhain (n. 5 v) ohjatun harjoittelun maahockeyn parissa - Olympiavoittajat olivat aloittaneet aiemmin jonkin muun lajin harrastamisen (5.6, 8.6 v), sekä myös harrastivat muita lajeja pidempään (9.7, 3.0 v) - Olympiavoittajat olivat erikoistuneet myöhemmin (15.0, 9.4 v) - Olympiavoittajat olivat pelanneet ei-ohjatusti pidempään ennen erikoistumistaan (10.4, 3.9 v) Güllich (2014)

14 Tutkimus 3: Palloilulajit KV-tason pelaajat vs. kansallisen tason pelaajat - KV-tason pelaajat olivat harrastaneet useammin muita lajeja (78, 57 %) ja myös kilpailleet niissä useammin (59, 39 %) - KV-tason pelaajat olivat erikoistuneet myöhemmin (15.4, 11.3 v) - KV-tason pelaajat olivat harrastaneet muita lajeja pidempään (7.1, 3.2 v), ja kilpailleet niissä pidempään (4.7, 1.7 v) - KV-tason pelaajat olivat harjoitelleet 11-14v. ja 15-18v. vähemmän omaa lajiaan (404, 572 krt/4v) (791, 1039 krt/4v) - KV-tason pelaajat olivat harjoitelleet 11-14v., 15-18v. ja 19-21v. enemmän muita lajeja (216, 141 krt/4v) (159, 68 krt/4v) (111, 25 krt/4v) Güllich & Emrich (2012)

15 Huippuakatemiat Tutkimus 4: Pelaajien valikoituminen/ Jalkapallo Keskimäärin 25 % pelaajista vaihtuu vuosittain - U10-pelaajista U15:ihin 28 % - U15-pelaajista U19:ihin 25 % - U10-pelaajista U19:ihin 7 % Maajoukkueet Keskimäärin 41 % pelaajista vaihtuu vuosittain Kolmen vuoden päästä n. 50 % pelaajista vaihtuu ja viidessä vuodessa n. 70 % - U15 mj-pelaajista U17 mj:ihin 54 % - U17 mj-pelaajista U19 mj:ihin 50 % - U15 mj-pelaajista U19 mj:ihin 35 % Güllich (2013)

16 Yhteenvetoa - Huipulle päässeillä pelaajilla muut lajit olivat olleet mukana pidempään (useimmiten muut pallopelit), tosin harjoitusmäärät ovat olleet varsin alhaiset (!) - Huipulle päässeillä pelaajilla omaehtoinen harjoittelu ja pelaaminen olivat olleet merkittävässä asemassa - Lajien välillä esiintyi eroja - Lopullisten huippujen tunnistaminen vaikeaa, ja nämä valikoituvat vasta varsin myöhään Vaihtuvuus suurta vielä nuorten maajoukkueissa

17 Peleillä ja leikeillä merkittävä rooli panostusvaiheeseen asti Kilpaileminen ei ole samassa määrin toiminnan keskiössä Monilajisuus tukee sisäisen motivaation kehittymistä Luo myös tukevan pohjan pitkäjänteiselle urheilijana kehittymiselle Myöhäisen erikoistumisen polku Cóte et al. (2009), International Journal of Sport & Exercise Psychology Salasuo, Piispa & Huhta (2015), Huippu-urheilijan elämänkulku

18 Varhainen lajikiinnittyminen Early Engagement Jokin tietty laji valikoituu jo varsin varhaisessa vaiheessa 1-2 muun lajin harrastamista Paljon lajinomaista pelailua; silti merkittävissä määrin myös päälajin ohjattua harjoittelua Kiinnittyminen lajikulttuuriin ja kontaktit muihin lajin harrastajiin Ford et al. (2009), High Ability Studies

19 2004 syntyneet jääkiekkoilijat (1/5)

20 2004 syntyneet jääkiekkoilijat (2/5) Tyttöjen TOP-5 lajit (83,9%) Poikien TOP-5 lajit (90,1%)

21 2004 syntyneet jääkiekkoilijat (3/5)

22 2004 syntyneet jääkiekkoilijat (4/5)

23 2004 syntyneet jääkiekkoilijat (5/5)

24 Monipuolisuus nuoren harrastajan arjessa Harrastettava laji on monipuolinen Lajin parissa tehtävä harjoittelu on monipuolista Lapsi tai nuori harrastaa monia lajeja ohjatusti ja omatoimisesti

25 Omistautumisen kehittyminen Varhainen kiinnostus urheilua kohtaan Halu oppia uusia taitoja Halu kehittää omaa lajiosaamista Pyrkimys menestymiseen lajissaan Toiminnan tavoitteellisuus Sitoutuminen urheilulliseen elämäntapaan Kokeiluvaihe 6-12v Erikoistumisvaihe 13-15v Panostusvaihe 16-18v Cote, J., Baker, J., & Abernethy, B. (2007). Practice and play in the development of sport expertise. In R. Eklund & G. Tenenbaum (Eds.) Handbook of Sport Psychology, Hoboken, NJ: Wiley.

26 KIHU:n Nuori Urheilija -tutkimuksen tuloksia vuotiaat Jalkapallo Jääkiekko Koripallo Yhteensä 2013 vastaajaa

27

28 72 %

29 30 % 28 % 39 % 2 72 %

30 52 % 19 % 6 18 % 5 30 % 28 % 39 % 72 %

31

32 Vertailussa: Intensiivisesti harrastajat Alakouluikäisenä harrastavat useammin montaa lajia Urheilulliset lapset ovat kiinnostuneita urheilusta yleensä Erikoistuvat yläkouluiässä yhteen lajiin ja harjoittelevat sitä omatoimisesti Harrastelijat Alakouluikäisenä harrastavat useammin vain yhtä lajia Yksi laji riittää Usein yläkouluikäisenä erikoistuvat myös, mutta myös muita harrastamisen tapoja

33 AO1 Urheilijaksi kasvamisen kolme kysymystä: 1. Tarvitseeko kaikkien erikoistua? Seurayhteistyö

34 Slide 33 AO1 Aarresola Outi;

35 Urheilijaksi kasvamisen kolme kysymystä: 2. Miten lahjakkuuksia ja kehittymistä tuetaan? Mj Aluetaso Seuratoiminnan laatu Seurataso Performance trajectory Athlete development

36 Urheilijaksi kasvamisen kolme kysymystä: 3. Miten oman uran omistajuutta kehitetään? Urheilijuus ei ole jotain, johon ajaudutaan, vaan jotain, joka saavutetaan Totteleminen Toimiminen Valmennusfilosofia

37 Kiitos!