Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Samankaltaiset tiedostot
Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Tietopaketti. Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa

TUTKIMUS EMOBROILERIMUNITTAMOIDEN TUOTAN- TOTAVOISTA

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti ELL Petri Yli-Soini

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Siipikarjan rokottaminen

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke.

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. geneettisen valinnan vaikutuksesta lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin

Luomubroilerin terveys , Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

MATKARAPORTTI Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Ajankohtaista siipikarjaterveydenhuollosta. Loimaa Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Mittatikun uudet sovellukset

Perustietoa kanasta Kanan lajinmukainen käyttäytyminen. LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Lääkkeiden luovutus siipikarjatiloille. Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira

TUTUSTUMINEN PUOLAN KALKKUNATUOTANTOON Osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab

Työryhmämuistio MMM 2004:15 Siipikarjanlihan tuotantostrategia: Tuottavasti laadukasta Loppuraportti Helsinki 2004

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä

Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014

Dekalb White, muniva kanarotu

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Tutkitusti tehokas ja toimiva

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

Lihantuotannon hyvät tuotantotavat - Nautaketju

Broilerin yleisimmät sairaudet Ahlman-Instituutti ELL Petri Yli-Soini

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Punaheltta on Paras!

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

BROILERIKASVATTAMON PEHKUMATERIAALIN VAIKUTUKSET TUOTANTOON JA LINTUJEN HYVINVOINTIIN

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi

TARKASTUSKERTOMUS Siipikarjan pitopaikan salmonellavalvontakäynti

Matkaraportti Mira Jääskeläinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. huhtikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Broilereiden hyvinvointi ja

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, Espoo Puh

Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s s.

N:o L 303/6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI

Ohje siipikarjan salmonellanäytteenotosta

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Mervi Honkatukia

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

Tutustumismatka Yhdysvaltojen kalkkunatuotantoon

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Siipikarjan salmonellavalvonta. Eviran ohje 15312/3

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

BROILEREIDEN HYVINVOINNIN KANSALLISET TAVOITTEET

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere / Sirkka Karikko

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Transkriptio:

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy

Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti Broilerin jalostus Suomen Broiler Oy Masku/isovanhemmat SB Oy/hautomo Nuorikkokasvattamot Munittamot Hautomo Mynämäki Sopimustuottajat Broilerlastaus Hautomo Kokemäki Kuluttaja Broilerkuljetus Teurastamon vastaanottovarasto Teurastus Paloittelu ja pakkaus Siirtokuljetus Lähetys Asiakaskeräily Asiakas Jakelukuljetus

Jalostus Kukkolinja Kanalinja Kukko Kana Kukko Kana Isovanhempaispolvi Kukko Kana Vanhempaispolvi Broileri Tuotantopolvi

Isovanhempaispolvi Vanhempaispolvi Tuotantopolvi

Tilakoot ja parvet Broileritiloja n. 200 Tilakoko Suomessa keskimäärin n. 60 000 broileria Parvikoko broilerilla 30 000 (yleisin) Broileriemotilat keskimäärin 15 000 kanaa / tila Broileriemoparvet keskimäärin 5 000 lintua

Isovanhempaispolvi Suomen Broiler Oy tuo isoemot päivän vanhoina untuvikkoina Skotlannista n. 8 000 jalostuseläintä 4 kk:n välein Karanteeni 12 vk Nuoriokkokasvatus n. 18-19 vk Kanat ja kukot kasvatetaan erikseen Tietyn painoiset ja kuntoiset kanat ja kukot siirretään Suomen Broilerin munittamoon munimaan Munitus n. 25-60 ikävk Suomen Broiler Oy hautomossa haudotaan emopolven untuvikot

Vanhempaispolvi Broileriemot broileriketjujen sopimusnuorikkotiloille Suomen Broilerin hautomolta Kasvatusaika n. 18-19 vk Kanat ja kukot kasvatetaan erikseen Tietyn painoiset ja kuntoiset kanat ja kukot siirretään munimaan sopimusmunitustiloille Tuotantokausi n. 25-60 ikävk Haudontamunat hautomoille

Broiler production chain GPS import, breeding, laying, hatching Rearing Egg laying farms Broiler hatchery Broiler growing farms Broiler slaughter, processing and sales Suomen Broiler Oy 5 Contract farmers 20 Contract farmers HK Agri Oy hatcheries 111 Contract farmers HK Ruokatalo Oy, Eura slaughterhouse Minimum period of time from GPS import to commercial flock slaughter: 29 weeks + 19 weeks + 7 weeks + 3 weeks +5,5 weeks = 63,5 weeks

Tuotantoseuranta Poistuma (syyt) Painonkehitys Rehun- ja vedenkulutus Sairauden oireet ym. poikkeavuudet Rokotukset Terveystarkkailu Nuorikkokasvatus

Munittamo Tuotantoseuranta Poistuma (syyt) Painonkehitys ja munan paino Munantuotanto (määrä, koko, laatu) Haudontatulokset Rehun- ja vedenkulutus Sairauden oireet ym. poikkeavuudet Terveystarkkailu ja tuotantopolven tautitilanteen seuranta Kukkoja alussa n. 9%, lopussa n. 7-8% Munia n. 160 / emo, untuvikkoja n. 130 / emo

Hautomot Munien kuljetus Ladonta Haudonta, 18 vrk Kuorijat, 3 vrk Tarkka haudontaolosuhteiden seuranta ja säätö Untuvikkojen lajittelu Sukupuolilajittelu (emot) Broilact-sumutus Rokotus (Marek emoille) Untuvikot tiloille

Tuotantopolvi Lattiakanala, pehkulla, kertatäyttö Tuotantoseuranta Poistuma (1 vk, syyt) Veden- ja rehunkulutus Kasvu Sairauksien oireet ym. poikkeavuudet Olosuhdeseuranta Lämpötila Kosteus Valo Pehku Kasvatusaika n. 32-39 vrk Teuraspaino n. 1,3 1,8 kg Eläintiheys n. 38-42 kg / m²

Teurastamolla Ketjuinformaatio Elintarviketurvallisuus ja hygienia Jalkapohjat Likaisuus ja höyhenpeite Lihantarkastushylkäykset Karsinta Paino ja tasaisuus

Jalostus Taloudellisuus -Tehokkuus -Matalat tuotantokustannukset -Tuottavuus Ympäristö -Tehokas kasvu -Parempi rehuhyötysyhde Pienempi hiilijalanjälki Terveys ja hyvinvointi -Jalkaterveys ja luusto -Sydän- ja hengityselimistö -Elävyys -Vastustuskyky ja terveys

Jalostettavat ominaisuudet, Aviagen Muninta Sydän, keuhkot

Jalostettavat ominaisuudet, Cobb Tautikestävyys Kustannustekijät Kussakin sektorissa useita jalostettavia ominaisuuksia, yhteensä yli 40 Hyvinvointi Lisääntyminen

Jalostusvalintaa Hyvin kontrolloiduissa ja hygieenisissä olosuhteissa (ei antibiooteja) Sydän ja hengityselimistö Jalkaterveys Elävyys Kasvu Normaaleissa tilaolosuhteissa Jalkapohjien kunto Rehuhyötysuhde ja vedenkulutus

Jalostus Mitä enemmän ominaisuuksia on kehitettävänä, sitä vähemmän kehitystä saadaan aikaan Tuotannolliset ominaisuudet (kasvu, munamäärä, rehuhyötysuhde, rintalihaksen koko) ovat helpompia jalostaa Hyvinvointiin liittyvät ominaisuudet (terveys, jalkapohjat, luusto) hitaampia jalostaa

Geneettiset ja hoidolliset tekijät 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Perimä Terveys Rehu Olosuhteet Hoitotaito