Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti Suhteellinen pariteetti Yhden hinnan laki
Rahamäärä, kasvu ja inflaatio Oletetaan, että rahaa kysytään tietty osuus k nimellistuloista: M = kpy Reaalinen rahan kysyntä on osuus (reaalisesta) BKT:sta: M/P = ky Huom.: käytännössä epärealistista olettaa k vakioiseksi, mutta tehdään se tässä yksinkertaisuuden vuoksi Suhteellisten muutosten muodossa tämä voidaan kirjoittaa M/M = P/P + Y/Y = π + Y/Y Rahamäärän kasvuvauhti = inflaatio + BKT:n kasvuvauhti Käytetty tulosta, että tulon XY %-muutos on likimäärin X:n %- muutos + Y:n %-muutos; k on vakio, joten sen muutos on nolla Tai ota luonnollinen logaritmi: lnm = lnk + lnp + lny: sitten ota differenssejä dlnm =d lnk +dlnp +d lny; luonnollisen logaritmin muutokset ovat likimäärin suhteellisia muutoksia (dlnx= dx/x) 3
Tulkintoja: Rahamäärän kasvu taloudessa kanavoituu lyhyellä tähtäimellä osin BKT:n kasvuun, osin hintatason nousuun Rahan neutraalisuus pitkällä aikavälillä: M/M = π Jos talouskasvu pitkällä aikavälillä on riippumatonta rahamäärästä, π = M/M - Y/Y Rahamäärän kasvu, joka ylittää talouskasvun, johtaa inflaatioon
Money Growth and Inflation, 1975-2006 Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Source: IMF International Financial Statistics
Hallitsematon rahan tarjonnan kasvu johtaa hyperinflaatioon Esimerkki: Zimbabwe Joidenkin arvioiden mukaan vuosi-inflaatio oli v. 2008 lopussa 65*10 107 % (98% päivässä) Omasta valuutasta on käytännössä luovuttu ja USD otettu käyttöön 6
Annual Inflation in Zimbabwe, 2000-2011 in % per annum Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Source: Reserve Bank of Zimbabwe and IMF
Valuuttakurssit Nimellinen valuuttakurssi merkitään symbolilla S (spot rate) Oletetaan että S määräytyy valuuttamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan kautta 8
Valuuttakurssi voidaan määritellä: 1) Kotimaisen valuutan hinta ulkomaisessa rahassa mitattuna Esim. montako $ tarvitaan 1 :n ostamiseen? Kun kotimaisen valuutan hinta nousee (ts. se tulee kalliimmaksi ulkomaalaisille), valuutta vahvistuu Tätä määrittelyä käytetään kirjassa ja monisteissa Vastaa mm. EKP:n tapaa ilmoittaa valuuttakurssit 2) Ulkomaisen valuutan hinta kotimaisessa rahassa mitattuna Esim. montako tarvitaan 1 $:n ostamiseen? Kun ulkomaan valuutan hinta nousee (ts. se tulee kalliimmaksi kotimaisille), kotimainen valuutta heikkenee 9
EKP:n julkaisemat euron kurssit 3.12.2015 valuuttaa /euro Yhdysvaltain dollari USD 1.0671 Euron hinta dollareissa on E = 1.0671 Vaihtoehtoinen valuuttakurssin määrittely on tämän käänteisluku Dollarin hinta euroissa on 1/1.0671 = 0.9371 10
11
Valuutan vahvistuminen (appreciation): S nousee (ulkomaalaiset joutuvat maksamaan valuutasta enemmän) Valuutan heikkeneminen (depreciation): S alenee (ulkomaalaiset saavat valuuttaa halvemmalla) Vaihtoehtoisessa määrittelyssä nämä toisin päin: kurssi alenee kun valuutta vahvistuu, ja nousee, kun valuutta heikkenee Revalvaatio: valuutan arvon nostaminen kiinteiden kurssien järjestelmässä Devalvaatio: valuutan arvon heikentäminen kiinteiden kurssien järjestelmässä 12
13
Reaalinen valuuttakurssi Kotimaisten hyödykkeiden hinta ulkomaisissa hyödykkeissä mitattuna Muutetaan kotimaisen hyödykkeen hinta (P) valuuttakurssin (S) avulla ulkomaan rahamääräiseksi hinnaksi (SP) Lasketaan näin saadun hinnan suhde vastaavan ulkomaisen hyödykkeen hintaan (P*) Tai: Muutetaan ulkomaisen hyödykkeen hinta (P*) valuuttakurssin (S) avulla kotimaan rahamääräiseksi hinnaksi (P*/S) ja lasketaan kotimaisen hinnan (P) suhde tähän 14
Yleensä tarkastellaan koko maan hintatasoa Reaalinen valuuttakurssi = SP/P* = S(P/P*) = (Nimellinen valuuttakurssi) x (Hintatasojen suhde) Vaihtoehtoisessa tarkastelussa reaalinen valuuttakurssi määritellään toisin päin Reaalinen valuuttakurssi määritelty yllä 2 maan välille, esim. Euro-alue ja USA, Japani ja USA jne.: ns. bilateraalinen reaalinen valuuttakurssi 15
Kun tarkastellaan Euroalueen maita, esim. Suomi ja Saksa, valuuttakurssi S = 1, koska valuutta on yhteinen. Tällöin reaalinen valuuttakurssi on maiden hintatasojen suhde. Suomen ja Euroalueen ulkopuolisen maan reaalinen valuuttakurssi muuttuu, kun joko euron ja ulkopuolisen valuutan kurssi muuttuu tai kun Suomen ja ao. maan hintatasojen suhde muuttuu 16
Reaalinen valuuttakurssi voidaan määritellä myös maan ja kaikkien muiden maiden välillä: ns. multilateraalinen reaalinen valuuttakurssi S on tällöin ulkomaankauppapainoilla määritelty valuuttaindeksi (painotettu keskiarvo eri valuuttakursseista) ja P* painotettu keskiarvo muiden maiden hinnoista Euroalueella S vaihtelee tällöin maittain, koska esim. USA:n kaupan merkitys vaihtelee. Siksi $/ ja kaikkien muidenkin valuuttakurssien painot vaihtelevat maittain. 17
Kun reaalista valuuttakurssia käytetään hintakilpailukyvyn indikaattorina, se esitetään usein edellä määritellyn käänteislukuna.
Tässäkin reaalinen ja nimellinen kurssi käänteislukuina.
Voidaan myös käyttää ulkomaankauppahintoja: Jos P IM on se hinta, jolla ulkomaiset tuottajat myyvät tuotteitaan, ne maksavat täällä P IM /S (= tuontihintaindeksi) P x on se hinta, jolla kotimaiset tuottajat myyvät tuotteitaan ulkomaille (=vientihintaindeksi) Reaalista valuuttakurssia voidaan mitata suhteella = P x /(P IM /S) Tätä vienti- ja tuontihintojen suhdetta kutsutaan vaihtosuhteeksi (terms of trade) 20
Vaihtosuhde ja reaalinen valuuttakurssi voivat vaihdella samaan tapaan, jos viennin tuotantorakenne on samanlainen kuin kotimaisen kysynnän rakenne ja vientihinnat muuttuvat samaan tapaan kuin kotimaiset hinnat Käytännössä viennin rakenne voi kuitenkin olla hyvin erilainen 21
Valuuttakurssi ja inflaatio Reaalisen valuuttakurssin suhteellinen muutos: / = S/S + P/P - P*/P* = S/S + - * = kotimainen inflaatio, * = ulkomainen inflaatio 23
(Suhteellinen) ostovoimapariteetti Kun talouden perustekijät eivät muutu, reaalinen valuuttakurssi ei muutu: / =0 Joten nimellisen valuuttakurssin muutos on S/S = * - ulkomaisen ja kotimaisen inflaation erotus. Jos reaalinen valuuttakurssi ei muutu, korkean inflaation maan ( * < ) nimellinen valuuttakurssi heikkenee ( S/S < 0) ja matalan inflaation maan ( * > ) nimellinen valuuttakurssi vahvistuu ( S/S > 0). 24
Kuvion tilanne vastaa edellisissä kaavoissa sitä, että P* on Suomen ja P Saksan hintataso ja S Saksan markan hinta Suomen markkoina 25
Inflation and Exchange Rate Depreciation, 1975-2006 Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Source: IMF International Financial Statistics
(Absoluuttinen) ostovoimapariteetti, yhden hinnan laki: samaan valuuttaan muutettujen hintojen tulisi olla yhtä suuret Perustuu ostovoimapariteetin teoriaan (PPP) - valuuttakurssien tulisi yhtenäistää hyödykekorin hinta eri maissa SP = P* joten reaalinen valuuttakurssi = 1 Tämä ei ole laki, vaan hypoteesi; ei todellisuudessa päde kovin hyvin. Usein käytännössä kyse jonkin yksittäisen hyödykkeen hintojen vertailusta Esim. Economist-lehden Big Mac -indeksi 27
Big Mac indeksi Economist lehden vuosittain laatima leikkimielinen laskelma: Otetaan hyödyke, joka on eri maissa samanlainen: Big Mac Mac pariteetti : onko Big Macin hinta sama kaikkialla? Valuuttakurssi, joka saa Big Macin maksamaan dollareissa yhtä paljon kaikkialla on vertailukohta Indeksi osoittaa missä maissa valuutta yli- tai aliarvostettu http://www.economist.com/content/big-mac-index 28
Ajatellaan asiaa Euroopan näkökulmasta P $ US = Big Macin $-hinta USA:ssa P EU = Big Macin -hinta Euroopassa S = todellinen valuuttakurssi ($ / ) P $ EU = Big Macin hinta Euroopassa $:na Yhden hinnan laki: SP EU = P $ EU = P $ US USA:ssa P $ US = $ 4.80, keskihinta Euroopassa P EU = 3.68 ja valuuttakurssi S = 1.35 (heinäkuun 2014 luvut) Big Macin hinta Euroopassa ilmaistuna dollareina: P $ EU = 1.35*3.68 = $ 4.97 Euron yliarvostus: 100*(4.97-4.80)/4.80 = 3.5% eli euro oli marginaalisesti yliarvostettu (kesällä 2014) 29
Toinen tapa laske tämä: Implisiittinen Big Mac valuuttakurssi (=P*/P) S BM = P US $ /P EU Jos S BM < S, Euro on yliarvostettu suhteessa dollariin Jos S BM > S, Euro on aliarvostettu suhteessa dollariin Edellä olevilla luvuilla S BM = 4.80/3.68 = 1.304 Suhteellinen ero todellisen ja implisiittisen kurssi välillä: 100*(1.35-1.304)/1.304 = 3.5% eli euro oli yliarvostettu 30
Indeksin rajoituksia Periaatteessa antaa viitteitä siitä mihin suuntaan valuuttojen pitäisi teoriassa muuttua pitkällä tähtäimellä Vain karkea arvio, koska hinta heijastaa sellaisten tuotannontekijöiden kustannuksia, joilla ei käydä kansainvälistä kauppaa, kuten vuokrat ja työvoima Siksi todennäköisesti paras verrata maita, jotka ovat samalla kehitystasolla Economist on alunperin alkanut julkaista indeksiä leikkimielellä, mutta monet ottavat sen turhan vakavasti Esim. Argentinassa BigMac in hintaa on koetettu pitää alhaalla http://www.slate.com/blogs/moneybox/2012/05/01/why_big_macs_are_cheap_in_argentina.html 31