KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1.9.2015 Taltionumero 2293 Diaarinumero 1325/3/14 1 (23) Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus TTY-säätiö, Tampere Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Markkinaoikeuden ratkaisu Markkinaoikeus 24.3.2014 nro 189/14 TTY-säätiö on Tampereen teknisen yliopiston hallintojohtajan 16.8.2012 tekemään hankintapäätökseen perustuen päättänyt toteuttaa tulostuksen hallintapalvelun sisältäen opiskelijatulostuspalvelun sekä tulostusoikeuksien myyntipalvelun opiskelijoille suorahankintana ja valinnut Suomen Yliopistopaino Oy:n hankinnan toimittajaksi. Hankinnasta on julkaistu suorahankintaa koskeva ilmoitus 24.8.2012. Hankintasopimus Suomen Yliopistopaino Oy:n kanssa on allekirjoitettu 7.9.2012. Hankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus 20.9.2012. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan ollut 350 000 euroa. Hankintayksikön markkinaoikeudessa antaman ilmoituksen mukaan hankinnan arvo on 1 440 000 euroa. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään Multiprint Oy:n valituksesta määrännyt TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n välisen tulostuksen hallintapalveluja sisältäen opiskelijatulostuspalvelun sekä tulostusoikeuksien myyntipalvelun opiskelijoille koskevan 7.9.2012 allekirjoitetun puitesopimuksen sopimuskauden päättymään 31.8.2014. Markkinaoikeus on velvoittanut TTY-säätiön 50 000 euron sakon uhalla,
2 (23) mikäli se aikoo 31.8.2014 jälkeen edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan tulostuksen hallintapalvelujen hankinnan julkisena hankintana, kilpailuttamaan kyseisen hankinnan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Markkinaoikeus on määrännyt TTY-säätiön maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 30 000 euroa. Markkinaoikeus on hylännyt Multiprint Oy:n valituksen muilta osin. Markkinaoikeus on velvoittanut TTY-säätiön korvaamaan Multiprint Oy:n oikeudenkäyntikulut 10 000 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Markkinaoikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa: Valituksen tutkiminen Määräaika valituksen tekemiselle Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää tutkimatta, koska se on saapunut markkinaoikeuteen vasta säädetyn määräajan jälkeen. Valittaja on puolestaan esittänyt, että suorahankintaa koskeva ilmoitus on ollut niin merkittävästi puutteellinen, ettei se täytä hankintasäännösten vaatimuksia ja muutoksenhakuajan on katsottava alkaneen suorahankintaa koskevan jälki-ilmoituksen julkaisemisesta. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 :n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 79 :n mukaan hankintalain 16 :ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävässä suorahankinnassa hankintayksikkö voi hankintapäätöksen jälkeen toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Tällöin hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Hankintalain 87 :n 4 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jollei 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta
3 (23) ole julkaistu, suorahankintaa koskeva valitus on pykälän 5 momentin mukaan tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty. Hankintalain 35 :n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi muun ohella toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset pykälässä tarkoitetuista ilmoitusvelvoitteista, ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista. Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 7 :n 1 momentin mukaan, jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 :ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot, hankintalain 35 :n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY mukaisesti julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten 7.9.2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1564/2005 (EUVL L 257, s. 1) vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Mainittu komission asetus 1564/2005 on korvattu ja kumottu vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja asetuksen (EY) N:o 1564/2005 kumoamisesta 19.8.2011 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 842/2011 (jäljempänä vakiolomakeasetus, EUVL L 222, s. 1). Vakiolomakeasetuksen 3 artiklan mukaan hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on käytettävä direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY 3 a artiklassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä vakiolomakeasetuksen liitteen XIV mukaista vakiolomaketta. Vakiolomakeasetuksen liitteenä XIV on vakiolomake nro 15, joka koskee vapaaehtoista ex ante -avoimuutta koskevaa ilmoitusta. Vakiolomakkeen alussa on määrätty seuraavaa: Tämän ilmoituksen tarkoituksena on antaa vapaaehtoisesti direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY 2 d artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja ennakkotietoja (tiedot sopimuksen tekemisestä ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennakkoon Euroopan unionin virallisessa lehdessä). Tämän järjestelyn käyttäminen edellyttää seuraavien kohtien täyttämistä: I.1, II.1.1, II.1.2, II.1.4, II.1.5, V.3 ja liite D1, D2 tai D3 tapauksen mukaan.
4 (23) Muut kohdat ovat vapaaehtoisia, ja niitä voidaan käyttää muiden hankintaviranomaisen/- yksikön hyödylliseksi katsomien tietojen toimittamiseen. Vakiolomakkeen kohdassa II.1.2, jonka täyttämistä vakiolomakeasetus edellä todetun mukaisesti edellyttää, on muun ohella tullut ilmoittaa hankintasopimuksen kohteen pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka sekä lisäksi ilmoittaa edellä mainittuja tietoja yksilöivä NUTSkoodi. Hankintayksikön suorahankintaa koskevassa ilmoituksessa, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 24.8.2012, ei ole kuitenkaan ilmoitettu tietoa hankintasopimuksen kohteen pääasiallisesta toteutus-, toimitus- tai suorituspaikasta eikä myöskään ilmoitettu mainittuja tietoja yksilöivää NUTS-koodia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön suorahankintaa koskeva ilmoitus on ollut puutteellinen, kun siinä ei ole ilmoitettu vakiolomakeasetuksen vapaaehtoista ex ante -avoimuutta koskevan liitteen XIV kohdassa II.1.2 edellytettyjä tietoja hankintasopimuksen kohteen pääasialliseksi toteutus-, toimitus- tai suorituspaikaksi eikä myöskään ilmoitettu mainittuja tietoja yksilöivää NUTS-koodia. Kyseisten tietojen puuttuminen johtaa helposti siihen, että hakupalvelun avulla tietoja hankinnoista etsivät toimittajat eivät saa lainkaan tietoa hankinnasta. Hankintayksikkö on lisäksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen vapaaehtoisesti täytettävässä kohdassa II.2.1 ilmoittanut hankintasopimuksen kokonaisarvoksi 350 000 euroa. Hankintayksikkö on kuitenkin markkinaoikeudessa ilmoittanut hankinnan kokonaisarvoksi 1 440 000 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön suorahankintaa koskevassa ilmoituksen edellä mainitussa ja vapaaehtoisesti täytettävässä kohdassa ilmoittama hankintasopimuksen kokonaisarvo on ollut vain alle neljäsosa siitä, mitä hankintayksikkö on hankinnan kokonaisarvoksi ilmoittanut markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoidun arvon ilmoittaminen huomattavasti sen todellista arvoa alhaisemmaksi on ollut hankintasäännösten avoimuuden ja syrjimättömyyden vaatimusten vastaista, koska suorahankintaa koskevan ilmoituksen perusteella on hankinnan arvosta saanut sen todellista arvoa huomattavasti alhaisemman käsityksen. Näin ollen hankintayksikön menettely on myös tältä osin ollut virheellistä.
5 (23) Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut virheet huomioiden hankintayksikön suorahankinnasta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 24.8.2012 julkaisema ilmoitus on ollut kokonaisuutena arvioituna niin puutteellinen, ettei sillä voida katsoa olleen sellaista muutoksenhakuaikaa rajaavaa vaikutusta, josta on säädetty hankintalain 87 :n 4 momentissa. Asiaan on näin ollen sovellettava hankintalain 87 :n 5 momentin mukaista muutoksenhakuaikaa. Hankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus 20.9.2012 ja hankintasopimus on allekirjoitettu 7.9.2012. Määräaika valituksen tekemiselle on siten päättynyt 22.10.2012. Näin ollen markkinaoikeuteen 16.10.2012 saapunut Multiprint Oy:n valitus on tehty määräajassa eikä sitä voida tällä perusteella jättää tutkimatta. (- - -) Pääasiaratkaisun perustelut (- - -) Suorahankinnan hankintalain mukaisuus Hankintalain 1 :n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintalain 5 :n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Hankintalain 24 :n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa, kilpailullista neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyä voidaan käyttää 25 32 :ssä säädetyin edellytyksin. Hankintalain 28 :n 2 ja 3 momenteissa säädetään suorahankintojen käyttömahdollisuuksista lisätilauksia koskevien palveluhankintojen osalta. Hankintalain 28 :n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa
6 (23) pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa tai, vaikka lisäpalvelu voitaisiinkin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, se on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että lisäpalvelujen kokonaisarvo on enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta. Hankintalain 28 :n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi palveluhankinta, joka vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä palveluhankintaa. Edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 76) mukaan suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen ja sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Lisätilauksia koskevien suorahankintojen edellytykset on ilmoitettu hankintalain 28 :ssä tyhjentävästi. Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 28 :n 2 momentin mukaisen palveluhankinnan lisätilauksen edellytyksenä on edellä todetuin tavoin, että lisäpalvelujen kokonaisarvo on enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että syyskuussa 2012 päivätyn puitesopimuksen arvo on ollut enemmän kuin puolet joulukuussa 2010 allekirjoitetun sopimuksen arvosta. Näin ollen kyseessä olevaan hankintamenettelyyn ei ole voitu soveltaa hankintalain 28 :n 2 momentin mukaista suorahankintaperustetta. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö ei ole kyseessä olevassa asiassa edes esittänyt, eikä asiassa ole muutoinkaan tullut ilmi, että joulukuussa 2010 allekirjoitetun palveluhankintasopimuksen osalta olisi hankintalain 28 :n 3 momentin mukaisesti julkaistu hankintailmoitus, jossa olisi muun ohella mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että syyskuussa 2012 allekirjoitetun sopimuksen ennakoitu arvo olisi otettu edellä mainitun säännöksen mukaisesti huomioon laskettaessa joulukuussa 2010 allekirjoitetun sopimuksen kokonaisarvoa. Näin ollen asiaan ei ole voitu soveltaa myöskään hankintalain 28 :n 3 momentin mukaista suorahankintaperustetta. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole tullut esille myöskään muita seikkoja, joiden perusteella hankintayksikkö olisi voinut hankinta-
7 (23) säännösten mukaan tehdä syyskuussa 2012 allekirjoitetun monitoimilaitteita, niiden tarvikkeita ja niihin liittyvien palveluiden hankintaa koskevasta puitesopimuksesta hankintasopimuksen suorahankintana sitä kilpailuttamatta. Edellä lausuttu huomioiden markkinaoikeus katsoo, ettei suorahankinnalle ole ollut hankintalain mukaisia edellytyksiä. Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä. Seuraamusten määrääminen Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset Valittaja on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää muutoksenhaun kohteena olevan hankintasopimuksen tehottomaksi sekä toissijaisesti lyhentää sen sopimuskauden päättymään kolmen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden päätöksestä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun sekä hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Hankintalain 94 :n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi: 1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan; 2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; 4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä; 5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen; 6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun; 7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.
8 (23) Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4 7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95 98 :ssä. Hankintalain 94 :n 2 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Hankintalain 94 :n 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain 16 :ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan voida määrätä hankintalain liitteen B mukaisessa palveluhankinnassa. Nyt esillä olevassa asiassa on kyse hankintalain liitteen A mukaisesta palveluhankinnasta, jonka arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut vähintään 1 440 000 euroa. Se on siten ylittänyt hankintalain 16 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn palveluhankintojen EU-kynnysarvon, joten hankintalain 94 :n 3 momentissa asetettu edellytys pykälän 1 momentin 5 7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämiselle täyttyy. Tehottomuusseuraamus Tehottomuusseuraamuksesta säädetään hankintalain 96 :ssä, jonka 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, jos hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman hankintalaissa mainittua perustetta eikä suorahankinnassa ole menetelty 79 :ssä tarkoitetulla tavalla. Hankintalain 79 :n mukaan hankintayksikkö voi hankintalain 16 :ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävässä suorahankinnassa hankintapäätöksen jälkeen toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman hankintalaissa mainittua perustetta. Lisäksi hankintayksikön sinänsä julkaistavaksi toimittama suorahankintaa koskeva ilmoitus on ollut niin olennaisilta osin puutteellinen, ettei hankintayksikön voi katsoa menetelleen hankintalain 79 :ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen asiassa täyttyvät tehottomuusseuraamuksen määräämisen edellytykset. Hankintalain 97 :n mukaan markkinaoikeus voi jättää määräämättä tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Hankintalain 97 :n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 72) mukaan markkina-
9 (23) oikeuden olisi tutkittava kaikki olennaiset näkökohdat voidakseen todeta, onko sopimuksen vaikutukset pidettävä voimassa yleiseen etuun liittyvistä syistä. Pykälässä yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä on tarkoitettu ensisijaisesti muita kuin hankintasopimuksen osapuolten taloudellisia etuja. Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyssä on ollut kysymys yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden tulostuspalveluista. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tilanteessa tehottomuusseuraamuksen määräämisestä aiheutuu merkittävää haittaa näille henkilöille, joiden työ- ja opiskelutehtävien hoitaminen on muutoksenhaun kohteena olevien palveluiden varassa. Sen vuoksi markkinaoikeus jättää tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä syistä määräämättä, vaikka edellytykset sen määräämiselle ovat muutoin käsillä. Tehottomuusseuraamusta koskeva vaatimus on siten hylättävä. Sopimuskauden lyhentäminen Hankintalain 98 :n 2 momentin mukaan markkinaoikeus voi tilanteessa, jossa se on hankintalain 97 :n mukaisesti yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä jättänyt hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen määräämättä, seuraamusmaksun määräämisen lisäksi tai sen sijasta lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Hankintalain 98 :n 5 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Hankintalain 98 :n 5 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 73) mukaan markkinaoikeuden tulee seuraamusta määrätessään huomioida hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu sekä valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Esitöiden mukaan huomioonotettavia seikkoja voivat käytännössä olla esimerkiksi täyttämättä olevien sopimusvelvoitteiden suhde täytettyihin sopimusvelvoitteisiin tai hankintayksikön odotusajan noudattamatta jättämisen ohella tekemät sellaiset hankintalain vastaiset menettelyvirheet, jotka eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet valittajan mahdollisuuksiin saada hankintasopimus. Hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman hankintalain mukaista perustetta. Markkinaoikeus on edellä todetulla tavalla jättänyt tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.
10 (23) Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n välinen hankintasopimus on edelleen voimassa. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon tehokkaan oikeussuojan ja hankintalainsäädännön tavoitteiden toteutuminen, että tässä asiassa tulee lyhentää TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n välinen monitoimilaitteita, niiden tarvikkeita ja niihin liittyvien palveluiden hankintaa koskevan puitesopimuksen sopimuskausi päättymään 31.8.2014. Mikäli TTY-säätiö aikoo edellä mainitun ajankohdan jälkeen edelleen toteuttaa monitoimilaitteita, niiden tarvikkeita ja niihin liittyvien palveluiden hankintaa koskevan hankinnan julkisena hankintana, tulee sen kilpailuttaa hankinta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Seuraamusmaksu Hankintalain 98 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos markkinaoikeus ei ole hankintalain 97 :n mukaisesti yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä määrännyt hankintasopimuksen tehottomuusseuraamusta. Hankintalain 98 :n 5 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Markkinaoikeus on edellä todetulla tavalla jättänyt tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Hankintayksikkö on kuitenkin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, joten asiassa on ottaen huomioon tehokkaan oikeussuojan ja hankintalainsäädännön tavoitteiden toteutuminen sopimuskauden lyhentämisen lisäksi määrättävä seuraamusmaksu. Ottaen huomioon hankintayksikön virheiden laadun ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvon, markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 30 000 euroa. (- - -) Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankintalain 89 :n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 :n 1 ja 2 momentissa säädetään.
11 (23) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero. TTY-säätiö on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja vahvistaa, että Multiprint Oy:n valitus tulee jättää tutkimatta. TTY-säätiö on toissijaisesti vaatinut, että seuraamusmaksun määrä alennetaan 10 000 euroon korkoineen. TTYsäätiö on vaatinut vielä toissijaisesti, että sopimuskauden lyhentämisseuraamusta ei määrätä lainkaan tai tähän nähden toissijaisesti voimassa oleva sopimuskausi määrätään lyhennettäväksi 31.7.2015 saakka edellyttäen, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös annetaan ennen vuoden 2014 loppua, ja jos päätös annetaan vuoden 2015 alkamisen jälkeen, määrätään sopimuskausi lyhennettäväksi 31.7.2016 saakka. TTY-säätiö on lisäksi vaatinut, että Multiprint Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja että TTY-säätiölle asetettu Multiprint Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus poistetaan. TTY-Säätiö on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa: Multiprint Oy:n valitus on jätetty valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päätyttyä. Valitus tulee jättää tutkimatta.
12 (23) Julkisista hankinnoista annetun lain 87 :n 4 momentin mukaan suorahankintaa koskeva valitus on jätettävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Saman lainkohdan 5 momentin 1 kohdan mukaan valitus on jätettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. TTY-säätiö on julkaissut suorahankintaa koskevan ilmoituksen 2.8.2012 Hilmassa. Ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 24.8.2012. Hilmaan tehdyt ilmoitukset siirtyvät myös Euroopan unionin virallisen lehden ilmoituksiin. TTY-säätiö on julkaissut suorahankintaa koskevan jälki-ilmoituksen 17.9.2012 Hilmassa. Ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 20.9.2012. Valitus olisi pitänyt jättää markkinaoikeudelle 14 vuorokauden kuluessa elokuun 24. päivästä lukien. Kun valitus on jätetty 18.10.2012, se pitää jättää tutkimatta. Hankintailmoitus on ollut virheetön eikä siinä ole ollut mitään puutetta. Molemmissa Hilma-järjestelmässä julkaistuissa ilmoituksissa on CPVkoodiksi merkitty oikein 79800000-2. Jos CPV-koodi on tästä poikkeavasti tullut EU:n virallisessa lehdessä ilmoitetuksi muodossa 79800000, hankintayksikkö ei voi olla tästä vastuussa. Lisäksi poikkeama on niin vähäinen, ettei sillä ole merkitystä ilmoituksen merkityksen arvioinnissa. Väitetystä virheestä ei ole seurannut, että valitusaika ei ole alkanut kulua. Multiprint Oy on CPV-koodin merkinnästä huolimatta reagoinut, vaikkakin myöhässä. CPV-koodin puute ei ole aiheuttanut hankinnan huomioimatta jäämistä. Suorahankintaa koskevassa ilmoituksessa on sen kohdassa II 1.1. ilmoitettu sopimuksen nimeksi hallintopalvelu viralliseen opiskelijatulostuspalveluun sekä tulostusoikeuksien myyntipalvelu opiskelijoille. Lisäksi ilmoituksen kohdassa II 1.4. on maininta siitä, että kyse on olemassa olevan opiskelijatulostuspalvelun ja painopalvelun laajentamisesta. Kun hankintayksikkö on TTY-säätiö eli Tampereen Teknillinen Yliopisto, ilmoitukseen sisältyneistä tiedoista on voitu tehdä ainoastaan se johtopäätös, että toimituspaikka on Tampereen Teknillinen Yliopisto, Tampere. Ilmoitus on täyttänyt lain edellytykset.
13 (23) Vaikka hankintailmoituksessa ilmoitetun hankinnan arvon ja hankinnan todellisen arvon ero on ollut huomattava, ei kyse kuitenkaan ole avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteen vastaisuudesta. Ilmoituksessa oleva virhe on perustunut hankintayksikön virheelliseen tulkintaan. Virheen vaikutus ei käytössä olevien tietojen mukaan ole johtanut ketään harhaan. Seuraamusmaksun määrä on alennettava 10 000 euroon ottaen huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja hankinnan arvo. Virheellisen CPV-koodin ilmoittaminen ei ole johtunut hankintayksiköstä. Valittaja viittaa vastineessaan markkinaoikeudelle esitettyyn, erityisesti mahdollisen toisen päällekkäisen palveluntarjoajan järjestelmän muodostamaan tekniseen ja toiminnalliseen ongelmaan. Nämä seikat osoittavat hankintayksikön menettelyn johtuneen lähes hyväksyttäväksi katsottavista syistä. Hankintayksikkö ei ole toiminut julkisista hankinnoista annetun lain vastaisesti tai tehnyt muutakaan virhettä, jolla olisi ollut vaikutus markkinaoikeudessa muutoksenhakijana olleen yhtiön mahdollisuuksiin saada hankintasopimus. Asiassa ei ole edellytyksiä määrätä sopimuskauden lyhentämisseuraamusta. Sopimuskauden lyhentämisen osalta on otettava huomioon sopimuksen kohteena olevien palvelujen katkeamaton saatavuus. Yliopiston on välttämätöntä suorittaa perustehtäväänsä. Yleisen edun mukaista ei ole vaikeuttaa opiskelijoiden käytännön opiskelumahdollisuuksia. Jotta asianmukainen kilpailutus ja palvelujen katkeamaton saaminen voidaan varmistaa, nykyinen sopimus tulee määrätä päättymään vasta lukuvuoden vaihtuessa 31.7.2015. Jos päätös annetaan vasta vuoden 2015 alkamisen jälkeen, tulee sopimusjakso määrätä päätettäväksi 31.7.2016. Multiprint Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja TTY-säätiö velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 989,52 eurolla laillisine korkoineen. Multiprint Oy on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa: Markkinaoikeus on oikein todennut, että asiassa on sovellettava hankintalain 87 :n 5 momentin mukaista valitusaikaa.
14 (23) CPV-koodi on ollut virheellinen. Ilmoitusvirheisiin on suhtauduttava ankarasti, koska muutoin hankintayksiköt voisivat tarkoituksellisesti yhtä toimittajaa suosien antaa tiedoiltaan puutteellisia suorahankintaa koskevia ilmoituksia siinä tarkoituksessa, että muut mahdolliset toimittajat eivät havaitse ilmoituksia. Tämä olisi vastoin hankintalain tarkoitusta muun ohella turvata yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota palveluita ja lain periaatteita käyttää hyväksi olemassa olevia kilpailuolosuhteita sekä toimia tasapuolisesti, syrjimättä ja avoimesti. Eri yliopistoilla saattaa olla yksiköitä, jotka sijaitsevat eri paikoissa ja paikkakunnilla kuin mitä yliopiston nimestä voisi päätellä. Hankintayksiköt vastaavat ilmoitustensa oikeellisuudesta ja täsmällisyydestä eivätkä ne voi siirtää tarjoajille vastuuta perehtyä hankintayksiköiden toimintaan ja toimintayksiköiden sijaintiin, jotta tarjoajat voisivat yrittää päätellä, mikä on palvelujen todennäköinen tai ainoa todennäköisesti mahdollinen toimituspaikka. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 842/2011 on määrätty vapaaehtoista ennakkoavoimuutta (ex ante) koskevassa ilmoituksessa ilmoitettavaksi tiettyjä seikkoja; ilmoituslomakkeen (asetuksen liite XIV, vakiolomake 15) johdanto-osassa todetaan - - Tämän järjestelyn käyttäminen edellyttää seuraavien kohtien täyttämistä: ---II.1.2--. Muut kohdat ovat vapaaehtoisia. Mainitun lomakkeen kohta II.1.2 sisältää kohdan pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka, joka tulee yksilöidä NUTS-koodilla. Tuon koodin ilmoittaminen on pakollista, eikä sen ilmoittamisen laiminlyöntiä voida kiertää väittämällä, että hankintayksikön nimen vuoksi hankinnan toimituspaikasta ei voi erehtyä. Ilmoituksessa 24.8.2012 ei ole ilmoitettu toimituspaikan NUTS-koodia. Ilmoituksen puute on estänyt Multiprint Oy:tä ja muita mahdollisia tahoja, joilla on ollut intressi tietää hankinnasta, havaitsemasta sanottua ilmoitusta suorittaessaan NUTS-koodin perusteella hakutoimintoa Hilmassa ja/tai TED:issä. NUTS-koodin ilmoittamisen tärkeyden ja sen käytön hakutoiminnoissa havainnollistamiseksi Multiprint Oy viittaa asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana tehtyihin esimerkinomaisiin hakuihin. Ilmoituksessa 24.8.2012 ei ole ollut riittäviä tietoja hankintalain mukaisten oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten, koska tiedot eivät ole olleet riittäviä edes ilmoituksen havaitsemista varten. Olisi siten kohtuutonta, että valitusaika olisi alkanut hankintalain 87 :n 4 momentin mukaisesti ilmoituksen 24.8.2012 julkaisemisesta.
15 (23) Multiprint Oy on havainnut myöhemmin hakutoimintoja suorittaessaan hankintayksikön jälki-ilmoituksen 20.9.2012, koska siinä oli merkittynä vaadittu NUTS-koodi. Vasta tuon hakutoiminnon tuloksellisuuden johdosta Multiprint Oy on tullut tietoiseksi hankinnasta. Valitusajan tulee siten määräytyä hankintalain 87 :n 5 momentin mukaisesti. Jos NUTS-koodia ei ole ilmoitettu, hakupalvelua käyttävät tarjoajat eivät saa tietoa hankinnasta. Virheellisen koodin käyttö on verrattavissa ilmoitusvirheeseen. Riittävän tarkasta tietojen ilmoittamisesta ei voi olla kysymys, jos tiedot on ilmoitettu niin puutteellisesti, että koko hankintailmoitusta ei löydy TED:n hakutoimintojen tavanomaisella käytöllä. Ilmoituksen puutteellisuus on ratkaisevalla tavalla vaikuttanut siihen, että Multiprint Oy ei ole ollut tietoinen ilmoituksen julkaisemisesta. Hankintayksikön olisi tullut korjata virhe tekemällä uusi ennakkoavoimuutta koskeva ilmoitus, jossa pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka olisi asianmukaisesti yksilöity oikealla NUTS-koodilla, jolloin ilmoitus olisi ollut Multiprint Oy:n havaittavissa. Alkuperäinen ilmoituksessa ilmoitettu hankinnan arvo on neljäsosa hankinnan todellisesta arvosta. Euromääräisesti virhe on ollut yli miljoona euroa. Virheen suuruus on erityisesti tulostuspalveluhankintojen yleinen suuruustaso huomioiden valtava. Seuraamusmaksun alentamiselle ei ole perusteita. Edellytykset sopimuskauden lyhentämiselle ovat olemassa ja markkinaoikeuden päätös sekä sen perustelut ovat sopimuskauden lyhentämisenkin osalta asianmukaiset. Suomen yliopistopaino Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä ilmoittanut yhtyvänsä valituksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyyn vaatimukseen, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja markkinaoikeudelle tehty valitus jätetään tutkimatta. Suomen yliopistopaino Oy on vaatinut, että Multiprint Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallintooikeudessa. Multiprint Oy:n valitus markkinaoikeuteen on tehty hankintalaissa tarkoitetun suorahankintaa koskevan valitusajan päättymisen jälkeen.
16 (23) Markkinaoikeuden päätös on virheellinen. Suorahankintailmoitus on tehty riittävänä. Sopijapuolilla oli perusteltu syy olettaa 14 päivän valitusajan kuluttua, että sopimus voidaan tehdä. Puute ei todellisuudessa ole sillä tavoin merkityksellinen virhe kuin Multiprint Oy on väittänyt ja kuten markkinaoikeus on katsonut. Hankintailmoitus on tehty asianmukaisesti, ja siinä on ollut riittävät tiedot hankittavasta palvelusta. Toimituspaikka on kiistattomasti ollut Tampere. Tämä on käynyt ilmi suorahankintailmoituksesta ja jopa sen otsikosta. Toimituspaikan NUTS-koodin merkitsemättä jääminen ei käytännössä heikennä palveluntarjoajien mahdollisuutta saada tietoa hankinnoista. Olennaista on sen arvioiminen, onko NUTS-koodin tahaton merkitsemättä jääminen sillä tavoin merkityksellinen puute hankintailmoituksessa, että tämän vuoksi voidaan määrätä samat seuraukset kuin hankinnan ilmoittamatta jättämisen vuoksi. Tällainen johtopäätös ja seuraus on suhteeton ottaen huomioon myös se, että NUTS-jaottelu ei edes seuraa mitään luontevaa talousalue- tai vastaavaa maantieteellistä jaottelua, eikä sillä siksi voida uskoa olevan mitään painoarvoa yritysten seuratessa vireillä olevia hankintailmoituksia. NUTS-alueet ovat jo määritelmällisestikin tilastollisia alueyksiköitä esimerkiksi Manner-Suomen jakautuessa neljään alueeseen, eivätkä alueyksiköt ole käytössä muuta kuin tilastollisia tarpeita varten. NUTS-jaottelulla ei ole merkitystä hankintailmoitusten seurannan kannalta, eikä esimerkiksi hankintailmoitusten automaattisiin seurantapalveluihin yleensä edes voi laittaa NUTS-jaottelua. Tämän johdosta mikään taho, joka seurantapalveluja hyväksi käyttäen seuraa hankintailmoituksia, ei voi kärsiä oikeudenmenetystä tai jäädä vaille tietoa sen vuoksi, että NUTS-koodi on jäänyt laittamatta. Ratkaisevasti olennaisempi merkitys hankintailmoitusten seurannassa on toimialajaottelulla. Ilmoituksessa on selvästi merkitty hankintayksiköksi Tampereen teknillinen yliopisto. Nyt käsillä oleva suorahankinta ei koske muita kuin Tampereella tapahtuvia töitä. Automaattiset hankintailmoitusten seurantajärjestelmät eivät toimiakseen edellytä laitettavaksi NUTS-koodia lainkaan. Todennäköisesti toimittajat eivät käytä NUTS-alajaottelua, vaan seuraavat kaikkia Manner- Suomen hankintoja. Esimerkiksi Credita-tietopalveluun, joka on yksi
17 (23) yleisimmin käytetyistä palveluntarjoajista, jaottelee hankinnat NUTSkoodin perusteella erikseen vain Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan. Toisin sanoen kaikki Manner-Suomen ilmoitukset tulevat tiedoksi, jos valikkoon ei nimenomaisesti ole laitettu vaihtoehdoksi pelkkää Ahvenanmaata. Hankintalain 87 :n 4 momentin mukainen valitusaika on alkanut kulua 24.8.2012. Multiprint Oy:n valitus on tehty liian myöhään, eikä sitä olisi tullut ottaa tutkittavaksi. Odotusajan jälkeen täytäntöön pannun sopimuksen sopimusajan lyhentäminen markkinaoikeuden määräämällä tavalla on suhteetonta ja kohtuuton oikeudenmenetys toimijalle, jolla ei ole mitään tekemistä virheen kanssa. Asiallisesti mitään oikeudenmenetystä ei ole tapahtunut, koska Multiprint Oy:llä on ollut käytössään Hilman kautta kaikki oikea tieto. EU:n virallisessa lehdessä ollutta pientä virhettä on hyödynnetty jälkikäteen muutoksenhakuoikeuden saamiseksi. Seuraamuksia ei voida ajatella samalla lailla kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksikkö olisi tehnyt virheen hankintamenettelyssä suosien jotakin toimittajaa. Tässä tapauksessa valitusaika, jota perustellusti hankintayksikkö ja toimittaja ovat pitäneet oikeana, on kulunut umpeen ja sopimus on allekirjoitettu ja tullut voimaan. Suomen Yliopistopaino Oy on ryhtynyt investoimaan solmitun hankintasopimuksen perusteella palveluntuotantoon, koska sillä ei ole ollut mitään perusteita epäillä sopimuksen laillisuutta. Hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojan periaate suojaa Suomen Yliopistopaino Oy:tä. Sopimuskauden lyhentäminen olennaisella tavalla olisi räikeässä ristiriidassa hallintolaissa tarkoitettujen yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden, kuten suhteellisuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden kanssa. Luottamuksensuojan periaate suojaa sitä, että viranomaisen päätös ei muutu odottamatta, kun sen muuttamiseen ei pitäisi enää olla lain mukaisia perusteita. Yliopistopaino käyttää vuositasolla vähintään 200 000 euroa sopimuksessa tarkoitettuihin laitehankintoihin, minkä lisäksi sillä on tähän palveluun sitoutuneita kiinteitä kuluja, erityisesti palkkakuluja. Näihin hankintoihin on TTY-säätiön sopimuksen osalta jo ryhdytty. Nämä jäisivät Yliopistopaino Oy:n taloudelliselle vastuulle kokonaisuudessaan, jos sopimuskausi olennaisesti lyhentyy.
18 (23) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Olisi kohtuutonta, jos Suomen Yliopistopaino Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. TTY-säätiö ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa vastaselitys. Suomen Yliopistopaino Oy on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrän sekä sen täydennyksen, jotka on lähetetty tiedoksi TTYsäätiölle ja Multiprint Oy:lle. TTY-säätiö on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrän, joka on lähetetty tiedoksi Suomen Yliopistopaino Oy:lle ja Multiprint Oy:lle. 1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Suomen Yliopistopaino Oy:n markkinaoikeudessa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimusta. Muilta osin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. 2. TTY-säätiön valitus hylätään muilta osin paitsi siltä osin kuin on vaadittu TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n välisen tulostuksen hallintapalveluja sisältäen opiskelijatulostuspalvelun sekä tulostusoikeuksien myyntipalvelun opiskelijoille koskevan 7.9.2012 allekirjoitetun puitesopimuskauden päättymisen ajankohdan muuttamista. Korkein hallinto-oikeus määrää sanotun sopimuksen sopimuskauden päättymään 31.1.2016. 3. TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään. TTY-säätiö määrätään korvaamaan Multiprint Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 750 eurolla viivästyskorkeineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. Perustelut 1. Tutkimatta jättäminen Suomen Yliopistopaino Oy ei ole valittanut markkinaoikeuden päätöksestä, jolla sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty. Suomen Yliopistopaino Oy:n valitusajan päättymisen jälkeen esittämät markkinaoikeudessa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta.
19 (23) 2. Pääasia 2.1 Vapaaehtoista ex ante avoimuutta koskeva hankintailmoitus ja muutoksenhakuaika Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 :n (321/2010) 4 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Pykälän 5 momentin mukaan, jollei 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ole julkaistu, suorahankintaa koskeva valitus on tehtävä 1 kohdan mukaan 30 päivän kuluessa siitä, kun suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai 2 kohdan mukaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty. Hankintalain 87 :n mukaisten määräaikojen laskeminen perustuu osittain Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/66/EY, annettu 11.12.2007, neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi (oikeussuojadirektiivi) 2 f artiklaan. Oikeussuojadirektiivin johdanto-osan kolmannesta ja neljännestä perustelukappaleesta ilmenee, että kyseisen direktiivin tarkoituksena on parantaa direktiivillä 89/665/ETY tavoiteltuja takeita avoimuudesta ja syrjimättömyydestä, jotta lisätään henkilöiden, jotka ovat tavoittelemassa tiettyä sopimusta, jäsenvaltioissa aloittamien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuutta. Unionin tuomioistuin on asiassa C-19/13, Ministero dell'interno vastaan Fastweb SpA. antamassaan tuomiossa (EU:C:2014:2194 34 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö) lausunut, että direktiivin 89/665 säännöksillä, joilla on tarkoitus suojata tarjoajia hankintaviranomaisen mielivallalta, pyritään lisäksi vahvistamaan olemassa olevia järjestelyjä, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen tehokas soveltaminen, erityisesti siinä vaiheessa, jona virheelliset menettelyt voidaan vielä korjata. Unionin tuomioistuin on arvioinut edellä mainitussa asiassa antamassaan tuomiossa hankintasopimuksen pätemättömäksi toteamisen edellytyksiä siinä tilanteessa, jossa hankintasopimus tehdään julkaisematta ennalta
20 (23) hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaikkei tämä ole sallittua julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla. Unionin tuomioistuin on lausunut edellä mainitussa asiassa C-19/13 antamassaan tuomiossa lisäksi muun ohella seuraavaa: Jotta direktiivin 89/665 1 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyt tavoitteet eli erityisesti tehokkaat keinot hakea muutosta hankintaviranomaisten julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä rikkoen tekemiin päätöksiin saavutettaisiin, on kuitenkin tärkeää, että muutoksenhakumenettelystä vastaava elin harjoittaa tehokasta valvontaa, kun se tarkistaa, täyttyvätkö direktiivin 89/665 2 d artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset. (46 kohta) Muutoksenhakumenettelystä vastaavan elimen on valvonnassaan arvioitava, onko hankintaviranomainen toiminut huolellisesti, kun se päätti tehdä hankintasopimuksen käyttäen neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta hankintailmoitusta, ja saattoiko se katsoa, että direktiivin 2004/18 31 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetetut edellytykset todella täyttyvät. (50 kohta). Direktiivin 89/665 2 d artiklan 4 kohdan toisessa luetelmakohdassa taataan hankintasopimuksen antamisen avoimuus, koska siinä säädetään direktiivin 89/665 3 a artiklassa tarkoitetun sellaisen ilmoituksen julkaisemisesta, jossa ilmaistaan aikomus tehdä hankintasopimus, Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällä säännöksellä on siten tarkoitus varmistaa, että kaikilla sopimuksesta mahdollisesti kiinnostuneilla ehdokkailla on tilaisuus saada tieto hankintaviranomaisen päätöksestä antaa hankintasopimus ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta (61 kohta). (- - -) Hankintayksikön Euroopan unionin virallisessa lehdessä 24.8.2012 julkaisema vapaaehtoista ex ante avoimuutta koskeva hankintailmoitus on ollut markkinaoikeuden toteamalla tavalla komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011, annettu 19.8.2011, vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja asetuksen (EY) N:o 1564/2005 kumoamisesta, edellytyksiin nähden puutteellinen ja virheellinen. Kaikilla sopimuksesta mahdollisesti kiinnostuneilla ehdokkailla ei näin ollen ole ollut välttämättä tilaisuutta saada tietoa hankintaviranomaisen päätöksestä antaa hankinta-
21 (23) sopimus ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennalta. Asiassa ei siten, ottaen huomioon ilmoitukseen sisältyneet epätarkkuudet kokonaisuudessaan, ole voitu soveltaa hankintalain 87 :n 4 momentin mukaista muutoksenhakuaikaa. 2.2 Sopimuskauden lyhentäminen Markkinaoikeus on määrännyt TTY-säätiön ja Suomen Yliopistopaino Oy:n välisen tulostuksen hallintapalveluja sisältäen opiskelijatulostuspalvelun sekä tulostusoikeuksien myyntipalvelun opiskelijoille koskevan 7.9.2012 allekirjoitetun puitesopimuskauden päättymään 31.8.2014. Kyseinen päivämäärä on jo ohitettu. Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät sopimuskauden määräämisen päättymään ainoastaan lukuvuoden vaihtumisen yhteyteen. Korkein hallinto-oikeus määrää näin ollen sanotun sopimuksen sopimuskauden päättymään 31.1.2016. 2.3 Pääasian lopputulos Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita. 3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentti, TTY-säätiölle ja Suomen Yliopistopaino Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Multiprint Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi TTY-säätiö on hallintolainkäyttölain 74 :n 1 ja 2 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Multiprint Oy:n kohtuulliseksi harkitut oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
22 (23) Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Anne E. Niemi hallintoneuvos Sakari Vanhala hallintoneuvos Eija Siitari (t) hallintoneuvos Alice Guimaraes-Purokoski hallintoneuvos Outi Suviranta hallintoneuvos Saija Laitinen Asian esittelijä, oikeussihteeri
23 (23) Jakelu Päätös Jäljennös TTY-säätiö Oy, oikeudenkäyntimaksu 244 euroa Suomen Yliopistopaino Oy Multiprint Oy Markkinaoikeus Työ- ja elinkeinoministeriö