Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä
2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat... 3 1.1. Toiminta... 3 1.2. Henkilöstön valmiudet osallistua lääkehoidon toteuttamiseen peruskoulutuksen pohjalta (lähde STM 2005:32)... 4 1.3. Riskitekijät ja ongelmakohdat... 4 2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen... 4 2.1. Lupakäytännöt... 4 2.2. Perehdytys- ja koulutussuunnitelma... 5 3. Vastuut, velvollisuudet, vastuunjako ja seuranta... 5 4. Lääkehuolto... 6 4.1. Säilytys... 6 4.2. Ensiapulääkkeet... 6 5. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen... 6 6. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi, dokumentointi ja tiedonkulku... 7 7. Lapsikohtainen lääkehoidon suunnitelma... 7 8. Seuranta- ja palautejärjestelmä... 8
3 (8) Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Turvallinen lääkehoito-opas (STM 2005:32) / Säker läkemedelsbehandling (SHM 2007:15). Suunnitelma on laadittu yhteistyössä päivähoidon, terveydenhuollon ja neuvolatoiminnan kanssa. Lääkehoitosuunnitelma on osa Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelmaa noudatetaan kunnallisessa päivähoidossa ja esiopetuksessa. Tämän suunnitelman pohjalta laaditaan päivähoitoyksiköihin niiden tilanteen huomioiva yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Jokaiselle lääkehoitoa tarvitsevalle lapselle tehdään lapsikohtainen suunnitelma. Suunnitelmassa mainitaan käsitteet päivähoidon johto ja päivähoitoyksikön esimies. Sosiaali- ja terveysvirasto suosittelee, että päivähoidon johtajat täsmentävät suunnitelman siten, että vastuunjako päivähoitoyksiköiden esimiesten ja päivähoidon johtajien välillä tulee selkeästi esille. 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 1.1. Toiminta Päivähoidossa toteutetaan satunnaista, välitöntä tai pitkäaikaissairauteen liittyvää lääkärin määräämää lääkehoitoa. Lääkehoito toteutetaan lapselle laaditun yksilöllisen lääkehoitosuunnitelman mukaan ja aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltaja vastaa lääkkeen toimittamisesta päiväkotiin. Satunnainen lääkehoito on oireita lievittävää, kuten - astman oirelääkitys - sairauteen liittyvä kivun tai kuumeen hoito Välitöntä hoitoa vaativa lääkehoito voi olla esimerkiksi - anafylaksian (äkillinen allerginen, sokkityyppinen reaktio) hoito - insuliinisokin hoito (matala verensokeri) - kouristuksen (kuumekouristus, epilepsia) hoito. Pitkäaikaissairauteen liittyvä lääkehoito voi olla esimerkiksi - insuliinihoito diabeteksessa - muu säännöllisesti otettava lääkitys, jonka annostelua ei voi sijoittaa kotonaoloaikaan (esim. vuorohoidossa oleva lapsi). Toimintaympäristöä, jossa lääkehoitoa toteuttavat usein muut kuin terveydenhuollon koulutuksen saaneet henkilöt, kuten päiväkoti, kutsutaan lääkehoidon epätyypilliseksi alueeksi. Lääkehoitoon peruskouluttamaton voi kuitenkin osallistua lapsen lääkehoitoon tarvittavan perehdytyksen ja lisäkoulutuksen jälkeen.
4 (8) 1.2. Henkilöstön valmiudet osallistua lääkehoidon toteuttamiseen peruskoulutuksen pohjalta. (lähde STM 2005:32/ källa SHM 2007:15) Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi lähihoitaja. Perustutkinnon jälkeen työntekijä voi toteuttaa luonnollista tietä (suu, nenä, korva, peräaukko, iho) annettavaa lääkehoitoa. Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi antaa ihon alle tai lihakseen injisoitavaa lääkehoitoa. Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammattihenkilö, esim. sosionomi, voi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä. Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi antaa ihon alle injisoitavaa lääkehoitoa. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö, esim. lastentarhanopettaja, päivähoitaja. Perustutkinto ei anna valmiuksia lääkehoitoon. Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi toteuttaa sopimukseen perustuvaa, luonnollista tietä annettavaa tai ihon alle injisoitavaa lääkehoitoa. 1.3. Riskitekijät ja ongelmakohdat Lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä - oikea lääke, oikealle lapselle, oikeaan aikaan, oikealla annostustavalla - osaamisen turvaaminen poissaolojen varalta - lääkkeiden turvallinen käsittely siten, etteivät ne joudu muiden lasten käsiin - lääkkeiden asianmukainen säilytys - vastuunjako. 2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen Päivähoidossa lääkehoidon osaaminen tulee varmistaa perehdytyksen, lisäkoulutuksen ja osin näytön avulla. Lisäkoulutuksesta tulee antaa kirjallinen todistus. Lapsen lääkehoitoon osallistuvien osaaminen ja saatavilla olo tulee varmistaa koko sen ajan, kun päivähoitoyksikössä on lääkehoitoa tarvitseva lapsi. 2.1. Lupakäytännöt Lääkkeitä, joiden antamiseen tulee saada Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston toimintaohjeen mukaan lisäkoulutus ja lupa, ovat - tarvittaessa annettavat astmalääkkeet - epilepsian kohtauslääkkeet - adrenaliiniruiskeet - insuliini - letkuruokinta ja lääkkeen antaminen sitä kautta.
5 (8) Koulutuksesta, näytön vastaanottamisesta ja luvan myöntämisestä vastaa lapsen sairaudesta riippuen - lasten poliklinikan sairaanhoitaja - diabeteshoitaja - terveydenhoitaja. Lääkehoidon toteuttamiseen tulee olla vanhempien suostumus. Suostumus- ja lupalomakkeet liitetään lapsen yksilölliseen lääkehoidon suunnitelmaan. Sosiaali- ja terveysviraston erilliset toimintaohjeet - lääkkeen antaminen koulussa tai päiväkodissa (rutinbeskrivning medicinering under skoldag/dagvård) - lupa lääkkeen antamiseen - huoltajan suostumus lääkkeen antamiseen päiväkodissa - insuliinin pistäminen koulussa /päiväkodissa (insulininjicering i dagvård/skola) - lupa insuliinin pistämiseen - vanhempien suostumus insuliinin pistämiseen. 2.2. Perehdytys- ja koulutussuunnitelma - yksikössä oltava aina vähintään 2 osaajaa kullekin osa-alueelle - ennen kuin säännöllistä lääkehoitoa tarvitseva lapsi aloittaa päivähoidossa, päivähoitoyksikön esimiehen on huolehdittava siitä, että henkilökunta on saanut tarpeenmukaisen perehdytyksen ja mahdollisen lisäkoulutuksen lapsen lääkehoitoon. - yksikköön nimetään lääkehoidon perehdytyksestä ja suunnitelman ylläpitämisestä vastaava henkilö, esim. yksi lähihoitajista - vastaava hoitoyksikkö järjestää lääkekohtaista lisäkoulutusta - päivähoitoyksikön esimies varmistaa, että jokainen henkilökuntaan kuuluva osaa tarvittaessa antaa ensiapua lapselle. 3. Vastuut, velvollisuudet, vastuunjako ja seuranta Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon tarve ja siinä tapahtuvat muutokset ovat ajantasaisia ja päiväkodin tiedossa. Lääkehoidosta vastaa hoitava lääkäri. Terveydenhuollon hoitavalla taholla on osaltaan, vastuu huolehtia siitä, että tarve yksittäisen lapsen lääkehoitosuunnitelman laatimiselle tulee päivähoitoyksikön tietoon. Päivähoitoyksikön esimiehen vastuulla on laatia lapsikohtainen lääkehoitosuunnitelma yhteistyössä huoltajien ja terveydenhuollon kanssa. Yksikön esimies vastaa myös oman yksikkönsä osaamisen varmistamisesta. Päivähoidon yksikön henkilökunnan ja lääkkeen antajan vastuulla on toteuttaa lääkehoitoa suunnitelman mukaisesti. Päivähoidon johdon vastuulla on huolehtia siitä, että päivähoitoyksikköihin on laadittu yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat.
6 (8) Perusterveydenhuollon ylilääkäri ja ylihoitaja vastaavat päivähoidon lääkesuunnitelman toteutuksesta ja seurannasta. Tämä suunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään joka toinen vuosi. 4. Lääkehuolto Jokaisessa päivähoidon yksikössä tulee olla sovittuna lääkehuollon vastuuhenkilö. 4.1. Säilytys Lääkkeet säilytetään säilytysohjeiden mukaisesti, oikeassa lämpötilassa ja lukitussa kaapissa. Jokaisessa lääkepakkauksessa tulee olla lapsen nimi. Lasten tarvitsemat lääkkeet säilytetään erillään henkilökunnan tarkoitukseen käytetyistä lääkkeistä. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet tulee erottaa elintarvikkeista esimerkiksi suljettavalla rasialla. Käyttämättömät tai vanhentuneet lääkkeet tulee hävittää ohjeiden mukaisesti. 4.2. Ensiapulääkkeet Välitöntä hoitoa edellyttävät lääkkeet on oltava helposti saatavilla. Henkilöstön on tiedettävä niiden sijainti ja käyttötarkoitus. Ensiapulääkkeistä tulee olla luettelo. Lääkkeet on säilytettävä lasten ulottumattomissa. 5. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Lääkkeet tulee toimittaa päivähoitoyksikköön annostusohjeineen alkuperäispakkauksessa. Lääkehoidon toteutuksessa tarvittavien apuvälineiden tulee olla henkilökohtaisia. Yksikön henkilöstön tulee olla tietoinen kulloinkin vuorossa olevista lääkehoitoa toteuttavista työntekijöistä. Lääkkeen antamisessa on huomioitava lapsen identifiointi, annoskoko ja lääkkeenantoaika sekä lääkkeen vaikutusten seuraaminen. Lääkkeen antajan tulee olla tietoinen lääkkeen vaikutuksista ja seurata lapsen vointia lääkkeen annon jälkeen. Lääkkeen antamisesta sovitaan lapsikohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa.
7 (8) 6. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi, dokumentointi ja tiedonkulku Yksikössä tulee sopia lääkehoidon kirjaamiskäytäntö, josta ilmenee - annetun lääkkeen nimi ja annos - kenelle lääke on annettu - kuka lääkkeen antoi - milloin lääke annettiin - lääkkeen vaikutus. Tiedonkulku päivähoidon ja kodin välillä tulee varmistaa sovituilla käytännöillä. Lääkkeen annosta ja vaikutuksesta informoidaan huoltajia. Tiedonkulku ja osaaminen tulee varmistaa myös lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa, myös lomakausien aikana. 7. Lapsikohtainen lääkehoidon suunnitelma Lapsikohtainen lääkehoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen huoltajien, päivähoitoyksikön esimiehen, lapsen hoidosta vastaavan terveydenhuollon edustajan sekä lääkehoitoa toteuttavan päivähoitohenkilöstön kanssa. Lapsikohtainen lääkehoidon suunnitelma liitetään osaksi varhaiskasvatuksen suunnitelmaa ja päivitetään tarvittaessa. Suunnitelma tulee laatia silloin, kun lapsella on pitkäaikaissairaus, johon hän tarvitsee säännöllisesti tai satunnaisesti lääkehoitoa päivähoidon aikana tai kun lääkehoidon vaikutuksia tulee seurata hoitopäivän aikana. Lääkehoitosuunnitelma laaditaan myös silloin, kun lapsi tarvitsee välitöntä hoitoa tietyissä tilanteissa (esim. kouristukset). Lääkehoidon suunnitelmaan kirjataan - mistä sairaudesta tai oireesta on kyse - mitä ja milloin lääkehoitoa tarvitaan - keiden on tarpeen tietää suunnitelmasta - missä lääke säilytetään - miten lääke annetaan - kuka lääkkeen antaa ja mahdolliset varahenkilöt - miten ja milloin huoltajia informoidaan lääkkeen antamisesta ja vaikutuksista - millä tavalla järjestetään yhteistyö terveydenhuollon kanssa, kuka on yhteyshenkilö - millaista osaamista tarvitaan, miten riittävä osaaminen on varmistettu - lupakäytännöt ja lomakkeet liitteeksi - lääkkeen tai käytetyn välineen hävittäminen - muut lääkehoitoon läheisesti liittyvät toimenpiteet sairaankuljetusauton kutsuminen ilmoittaminen huoltajille mitä oireita seurataan muut lääkehoitoon liittyvät toimenpiteet, esim. verensokerin mittaaminen, ruokaannosten mittaus.
8 (8) 8. Seuranta- ja palautejärjestelmä Päivähoidon yksikössä tulee sopia toimintatavat lääkehoidon poikkeaman varalta. Toimintaohjeesta tulee käydä ilmi, miten poikkeama kirjataan, miten siitä informoidaan huoltajia ja milloin on syytä informoida terveydenhuoltoa. Lääkehoidossa tapahtuvia poikkeamia seurataan järjestelmällisesti. Seurantaa, arviointia ja kehittämistoimenpiteitä varten laaditaan päivähoidon yksikkökohtaiset suunnitelmat. Yleisestä lääkehoidon suunnitelman päivittämisestä vastaa avoterveydenhuolto. Päivähoidon johdon vastuulla on varmistaa yksikkökohtaisten ja lapsikohtaisten suunnitelmien päivittäminen.