TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN VALTIONEUVOSTON FINNVERA OYJ:N LUOTTO- JA TAKAUSTAPPIOIDEN OSITTAISESTA KORVAAMI- SESTA ANTAMAN VALTIONEUVOSTON SITOUMUKSEN MUUTTAMISTA Hallituksen päätökset Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaisesti Suomen talous ja työllisyys kyetään kääntämään kasvuun vain yrittäjyyden ja työn tekemisen kautta. Toimet kilpailukyvyn parantamiseksi vahvistavat vientiä ja kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistamiseksi hallitus tekee toimia, jotka vaikuttavat aloittavien yritysten, nopean kasvun yritysten ja sukupolvenvaihdosta tekevien yritysten tarpeisiin. Hallituskauden kärkihankkeissa (työllisyys ja kilpailukyky) hallitus tavoittelee yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistamista. Hallitus edistää merkittävää, mutta markkinaehtoiseen tarpeeseen perustuvaa lisärahoituksen kokoamista yritysrahoitukseen. Hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi hallituksen tavoitteena on yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistaminen. Tavoitteena on parantaa yritysten rahoitusasemaa vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle. Kasvurahoitusta vahvistetaan lisäämällä julkisten rahoituslaitosten (Finnvera, Tesi, Tekes) etenkin kasvaville pk-yrityksille kanavoimia voimavaroja. Tässä hyödynnetään myös EU:n kasvurahoituksen välineitä. Hallitus tukee komission pyrkimyksiä pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi ja pyrkii huolehtimaan siitä, että sen käytännön toteutus parantaa myös suomalaisten pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Hallitus tehostaa toimenpiteitä EU:n Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) ja muista EU lähteistä (EIP, EIR, Horisontti2020 ja COSME) suomalaisille yrityksille ja infrastruktuurihankkeille saatavissa olevan rahoituksen hyödyntämiseksi. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan miljardin euron vuotuista rahoitusta suomalaisten yritysten rahoitukseen. Finnvera toimii tarvittaessa ESIR rahoituksen välittäjänä kotimaisille yrityksille. Hallituksen toimintasuunnitelmassa linjattiin Finnveran uuden pk- ja midcap- yritysten kasvua tukevan välirahoitusvälineen käyttöönotosta. Lisäksi julkisen talouden
2 suunnitelmassa vuosille 2016-2019 todetaan, että Finnvera Oyj ottaa käyttöön uuden 300 miljoonan euron suuruisen juniorilainaohjelman osana hallituksen kärkihankkeita, ja mahdollisiin tappiokorvauksiin varataan rahoitusta 3 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 4 miljoonaa euroa vuonna 2018. Hallituksen toimintasuunnitelmassa 300 miljoonan euron juniorilainaohjelman (kokonaismyöntövaltuus) arvioitiin aiheuttavan yhteensä noin 31 miljoonan euron lisäkustannukset momentille 32.20.47 (Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset, arviomääräraha) tulevina vuosina. Lisäksi hallituksen toimintasuunnitelmassa todetaan, että Finnvera kokoaa yritysten omistajanvaihdoksia helpottavan rahoitusohjelman. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antamaa sitoumusta. Esityksessä ehdotetaan selvennettäväksi, että 1.3. kohdan 5 alakohdassa tarkoitetuille midcap-yrityksille aiemmin annettu rahoitusvaltuus koskisi myös kohdan 1.1 alakohdassa 4 tarkoitettua Suomessa toimivalle yritykselle kansainvälistymisen edistämiseksi myönnettävää rahoitusta, jota käytetään sitoumuksen mukaisesti yrityksen ulkomaisen liiketoiminnan rahoittamiseen (ns. kansainvälistymisrahoitus/etabloituminen). Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi kasvuyrityksiä koskevaa määritelmää koskemaan myös konsernimuodossa toimivaa yritystä. Esityksessä esitetään Finnveralle uuden pk- ja midcap- yritysten kasvua tukevan välirahoitusvälineen käyttöönottamista. Esityksessä esitetään valtion korvausosuudeksi yhtiön myöntämistä juniorilainoista 75 % syntyneistä luottotappioista koko maassa. Kokonaismyöntövaltuus olisi 300 miljoonaa euroa 3 vuoden sitoumuskauden aikana. Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi Finnveran saatavien perintää koskevia periaatteita. Esityksessä ehdotetaan, että luotto- ja takaustappiositoumuksen voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella siten, että se olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Samalla ehdotetaan, että jatkettaisiin yhdenmukaisuuden vuoksi sitoumuksen midcapyrityksille myönnettävän rahoituksen käyttövaltuuden sekä joukkovelkakirjojen merkintävaltuuden voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun. Yksityiskohtaiset perustelut Kohdan 1.1. alakohta 4 Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että mahdollistetaan tässä momentissa tarkoitettu rahoituksen myöntäminen (yrityksen ulkomaisen liiketoiminnan rahoittaminen) pk-yritysten lisäksi myös sitoumuksen kohdan 1.3 alakohdassa 5 tarkoitetulle ns. mid cap-yritykselle (liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa). Kyse olisi lähinnä tek-
3 Kohta 1.3. alakohta 6 Kohta 1.5.1 alakohta 3 Kohta 3.1.2. nisluonteisesta selvennyksestä, jolla ei olisi Finnveran arvion mukaan vaikutusta aiempiin midcap-yrityksiä koskeviin tappioarvioihin. Selvennys olisi kuitenkin tärkeä näiden yritysten etabloitumishankkeiden rahoitusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että pidennetään alakohdassa ilmoitettua voimassaoloaikaa yhdellä vuodella eli vuoden 2018 loppuun saakka. Muutoksen jälkeen edeltävä 5 alakohta koskee 1.1.2015-31.12.2018 välisenä aikana myönnettäviä luottoja, takauksia ja joukkovelkakirjalainamerkintöjä. Ilman tätä muutosta mainittu rahoitusvaltuus jäisi koko sitoumuksen (ja juniorilainan) voimassaoloaikaa lyhyemmäksi, mikä aiheuttaisi ylimääräistä muutostarvetta kesken sitoumusjakson. Voimassaoloajan jatkamisella ei arvioida olevan valtion menoja lisäävää vaikutusta. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että pidennetään alakohdassa ilmoitettua voimassaoloaikaa yhdellä vuodella eli vuoden 2018 loppuun saakka. Muutoksen jälkeen kohdassa tarkoitettu sitoumus koskee 1.1.2014-31.12.2018 välisenä aikana myönnettäviä joukkovelkakirjalainamerkintöjä. Ilman tätä muutosta mainittu rahoitusvaltuus jäisi koko sitoumuksen voimassaoloaikaa lyhyemmäksi, mikä aiheuttaisi ylimääräistä muutostarvetta kesken sitoumusjakson. Voimassaoloajan jatkamisella ei arvioida olevan valtion menoja lisäävää vaikutusta. Kohdan 2 alakohdan kasvuyrityksen määritelmään ehdotetaan otettavaksi lisäys siitä, että 10 %:n kasvuarvio täyttyy myös silloin, kun pieni tai keskisuuri yritys kuuluu osakeyhtiölain mukaiseen konserniin ja liikevaihdon kasvua koskeva vaatimus täyttyy konsernitasolla tarkasteluna. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että yritys on pk-yritys. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 2 :n 2 momentin mukaan pk-yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on konsernisuhteessa, että yritys säilyttää suosituksen mukaan määräytyvän pk-yritystä koskevan statuksen. Tällä hetkellä Finnveran asiakasyrityksen vastuuseen saadaan 75 %:n luottotappiokorvaus, jos rahoituspäätöstä tehtäessä yritystutkimuksen ennusteesta voidaan todeta yhtiön ennustetun kasvun olevan ennustekauden aikana keskimäärin 10 % p.a. (ns. kasvukriteeri). Korotetun luottotappiokorvauksen tarkoituksena on kannustaa Finnveraa ottamaan lisäriskiä kasvavista yrityksistä. Nykyisessä muodossaan kyseisen kohdan korotettu luottotappiokorvaus ei kuitenkaan kohdistu niihin kasvuyrityksiin, jotka ovat organisoituneet konserneiksi ja joiden hallintoa ja/tai rahoitusta saatetaan hoitaa emoyhtiön kautta. Korotetun luottotappiokorvauksen laajentaminen kattamaan myös konsernirakenteita sisällyttämällä keskimääräinen 10 %:n kasvutavoite koskemaan myös konserniennusteita mahdollistaisi suuremman riskinoton myös tässä asiakassegmentissä. Osaltaan tällä täydennyksellä voi-
4 taisiin mahdollistaa myös niitä omistajanvaihdoksia, joiden yhteydessä toiminta järjestetään konsernirakenteen kautta. Muilta osin alakohtaan ei ehdoteta muutoksia. Finnveran arvion mukaan esitetty laajennus tappiokorvausten määrään on vähäinen sen vuoksi, että rahoitettavien tapausten määrä on rajoitettu. Kohta 3.10 Kohta on uusi. Kyseessä on hallitusohjelman mukainen kärkihanke, jossa on päätetty Finnveran uuden pk- ja midcap- yritysten kasvua tukevan välirahoitusvälineen käyttöönotosta. Uudella lainamuodolla, juniorilainalla, tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoista lainaa, jolla on heikompi etusija kuin muilla kulloinkin erikseen sovittavilla yrityksen vastuilla. Laina voi olla vakuudeton. Juniorilainarahoituksen avulla voitaisiin saada mukaan markkinaehtoisia rahoittajia sellaisiin rahoitushankkeisiin, joihin ne ehkä eivät muuten lähtisi (vipuvaikutus). Juniorilainarahoitusta tultaisiin kohdentamaan erityisesti pk- ja midcap yritysten merkittäviin kasvu- ja kansainvälistymisloikkien rahoitukseen (ml. kohdan1.1 mukaiset ns. etabloitumishankkeet), jotka sisältävät rahoittajan näkökulmasta yleensä merkittävää riskiä. Juniorilainarahoituksella voitaisiin suoritetun rahoituskyselyn mukaan edistää myös suurehkojen yritysjärjestelyjen syntymistä. Yritysjärjestelyjen seurauksena pk- ja midcap-yritysten koko voisi kasvaa niin, että ne olisivat kansainvälisesti kilpailukykyisempiä. Juniorilainojen luottotappiokorvaus olisi 75 % koko maassa. Kokonaismyöntämisvaltuus olisi 300 miljoonaa euroa 3 vuoden sitoumuskauden aikana. Kohta 4.3 Korvattavan luottotappion osalta sovellettaisiin sitoumuksen kohtaa 2.1, jonka mukaan korvattavaksi katsotaan saamatta jäänyt luoton pääoma sekä luottotappion kirjaamishetkeen saakka maksamatta olevat korot viivästyskorkoa lukuunottamatta. Korvattavaksi tulisi siten myös juniorilainoille markkinoilla tyypillinen ns. PIK-korko, jossa osa maksettavasta korosta liitetään lainan juoksuaikana velan pääomaan ja joka erääntyy maksettavaksi vasta laina-ajan päättyessä (osana lainan juniori-luonnetta) toisen osan korosta erääntyessä lainan juoksuaikana. Kohta esitetään muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin maininta Finnveran oikeudesta olla käynnistämättä perintätoimia tai keskeyttää ne, jos yhtiö katsoo sen perustelluksi. Lisäyksen tarkoituksena on selventää noudatettavaa käytäntöä. Jo aikaisemmin perintätoimia on keskeytetty tilanteissa, joissa velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi. Finnvera on kehittämässä sekä rästiytyneiden asiakkaiden hoitoon että oikeudelliseen perintään liittyviä prosessejaan. Tarkoituksena on, että jatkossa perintätoimia ei käynnistettäisi nykyisessä laajuudessa esimerkiksi tilanteissa, joissa velallisen tiedetään jo muuta kautta olevan maksukyvytön. Lisäksi pyrkimyksenä on muun ohella lyhentää ulosottoperinnän kestoa sekä aiempaa laajemmin lopettaa perintätoimet tilanteissa,
5 joissa asiakas on todettu varattomaksi ulosotossa. Yhtiön tarkoituksena on hyväksyä näitä tilanteita varten perintää koskevat toimintaperiaatteet. Koska tilanteita, joissa perintätoimia ei käynnistetä tai ne keskeytetään, olisi selvästi aiempaa enemmän, on perusteltua lisätä asiasta määräys sitoumukseen. Ratkaisu siitä, milloin perintätoimia ei aloiteta tai milloin ne keskeytetään, jäisi yhtiön harkintaan ja perustuisi hyväksyttyihin toimintaperiaatteisiin. Perusteena näissä tilanteissa voisi olla esimerkiksi se, ettei perinnästä olisi odotettavissa tulosta tai se, että perinnän keston rajaamisella mahdollistetaan yrittäjän palaaminen yritystoimintaan tai työmarkkinoille aiempaa nopeammin. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan nopeuttaa ja selkiyttää perintäprosesseja sekä yhtiön että asiakkaiden kannalta. Kohta 5.7.1. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää luotto- ja takaustappiositoumuksen voimassaolon jatkamista kolmella vuodella siten, että se olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Sitoumusta on jatkettu aikaisemmin yleensä kolmen vuoden jaksoissa. Ehdotettu voimassaolo mahdollistaisi riskinoton lisäämistä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin ja tulosten ottamisen huomioon sitoumusta jatkettaessa syksyllä 2018. Valtiontukia koskevat säännökset Finnveran on julkisena rahoittajana otettava rahoituksessaan huomioon Euroopan unionin valtiontukisääntely. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107-108 artiklojen mukaan valtiontukien sääntely kuuluu komission toimivaltaan. Komissiolla on yksinoikeus Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnan alla antaa yksityiskohtaisia sääntöjä koskien tukien hyväksyttävyyttä 107 artiklan 2 ja 3 kohtien nojalla. Jäsenvaltioita kuullaan asiantuntijan roolissa. Keskeisimmät Finnveran rahoitusta koskevat säännökset, joiden mukaan rahoitukseen sisältyvän tuen voidaan katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuvaa, ovat komission asetus (EY) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (De minimis-asetus), komission asetus N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (komission tiedonanto 2008/C 155/02 sekä suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01). Finnvera perii myöntämistään luotoista ja takauksista arvioituun riskiin ja käytettävissä oleviin vakuuksiin perustuvaa korkoa tai takausmaksua. Finnveran perimää korkoa ja takausprovisioita sekä takausmaksua verrataan myöntämishetkellä voimassa olevaan komission määrittelemään viitekorkoon tai -maksuun. Lainoissa viitekorko määräytyy komission viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä noudatettavasta menettelystä antamaa tiedonantoa (2008/C 14/02). Jos Finnveran perimä korko on pienempi
6 kuin mainittu viitekorko, voi rahoitukseen sisältyä laskennallista valtiontukea. Tuen määrä saadaan diskonttaamalla korkoero rahoituksen myöntämishetken arvoon. Juniorilaina on tarkoitus myöntää markkinaehtoisella hinnalla (tuettomana). Finnveran käytettävissä olevista tukimuodoista juniorilainaan soveltuisi vain de minimis -tuki, mutta johtuen de minimis-tuen rajatusta tukikumulaatiosta, ei se käytännössä soveltuisi pääomaltaan suuriin juniorilainoihin. Juniorilainan hinnoittelussa ei voida komission ratkaisukäytännön mukaan suoraan soveltaa komission viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä noudatettavasta menettelystä antamaa tiedonantoa. Tämä johtuu siitä, että tiedonanto soveltuu etuoikeusasemaltaan normaalien lainojen hinnoitteluun. Juniorilainan etuoikeusasema on muita lainoja huonompi, jolloin myös lainaan liittyvä luottoriski on muita lainoja suurempi. Käytännössä hinta muodostetaan liiketoiminnallisen hinnoittelun kautta ottamalla huomioon muita lainoja suurempi riski, luoton ehdot ja maturiteetti. Päätöksen voimaatulo Taloudelliset vaikutukset Valtioneuvoston päätöksen ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Valtion korvausosuuden luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevasta vastuukannasta on arvioitu olevan kaudella 2016-2018 keskimäärin vuosittain 60-65 %, ja luotto- ja takaustappioita arvioidaan syntyvän vuosittain sitoumuksen piirissä olevasta vastuukannasta keskimäärin 3,2-4,0 %. Juniorilainaohjelmasta on arvioitu syntyvän valtiolle menoja luotto- ja takaustappiokorvausten lisäyksenä momentille 32.20.47 arviolta noin 31 miljoonaa euroa, jos juniorirahoituksen määrä on noin 300 miljoonaa euroa. Tappiokorvausten määrä vuosittain olisi arviolta 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 4,0 miljoonaa euroa vuonna 2018. Arvioitu juniorilainojen tappioprosentti on lainoihin liittyvistä suuremmista riskeistä johtuen 5,5 %. Momentille 32.20.47 on arvioitu syntyvän korvattavia luotto- ja takaustappioita vuosina 2016-2018 seuraavasti: ( euroa) 2016 2017 2018 lainat/takaukset 56 735 000 61 643 000 60 953 000 juniorilaina 3 000 000 4 000 000 Yhteensä 56 735 000 64 643 000 64 953 000 Valtioneuvoston 28.9.2015 antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2016-2019 (kehyspäätös) on otettu huomioon juniorilainaohjelman valtiolle aiheuttamat menolisäykset vuosille 2017 ja 2018. Luotto- ja takaustappiokorvausmäärien laskenta perustuu keskimääräiseen tappioolettamaan. Tappiokorvausmääriä arvioidessa tulee huomioida, että suuriin yksittäisiin hankkeisiin sisältyvä riski on keskimääräisestä laskentatavasta poikkeavaa ja riskien
7 mahdollisesti toteutuessa tappiokorvausmäärät saattavat olla ohessa esitettyä suurempia. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät. Vuonna 2016 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,0 miljardia euroa. Asiakkaita Finnvera Oy:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oy rahoitti vuonna 2014 yli 2 200 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2016 säilyvän samalla tasolla. Finnveran luottojen ja takausten myöntämisellä myötävaikutetaan vuosittain noin 8 000 uuden työpaikan syntymiseen ja 3 500 uutta yritystä aloittaa toimintansa Finnveran rahoituksen avulla. Finnveran tavoitteena on juniorilainaohjelmalla saada markkinaehtoista rahoitusta katalysoitua sellaisiin hankkeisiin, joihin yhtiön muulla rahoituksella ei saataisi markkinatoimijoita mukaan. Lisäksi tavoitteena on juniorilainaohjelmalla edistää yritysjärjestelyitä, joilla Finnvera pyrkii mm. vahvistamaan midcap-kokoluokan yritysten kvkilpailukykyä ja lisäämään midcap-yritysten määrä Suomessa. Vuonna 2016 käynnistettävän omistajavaihdosten rahoitusohjelman ei arvioida aiheuttavan lisämenoja valtiolle. Rahoitusohjelma ei näin ollen aikaansaa tappiokorvausmäärärahan korotustarpeita momentille 32.20.47.