Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C (2004) 2048 fin Asia: Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki Arvoisa Ulkoministeri MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat pysyvän edustustonsa kautta 20. tammikuuta 2004 päivätyllä ja komission 28. tammikuuta 2004 vastaanotetuksi kirjaamalla kirjeellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta tukiohjelmasta, joka kirjattiin numerolla N 58/04. Suomen viranomaiset ilmoittivat pysyvän edustustonsa kautta 20. tammikuuta 2004 päivätyllä ja komission 26. tammikuuta 2004 vastaanotetuksi kirjaamalla kirjeellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta tukiohjelmasta, joka kirjattiin numerolla N 60/04 ja joka koski vain tukiohjelman rakenneuudistusosaa maatalous- ja kalastusaloilla. 2. Komissio pyysi toimenpiteestä N 58/04 lisätietoja 26. helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä D/ Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 21. huhtikuuta 2004 päivätyllä ja komission 5. toukokuuta 2004 vastaanotetuksi kirjaamalla kirjeellä. Suomen viranomaiset toimittivat toimenpiteestä N 60/04 lisätietoja 26. toukokuuta 2004 päivätyllä ja 2. kesäkuuta 2004 vastaanotetuksi kirjaamalla kirjeellä. 3. Ilmoitukset N 58/04 ja N 60/04 yhdistettiin päätöksentekoa varten, sillä ne koskevat samaa valtiontukiohjelmaa. TUKIOHJELMAN KUVAUS Tavoite 4. Tukiohjelma koostuu kahdesta osasta: toinen osa koskee pelastamistukea ja toinen rakenneuudistustukea. Tukiohjelman pelastamisosan tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä jatkamaan toimintaansa rajatun ajanjakson, joka tarvitaan yrityksen jatkosuunnitelmien arvioimiseksi. Tukiohjelman rakenneuudistusosan tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä Ulkoministeri Erkki Tuomioja Laivastokatu 22 FIN HELSINKI Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2)

2 järjestämään toimintansa uudelleen rakenneuudistussuunnitelman pohjalta niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Oikeusperusta 5. Tukiohjelman oikeusperusta on laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä (443/1998) ja laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Finnvera Oyj on julkinen elin, joka vastaa ilmoitetun tukiohjelman soveltamisesta ja toteuttamisesta. Maantieteellinen kattavuus 6. Ohjelma kattaa koko Suomen alueen. Alakohtainen kattavuus 7. Ehdotetun tukiohjelman mukaan tukea voidaan myöntää kaikille aloille lukuun ottamatta hiili-, teräs- ja ilmailualoja. Ehdotetun tukiohjelman mukaista rakenneuudistustukea ei voida myöskään myöntää yrityksille, jotka harjoittavat pääasiassa merikalastusta. Tukikelpoiset yritykset 8. Ilmoitettu tukiohjelma koskee vain yhteisön määritelmän 1 mukaisia pk-yrityksiä. 9. Lisäksi kyseisestä ohjelmasta voidaan myöntää pelastamis- ja rakenneuudistustukea vaikeuksissa oleville pk-yrityksille yksinomaan valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 2 (jäljempänä pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivat ) 5 7 kohdan mukaisesti. Vasta perustetut yritykset eivät siis ole oikeutettuja tästä ohjelmasta maksettavaan tukeen siinä mielessä kuin pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 7 kohdassa on tarkoitettu. Suomen viranomaiset vahvistivat myös, että julkiset osakeyhtiöt eivät ole oikeutettuja tukiohjelmasta myönnettävään rakenneuudistustukeen. 10. Jos tukea myönnetään yritykselle edellä mainittujen perusteiden vastaisesti, on noudatettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista erillistä ilmoitusmenettelyä. Tuen muoto Pelastamistuki 11. Tukiohjelmasta myönnetään pelastamistukea ainoastaan lainan tai lainatakauksen muodossa korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Lainat on maksettava takaisin kahdentoista kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin yritykselle on maksettu viimeinen lainaerä. Tuen määrä ja intensiteetti rajataan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön yrityksen toiminnan turvaamiseksi kuuden kuukauden ajan. Määrä on korkeintaan 10 miljoonaa euroa pk-yritystä kohden ja siihen sovelletaan 1 Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen, (EYVL L 10, , s ), liite 1, jossa viitataan komission suositukseen 96/280/EY pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EYVL L 107, , s. 4) ja joka korvataan komission suosituksella 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, , s ) 1 päivästä tammikuuta EYVL C 288, , s. 2.

3 tuen ainutkertaisuuden periaatetta. Rakenneuudistustuki 12. Tukiohjelmaan sisältyvää rakenneuudistustukea myönnetään eri muodoissa, kuten pääomasijoituksina, akordeina, lainoina, lainatakuina, korkovähennyksinä ja konsultin tekeminä selvityksinä. 13. Tuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen yritysryhmän käytettävissä olevat varat, johon yritys kuuluu. Tuen määrä on enintään 10 miljoonaa euroa yritystä kohden. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai ulkoisella rahoituksella. 14. Rakenneuudistustukea myönnetään vain sillä edellytyksellä, että yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi tehty toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan. Rakenneuudistussuunnitelman kattama aika on lyhyin mahdollinen, jona aikana yritys voi osoittaa palauttaneensa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Lisäksi rakenneuudistustuen myöntämisessä sovelletaan tuen ainutkertaisuuden periaatetta. Samalle yritykselle mahdollisesti suunniteltavasta lisärakenneuudistustuesta ilmoitetaan komissiolle. Tuen enimmäismäärä 15. Tästä tukiohjelmasta myönnettävän pelastamis- tai rakenneuudistustuen sallittu enimmäismäärä yritystä kohden on 10 miljoonaa euroa, mukaan luettuina yritykset, joissa suunnitelmaa muutetaan. Pelastamistuki voidaan kumuloida myöhemmin hyväksytyn rakenneuudistustuen kanssa edellyttäen, että tuen kokonaismäärä ei ylitä 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman talousarvio 16. Tukiohjelman pelastamisosan vuosibudjetti on 2,45 miljoonaa euroa. Tuosta määrästä vain 0,061 miljoonaa euroa on tarkoitettu myönnettäväksi maatalousalalle ja 0,012 miljoonaa euroa kalastusalalle. 17. Tukiohjelman rakenneuudistusosan vuosibudjetti on 2 miljoonaa euroa. Tuosta määrästä vain 0,06 miljoonaa euroa on tarkoitettu myönnettäväksi tukiohjelman puitteissa maatalousalalle ja 0,02 miljoonaa euroa kalastusalalle. Tukiohjelman kesto 18. Ohjelma on voimassa 31. päivään joulukuuta 2013 saakka.

4 ARVIOINTI Menettely 19. Suomen viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjä menettelysääntöjä ilmoittaessaan edellä mainitusta tukiohjelmasta ennen sen täytäntöönpanoa. Ohjelman valtiontukiluonne 20. Valtio myöntää tukiohjelmasta rahoitusta vaikeuksissa oleville yrityksille lainojen, lainatakuiden, korkovähennysten, pääomasijoitusten, akordien, konsulttien tekemien selvitysten ja vastaavien muodossa. Näin ollen tukeen käytetään valtion varoja. Rahoituksen myöntämisehdot ovat edullisempia kuin ehdot, jotka kyseiset yritykset olisivat voineet saada avoimilla markkinoilla. Yksittäiset markkinatoimijat eivät ota riskiä sijoittamalla vaikeuksissa oleviin pk-yrityksiin, tai ne eivät ainakaan tee niin samoilla ehdoilla kuin Suomen viranomaiset asianomaisen tukiohjelman puitteissa. Sen tähden tukiohjelmassa esitettyihin erilaisiin välineisiin sisältyvä tuki antaa tuensaajille taloudellista etua. Näin myönnetty tuki voi vahvistaa tuensaajien asemaa heidän muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kilpailijoihinsa nähden, ja sen katsotaan sen tähden vääristävän kilpailua ja vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa. Poikkeuksen perustelut 21. Tämän tukiohjelman perusteella myönnetään tukea yksinomaan vaikeuksissa olevien pk-yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi. Tästä syystä komissio on tarkastellut tukiohjelmaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan valossa sekä erityisesti pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen pohjalta. Edellytykset, joiden perusteella tukea myönnetään 22. Tämän päätöksen 8 ja 9 kohdassa mainittujen seikkojen perusteella tukiohjelman mukaiset tukikelpoiset yritykset täyttävät vaikeuksissa olevan pk-yrityksen määritelmän pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 65 kohdan mukaisesti. Pelastamistuki 23. Ohjelmasta myönnettävä tuki muodostuu maksuvalmiustuesta, joka myönnetään lainoina ja/tai lainatakauksina. Lainoista peritään vakaassa taloudellisessa tilanteessa olevilta yrityksiltä perittävään korkoon ja vähintään komission vahvistamaan viitekorkoon verrattavissa olevaa korkoa 3. Tämä on pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 23 kohdan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukainen menettely. 24. Tukiohjelman perusteella myönnettävät pelastamislainat ja korot maksetaan takaisin kahdentoista kuukauden kuluessa yritykselle suoritetusta viimeisestä maksuerästä pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 23 kohdan b alakohdan mukaisesti. 25. Pelastamistukea voidaan perustella vain vakavilla sosiaalisilla syillä. Lisäksi komissio toteaa, että tukiohjelmaan sisältyvän pelastamisosan kokonaisbudjetti on 3 Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (EYVL C 273, , s. 3).

5 kohtuullisen vaatimaton (rajattu 2,45 miljoonaan euroon vuodessa), että vain pkyritykset ovat tukikelpoisia ja että tuen määrä ja intensiteetti rajataan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön yrityksen toiminnan turvaamiseksi kuuden kuukauden ajan. Kun lisäksi otetaan huomioon se suhteellisen vähäinen tuen määrä, joka voidaan myöntää yksittäiselle tukikelpoiselle pk-yritykselle kyseisestä tukiohjelmasta, komissio katsoo, että ilmoitetun tukiohjelman perusteella myönnetyllä pelastamistuella ei pitäisi olla kohtuuttomia haitallisia vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 23 kohdan c alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. 26. Tuen myöntämisen edellytyksenä on tuensaajan riittävän ajoissa esittämä rakenneuudistussuunnitelma, jotta Finnvera Oyj:n on mahdollista tarkastaa ja hyväksyä suunnitelma kuuden kuukauden sisällä. Ennen kyseisen kuuden kuukauden ajanjakson päättymistä Finnvera Oyj joko hyväksyy yrityksen rakenneuudistussuunnitelman tai selvitystilasuunnitelman tai vaatii lainan takaisinmaksua. Tämä on pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 66 kohdan d alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukainen menettely. 27. Lisäksi tuki rajataan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön asianomaisen pkyrityksen toiminnan turvaamiseksi enintään kuuden kuukauden ajan, kuten pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 23 kohdan e alakohdassa määrätään. 28. Ohjelmasta myönnettävän pelastamistuen ja sen kanssa kumuloidun rakenneuudistustuen sallittu kokonaismäärä on enintään 10 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden (mukaan luettuina yritykset, joissa suunnitelmaa muutetaan) pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 68 kohdan mukaisesti. 29. Ohjelmasta myönnetään tukea ainoastaan poikkeuksellisena toimenpiteenä (tuen ainutkertaisuuden periaate) pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 25 kohdan vaatimusten mukaisesti. 30. Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitut seikat, voidaan todeta, että asianomaisesta tukiohjelmasta myönnettävä pelastamistuki on pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen säännösten mukaista. Rakenneuudistustuki 31. Ohjelmasta myönnettävän rakenneuudistustuen edellytyksenä on, että tuensaaja panee täytäntöön kokonaisuudessaan Finnvera Oyj:n hyväksymän rakenneuudistussuunnitelman pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 67 ja 31 kohdan vaatimusten mukaisesti. 32. Rakenneuudistussuunnitelman kattama aika on lyhyin mahdollinen, jona aikana yritys voi osoittaa palauttaneensa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Komissio toteaa, että rakenneuudistustukea voidaan myöntää vain, jos rakenneuudistussuunnitelmasta käy ilmi, että siinä esitetyt yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevat oletukset ovat realistisia ja että ne voidaan toteuttaa suunnitelman kattamassa ajassa. Suunnitelmassa esitetään myös yrityksen muuttaminen siten, että se pystyy itse vastaamaan kaikista kustannuksistaan, kuoletuskustannukset ja rahoituskulut mukaan luettuina, ja kilpailemaan ilman ulkopuolisen avun tarvetta. Näin suunnitelman avulla palautetaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja mahdollisuus toimia omilla varoilla. Komissio katsoo, että kyseessä oleva tukiohjelma täyttää pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen kohdassa mainitut edellytykset.

6 33. Lisäksi ohjelmassa edellytetään, että tukikelpoiset yritykset eivät suunnittele kasvattavansa tuotantokapasiteettiaan nykyisillä markkinoilla rakenneuudistuksen toteuttamisaikana. Tämä on suuntaviivojen 67 kohdan b alakohdan säännösten mukainen vaatimus. 34. Ohjelmassa edellytetään myös, että tuen määrä ja intensiteetti rajataan määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä komissio toteaa seuraavaa pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 40 ja 41 kohdan mukaisesti: (a) Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta. (b) On vältettävä sen muotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen. (c) Tuki on suunnattava vain yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen eikä tuensaaja saa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana käyttää sitä tuotantokapasiteetin lisäykseen, paitsi jos se on tarpeen yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi eikä vääristä kilpailua. 35. Ilmoitetusta tukiohjelmasta myönnetään tukea pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen jaksossa mainitun tuen ainutkertaisuuden periaatteen mukaisesti. Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan sille mahdollisista uusista suunnitelmista myöntää samalle yritykselle lisää rakenneuudistustukea. 36. Ohjelmasta myönnettävän rakenneuudistustuen ja sen kanssa kumuloidun pelastamistuen sallittu kokonaismäärä on enintään 10 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden (mukaan luettuina yritykset, joissa suunnitelmaa muutetaan) pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 68 kohdan vaatimusten mukaisesti. 37. Pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 70 kohdan mukaisesti komissio yleensä vaatii maatalousalalla (mukaan luettuina vesiviljely ja kalastus) vastasuoritteita kaikilta rakenneuudistustuen saajilta, riippumatta tuensaajayrityksen koosta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaihtoehtoisesti soveltaa pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen kohdassa esitettyjä maataloutta koskevia erityisiä määräyksiä. 38. Pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 79 kohdan ii alakohdassa määrätään, että kapasiteetin supistamisvaatimuksista voidaan luopua tiettyihin tuotteisiin tai toimijoihin kohdentamattomien toimenpiteiden osalta (ts. toimenpiteiden, joihin ei sovelleta pelastamis- ja rakenneuudistustuen 79 kohdan i alakohdassa annettuja määräyksiä), kun kaikkien tuensaajien hyväksi tehdyt päätökset eivät kata 12 peräkkäisen kuukauden aikana yli 1,5 prosenttia maataloustuotannon kokonaisarvosta kyseisessä maassa. 39. Suomen viranomaisten toimittamista tiedoista käy ilmi, että ilmoitettu tuki kuuluu pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 79 kohdan ii alakohdan soveltamisalaan. Suomen viranomaisten mukaan yritysten rakenneuudistustukea koskevista päätöksistä maataloustuotantoa harjoittavien yritysten vuosittainen osuus (vesiviljely ja kalastus mukaan luettuina) on rajattu euroon. Kun

7 maataloustuotannon kokonaisarvo Suomessa oli miljoonaa euroa 4 vuonna 2001 ja kyseisestä ohjelmasta maataloustuotannolle maksettavan tuen määrä on erittäin vähäinen, voidaan todeta, että maatalousalan tuensaajien hyväksi tehdyt päätökset eivät kokonaisuudessaan näytä ylittävän pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen 79 kohdan ii alakohdassa vahvistettuja rajoja. Koska rakenneuudistustukea ei myönnetä yrityksille, jotka harjoittavat pääasiassa merikalastusta, kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen kohdan toista alakohtaa ei sovelleta. Näin ollen komissiolle ei tarvitse toimittaa aluskapasiteetin vähentämissuunnitelmaa. 40. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että asianomaisesta tukiohjelmasta myönnettävä rakenneuudistustuki on pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen säännösten mukaista. Seuranta ja raportointi 41. Tukiohjelman toiminnasta on toimitettava vuosikertomus suuntaviivojen 69 kohdan mukaisesti. PÄÄTÖS 42. Komissio katsoo, että kyseessä oleva tukiohjelma, joka koskee pk-yrityksille Suomessa maksettavaa pelastamis- ja rakenneuudistustukea, on EY:n perustamissopimuksen mukainen. 43. Suomen viranomaisia muistutetaan, että EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla niiden on ilmoitettava komissiolle ohjelman laajentamista tai muuttamista koskevista suunnitelmista. 44. Lisäksi komissio haluaa korostaa, että pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivoja todennäköisesti muutetaan 1. päivästä lokakuuta 2004 lähtien. Sen vuoksi Suomen viranomaisten olisi otettava huomioon, että niiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin nykyisen tukiohjelman mukauttamiseksi tuleviin muuttuneisiin pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivoihin niiden voimaantulopäivästä lähtien. 4 Lähde: Maatalous Euroopan unionissa tilastollisia ja kansantaloudellisia tietoja vuodelta 2002, julkaisija: Maatalouden pääosasto, v

8 Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tieboksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen : Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Valtiontukien kirjaamo B-1049 Bruxelles Faksi: (32-2) Kunnioittavasti, Komission puolesta MARIO MONTI Komission jäsen