Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 552/ Finnveran lainaohjelma maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2002) 4136 Asia: Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 552/ Finnveran lainaohjelma maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia edellä mainittua tukea koskevia tietoja komissio on päättänyt olla vastustamatta kyseistä tukea, koska se on EY:n perustamissopimuksen mukaista. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY Suomi ilmoitti komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseessä olevasta toimenpiteestä 2. elokuuta 2002 päivätyllä, 28. elokuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja saatiin faksitse 10. syyskuuta KUVAUS 2.1. Nimike Finnveran Oyj:n lainaohjelma maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin Talousarvio Suomen viranomaiset ovat arvioineet, että vuosittain lainoja myönnetään 24,5 miljoonan euron edestä. Lainojen korkotuki on euroa ja luottotappioille myönnettävä tuki 1,15 miljoonaa euroa koko laina-ajalle. Nämä kustannukset maksaa valtio Kesto Toistaiseksi. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN HELSINKI Rue de la Loi 200, B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: keskus +32 (0) Telex: COMEU B Sähkeosoite: COMEUR Bryssel

2 2.4. Tuensaajat Liitteeseen I kuuluvia tuotteita jalostavat tai käsittelevät pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) Tukitoimenpide Tuen muoto Tukea myönnetään pk-yrityksille korkotukena ja osittaisena valtiontakauksena Finnvera Oyj:n myöntämien riskiluottojen (lainojen, joilla ei ole vakuuksia) luottotappioita vastaan. Valtio maksaa tuen ja takauksen. Finnvera Oyj on kokonaan valtion omistuksessa oleva rahoituslaitos, joka on perustettu 18. kesäkuuta 1998 annetulla lailla nro 443. Finnveran luotonanto- ja takaustoiminnasta on säädetty 18. kesäkuuta 1998 annetun lain nro pykälässä, jonka mukaan Finnvera myöntää luottoja ja takauksia muiden rahoituspalveluiden puutteiden korjaamiseksi. Suomen viranomaiset ovat selvittäneet, että Finnvera ei kilpaile muiden rahoituslaitosten kanssa, vaan myöntää lisärahoitusta, jos yritys ei voi antaa riittäviä vakuuksia tai takauksia saadakseen rahoituksen kokonaisuudessaan muista luottolaitoksista. Edellä mainitun tuen myöntämiseksi Finnveralla on käytössään seuraavat lainatuotteet: a) investointi- ja käyttöpääomalaina b) pienlaina c) naisyrittäjälaina d) kehittämislaina e) ympäristölaina f) yrittäjälaina. Lainatyyppejä a, b, c, e ja f myönnetään investointeihin. Lainatyyppiä d myönnetään tutkimus- ja kehitystyöhön Tukikelpoiset kustannukset ja tuen määrä Investointilainoja voidaan myöntää seuraavia menoja varten: kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankinta tai parantaminen, uusien koneiden ja laitteiden hankinta, tietokoneohjelmistot mukaan lukien, yleiskulut kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, toteutettavuustutkimukset sekä patenttien ja lisenssien hankintakulut, jotka käsittävät enintään 12 prosenttia edellä mainituista kustannuksista. Mahdolliset tuotantorajoitukset tai yhteisissä markkinajärjestelyissä yhteisön tuelle asetetut rajoitukset on otettava huomioon. Tukea ei saa myöntää, jos se koskee maitoa tai maitotuotteita vastaavien tuotteiden tai niiden korvikkeiden valmistusta tai kaupan pitämistä. Sokerialan investointituet on ilmoitettava ennakolta komissiolle. Kehittämistukia myönnetään kilpailua edistävään kehittämistoimintaan, jolloin teollisen tutkimuksen tuloksia käytetään uusia parannettuja tuotteita, menetelmiä tai palveluita 2

3 koskevien suunnitelmien tai luonnosten (prototyypit mukaan lukien) laatimiseen. Tukikelpoisia kustannuksia ovat henkilöstö-, materiaali-, käyttö- ja yleiskustannukset sekä konsulttien käytöstä aiheutuneet kustannukset. Kustannusten on aiheuduttava suoraan tutkimustoiminnasta. Tuki-intensiteetti määritellään vähentämällä korkotuki ja luottotappioiden osittaisesta valtiontakauksesta aiheutuva hyöty lainanottajan maksamasta korosta ja vertaamalla tällä tavoin laskettua korkoa viitekorkoon (normaali markkinakorko). Tuki-intensiteetti (lainanottajalle syntyvä etu) on koko laina-ajalta laskettu viitekoron ja tosiasiallisen koron, josta tuki on vähennetty, välinen erotus. Finnveran myöntämien lainojen korko ilmoitetussa tukiohjelmassa koostuu markkinakorosta ja riskipreemiosta. Riskipreemio vaihtelee 0,5 5,0 prosenttiin lainamäärästä lainanottajan riskiluokituksen mukaan. Korkeinta prosenttimäärää sovelletaan lainoihin, joille ei ole takuita. Edellä mainittu osittainen valtiontakaus alentaa riskipreemiota ja siten lainan kustannuksia. Tukiintensiteetti vaihtelee korkotukitason ja osittaisen valtiontakauksen mukaan, mutta se on enintään 40 prosenttia (epäsuotuisilla alueilla 50 prosenttia) investointilainojen ja 35 prosenttia kehittämislainojen osalta. Muista lähteistä saatu tuki otetaan huomioon siten, että nämä enimmäisintensiteettimäärät eivät ylity Tukikelpoisia yrityksiä koskevat säännöt Tukea myönnetään vain pk-yrityksille 1. Investointitukea myönnetään lisäksi yrityksille vain jos ne voivat osoittaa pystyvänsä rahoittamaan investoinnin ja jos ne tukea hakiessaan noudattavat ympäristöä, hygieniaa ja eläinten terveyttä koskevia lainsäädännön mukaisia vähimmäisvaatimuksia. Tukea myönnetään vain yrityksille, joiden taloudellinen elinkelpoisuus on osoitettu yksityiskohtaisella riskianalyysilla. Kyseessä oleville tuotteille on voitava osoittaa tavanomaiset markkinointikanavat, ja kultakin tukea saavalta hankkeelta edellytetään kysyntään ja tarjonnan analysointia soveltuvalla tasolla Oikeusperusta Toimenpide perustuu lakeihin nro 443/1998 ja 445/1998, joissa säännellään Finnvera Oyj:n toimintaa, alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen maksamisesta 17. joulukuuta 1998 Finnvera Oyj:lle annettuun valtioneuvoston sitoumukseen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15. joulukuuta 2001, luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta 17. joulukuuta 1998 Finnvera Oyj:lle annettuun valtioneuvoston sitoumukseen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15. marraskuuta 2001, sekä Finnvera Oyj:n 2. elokuuta 2001 annettuun yhtiöjärjestykseen Tuen intensiteetti Enintään 40 prosenttia (epäsuotuisilla alueilla 50 prosenttia) investointilainojen ja 35 prosenttia kehittämislainojen osalta. 1 Pk-yritys sellaisena kuin se on määriteltynä 3. huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa 96/280/EY. 3

4 3. ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä tuki Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi yrityksen on saatava toimenpiteiden avulla taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista ja sillä on edistettävä merkittävästi jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Nämä edellytykset näyttäisivät lähtökohtaisesti täyttyvän. Toimenpide rahoitetaan valtion varoista. Se myönnetään tietyille yrityksille Suomessa (maataloustuotteita jalostaville ja käsitteleville yrityksille sekä maatalousalan jalostusta ja käsittelyä koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä harjoittaville yrityksille). Koska tuesta hyötyvät yritykset toimivat erittäin kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää 2 kilpailua, ja se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sen vuoksi toimenpide on tukea ja perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa sovelletaan. Näin ollen on tutkittava, voidaanko EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan yleiseen periaatteeseen valtiontuen yhteismarkkinoille soveltumattomuudesta myöntää poikkeus Finnvera Oyj Ilmoitetussa tukiohjelmassa korkotukea ja osittaista takausta tarjotaan vain Finnvera Oyj:n myöntämille riskilainoille. Finnveran edellytetään siirtävän korkotuen suoraan lainanottajalle vähentämällä korkotuen määrä sovellettavasta korosta. Myös osittainen valtiontakaus luottotappioita vastaan hyödyttää lainanottajaa, koska se alentaa lainanottajan lainasta maksamaa riskipreemiota. Finnvera on perustettu lailla tarjoamaan yrityksille tietyntyyppistä rahoitusta, jota ei ole saatavilla rahoitusmarkkinoilla. Näin ollen Finnvera ei kilpaile muiden rahoituslaitosten kanssa, koska tukea myönnetään ainoastaan lainoihin, joita ei ole saatavilla rahoitusmarkkinoilla vakuuksien puuttumisen vuoksi. Komissio totesi asiassa nro N 465/00, joka koski Finnvera Oyj:n pk-yrityksille myöntämien yrittäjälainojen valtiontukea (lukuun ottamatta liitteeseen I kuuluvia toimintoja), että korkotuki ja osittainen valtiontakaus luottotappioita vastaan ei ollut Finnvera Oyj:lle myönnettyä valtiontukea, koska korkotuen ja osittaisen valtiontakauksen tuensaaja oli lainanottaja, eikä Finnvera Oyj kilpaillut muiden rahoituslaitosten kanssa. Koska myönnetty tuki (lainanottajaa hyödyttävä korkotuki ja takaus) ja Finnvera Oyj:n asema ilmoitetussa tukiohjelmassa ovat vastaavat kuin asiassa nro N 456/00, ei ole syytä poiketa asian nro N 465/00 yhteydessä tehdystä arviosta. Näin ollen näyttää siltä, että ilmoitetussa tukiohjelmassa Finnvera ei saa valtiontukea. 2 Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valtiontuesta johtuva yrityksen kilpailuaseman paraneminen osoittaa yleensä kilpailun vääristymisen verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin, jotka eivät saa kyseistä avustusta. Asia C-730/79, Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta. 4

5 3.3. Osittainen valtiontakaus luottotappioita vastaan Tukea voidaan myöntää osittaisena valtiontakauksena luottotappioita vastaan. Komissio soveltaa tällaisten takausten arvioinnissa komission tiedonantoa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2000/C 71/07, , jäljempänä 'tiedonanto'). Tiedonannon 3.2 kohdan mukaan lainan vakuudeksi annetun takauksen avustusekvivalentti voidaan laskea muun muassa määrittämällä markkinakoron ja valtiontakauksen mahdollistaman koron erotus. Tiedonannon 5.3 kohdassa määrätään, että takausten käyttöön ottaminen on sidottava sopimuksella erityisehtoihin, joihin voi jopa sisältyä tuensaajayrityksen asettaminen konkurssiin tai vastaava menettely. Nämä edellytykset täyttyvät (ks. edellä oleva 2.5 kohta). Takauksen arvo lasketaan riskipreemion alennuksena. Takaus otetaan käyttöön vain jos muut keinot jäljellä olevan lainan takaisin perimiseksi on käytetty ja lainanottaja on tuomittu vararikkoon oikeuden päätöksellä Investointitukien ehdot Komissio soveltaa maatilainvestointien valtiontukien arvioinnissa maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen (jäljempänä 'suuntaviivat') 4 jaksoa. Suuntaviivojen kohdassa määrätään, että maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvien investointien edistämiseen tarkoitettuja tukia voidaan yleensä myöntää vain yrityksille, joiden voidaan yrityksen tulevaisuudennäkymistä tehtävän arvioinnin perusteella osoittaa olevan taloudellisesti elinkelpoisia ja jotka täyttävät ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset. Jos investoinnit kuitenkin tehdään hiljattain käyttöönotettujen ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, näiden uusien vaatimusten täyttämiseen voidaan myöntää tukea. Tuki saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista tavoite 1 -alueilla ja 40 prosenttia muilla alueilla. Tässä yhteydessä tukikelpoiset kustannukset voivat sisältää muun muassa kiinteän omaisuuden rakentamista, hankintaa tai parantamista, uusien koneiden ja laitteiden hankintaa, tietokoneohjelmistot mukaan lukien, yleiskuluja kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkioita, toteutettavuustutkimuksia sekä patenttien ja lisenssien hankintakuluja, jotka käsittävät enintään 12 prosenttia edellä mainituista kustannuksista. Suuntaviivojen kohdassa määrätään, että tukea ei saa myöntää tai kohdan mukaisesti, ellei voida osoittaa riittävällä tavalla, että kyseisille tuotteille on olemassa tavanomaiset markkinointikanavat. Tämä arvioidaan ottaen riittävässä määrin huomioon kyseiset tuotteet, investointityypit ja nykyiset sekä ennakoidut toimintamahdollisuudet. Sen vuoksi on otettava huomioon mahdolliset tuotantorajoitukset tai yhteisissä markkinajärjestelyissä yhteisön tuelle asetetut 5

6 rajoitukset. Mitään tukea ei saa myöntää, jos se on ristiriidassa yhteisissä markkinajärjestelyissä säädettyjen kieltojen tai rajoitusten kanssa. Tukea ei saa myöntää, jos se koskee maitoa tai maitotuotteita vastaavien tuotteiden tai niiden korvikkeiden valmistusta tai kaupan pitämistä. Nämä edellytykset täyttyvät (ks. edellä oleva 2.5 kohta). Tuki-intensiteetti ei ylitä missään tapauksessa 40:tä prosenttia (50:tä prosenttia epäsuotuisilla alueilla). Suomen viranomaiset ovat toimittaneet laskelmia tavanomaisista tapauksista (2 %:n korkotuki kahdeksi vuodeksi euron lainalle = tuki-intensiteetti 0,27 %, 3 %:n korkotuki koko laina-ajalle euron lainalle = tuki-intensiteetti 1,98 %). Näin ollen näyttää siltä, että tuki-intensiteetit olisivat käytännössä huomattavasti alle sallitun enimmäismäärän Tutkimus- ja kehitystyötä koskevan tuen ehdot Arvioidessaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea komissio käyttää yhteisön puitteita tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle 3 (jäljempänä 'T&Kpuitteet'). Ilmoitetussa tukiohjelmassa kehittämistukia myönnetään kilpailua edistävään kehittämistoimintaan, jolloin teollisen tutkimuksen tuloksia käytetään uusia parannettuja tuotteita, menetelmiä tai palveluita koskevien suunnitelmien tai luonnosten (prototyypit mukaan lukien) laatimiseen. Tämän määritelmän perusteella tukea myönnetään kilpailua edeltävään kehittämistoimintaan. T&K-puitteiden 5.5 kohdan mukaan kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan tapauksessa hyväksyttävä bruttointensiteetti on 25 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tiedonannon kohdan mukaan tuki-intensiteettiin voidaan sallia 10 prosenttiyksikön korotus, kun tuki on suunnattu pk-yrityksille. Tukikelpoiset kustannukset määritellään T&K-puitteiden liitteessä II: henkilöstömenot (tutkijat, teknikot ja muu yksinomaan tutkimustoimintaa avustava henkilöstö), yksinomaan pysyvää (lukuun ottamatta kaupallisista syistä aiheutuneita keskeytyksiä) tutkimustoimintaa varten käytetyistä välineistä, materiaaleista sekä maa-alueista ja tiloista aiheutuneet kustannukset, yksinomaan tutkimustoimintaa, mukaan lukien ulkopuolisista lähteistä ostettu tutkimustieto, tekninen tietämys, patentit jne., varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat yleiset lisämenot, muut käyttökustannukset (esimerkiksi materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden kustannukset), jotka aiheutuvat suoraan tutkimustoiminnasta. Nämä edellytykset täyttyvät (ks. edellä oleva kohta). Tukea myönnetään ainoastaan pk-yrityksille, ja tuki-intensiteetti on enintään 35 prosenttia. 3 EYVL C 45,

7 4. PÄÄTELMÄT Koska toimenpide vastaa maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen 4 jakson määräyksiä, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita sekä komission tiedonantoa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina, toimenpiteen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Komissio on päättänyt, että kyseinen tuki vastaa EY:n perustamissopimuksen määräyksiä. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Linja H Loi 130 5/120 B-1049 Bruxelles / Brussel Faksi: + (32-2-) Kunnioittavasti Komission puolesta Komission jäsen Franz FISCHLER 7