7.0T 1 15.9.2011. Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Tiesuunnitelma. Väyläarkkitehtuurin periaatteet. Destia Oy LÄHTÖKOHDAT



Samankaltaiset tiedostot
Melukaide, tyyppi A, 1,6 m, l pin kyv yl osa. Melukaide, tyyppi B, 1,6 m, betonikaide Melukaide, tyyppi C, 1,1 m, betonikaide

Valoisa Valtaraitti Hervanta, Tampere

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELI 603 TONTIT 2-4

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU (7)

Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Luumäki, Lappeenranta Tiesuunnitelma

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN ERI-

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

16T-2 Meluselvitys

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Bender Boston antik. Boston Antik - kaksipuolinen muuri erilaisilla pinnoilla! BENDERS PIHAKIVET

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

Valtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Teokseen sopiva valokeilan leveys valitaan teoksen muodon perusteella. Myös valaisimen etäisyys vaikuttaa valokeilan kokoon valaistavassa kohteessa.

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

1.3T MAANTIEN (PALOKANORREN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE-RITOPOHJANTIE. JYVÄSKYLÄ. HYVÄKSYMISEHDOTUS

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

Valtatie 6 Esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten inventointi välillä Taavetti - Lappeenranta

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

LIITE 2. Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin (ympäristöteemakartat)

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

AO AO. t,a. t,a. 1ap/as 751:402:1: :402:1: :402:1: :895:2:16. Suoja-alueen raja 751:402:1:79 751:402:1: :402:1:117

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Piirrä ja/tai maalaa vapaalla tekniikalla ihminen/ihmisiä ja puu/puita.

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010


IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

Kuormitus NCCI1 B.5 Kevyenliikenteen siltojen kuormat: 5,0kN/m J. Luokkakallio Sito Oy. Tarkastanut 3.5.

V6 Taavetti-Lappeenranta

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

HONKIMÄEN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN LAPUA Tiesuunnitelma


Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

VT 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

T FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

VERKOSTO GRAAFINEN OHJE

Tiesuunnitelmaselostus

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kaupunkivalaistus. Joensuu Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

Vt3 parantaminen Hulmin kohdalla, Tiesuunnitelma. Liikennemeluselvitys

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

Yleiskartta hankkeesta

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

Suunnistuskartan uudet kuvausohjeet. Uusilla ohjeilla julkaistut kartat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen ISOM2017

HANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Transkriptio:

7.0T 1 15.9.2011 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Tiesuunnitelma Väyläarkkitehtuurin periaatteet Destia Oy LÄHTÖKOHDAT

Maisema Suunnittelukohde, valtatie 6 Taavetin ja Lappeenrannan välillä, sijoittuu Salpausselälle ja sen etumaastoon. Salpausselkä erottuu maisemassa muuta maastoa korkeampana ja jatkuvana elementtinä. Selänteeltä avautuu näkymiä kaukomaisemaan sekä etumaaston rinteiden peltoja kylämaisemiin. Valtatiehen rajautuu myös liikenne- ja teollisuusympäristöä, voimalinja ja rautatie. Salpausselän maisemakuvaa rikkovat suunnittelualueen itäosassa raskas rakentaminen ja maa-aineksen ottoalueet. Kulttuuriperintö Alueella on monipuolinen kulttuurihistoria. Taavetissa sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva venäläisten linnoitusketjuun kuulunut Taavetin linnoitus. Luumäen Askolan Salpalinja on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja Salpalinjan asemia on säilynyt valtatien tuntumassa. Salpalinjalla on lisäksi matkailullista merkitystä. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita ovat lisäksi Luumäen asemanseutu ja Nurmelan käräjätalo. Paikallisesti arvokkaita ovat Kiurulan, Askolan ja Jurvalan kylät. Museoviraston vuoden 2008 inventoinnin mukaan tunnetut esihistorialliset muinaisjäännökset sijaitsevat nykyisen valtatien tuntumassa Jurvalan länsipuolella, Peltolan ja Ontelan tilojen välisellä pellolla. Alueen maisema, historia ja kulttuuriperintö toimivat väyläarkkitehtuurin luontevina lähtökohtina. Värit, muotokieli, arkkitehtuuri ja taideaiheet ammentavat aiheensa mm. maakunnan väreistä ja Salpalinjan sotahistoriasta. Väyläarkkitehtuuri tulee myös sovittaa värimaailmaltaan ja muotokieleltään valtatien 6 muihin jo suunniteltuihin ja toteutettuihin osuuksiin. Salpa-asemassa on betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita 728 kappaletta. Puisia kenttälinnoitteita on noin 3 000 kappaletta. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan on kaivettu noin 350 kilometriä. Kiviestettä on yli 200 kilometriä, siinä noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavaa kiveä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin kantalinnoite on konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta. Kaikkiaan yhden tuollaisen korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia. Se on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa. Kuva- ja tekstilähteet: Wikipedia: Kenttälinnoite, http://wwnet.fi/users/veijone/salpalinja.htm, http://www.salpakeskus.fi/index.php?l=1&path=1&map=true

VÄYLÄARKKITEHTUURI Väyläarkkitehtuurin elementtejä ovat sillat, meluaidat, melukaiteet, kiveykset, ympäristötaide ja valaistus. Värit Suunnittelukohde sijoittuu Etelä-Karjalan maakuntaan. Maakunnan värit ovat punainen ja musta, jotka toistuvat myös rakenteissa. Näiden lisäväriksi on valittu grafiitinharmaa. Väyläarkkitehtuurirakenteissa käytettävien RAL-värien koodit ovat: RAL 3011 RAL 9011 RAL 7024 ruskeanpunainen grafiitinmusta grafiitinharmaa

Meluesteet Meluaidat Meluaidat toteutetaan puurakenteisina pystysuuntaisella lomalaudoituksella verhoiltuna. Aidan sokkeli on betonia. Julkisivua jäsentävänä elementtinä käytetään määrävälein harmaata laudoitusta. Meluaidan korkeus vaihtelee Hautausmaan kohdalla aidan taakse istutetaan vapaasti kasvava pensasaidanne, esimerkiksi pihasyreenistä, joka muodostaa kauniin taustan säilytettävälle hautausmaan kiviaidalle. Kuva: Periaateleikkaus hautausmaan aitauksesta. Kiviaidan takana kasvavat pensaat, ja pensaiden takana on puurakenteinen aita. Aidan korkeus maanpinnasta on noin 2,5 metriä.

Melukaiteet Kuvat: Periaatepiirros betonisesta 0,9 metriä korkeasta melukaiteesta, jonka pintaan toteutetaan linnoitusseinää kuvaava kivikuvio. Kivipinta koholla ja saumat toteutetaan upotettuna. Melukaiteen laki verhoillaan punaisella (RAL 3011) teräsprofiililla.

Kuva: Korkea melukaide, 1,6 metriä, toteutetaan rakentamalla betonikaiteeseen läpinäkyvä yläosa kuvassa esitetyllä rytmitysperiaatteella. Teräsrakenteiden värinä käytetään sävyä RAL 3011.

Meluvallit Kuva: Periaatepiirros meluvallista Taavetin kohdalla, jonka pintaverhouksena on kuiva niitty. Valliin toteutetaan linnoitusta kuvaavat kiveysaiheet. Jos kiveä on helposti ja edullisesti saatavilla, toteutetaan kiveysaiheet leveämpänä. Meluvallien korkeus vaihtelee tsv + 2,0 metristä tsv + 6,5 metriin. Metsäjaksoilla vallien viimeistelyyn käytetään metsitystä. Kuva: Taavetin linnoitus, joka toistuu aiheena myös meluvalleissa, kuvaaja Harri Liikanen.

Tukimuurit ja suoja aidat Piha-alueita rajaavat tukimuurit toteutetaan betonirakenteina. Näkyvissä pinnoissa toistetaan melukaiteiden kivimuuria mukailevaa profilointia. Piha-alueiden läheisyydessä olevat hirviaidat korvataan rakennettuun ympäristöön paremmin sopivalla aitatyypillä. Kuva: Esimerkki elementtiaidasta, Vepe SRT HS, vakiomalli, joka on saatavilla vakiokoossa 630 mm- 2430 mm korkeana. www.wepe.fi Valokuva: Simo Saros Saatavilla olevista perusväreistä suositeltavat ovat harmaa RAL 6012 tai musta RAL 9005.

Risteyssillat Siltapilarit muotoillaan risteyssilloissa S7, S9, S11 ja S14. Pilarin yläosa toteutetaan betoninharmaana. Alaosan paikalleen jäävä pilarin muotti on terästä ja maalataan grafiitin mustaksi (RAL 9011). Saumakohtaan sijoitetaan punainen panta (RAL 3011), jonka alle sijoitetaan pilaria ylöspäin suuntaava valo. Valaisimen tulee olla mahdollisimman kapea, jotta panta ei ole paljon irrallaan. Valon huoltamiseksi panta voidaan toteuttaa avattavana. Pilarin mustan alaosan korkeus on n. 1,6 metriä tien pinnasta. Mittasuhteet tarkistetaan kuitenkin rakennussuunnitteluvaiheessa kaikissa silloissa.

Kiveykset Rakenteisiin liittyvät betonikiveykset toteutetaan ensisijaisesti perinne- tai suorakaidekivestä tiililadonnalla. Kiveysten pysyminen paikallaan esim. siltaluiskissa varmistetaan alaosaan sijoitettavalla reunakivellä. Kiveysten väriskaala on esimerkiksi Lemminkäinen Formento punainen, lieska/ punamusta ja musta tai vastaava. Kiertoliittymissä, siltojen alla pilarien ympärillä ja ramppien ja päätien liittymäkohdissa käytetään tehosteena mahdollisuuksien mukaan paikalta saatavaa luonnonkiveä, karkeaa mursketta, louhetta ja maakiviä.

Ympäristötaide Ympäristötaide ilmentää tien lähiympäristön historiallisia erityispiirteitä, erityisesti Salpalinjan rakenteita. Kohteina ovat Toikkalan risteyssilta Salpa-aseman läheisyydessä sekä Jurvalan itäinen eritasoliittymä E5. Kuva: Toikkalan risteyssilta sijoittuu Salpa-aseman läheisyyteen. Historiallista aihetta korostetaan välikaistalle ja tien radan vastakkaiseen reunaan sijoitettavilla suurilla, 2,0 2,5 metriä korkeilla kivenlohkareilla, joiden alustaksi laitetaan mursketta. Salpalinja-aihe on teemana myös Jurvalan itäisessä eritasoliittymässä. Ramppien ja päätien väliset alueet kehitetään pääosin avoimiksi. Maisemallisesti arvokkaita puuryhmiä säästetään siten, että näkymä vallirakenteisiin ja kaivantoesteisiin säilyy mahdollisimman laajalta alueelta.

Kuvat: Kiviesteitä korostetaan kulmikkailla vallirakenteilla. Lohkopintaiset 2,0 2,5 metriä korkeat kivenlohkareet asetetaan riviin vaihteleviin kulmiin, osittain terävä särmä näkyviin. Kuva: Kaivantoesteet toteutetaan pintavesiuoman kohdalle reunustamalla uoma suurilla puupölleillä. Kaivannon tulee olla riittävän laaja erottuakseen, leveys voi vaihdella 7 10 metriin. Pöllejä tarvitaan niiden koosta riippuen 3 5 kappaletta päällekkäin.

Valaistus Tievalaisimena käytetään Philipsin valaisinmallia Manta, joka on visuaaliselta ilmeeltään moderni: Valaistuksen periaatteet, valaisinten mallinumerot, pylväät ja varret, on tarkemmin määritelty hankkeen erillisessä valaistussuunnitelmassa.