Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 1

KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa Postiosoite: PL 285, 01301 Vantaa Puhelin 0295 480141 Telekopio (09) 273 2123 krp-kirjaamo@poliisi.fi www.poliisi.fi/krp Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 2

SISÄLLYS 1. JOHDON KATSAUS... 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 6 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 12 3.1 VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA... 12 3.2 RIKOSTORJUNTA... 12 3.3 LUPAHALLINTO... 26 3.4 YHTEISET PALVELUT... 27 3.4.1 Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut... 27 3.4.2 Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen... 44 3.4.3 Muut yhteiset palvelut... 46 3.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 49 3.6 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 49 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 50 4.1 ORGANISAATION KEHITTÄMINEN... 50 4.2 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 51 4.3 HENKILÖSTÖ... 53 4.3.1 Rekrytointi... 56 4.3.2 Työsuojelu ja työhyvinvointi... 56 4.3.3 Osaamisen kehittäminen... 59 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 60 ALLEKIRJOITUKSET... 69 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 3

1. JOHDON KATSAUS Keskusrikospoliisin toiminnan 2015 tavoitteet ja niiden mittaaminen määriteltiin hyvässä yhteisymmärryksessä Poliisihallituksen kanssa siten, että lähtökohtaisesti tavoitteena oli Keskusrikospoliisin toiminnan säilyttäminen edellisvuoden tasolla. Toiminnan ja talouden suunnittelua ohjasi keskeisesti vuonna 2014 vahvistetun viraston strategian täytäntöönpano, joka merkittäviltä osin ajoittui kaudelle 2015. Strategian täytäntöönpanossa viraston tulosyksiköiden määrää vähennettiin 1.1.2015 lukien viidestä kolmeen ja uudistus lakkautti yhdeksän päällikkötehtävää. Tämän lisäksi virastossa käynnistettiin mittava päällikkötehtävien kierrättäminen. Vuoden 2015 lopulla tehdyn strategian toteutumisen ensimmäisen välitarkastelun mukaan organisatoriset järjestelyt ovat sisäisesti muun muassa tehostaneet ja tiivistäneet yhteistyötä operatiivisten osastojen välillä. Osana strategian toimeenpanoa Keskusrikospoliisiin muun muassa muodostettiin vahva rikostorjunnan operaatiokeskus, jonka tehtävänä on ylläpitää reaaliaikaista tilanneja torjuntatilannekuvaa hyödyntäen siinä myös poliisin kansainvälisten yhteyksien myötä saatavaa tietoa. Järjestely on selkeästi parantanut keskuksen kykyä palveluiden tuottamiseen ja nopeaan operatiiviseen reagointiin. Poliisihallituksen päätöksen mukaisesti ja poliisin ylijohdon myöntämällä erillisrahoituksella Keskusrikospoliisiin perustettiin Kyberrikostorjuntakeskus, joka aloitti toimintansa 15.4.2015 lukien. Keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa poliisiyksiköiden tukeminen sekä kyberrikostorjuntaan liittyvissä asioissa että perinteisen rikollisuuden torjunnassa. Toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu edelleen useilla osa-alueilla. Strategian täytäntöönpanoa on vuoden 2015 osalta kuvattu kertomuksen eri osioissa. Keskusrikospoliisin uudistetun vision 2020 toteuttamiseen tähtäävä strategisten linjausten suunnitelmallinen toteuttaminen jatkuu lähinnä prosesseja ja toimintamalleja kehittämällä. Viraston johtoryhmä seuraa säännönmukaisesti kokouksissaan visio- ja strategiatyön pohjalta annettujen päätösten toimeenpanoa ja antaa tarvittaessa ohjausta asiassa. Erittäin toimiviksi osoittautuneet Poliisihallituksen vuonna 2013 antamat useat määräykset rikostorjunnasta yhdessä poliisin hallintorakenneuudistuksen ja Keskusrikospoliisin strategian täytäntöönpanon kanssa ovat tiivistäneet poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä, joka näkyy muun muassa reaaliaikaisena tietojenvaihtona ja lisääntyneenä yhdessä tekemisenä. Yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa hoidettavien juttujen tulokset kirjautuvat uusien järjestelyiden mukaisesti pääsääntöisesti paikallispoliisille, mikä näkyy osin viraston tunnuslukukehityksessä. Rikostorjunnan toimintaympäristö muuttui tarkastelukauden loppupuolella erityisesti maahanmuuttotilanteesta johtuen nopeasti ja ennalta arvaamattomalla tavalla, mikä edellytti myös Keskusrikospoliisin toiminnan ja resurssien pikaista sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Keskusrikospoliisi pystyi joustavasti painottamaan toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä oli mahdollista erityisesti sen vuoksi, että edellä todetuilla poliisin ja viraston strategisilla, organisatorisilla ja toiminnallisilla uudistuksilla oli ennalta luotu aiempaa paremmat edellytykset kykyyn reagoida muutoksiin. Virasto keskittyy maahantulotilanteen johdosta muun muassa tilanne- ja torjuntakuvan ylläpitämiseen, asiakirja- ja sormenjälkitutkimuksiin sekä ilmiöön sisältyvän rikollisuuden ja siihen liittyvän oheisrikollisuuden torjuntaan yhteistyössä paikallispoliisin ja sidosryhmien kanssa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 4

Haasteelliseksi muodostuneesta toimintavuodesta huolimatta, jossa hoidettavana olivat sekä tulossopimuksen velvoitteet että merkittävä määrä kokonaan uusia tehtäviä ja lisäksi muun muassa kahden keskeisen hallinnollisen tietojärjestelmän käyttöönottojärjestelyt, Keskusrikospoliisi kykeni resurssiensa puitteissa säilyttämään toimintansa ja sen laadukkuuden vuoden 2014 tasolla. Osaltaan tämän mahdollisti Poliisihallituksen antama erillisrahoitus lisähenkilöstön määräaikaiseen palkkaamiseen tueksi maahantulotilanteesta johtuvien uusien lisätehtävien hoitamiseen. Eräitä talousrikostorjuntaan ja laboratoriotutkimusten toimitusaikoihin liittyviä tavoitteita lukuun ottamatta virasto saavutti sille vuodelle 2015 asetetut tavoitteet ja kykeni vastaamaan sitä koskeviin odotuksiin, mikä osoitti henkilöstön vahvaa sitoutumista ja myös venymistä tilanteen niin vaatiessa. Toimintavuoden poikkeuksellisista haasteista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys jopa nousi hieman. Tarkastelukauden lopulla poliisissa toteutetun työhyvinvointimittauksen perusteella Keskusrikospoliisin työtyytyväisyysindeksiksi muodostui 3,5/5. Tulos oli poliisihallinnon toiseksi paras. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 5

2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Operatiivinen toiminta Vaikuttavuuden arvioinnin taustaksi osiossa kuvataan Keskusrikospoliisin toiminnan kannalta keskeisen vastuualueen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, osalta melko laajasti myös toimintaympäristöä ja siihen liittyviä kehitysnäkymiä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Euroopassa vaikuttavat rikollisryhmät verkostoituvat tehokkaasti ja ovat rakenteeltaan yhä joustavampia ja useammista kansallisuuksista koostuvia. Europolin uhka-arvioissa (SOCTA) korostetaan, että liiketoiminnan kansainvälisyys, maailmanlaajuinen kuljetusinfrastruktuuri ja etenkin tieto- ja viestintäteknologia tekevät mahdollisiksi myös vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uudenlaiset toimintarakenteet ja ulottuvuudet, kun rikollisuus on teollistunut tietoverkossa välitettäviksi rikollisiksi palveluiksi. Rikolliset toimivat ja tekevät yhteistyötä kansallisten rajojen estämättä ja ilman että heitä voitaisiin välttämättä yhdistää tiettyihin alueisiin. Silti etniset, kielelliset ja sosiaaliset siteet vaikuttavat rikollisuutta hallitsevien ydinryhmien koostumukseen. Myös talouskriisi on pakottanut järjestäytyneitä rikollisryhmiä sopeutumaan ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Laittomien huumeiden kauppa muodostaa Europolin mukaan edelleen suurimmat rikollisuuden markkinat EU:ssa, mutta keväällä 2015 julkaistun tutkimuksen Organised Crime Portfolio mukaan useita muita rikollisuuden aloja on tuottoisuudessa noussut huumausaineiden rinnalle ja jopa ohi. EU-tasolla tällaisia tehokkaasti yritysrakenteita hyödyntäviä rikollisuuden aloja ovat muun muassa petos- ja tuoteväärennysrikollisuus. Tietoverkosta on tullut petosrikollisuuden keskeinen toimintaympäristö, jossa tarjolla olevia välineitä ja mahdollisuuksia hyödynnetään erittäin monipuolisesti ja runsaasti. Tietoverkon hämäräfoorumit muuttavat myös esimerkiksi huumausainemarkkinoiden ilmiöitä yhä laaja-alaisemmiksi ja pirstaleisemmiksi ja kotimaiset ja kansainväliset markkinat liittyvät toisiinsa yhä saumattomammin. Nettikaupasta on tullut merkittävä huumausaineiden hankinta- ja välityskanava, joka vaikuttaa markkinoiden rakenteisiin ja valikoimiin. Verkkofoorumeiden hyödyntäminen on tuottanut rajat ylittäviä huumausainekaupan verkostoja, joihin kotimaiset verkkohuumemarkkinat kytkeytyvät saumattomasti. Huumausainerikosten torjunta edellyttää viranomaisilta tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä ja tiedonhankintaa. Tietoverkon välineillä rikoksia toteutetaan joustavina alihankintaketjujen verkostoina, joihin ei rikoslain järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistö sovellu. Tietoverkkoihin tukeutuva monimuotoinen ja lukuisista osateoista koostuva järjestäytynyt petosrikollisuus on merkittävä uhka. Järjestäytyneen rikollisuuden, vihamielisten valtioiden tai terroristi- ja äärijärjestöjen verkkohyökkäyksistä EU-maiden kriittiselle infrastruktuurille koituva uhka on merkittävä. Mittavien rajat ylittävien rikoskokonaisuuksien torjunta ja selvittäminen on mahdollista vain laajan ja aktiivisen kansainvälisen toiminnan pohjalta. Internet on tärkeä väline laittomien ja vaarallisten tuotteiden kaupassa. Internetin avulla rikollisryhmät tavoittavat ison joukon kohteita ja toteuttavat suuria määriä rikoksia nopeammin ja laajemmin kuin koskaan ennen. Europol arvioi, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä rikollisuudessa mittavat tietomurrot, verkkopetokset ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat kasvavia uhkia EU:ssa samalla, kun Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 6

uuden teknologian hyödyntäminen tuottaa jatkuvasti uusia rikoksenteon muotoja. Myös tietoverkkohyökkäysten ulottuvuudet, teknologinen vaativuustaso, lukumäärä, lajityypit sekä uhrien ja taloudellisten vahinkojen määrä kasvavat lähitulevaisuudessa huomattavasti. Tietoverkkorikollisten kyky toteuttaa tavoitteensa on kehittynyt nopeammin kuin kohdeorganisaatioiden kyky havaita tunkeutujia. Verkkohyökkäyksestä aiheutuvat vahingot voivat olla kerrannaisvaikutusten vuoksi fyysisen iskun vahinkoja huomattavasti suurempia. Myös järjestäytynyt rikollisuus on tarttunut tietoverkon tarjoamiin mahdollisuuksiin vahvistaa asemaansa. Vakavalla ja järjestäytyneellä rikollisuudella on EU-maissa merkittävä vaikutus lailliseen talouteen ja koko yhteiskuntaan. Rikoshyödyn investoiminen ja laittomien hyödykkeiden kauppa pienentävät jäsenvaltioiden verotuloja ja vahvistavat järjestäytyneiden rikollisryhmien hallinnassa olevia yrityksiä ja niiden levittämiä laittomia ja kilpailua vääristäviä liiketoimintatapoja. Europolin SOCTA 2013 -uhka-arviossa EU:n lainvalvontayhteistyön prioriteeteiksi nostettiin laittoman maahantulon järjestäminen, ihmiskauppa, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tuoteväärennökset, yhteisöpetokset, synteettisten huumausaineiden valmistus ja useita eri huumausaineita välittävä salakuljetus, tietoverkkorikollisuus sekä rahanpesu. Suomessa merkittävimmät rikollisjengit ovat säilyttäneet vahvan asemansa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttajina. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään kurinalaisesti ja rikolliseen toimintaan liittyviä velkoja peritään jengien toimesta väkivallan uhalla. Jengien vaikutus vaikeuttaa väkivallantekojen selvittelyä ja tukee muuta rikollisuutta. Rikollisrahoittajat ja näiden hallitsemat yritykset, jengiläiset ja muut rikolliset verkostoituvat ja hyödyntävät toisiaan. Suomessa rikoksia tekevistä ulkomaalaisrikollisista merkittävä osa toimii järjestäytyneesti muissakin lähialueen maissa. Etenkin Virosta, Liettuasta ja Romaniasta tulee omaisuusrikollisia, joiden toimintaa organisoivat kansainvälisesti toimivat rikollistahot. Rikosvastuun toteuttamiseksi rikoskokonaisuudet on tunnistettava ja tutkittava myös kansainvälisenä yhteistyönä. Jengirikollisuuden osalta lainvalvontaviranomaisten tiedossa olevien järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä Suomessa nousi vuonna 2015 hieman edelleen: tunnuksellisiin rikollisjengeihin kuuluvia ryhmiä oli poliisin tiedossa tammikuussa 2016 kaikkiaan 76 (2015: 75). Ryhmien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana tuntuvasti, sillä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tunnuksellisten rikollisryhmien lukumäärä pysyi selvästi alle 40:n. Viranomaisten tiedossa olevien rikollisryhmien lukumäärällä pelkästään ei voida tehdä johtopäätöksiä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tilasta, sillä ammattimainen rikollisuus toimii yhä enemmän tarpeiden mukaan muodostuvina verkostoina. Näissä verkostoissa toteutetaan työjakoa ja toimijoilla ja ryhmillä on erilaisia tehtäviä. Valtaosa poliisin tiedossa olevista rikollisryhmistä on tunnuksellisia ja niiden ydintoimintoihin kuuluu rikollisverkostoissa tarvittava kurinpito, kuten väkivaltainen velanperintä, joka pakottaa kohteena olevat rikolliset tekemään lisää rikoksia veloistaan selvitäkseen. Koska nämä rikollisryhmät vaikuttavat rikollista toimintaa koossa pitävänä ja kokonaisrikollisuutta kasvattavana voimana, niiden laajuus on keskeinen järjestäytyneen rikollisuuden tilan indikaattori. Tunnuksellisten rikollisjengien tärkeimpiä toimialoja väkivaltaisen velanperinnän ohella ovat huumausainekauppa, talousrikokset, rahanpesu ja muu väkivaltarikollisuus. Huolestuttavaa yhteiskunnan kannalta on, että nämä rikolliset pyrkivät myös harjoittamansa Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 7

yritystoiminnan kautta toimimaan laillisen yhteiskunnan rakenteissa, joita voidaan hyödyntää sekä rikoksenteossa että siihen kuuluvassa rahapesussa. Jengien vaikutusvalta lisää myös yhteiskunnan korruptioriskiä. Suomessa toimivista suurimmista tunnuksellisista jengiorganisaatioista kaksi kuuluu kumpikin omaan maailmanlaajuiseen järjestöönsä, joiden tarjoamat mahdollisuudet ovat näiden ryhmien rikollisen toiminnan ulottuvuuksien kannalta merkittäviä. Myös jengien alueellinen levinneisyys on kasvanut vuosikymmenen aikana olennaisesti ja kattaa yhä suuremman osan kaupungeista. Lähitulevaisuuden uhkina merkittäviä ovat jengien edelleen laajentuminen Suomessa uusille paikkakunnille ja uusien kansainvälisten rikollisjengien pyrkimykset levittäytyä Suomeen. Tähän voi liittyä väkivaltaista reviirijakoa ja välienselvittelyä. Ominaista uusille jengeille on, että ne ovat perinteisiä moottoripyöräjengejä väkivaltaisempia ja halukkaita rekrytoimaan etenkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Muita rikollisryhmiä on viranomaisten havaittavissa lähinnä ryhmärakenteina. Nämä ryhmät ovat yleensä paikallisia ja tapauskohtaisia ja niissä on nähtävissä rikollisten verkostoituminen. Paikallisesti toimivia ja paikallisiin ryhmiin kuuluvia rikollisia rekrytoidaan rikollisen uran edetessä usein tunnuksellisiin rikollisryhmiin ja niiden yhteistyökumppaneiksi. Näitä ryhmiä ei ole mahdollista erikseen tilastoida. Viranomaisten tiedossa olleisiin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden arvioitu määrä oli vuonna 2015 edelleen noin tuhat. Suurin muutostekijä lainvalvontaviranomaisten toimintaympäristössä vuoden 2015 aikana oli Eurooppaan ja myös Suomeen loppuvuodesta 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrän suuri ja nopea kasvu ja se, että joukossa on henkilöitä ja ryhmiä, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuden kehitykseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulijoiden joukossa on eri intressejä ajaviin taistelijaryhmiin kuuluvia henkilöitä, jotka ovat tottuneet raakaan väkivaltaan ja joilla on koulutus ja osaaminen erilaisten taktisten keinojen käyttöön. Samoin tämä on seikka, joka joudutaan huomioimaan viranomaisten varautumisessa esimerkiksi vastaanottokeskuksiin kohdistuvien viranomaistoimien osalta. Riskinä on, että tällä on vaikutuksensa rikollisuuteen myös Suomessa. Maahantulijoiden keskuudessa esiintyy rikoksia ja järjestyshäiriöitä ja tutkittavaksi paljastuu myös sotarikoksia. Tulijoiden joukossa vaikuttavat ryhmät pyrkivät toteuttamaan intressejään myös Euroopassa ja terroristisen toiminnan lisäksi esimerkiksi myös aseellisen toiminnan tukeminen rikoksilla on mahdollista. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden suurin kansalaisuusryhmä irakilaiset olivat suurin kansalaisuusryhmä myös Suomessa vuonna 2014 törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjen keskuudessa. Kokemukset konfliktialueilta saapuvien henkilöiden piirissä vaikuttavista järjestäytyneen rikollisuuden perinteistä ja rakenteista esimerkiksi Ruotsissa osoittavat, että taistelukokemusta omaavissa tulokasryhmissä voi kehittyä merkittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka torjunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä. Mahdolliset uudet rikollisryhmät saattavat ajautua välienselvittelyihin maassa jo toimivien rikollisryhmien kanssa. Lisäksi maahantulijoita tulee runsaasti alueilta, joissa naisten asema yhteiskunnassa poikkeaa merkittävästi siitä, mikä se on Pohjoismaissa. Tästä syystä riski esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun ja seksuaalirikosten osalta on kohonnut. Maahantulijat ovat saattaneet joutua maksamaan suuria summia maahantulon järjestäjille, mistä syystä maahantulon järjestelijöiden ja maahantulijoiden välille on saattanut muodostua velkasuhteita. Tämä saattaa aiheuttaa paineita hankkia velan maksamiseen tarvittavia varoja myös rikollisin keinoin. Muutos on ollut niin suuri ja nopea, että siitä on aiheutunut jännitteitä väestöryhmien välillä, mikä on purkautunut muun muassa vihapuheena ja väkivallantekoina. Väkivallan osalta maahantulijat ovat olleet myös Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 8

rikosten kohteina ja kyse on ollut osin myös heidän keskinäisestä väkivallasta. Väestöryhmien väliset jännitteet sekä mahdollinen tyytymättömyys uuden oleskeluvaltion olosuhteisiin saattaa altistaa radikalisoitumiselle, viharikoksille ja konflikteille. Kaikkiaan tilanne on vaikuttanut merkittävästi poliisin ja Keskusrikospoliisin toimintaympäristöön ja asettanut uusia haasteita kaikille toiminnoille. - - - Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2015 yhteensä 25 uutta järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota, joka on hieman vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Määrän lasku selittyy sillä, että käynnistetyt operaatiot ovat aiempaa haastavampia ja tutkinta on sen vuoksi monissa tapauksissa pilkottu useisiin laajoihin alaoperaatioihin, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen. Vaikka käynnistettyjä operaatioita onkin tilastollisesti aiempaa vähemmän, juttujen luonteen johdosta torjuntatoimet ovat onnistuessaan vaikutukseltaan merkittäviä. Vuoden 2015 torjuntaoperaatioista 14 liittyy pääosin huumausainerikollisuuteen, kuusi laittoman maahantulon järjestämiseen ja muut muun muassa omaisuusrikollisuuteen. Niiden osalta perustettiin yhteensä kolme kansainvälistä tutkintaryhmää (Joint Investigation Team, JIT), minkä lisäksi aiemmilta kausilta siirtyi vuodelle 2015 yhteensä neljä JIT-operaatiota. Yhteisten tutkintaryhmien lisäksi viime vuoden operaatiosta 21 muutakin toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, mikä kuvastaa torjuntatoimien kohteena olevien tapausten kansainvälistä ulottuvuutta ja luonnetta. Vuodelta 2014 tai sitä aiemmilta vuosilta siirtyi vuodelle 2015 yhteensä 38 jo vireillä olevaa operaatiota, jolloin vuoden 2015 aikana oli käynnissä yhteensä 63 torjuntakokonaisuutta. Aiemmilta kausilta siirtyneistä operaatioista saatiin vuonna 2015 päätökseen 14 ja tarkastelukaudella tulleista vain yksi operaatio. Merkittävin osa vuonna 2015 käynnistetyistä operaatioista saadaan päätökseen vasta vuosina 2016 2017. Keskusrikospoliisi on siirtynyt rikoslain 6 luvun 5 pykälän 2 kohdassa tarkoitettujen koventamisperusteiden tutkimisen sijasta soveltamaan tutkinnassa yhä enemmän rikoslain 17 luvun 1a pykälää. Torjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi torjuntaoperaatioissa näyttö pyritään hankkimaan sekä ryhmän rikollisesta toiminnasta että osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Poliisihallitus perusti vuonna 2014 pääkaupunkiseudun poliisitoiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi useita tehtäväkohtaisia työryhmiä, joista huumerikostorjunnan ja talousrikostorjunnan kehittämistyöryhmien puheenjohtajuus on Keskusrikospoliisilla. Huumerikostutkinnan kehittämistyöryhmän toiminta on merkittävästi edistänyt huumausainerikollisuuden paljastamisen suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan on selkeästi lisännyt torjuntatyön vaikuttavuutta pääkaupunkisella. Viranomaisten tiedossa olevista järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenistä oli vuonna 2015 noin puolet esitutkinnan kohteena. Tähän sisältyvät myös liikennerikokset. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 9

Muun vakavan rikollisuuden torjunta Keskusrikospoliisi pyrkii vahvistamaan kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen tutkimalla yhteiskunnallisesti vahingollisimpia rikoksia, joina voidaan pitää henkirikoksia sekä rikollisuutta, jolla vaikutetaan järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin taikka sen keskeisten mekanismien toimivuuteen ja luotettavuuteen. Keskusrikospoliisi tutki vuonna 2015 useita kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä lahjus-, rahanpesu- ja tietoverkkorikoksia sekä vakavia yksilörikoksia. Lisäksi virasto muun muassa aloitti yhdessä Itä-Uudenmaan poliisin kanssa yhteisen tutkintaprojektin, jonka tarkoituksena oli katkaista niin sanottuun pyramidipeliin liittyvän juttukokonaisuuden leviäminen hallitsemattomaksi ja näin estää mittavien rikosvahinkojen syntyminen jo ennalta. Edellä kuvatun kaltaisten rikosten tutkinnasta julkisuuteen annetuilla tiedoilla vahvistettiin kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen, aikaansaatiin ennalta estävää vaikutusta sekä lisättiin samalla torjunnan vaikuttavuutta. Syksyn 2015 aikana Keskusrikospoliisi käynnisti yli kymmenen uutta juttukokonaisuutta epäillyistä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista sekä muista konfliktialueilla tapahtuneiksi epäillyistä vakavista rikoksista. Julkisuuteen tulleet uuteen ilmiöön liittyvät tapaukset saivat laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Poliisihallituksen pääkaupunkiseudun poliisitoiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi perustaman Talousrikostutkinnan kehittämistyöryhmän esityksen pohjalta pääkaupunkiseudulla alettiin toteuttaa niin sanottua jaetun tutkinnan mallia. Siinä erikseen valittujen juttukokonaisuuksien tutkinnassa kaksi tai useampia yksikköjä suorittavat yhteisiä tutkintatoimenpiteitä siten, että yleisjohtajuus on erikseen määritellyllä yksiköllä ja kokonaisuuksien eri osien tutkintaa johdetaan koordinoidusti pääkaupunkiseudun eri poliisiyksiköissä. Toimintamallin käyttöönotolla on kyetty lisäämään talousrikostorjunnan vaikuttavuutta. Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut Keskusrikospoliisin keskeisenä tehtävänä on tuottaa ja kehittää asiantuntijapalveluita lainvalvontaviranomaisille. Rikostiedustelullisten, poliisin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien sekä rikosteknisten asiantuntijapalveluiden valtakunnallinen keskittäminen ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistivat kustannustehokkuuden sekä riittävän erikoistumisen palvelutuotannossa. Keskusrikospoliisin vuonna 2015 tuottamat rikostorjunnan valtakunnalliset asiantuntijapalvelut kyettiin tuottamaan joitain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kysyntää vastaavasti ja niiden avulla voitiin tehostaa merkittävästi rikostorjuntaa. Palveluilla oli monissa tapauksissa ratkaiseva merkitys vakavien rikosten ennalta estämiseksi, tutkinnan suuntaamiseen, näytön saamiseen, rikosten sarjoittamiseen sekä rikosten selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä kautta selkeästi myös koko poliisin ja myös muiden esitutkintaviranomaisten toiminnan vaikuttavuuteen. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 10

Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen Rikostorjunnan ja rikostorjuntamenetelmien kehittäminen on Keskusrikospoliisin lakisääteinen tehtävä. Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on toimintaympäristön ja turvallisuusriskien muutokseen sekä tulevaisuuden uhkakuvaan perustuva poliisin suorituskyvyn materiaalinen, menetelmällinen ja tiedollinen kehittäminen. Kehittämistoimintaa toteutetaan Keskusrikospoliisin strategian mukaisesti ja operatiivisen toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Päämääränä on ottaa käyttöön parhaimmat mahdolliset käytännöt sekä varmistaa toiminnan mahdollisimman hyvä kustannustehokkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Keskusrikospoliisissa oli vuonna 2015 käynnissä tai käynnistettiin useita erillisrahoitteisia kehittämishankkeita ja -projekteja. Tämän lisäksi kehittämistä tapahtui jatkuvana toiminnan parantamisena operatiivisen toiminnan ohessa. Kehittämistoiminnan painopisteet olivat vuonna 2015 hankekoordinaation kehittämisessä, organisaation innovaatiotoiminnan edistämisessä sekä ulkopuolisen rahoituksen käytön mahdollisuuksien tarkastelussa. Kehittämishankkeet ja niiden rahoitus määritetään vuosittain Poliisihallituksen ja Keskusrikospoliisin välisessä tulossopimuksessa. Vuonna 2015 Keskusrikospoliisissa otettiin käyttöön poliisin hankesalkkusovellus, joka mahdollistaa hankkeiden ja projektien aikaisempaa paremmat hallinnointi-, seuranta- ja raportointimenettelyt ja joka edesauttaa kehittämistoiminnan tuloksellisuuden seurantaa poliisissa. Useat Keskusrikospoliisin kehittämishankkeet ja -projektit ovat kestoltaan monivuotisia ja sisältävät useita erilaisia kehittämiskokonaisuuksia. Hankkeiden ja projektien tulostavoitteiden saavuttamista ja käytettyjä resursseja seurataan koko hankkeen ajan sekä strategian että tulostavoitteiden näkökulmasta. Kehittämisen vaikuttavuutta organisaatiossa voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun uusi toiminta vakiintuu osaksi operatiivista toimintaa. Hankkeen tai projektin toteutunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä poliisin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 11

3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Keskusrikospoliisilla ei ollut valvontaan ja hälytystoimintaan liittyviä tulostavoitteita vuonna 2015. 3.2 Rikostorjunta Kohdassa käsitellään vain Keskusrikospoliisin operatiivista toimintaa. Rikostorjunnan asiantuntijapalveluita tarkastellaan jäljempänä kohdassa 3.4.1. Tulostavoitteet 2015 Poliisin yhteiset tavoitteet Varmistetaan toimenpiteet, joilla kyetään säilyttämään vuoden 2014 toiminnan tason rikostorjunnan painopistealueilla. Poliisi panostaa strategisen analyysiosaamisen ja siihen liittyvien työvälineiden kehittämiseen. Edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden paljastamista tehostetaan viranomaisyhteistyössä. Tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin tutkintaa ja kitketään harmaan talouden rikollisuutta monipuolisella keinovalikoimalla. Torjutaan tietoverkkorikollisuutta ja kehitetään tietoverkkorikostorjunnan osaamista kyberstrategian linjausten mukaisesti. Varmistetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan kohdennettujen resurssien täysimääräinen käyttö. Avoinna olevien talousrikosten määrät vähenevät merkittävästi ja takaisin saadun rikoshyödyn määrä säilyy hyvällä tasolla. Jatketaan pääkaupunkiseudun poliisitoiminnan kehittämistä. Toteutetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa ja sen pohjalta luotuja poliisin toimintalinjauksia. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Koordinoidaan vakavimman rikollisuuden torjuntaa ja ollaan vahvassa roolissa paljastettaessa, laajaa keinovalikoimaa käyttäen, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden rakenteita ja johtoa. Kansainvälisiä tutkinta- ja tiedusteluryhmiä (JIT ja JAT) hyödyntäen torjutaan Suomeen suuntautuvaa rikollisuutta siten, että rikos ennalta estetään ja rikosvastuu toteutetaan lähtömaassa. Tuetaan tutkintavastuussa olevia paikallispoliisiyksiköitä muun muassa henkirikosjuttujen ja laajojen tietotekniikkarikosjuttujen tutkinnan alkutoimissa. Rikostorjuntayhteistyön tehostamiseksi koordinoidaan huumausainerikostorjuntaa ja talousrikostorjuntayhteistyötä (HEV-alue). Huomioidaan rikostorjunnan osalta vahvistetut PTR-painopistealueet sekä muut vastaavat ylemmän tason painotukset ja prioriteetit toiminnan suunnittelussa ja juttuvalinnoissa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 12

Luodaan rikoslaji- ja keinovalikoimaneutraali prosessi rikoshyödyn jäljittämiseen ja laajennetun rikoshyödyn takaisinsaantiin sekä tehostetaan rikoshyödyn jäljittämiseen liittyvää yhteistyötä. Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut Toiminnan seuraamisessa on tilastoinnin lähteenä käytetty pääosin poliisin tulostietojärjestelmää (PolStat), mutta myös yksiköiden omaa seurantaa sekä viraston käytössä olevia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. * Poliisin uuden työajan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän käyttöönotosta johtuen vuoden 2015 työaikatiedot eivät ole toistaiseksi raportoitavissa. Tämän vuoksi aktiivista työaikaa (perustuu henkilöstön työajanerittelyyn) koskevia tunnuslukuja ei voida sisällyttää seuraavassa oleviin taulukoihin. Henkilötyövuosimäärien 2015 voidaan arvioida vastaavan vuoden 2014 tasoa. Toimintokoodistoon liittyvistä kirjausmuutoksista ja työajanseurannan haasteista johtuen myöskään tutkinnan kustannuksia ei ole toistaiseksi mahdollista laskea vuodelta 2015. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 57 504 58 516 61 328 55 367 Henkilötyövuodet, aktiivinen työaika 602 605 615 Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 70 555 71 241 77 464 71 810 Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset) 91 630 104 368 95 000 104 526 Yksikön omat taloudellisuusmittarit Tutkinnan kustannukset / päätetty rikos 45 822 49 367 450 000 Tutkinnan kustannukset / tutkinnan htv 134 181 136 568 135 000 RIHY / tutkinnan htv rikoshyödyn kokonaismäärä huumerikostutkinnassa talousrikostutkinnassa 41 169 231 104 164 72 821 10 008 184 889 80 000 10 000 180 000 Rikostutkintaan käytetyn työajan osuus viraston kokonaistyöajasta 44 42,5 43 JR-rikollisuuden torjuntaan käytetyt htv Talousrikostorjuntaan käytetyt htv 173 43 167 49 170 52 Kohdetorjunnan työajan osuus jrtorjunnan työajasta - 27 30 TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/henkilötyövuodet) 1,28 1,15 1,3 Yksikön omat tuottavuusmittarit Päätetyt rikokset / tutkinnan htv 2,93 2,77 3 Päätetyt talousrikosjutut / talousrikos tutkinnan htv 1,4 0,48 2 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään 79,1 88,8 99 100 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk 280 318 300 477 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 13

Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 90,5 61,2 97 100 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset Päätettyjen talousrikosten tutkintaaika, keskiarvo, vrk, enintään 405 497 365 914 Rasistiset ja muut viharikokset, kpl - - - - Yksikön omat palvelukyky ja laatumittarit PTR-keskuksen tunnistamat JRryhmiin kuuluvien tai voimatoimijoiden tekemät rikoskokonaisuudet lkm Joista vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyyn valitut lkm 5 3 12 3 Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU-ryhmät ja muut ryhmät) 80 90 80 90 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä 1 000 1 000 1 000 1 000 Esitutkinnan kohteena olevien JRjäsenten lkm / tiedossa olevat ryhmien jäsenet (%) 30 44 40 50 Jr-torjunnan operaatiot - yhteensä - jotka koskevat jäseniä/vaikuttajia - jotka toteutetaan kohdetorjuntaoperaatioina Kansainvälisten yhteisten tutkintaryhmien ja operaatioiden lukumäärä JIT, toteutunut /ehdotetut, kpl Muut kv-operaatiot Kohdetorjuntaoperaatiot, joissa yleisjohtajuus on KRP:n vastuulla - 4 10 6 Henkirikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia - 3 5 Laajat tietotekniikkarikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia - 3 5 5 SUORITTEET (koskee vain poliisitointa, PolStat: tutkiva yksikkö = poliisi) Kaikki selvitetyt rikokset, määrä 852 711 750 688 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 833 697 745 687 Päätettyjen talousrikosten määrä 156 47 150 181 Avoinna olevien talousrikosten määrä 153 240 150 189 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 116 151 150 149 100 80 8 31 8 3 4 25 40 100 15 33 15 3 6 30 100 100 20 40 20 12 4 25 16 82 6 25 6 6 3 21 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 14

Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 14,9 17,9 18 8,97 Haltuun saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa (netto), milj. euroa 0,076 0,68 1 0,207 Haltuun saatu rikoshyöty muu rikos (netto), milj. euroa 0,36 0,1 1 0,1 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset Jr-luokitellut jutut 188 128 200 126 Yksikön omat suoritemittarit Jr-kriteetin käyttäminen koventamisperusteena esitutkintapöytäkirjassa, kpl 4 1 10 0 15 2 15 8 15 10 25 11 Operatiivisen toiminnan onnistumisia ja kehittämiskohteita Operatiivisen toiminnan onnistumisia 2015 kuvaavat muun muassa seuraavat tulosmittaritiedot: Rikoslakirikosten selvitystaso 100 % (tavoite 99 %); Omaisuusrikosten selvitystaso 100 % (tavoite 97 %); Kirjatut henkirikokset 25 kpl (tavoite 15 kpl); Kirjatut pahoinpitelyrikokset 11 kpl (tavoite 10 kpl); Kirjatut törkeät huumausainerikokset 149 kpl (tavoite 150 kpl); Päätetyt talousrikosjutut 181 kpl (tavoite 150 kpl); Uudet järjestäytyneeseen rikollisuuteen kohdistuvat operaatiot 25 kpl, jotka juttujen haastavuudesta johtuen sisältävät useassa tapauksessa monia laajoja alaoperaatioita, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen (tavoite 40 kpl); Tuettu henkirikosjuttujen alkutoimissa paikallispoliisia 7 kpl (tavoite 5 kpl); Tuettu it-rikosten alkutoimissa paikallispoliisia 5 kpl (tavoite 5 kpl). Operatiivisen toiminnan kehittämiskohteita 2015 kuvaavat muun muassa seuraavat tulosmittaritiedot: Henkirikosten selvitystaso 16 % (tavoite 100 %); Rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika 477 vrk (tavoite 399 vrk); Talousrikosjuttujen keskimääräinen tutkinta-aika 914 vrk (tavoite 365 vrk); Avoimet talousrikosjutut 189 kpl (tavoite 150 kpl); KRP:lle valitut vakavan rikollisuuden torjuntakohteet 6 kpl (tavoite 12 kpl); KRP:n jr-luokittelemat jutut 126 kpl (tavoite 200 kpl); Takaisin saatu rikoshyöty yhteensä 9,28 M (tavoite 20 M ); Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa 8,97 M (tavoite 18 M ); Takaisin saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa 207.942 (tavoite 1 M ). Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 15

Operatiivisen toiminnan tunnuslukuja vuosilta 2010 2015 Kaikki rikokset 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tietoon tulleet rikoslakirikokset 750 751 749 973 785 686 Selvitetyt rikokset 1 466 881 833 770 697 687 Selvitys-% 186,5 117,3 111 79,1 88,8 100 Tutkinta-aika ka. vrk päätetyt 295 469 310 280 318 477 Tutkintaan käytetty työaika (htv) 261 259 254 265 257 Selvitetyt rikokset/htv 5,6 3,4 3,35 2,9 2,71 Tutkinnan kustannukset, M 33,3 33,5 34,5 35,6 35,1 Tutkinnan kustannukset /selvitetty rikos 22 714 38 025 40 530 46 179 49 367 Huumausainerikokset Tietoon tulleet rikokset, joista 171 186 149 221 198 180 * törkeitä rikoksia 127 147 116 184 151 149 Selvitetyt rikokset, joista 115 199 179 198 154 128 * törkeitä rikoksia 68 155 116 149 116 104 Rikosten selvitysaste, joista 67,3 107 116 89,6 77,8 71,1 * törkeitä rikoksia 53,5 105,4 100 81 76,8 69,8 Huumerikosten tutkinta-aika ka. vrk, joista 214 273 218 229 192 214 * törkeiden rikosten tutkinta-aika 268 287 269 252 221 201 Huumerikostorjunnan kustannukset, M 6,290 5,653 6,328 6,076 7,211 8,232 /selvitetty rikos 54 695 38 455 35 351 30 686 46 824 64 312 Yksilöön kohdistuneet törkeät rikokset Tietoon tulleet rikokset, 19 15 11 20 10 32 joista * tappo 0 3 2 0 1 3 * tapon yritys 3 2 0 0 0 2 * murha 9 3 4 4 4 6 * murhan yritys 1 3 1 11 0 2 Selvitetyt rikokset 35 10 10 16 10 2 Selvitys-% 184,2 66,7 90,9 80 100 37,5 Tutkinta-aika ka. vrk 228 330 145 96 127 117 Omaisuusrikokset Tietoon tulleet rikokset 362 418 424 322 305 309 Selvitetyt rikokset 535 794 497 405 276 450 Selvitys-% 153,1 190 117,2 125 90,5 145 Tutkinta-aika ka. vrk 496 376 612 430 356 590 Tutkintaan käytetty työaika (htv) 8 12 13 14 11 Selvitetyt rikokset/htv 66,8 66,1 38,2 28,9 25 Omaisuusrikostorjunnan kustannukset,m 0,660 1,240 1,269 1,380 1,149 0,790 /Selvitetty rikos 1 233 1 561 2 553 3 407 4 163 1 755 Talousrikokset Tietoon tulleet talousrikosjutut 179 154 157 137 107 107 Talousrikosjuttujen tutkinta-aika ka. vrk 542 554 357 385 405 914 Tutkintaan käytetty työaika (htv) 110 111 114 95 93 Avoimet talousrikosjutut vuoden lopussa 251 215 151 153 150 176 Talousrikostorjunnan kustannukset, M 9,936 10,905 11,394 11,354 11,467 14,649 Rikoshyöty, M Rikosvahingot ilmoitetuissa jutuissa 13,5 38,4 91,0 39,57 9,06 11,5 Rikosvahingot avoimissa jutuissa 56,1 104,4 180,66 207,81 204,94 225,37 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 16

Takaisin saatu rikoshyöty yhteensä, josta 13,9 7,2 11,59 16,3 10,91 9,28 * takaisin saatu rikoshyöty, netto 13,0 7,1 11,55 14,38 6,39 9,22 * ulosottomiehelle osoitetut varat 0,93 0,18 0,04 1,93 4,52 0,06 Tak.saatu rikoshyöty % ed. v. vahingoista 102,9 54,0 12,74 17,9 5,25 6,5 Yhteenveto ja päätelmät Huolimatta siitä, että tunnuslukujen perusteella Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2015 yhteensä 25 uutta järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota, vastaa operaatioiden määrä tosiasiallisesti tavoitetta 40 operaatiota, koska juttujen tutkinta pilkottiin monissa tapauksissa useisiin laajoihin alaoperaatioihin, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen. Suurin osa tapauksista hoidetaan yhteistyössä paikallispoliisiyksiköiden kanssa, joille myös tulokset pääsääntöisesti kirjautuvat. Esimerkkinä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan onnistumisista voidaan todeta operaatio, jonka yhteydessä takavarikoitiin yhteensä 54 kg poikkeuksellisen vahvaa amfetamiinia. Toiseen tapaukseen liittyen helmikuussa 2015 annettiin Helsingin käräjäoikeuden tuomio, jossa rikollisryhmän jäseniä tuomittiin rikoslain 17 luvun 1a pykälässä tarkoitetusta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Tätä niin sanottua jengipykälää sovellettiin tällöin tiettävästi vasta toista kertaa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Keskusrikospoliisi vastasi vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyn johtamisesta ja prosessissa valittiin yhteensä 10 uutta torjuntakohdetta, joista kuuden osalta tutkintavastuu on Keskusrikospoliisilla ja neljässä tapauksessa paikallispoliisilla. Tehtävämääräyksensä mukaisesti virasto vastaa paikallispoliisille valittujen kohdetorjuntaoperaatioiden koordinoinnista. Keskusrikospoliisi koordinoi Poliisihallituksen vuonna 2014 perustamien kehittämistyöryhmien puitteissa huumausainerikostutkintaa ja talousrikostorjuntayhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Työskentely ja tietojenvaihto pääkaupunkiseudun paikallispoliisiyksiköiden ja Keskusrikospoliisin välillä on selkeästi lisännyt toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Myös yhteistyö Tullin kanssa on tiivistynyt huumausainerikostorjunnassa. Keskusrikospoliisi tuki yhteensä seitsemässä tapauksessa tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisia henkirikosten tutkinnan alkutoimissa. Niistä neljässä tapauksessa jutun tutkintavastuu siirtyi jo alkuvaiheessa Keskusrikospoliisin vastuulle ja toteutettiin yhteistyössä paikallispoliisin kanssa. Kehittyneen yhteistyön ja toimintamallin johdosta Keskusrikospoliisi on aina henkirikoksen ilmi tultua yhteydessä aluevastuuperiaatteen mukaiseen paikallispoliisiyksikköön ja tarvittaessa nimeää jutulle heti alkuvaiheessa omia tutkijoitaan. Keskusrikospoliisin rikostorjunnan tilannekeskus tarjosi oma-aloitteisesti erilaista tukeaan paikallispoliisille vakavien tapausten kuten väkivalta- ja uhkatilanteiden alkutoimissa. Tilannekeskuksen palvelua poliisiyksiköille parannettiin muun muassa laajentamalla aikavasteita erityisesti internet-tiedustelun ja tilannepäivystyksen osalta ja varmistamalla eri palvelut yhden yhteydenoton periaatteen mukaisesti. Keskusrikospoliisin vastuulle otettiin kauden aikana yhteensä 25 uutta henkirikosjuttua. Lisäksi henkirikostutkintaan keskittyvällä yksiköllä oli tutkinnassa useita muita vakavia väkivaltarikoksia, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä kiristysjuttuja, virkarikoksia, Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 17

kuolemansyyn selvittämisiä ulkomailla, kansainvälisiä oikeusapuja sekä luovutustutkintoja. Maahantulotilanteeseen liittyen Keskusrikospoliisi kirjasi yli kymmenen uutta juttukokonaisuutta konfliktialueilla tapahtuneiksi epäillyistä vakavista rikoksista, jotka näkyvät selkeänä nousuna henkirikosjuttujen tunnusluvuissa. Talousrikostorjunnassa jatkui tiivis kansainvälinen yhteistyö, joka koski muun muassa kahta huomattavaa rahanpesurikosta, joiden esirikokset ovat tapahtuneet ulkomailla. Rikoshyödyn jäljittämistoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti eteni suunnitellusti ja jatkuu myös vuonna 2016. Talousrikostorjunnan tavoitteet eivät sovittujen mittareiden mukaisesti tarkasteltuna täysin toteutuneet. Keskusrikospoliisi panosti vuonna 2015 onnistuneesti juttuvarannon purkamiseen, erityisesti 24 kuukautta vanhempien avointen talousrikosjuttujen päättämiseen. Tämän johdosta virasto ei vastaavasti saavuttanut sisään otettavien juttujen määrää ja rikoshyötyä koskevia tavoitteitaan. Pidempikestoisten juttujen päättämisen johdosta myöskään päätettyjen juttujen keskimääräinen tutkinta-aika ei ollut tavoitteen mukainen. Keskusrikospoliisin tutkintavastuulla oli useita vakavia kansainvälisiä tietoverkkorikosjuttuja, jotka koskivat muun muassa laajoja verkkohyökkäyksiä ja massiivisia haittaohjelmalevityksiä. Tutkinnan yhteydessä selvisi lisäksi lukuisa määrä muita aiemmin pimeiksi jääneitä verkkohyökkäyksiä. Tulossopimuksensa mukaisesti Keskusrikospoliisi tuki, useissa tapauksissa ja eri muodoin, tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisiyksikköä vakavien tietotekniikkarikosten tutkinnan alkutoimissa. Strategiansa toimeenpanoon liittyen Keskusrikospoliisi otti vuoden 2015 alusta lukien käyttöön uuden säännönmukaisen menettelyn, jonka tavoitteena on varmistaa viraston resurssien ja torjuntakeinovalikoiman tarkoituksenmukainen käyttö operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi menettelyllä varmistetaan operatiivisen toiminnan suuntaaminen strategian mukaisesti, resurssien tehokas yhteiskäyttö sekä viraston toimintoihin sisältyvien torjuntakeinojen monipuolinen hyödyntäminen. Menettely on käynnistynyt hyvin ja toimii tavoitteiden mukaisesti. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön entistä päällikköä koskevaan virkarikostutkintaan ja siihen liittyviin muihin esitutkintoihin oli sidottuna tarkastelukauden ajan noin kahdeksan henkilötyövuoden panos. Katsaus operatiiviseen toimintavuoteen 2015 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Järjestäytyneistä rikollisryhmistä näkyvimpiä ovat tunnukselliset rikollisjengit, joiden osastoiksi laskettavia muodostelmia toimii Suomessa runsaat 76. Jengitunnusten kantaminen merkitsee ehdotonta lojaalisuutta jengille ja valmiutta palvella jengiä hengenvaarallisten sanktioiden uhalla. Jengiytymisen myötä uhkailu, kiristys ja väkivalta yleistyvät. Muun rikollisen toimintansa ohella jengit toimivat rikollismaailman kurinpitäjinä. Suomen järjestäytyneessä rikollisuudessa vaikuttaa jengien lisäksi rikollisjohtajia, alamaailman rahoittajia sekä ammatti- ja taparikollisia, jotka muodostavat ryhmiä ja verkostoja. He toimivat myös itsenäisesti, hyödyntäen niin toisiaan kuin asiantuntijoitakin, ja kilpailevat usein projektimaisesti. Vaikutusvaltaisimmilla rikollisilla ja rikollisrahoittajilla on ratkaisevaa sananvaltaa siihen, miten rikollisryhmät toimivat. Rikollismuodostelmissa toimivat ulkomaalaisjäse- Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 18

net avaavat toiminnallisia kontakteja ulkomaisiin rikollisryhmiin. Europolin mukaan EUalueella on yhä enemmän monikansallisia rikollisryhmiä. Yritystoiminnalla on järjestäytyneessä rikollisuudessa tärkeä rooli; laillinen ja laiton talous sekoittuvat toisiinsa. Europolin tulevaisuusraportin mukaan yritystoiminnassa toteutettava järjestäytynyt rikollisuus on jäänyt lainvalvonnassa toisarvoiseen asemaan, vaikka se on vähintään yhtä merkittävää kuin muu järjestäytynyt rikollisuus. Yritysvarallisuus on käytännössä harvoin lainvalvontatoimien kohteena. Keväällä 2015 julkaistussa EU-hankkeena toteutetussa Organised Crime Portfolio -tutkimuksessa todettiin, että rikollisten hallitsemaan yritysvarallisuuteen kohdistuvien rikostorjuntatoimien vähäisyys on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään varallisuuden ja yritystoiminnan merkityksestä rikollisuuden käyttövoimana. Rikolliset organisoivat toimintansa projektimaisesti ja monialaisesti, eikä välikäsien kiinni jäämisestä juurikaan koidu rikollista toimintaa vahingoittavia tappioita. Rikostorjunnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista päästä käsiksi myös ulkomailta toimiviin organisaatioihin ja näiden hankkimaan rikoshyötyyn. Tämä edellyttää saumatonta ja monialaista viranomaisyhteistyötä rikostorjunnassa ja kansainvälisten rikostorjuntainstrumenttien tehokasta hyödyntämistä sekä kehittämistä. Esimerkki Keskusrikospoliisi sai vuonna 2015 oman tiedonhankintansa kautta lähtötiedot huumeiden maahantuontiorganisaation paljastamiseksi. Suomen ja Saksan viranomaiset tutkivat moottoripyöräkerho Bandidoksen puitteissa tehtyä huumausaineiden maahantuontia Saksasta Suomeen. Epäiltiin, että Bandidos MC Steinfurt on välittänyt Alankomaissa valmistettua amfetamiiniöljyä Bandidos MC Nokian osastolle, joka epäilyjen mukaan on edelleen välittänyt ainetta muille Suomen Bandidos-kerhoille. Saksan ja Suomen poliisit tekivät yhteisiskun epäiltyjen kerhojen tiloihin toukokuussa 2015. Saksassa rikoksesta epäiltyjä on 57. Pääepäiltyyn kohdistuu 48 eri syytekohtaa. Keskeiset rikosepäilyt liittyvät huumausaineiden ohella ryöstöihin ja ampuma-aserikoksiin. Saksan poliisi löysi kolme kannabisviljelmää sekä kerhotiloista ja muista epäiltyjen käyttämistä tiloista amfetamiinia, amfetamiiniöljyä, kokaiinia, hasista ja marihuanaa sekä aseita. Suomeen epäillään tuodun vuosina 2012 14 seitsemällä kerralla amfetamiiniöljyä. Amfetamiini valmistetaan ensin nestemäiseksi öljyksi, minkä jälkeen se saostetaan jauhemaiseksi amfetamiiniksi ja jatketaan sopivaan käyttövahvuuteen. Yhdestä amfetamiiniöljylitrasta saadaan reilu viisi kiloa käyttövahvuista (25 %) amfetamiinia. Suomessa poliisi epäilee jutussa seitsemää henkilöä törkeistä huumausainerikoksista. Heistä kuusi kuuluu Bandidos MC:hen. Maahantuoduissa seitsemässä erässä oli amfetamiiniöljyä yhteensä noin 20 litraa, mikä tarkoittaa yli sataa kiloa valmista jauhemaista amfetamiinia. Määrästä saa noin puoli miljoonaa käyttöannosta ja sen katukauppa-arvo on yli kolme miljoonaa euroa. Nokian Bandidosin kerhotilalta takavarikoitiin kotietsinnässä vähäinen määrä amfetamiiniöljyä. Jutun tutkinnassa huomattiin kytkös Sisä-Suomen poliisilaitoksen aiempaan juttuun, jossa oli takavarikoitu puoli kiloa valmista jauhemaista amfetamiinia. Tämä amfetamiini oli saostettu juuri Saksasta tuodusta Nokian Bandidosin amfetamiiniöljystä. Jutun yhteydessä tutkitaan myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista. Siitä epäiltynä on 15 henkilöä, joista 13 kuuluu BMC Nokian organisaatioon. Nokian kerhotila on asetettu vakuustakavarikkoon. Virolaisrikollisten rooli rajat ylittävässä huumausainerikollisuudessa pysyy Suomen kannalta merkittävänä, mutta muutkin kansallisuudet vahvistavat asemiaan. Myös suomalaisrikolliset itse ovat kansainvälisessä huumekaupassa yhä aktiivisempia. Rikollisilla moottoripyöräjengeillä on merkittävä asema laittomien aineiden välittäjinä ja jakelijoina suurimittaisen tuonnin keskuksista Länsi-Euroopasta ja Baltiasta Suomen markkinoille. Myös ulkomaalaisten rikollisten merkitys huumausainekaupassa on kasvussa. Muun muassa liettualaisrikolliset toimivat Itämeren alueen huumausainekaupassa ja valmistuksessa, erityisesti synteettisten huumausaineiden ja lähtöaineiden kaupassa hyvin aktiivisesti. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 19

Esimerkki Keskusrikospoliisi paljasti huumausaineiden maahantuontia harjoittaneen ryhmän, joka toi amfetamiinia ja hasista Alankomaista Tampereen seudulle. Poliisi pääsi oman tiedonhankinnan kautta ryhmän jäljille ja seurasi sen toimintaa. Ryhmältä takavarikoitiin Nokialla 11.5.2015 yhteensä 54 kg poikkeuksellisen vahvaa amfetamiinia. Määrä vastaa noin 110 kg normaalia amfetamiinia, ja määrästä saa noin 540 000 käyttöannosta. Erän katukauppa-arvo on Pirkanmaalla vajaa kolme miljoonaa euroa. Lisäksi ryhmän epäillään tuoneen pienemmän määrän hasista. Jutun poikkeuksellisena piirteenä on huomattavan amfetamiinilastin maahantuonti suoraan Pirkanmaalle. Tutkinnassa saatiin selville koko maahantuontiorganisaatio Alankomaista Suomeen. Aineita ei päätynyt Suomessa katukauppaan. Rikoksista epäillään 13 henkilöä, joista yhdeksän on vangittuna. Epäiltyjen joukossa ei ole Suomen kansalaisia, mutta huumeiden vastaanottoa hoitaneet asuvat Suomessa. Ryhmän pääosa koostuu marokkolaisista, mutta mukana on myös alankomaalaisia, algerialaisia, venäläisiä ja latvialaisia. Rikosnimikkeenä jutussa on kaikkien epäiltyjen osalta törkeä huumausainerikos. Juttua on tutkinut Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikkö Tampereella. Tutkinnassa on tehty yhteistyötä Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Väärennös ja petosrikollisuuden osalta Keskusrikospoliisi onnistui paljastamaan Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren taideväärennöskokonaisuuden. Keskusrikospoliisi on tutkinut huomattavan laajaa taiderikoskokonaisuutta, jonka yhteydessä epäillään myydyn huomattava määrä väärennettyjä maalauksia arvotaiteena. Eri asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa viidesosa Suomen markkinoilla olevasta vanhasta taiteesta on väärennettyä. Ammattirikolliset ovat tulleet mukaan Suomen taidemarkkinoille. Esitutkinnan perusteella voidaan todeta, että väärennetyn taiteen reitit ovat muuttuneet kansainvälisemmiksi. Suomeen tulee Ruotsin kautta eurooppalaista taidetta ja Venäjältä venäläistä taidetta. Väärennettyä arvotaidetta tarjotaan myös huutokauppoihin. Esimerkki Esitutkinta tämä kokonaisuuden osalta käynnistettiin tammikuussa 2013 ja 2015 syyteharkintaan siirrettiin 49 esitutkintapöytäkirjaa, sivumäärältään yhteensä noin 15.000, joissa käsitellään lähes 150 epäiltyä rikosta. Pääosaa epäillyistä rikoksista tutkittiin törkeinä petoksina tai avunantoina törkeisiin petoksiin. Muita tutkittavia rikosnimikkeitä olivat muun muassa törkeä väärennys, väärennys, törkeä kavallus, törkeä rahanpesu sekä törkeä kirjanpitorikos. Asianomistajina on useita yksityishenkilöitä ja yhteisöjä. Epäiltyjä rikoksia oli toteutettu eri tekotavoin. Tutkinnan keskiössä olivat väärennetyt taideteokset ja niiden osalta tapahtuneet kaupat. Väärennöksinä epäillään myydyn sekä kotimaista, että ulkomaista arvotaidetta. Venäläisten taiteilijoiden nimiin tehtyjen teosten määrä on huomattava. Tutkinnassa on ilmennyt, että väärennökseksi epäiltyjä töitä on Suomen lisäksi myyty ainakin Ruotsissa ja ilmeisesti myös Ranskassa. Rikosvahinkojen kokonaismäärä on esitutkinnan mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Epäiltyjä väärennyksiä tehtiin monien tunnettujen taiteilijoiden teoksista. Legerin teoksien ohella tutkinnan kohteena olivat muassa Henri Matissen ja Rene Magritten nimiin signeeratut maalaukset. Lisäksi kohteena oli venäläisten mestarien kuten Repinin, Shishkinin ja Kandinskyn nimiin signeerattuja teoksia sekä suomalaisista taiteilijoista muun muassa Ellen Thesleffin, Reidar Särestöniemen ja Helen Schjerfbeckin nimiin signeerattuja teoksia. Teoksia epäillään myydyn edelleen tekaistujen omistushistorioiden avulla muun muassa vahvistamalla teosten omistushistoriaa osin väärennetyn asiakirja-aineiston ja manipuloitujen valokuvien avulla. Teoksia epäillään päätyneen myös tunnettuihin huutokauppoihin Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi teosten myynnissä on käytetty hyväksi erilaisia asiantuntijalausuntoja. Lausuntoja on kirjoitettu ostajan harhauttamiseksi. Nykypäivän järjestäytynyt rikollisuus on merkittävältä osin verkostomaista toimintaa, joka perustuu internetissä toimivaan "rikolliseen palveluteollisuuteen", laittomien tuotteiden ja palvelujen tehokkaaseen maailmanlaajuiseen vaihdantaan, arvioimiseen ja kehittämiseen. Europolin mukaan noin kolmannes laittoman maahantulon järjestäjäryhmistä toimii useilla rikollisuuden sektoreilla, etenkin asiakirjaväärentämisen, lisäarvonveropetosten, huumausaineiden salakuljetuksen, aseiden salakuljetuksen, rahanpesun ja ihmiskaupan aloilla. Järjestäjäryhmissä toimii yleensä samojen kansallisuuksien edustajia kuin laittomasti EU-maihin järjestettävät maahantulijatkin ovat. Mukana on myös EU-maiden kansalaisia etenkin Itä- ja Keski-Euroopan maista. Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 20