LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON TYÖKOKOUS

MUISTIO 28.4.2014 LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON TYÖKOKOUS AIKA: 28.4.2014 klo 13-15.30 PAIKKA: Keski-Suomen keskussairaala, Keskussairaalantie 19, koulutustilat 0-kerros, luentosali 2 PAIKALLA: Frantti-Malinen Ulla Anneli Kuusinen, pj Tytti Solankallio-Vahteri Leila Jylhä Mika Lappalainen Päivi Mustonen Maarit Jomppanen koollekutsuja, hankejohtaja, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hanke, Ksshp asiantuntijalääkäri, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp hyvinvointikoordinaattori ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Jyväskylän kaupunki vanhuspalvelujen johtaja, Laukaan kunta vastaava työntekijä, Äänekosken perheneuvola, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Äänekoski sosiaalityöntekijä, Hankasalmen kunta Vt. vastaava sosiaalityöntekijä Viitasaari ja Pihtipudas, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori Aino Hilliaho lapsiperhetyön sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Petäjävesi Tuija Hauvala kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile Satu Koljonen Koulunjohtaja, Muurasjärven koulu, Pihtipudas Jouni Levonen Palveluvastaava, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Mielenterveys- ja terapiapalvelut Paula Mäkiharju-Brander ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki Seija Vuorinen sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Perusturvaliikelaitos Saarikka Heli Sipilä vs.sosiaaliohjaaja, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Multian kunta Marja Suni varhaiskasvatusjohtaja, Viitasaari Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut, Jyväskylän kaupunki Pirjo Nieminen johtava sosiaalityöntekijä, Laukaan kunta Merja Sivanne osastonhoitaja, Seututerveyskeskus Joutsa, Luhanka, Toivakka Pihlajasaari Merja hankekoordinaattori, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke, Ksshp Susanna Mutanen projektityöntekijä, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp

ASIAKIRJAN NIMI 2/13 1. Hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen toivotti osallistujat tervetulleeksi ja aluksi käytiin läpi lyhyt esittelykierros. Anneli Kuusinen oli pyydetty toimimaan tilaisuudessa puheenjohtajana. 2. Kooste kuntakierroksesta, hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa on tehty syksyn ja kevään aikana kartoitus Keski-Suomen kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluista ja tarpeista kehittää niitä. Tarkoitus oli kartoittaa toimintaympäristöä ja tutustua puolin ja toisin. Kuntakäynneillä oli myös hyvätilaisuus tiedottaa meneillään olevasta hankkeesta, kehittämistyöstä eri kunnissa ja koulutuksista. Kuntakartoitus on myös osa hankkeen arviointiprosessia ja alkutilanteen arviointia. Kerätyn tiedon varassa on mahdollista arvioida hankkeen vaikutuksia myöhemmin. Kartoitustyön ja kuntien kanssa yhteisen työkokousprosessin tavoitteena on sopia yhteiset kehittämistavoitteet tuleville vuosille; Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma. Tänä vuonna on tarkoitus järjestää syksyllä vielä toinen työkokous ja tarvittaessa enemmänkin. Suunnitelma on tarkoitus lähettää lopuksi lausuntokierrokselle kuntiin (Kuva 1). Hankejohtaja toivoi, että työskentelyn painopisteenä on toinen toisilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen ja ideoiden esiin tuominen. Kuva 1. Työprosessi 2014 Hankejohtaja esitti lämpimän kiitoksen kaikille kartoitukseen osallistuneille henkilöille. Kartoitettuja kuntia tai seutukuntia oli 13: Toivakka, Joutsa, Muurame, Laukaa, Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä ja Kuhmoinen, Äänekoski, Konnevesi, Multia, Luhanka, Petäjävesi ja Viitasaari. Tarkoitus oli tavoittaa ne kunnat, joiden kanssa ei oltu tehty varsinaista kuntainterventiota. Tästä syystä Wiitaunionin ja Saarikan seudut sekä Keuruun kaupunki eivät sisältyneet varsinaiseen kartoitukseen. Uuraisten kuntaan kartoituskäynti ei järjestynyt. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla kuntien johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistui perusturvajohtajia 4, sosiaalijohtajia 3, johtavia sosiaalityöntekijöitä 2, sosiaalipalvelujen vastuualuejohtajia 1, hyvinvointiasiantuntijoita 1, lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattoreita 1. Haastatteluissa oli mukana 1-4 henkilöä. Neljässä kunnassa haastatteluun osallistui yhdessä johtavan viranhaltijan kanssa lastensuojelun, perhetyön ja sosiaalitoimen henkilökuntaa tai

ASIAKIRJAN NIMI 3/13 kuntakoordinaattori. Haastatteluun varattiin tunti aikaa, mutta käytännössä aikaa meni useimmiten noin 1,5 tuntia. Kartoituksen pohjana käytettiin: Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1057615 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI. Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Julkaisuja 2008:9. Helsinki: Yliopistopaino. Http://pre20090115.stm.fi/ka1210341082447/passthru.pdf LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf Taulukossa 1 on esitetty kuntakartoituksen tulosten tiivistelmä ja niistä nousseet kehittämistavoitteet. Toisessa työkokouksessa syksyllä 2014 on tarkoitus käsitellä yhteisiä tavoitteita. Taulukko 1. Kuntakartoituksen tulokset 1. Kunnan perustiedot 2. Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa tulos kehittämistavoite - - Kunnat/seutukunnat, joissa on monialainen työryhmä, jossa päätetään/ suunnitellaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpiteistä ja suunnitelmista kunnissa: Keuruu, Äänekoski, Jämsä ja Kuhmoinen sekä Saarikka. Wiitaunionissa lähisuhdeväkivallan ehkäisy kuuluu hyvinvointityöryhmälle. Aloite seudullisesta työryhmästä on tehty: Joutsa-Luhanka. 1. tavoite: Viiden vuoden kulutta jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski- Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävä on laatia Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältyy kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. (*1) Varsinaista toimenpideohjelmaa ei ole tehty kunnissa. Kyseessä on enemmän käsikirja, joka sisältää toimintaohjeita työntekijöille puuttua ajoissa lähisuhde ja perheväkivaltaan. Kunnan lähisuhde- ja perheväkivallan tavoitteita ei ole määritelty.

ASIAKIRJAN NIMI 4/13 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori on lähes jokaisessa kunnassa. Kartoitushetkellä koordinaattoria ei ollut Keuruulla ja Toivakassa. 2. tavoite: Toteuttamiskelpoiset tavoitteet seuraaville viidelle vuodelle Valmistuva Keuruun suunnitelma voi toimia mallina muille kunnille. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohj elma tai vastaava on tehty 10 kunnassa. Uusi suunnitelma on tekeillä 2014 Keuruulla ja Saarikassa. (Kuva 2.) 4 kuntaa tai aluetta on määritellyt suunnitelmassaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteet lähivuosille. Vain Äänekoski (1/13 kartoitetusta kunnasta) ilmoitti, että STM:n suositus Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtävänkuvamalli (2013) on käsitelty kunnassa ja viety eteenpäin esimiesportaassa. 3. Tiedottaminen Kunnan väkivaltapalveluista tiedotetaan eniten kuntien palvelusivuilla. Erityisryhmille tiedotusta ei ole. kunnan palvelusivuilla 10/13 erillinen 3. tavoite: Sähköisten tiedotuskanavien käyttö, uusien mahdollisuuksien käyttö yhdessä Hyvis.fi-palvelun käyttö yhteinen palvelutiedote kunnille tiedotuskampanja Äänekoski: Apua perheväkivaltaan -opas, joka on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön ja on

ASIAKIRJAN NIMI 5/13 palvelutiedote 2/13 tiedotus kaikille väestönosille 0 ei suomea puhuvat, aistivammaiset 0 kampanjat, kuntaillat 1/13 muuten, miten 0 ei tiedoteta 2/13 eos 1/13 tulostettavissa pdf-muotoisena intra.aanekoski.fi/koti/kaupungin www-sivuilta. Ammattilaisten sivut: http://intra.aanekoski.fi/peva/ THL:n Kasvun kumppanit -sivusto Tietopaketti lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöstä Kasvun kumppanit - verkkopalvelussa: välineitä väkivallan systemaattiseen kartoitukseen ja uhrin turvallisuuden varmistamiseen, ohjeita kunnille palvelujen järjestämiseksi sekä ohjeistukset väkivallan uhrin, lapsen ja tekijän tukemiseen. http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/ehkaiseva/lahisuhde_perhevakivallan_e hkaisytyo 4. Kunnan asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä 5. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitel ma Puutteita tiedotuksessa oli myös kunnan sisäisessä tiedotuksessa, kunnan eri palveluiden välillä sekä eri viranomaisten välillä. Selvityksen perusteella kuntien asukkaita ei oteta mukaan väkivaltaa koskevaan päätöksentekoon ja valmisteluun Keski- Suomen kunnissa. Vain Jyväskylä (1/13) on järjestänyt. asiakasraateja, asukastilaisuuksia ja kyselytutkimuksia väkivalta/turvallisuustee -masta. Kunnista puuttuu yhtenäinen koulutussuunnitelma eri ammattiryhmille, jossa erilliset koulutustarpeet on huomioitu. Kun kysyttiin millaista tukea kunnat tarvitsevat kehittääkseen väkivaltaosaamistaan ja -palvelujaan, toivottiin juuri koulutusta eniten. Kriisipalvelujen esitteet Nettiturvakoti Kunnan tiedotuskanavat Sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa yhteistyössä voidaan järjestää esim kyläiltoja yhdessä muiden viranomaisten kanssa. kokemukset asukastapaamisista? syksyn työkokouksessa käsitellään 4. tavoite: Koulutussuunnitelma kuntiin myös hyvinvointijohtamisen kehittäminen! Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jatkaa täydennyskoulutusta työelämään (verkkokoulutus) Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuottaa Läheisväkivallan verkkokurssia (5 op) 2015 Järjestöjen tuottama koulutus.

ASIAKIRJAN NIMI 6/13 Johtamistason osaamisen lisääminen ei tullut esille kartoituksessa. Koulutuksen ajateltiin suuntautuvan työntekijätasolle. 6. Käytettävissä oleva tieto, johon päätöksenteko perustuu, hyvinvointiosaami nen kunnassa Huomiot: Päätöksenteossa käytetään oman työn kautta tulevaa tietoa. Tieto on hajallaan eri viranomaisilla ja hankalasti saavutettavissa Mobilen ja sosiaalipäivystyksen tilastot, aikuissosiaalityö, lastensuojelun tilastot, kotihälytykset, ensi- ja turvakodin kautta saadaan tilastoja. Media tuottama tieto on helpommin saavutettavissa ja ajankohtaisempaa tietoa kuin kansalliset tietokannat. Mediassa näkyvät mm lastensuojelun selvitys, koulusurmat, perhesurmat sekä nuorten miesten väkivaltateot. Vanhusten, sairaiden ja vammaisten tilanteesta ei juuri tule tietoa. Mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävä päätöksenteko kunnissa perustuu? Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelman/toimintaohjelman tavoitteet? Tavoite 5. Tuotetaan tietoa säännöllisesti päätöksenteon pohjaksi Tavoite 6. Hyvinvointiosaamisen ja - johtamisen kehittäminen kunnissa Monialaisen yhteistyöryhmän/hyvinvointityöryhmän toiminta ja tiedonkeruu omalta alueelta, seuranta ja raportointi. Hanke on teettänyt kuntia varten: Koskenlahti Johanna: Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa. Tilastollinen selvitys 2014. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 133/2014. www.ksshp.fi/julkaisusarja Valtakunnallinen kehittämistyö: Sisäisen turvallisuuden ohjelma Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittarit turvallisuustilanteen seuraamista varten ovat lausuntokierroksella: http://www.intermin.fi/sisainenturvallisuus /paikallinen_turvallisuussuunnittelu/keskus telussa_nyt/1/0/mittarit_turvallisuus tilanteen_seuraamista_varten_53085 Turvallisuussuunnitelma: Turvallisuussuunnitelma voi sisältyä kokonaisuudessaan sähköiseen hyvinvointikertomukseen silloin kun sen keskeinen sisältö liittyy kiinteästi kunnassa tehtävään hyvinvointityöhön (esimerkki pienet kunnat). Isommissa kaupungeissa on tarve tehdä erillinen

ASIAKIRJAN NIMI 7/13 Varsinaisia vertailutilastoja ei ole helposti saatavilla esim maakunnallisia tai valtakunnallisia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) ei oltu käytetty yhdessäkään kunnassa väkivaltapalveluja koskevassa päätöksenteossa. IVAan liittyy myös taloudellinen näkökulma. turvallisuussuunnitelma. (Muistio 4/2014Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmän toiminnan kehittäminen) 7. Palvelut Kunnat ilmoittivat, että seuraavia palveluja on ja osa on pyritty järjestämään ostopalveluin: Ennalta ehkäiseviä palveluja Väkivallan uhrien palveluja Akuutti apu Pitkäkestoinen tuki ja terapia Turvakotipalveluja Väkivaltaa kokevien lasten ja nuorten palveluja Väkivaltaa kokeneiden aikuisten ja vanhusten palveluja. Seuraavia palveluja osattiin nimetä harvemmin: Väkivaltaa kokevien vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluja Väkivaltaa käyttävien Mitä kauemmas mennään uhri-, lapsi-, nuori-, perhe-näkökulmasta, sen harvemmin palveluja osattiin nimetä. Toisaalta kaikki peruspalvelut tulivat esille kartoituksessa. Kuntalaisten lähipalveluja pidettiin sellaisina, joissa lähisuhdeväkivaltaa tulee tunnistaa ja puuttua esim. neuvolapalvelut, perhepalvelut ja työttömien palvelut. Pienten kuntien mahdollisuus järjestää erityisryhmille palveluja oli heikompi kuin suurten kuntien, joissa on myös enemmän kolmannen sektorin palveluja. 7. tavoite: Olemassa olevien peruspalvelujen uudelleen suuntaaminen ja uusien palvelujen muotoilu? (Toinen työkokous syksyllä? ) Läheisväkivallan hoitoketju valmistuu 2014 ammattilaisten työn tueksi, johon sisältyvät paikalliset palveluketjut. Perusterveydenhuollon yksikkö ja hoitoketjutyöryhmä päivittävät hoitoketjua. 8. tavoite: Viiden vuoden kuluttua läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli on otettu käyttöön kaikissa kunnissa

ASIAKIRJAN NIMI 8/13 henkilöiden palveluja peruspalveluissa. Läheisten palveluja Lisäksi kunnissa on kolmannen sektorin ja seurakuntien palveluja. (Tuloksen laajuuden vuoksi tässä on esitetty vain pääkohdat.) 8. Tuki ja tulevaisuus Kunnat toivoivat: koulutusta maakuntaa/seutukuntia yhdistäviä yhteistyörakenteita eri viranomaisia yhdistäviä yhteistyörakenteita tilastollista vertailua maakunta/ samankokoiset kaupungit/ koko Suomi hyvien käytäntöjen levittämistä tiedotusta työkokouksia osaamiskeskus/resurssi -keskus maakuntaan 9. tavoite: Hankkeen tavoitteena oli saada pysyvä kehittämisrakenne Keski-Suomeen kuntien tueksi. esitys Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvasta on tehty sairaanhoitopiirille keväällä 2014 - myös ennaltaehkäisevän mielenterveystyön maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvasta on tehty esitys maakunnallinen osaamiskeskus/ resurssikeskus lasten, nuorten ja perheiden keskitetyt palvelut, johon sisältyisi peruspalvelut, lastensuojelu, mielenterveys ja päihdepalvelut, koko psykososiaalinen tuki esim Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten Lasten ja nuorten talo: Keskitetty kaikki alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut mm perheneuvolan toiminta, lastensuojelun sekä lasten ja nuorisopsykiatrian avotoiminnot, lasten kehitystutkimukset ja perheoikeudelliset asiat. Toiminnan tavoitteena on nopea hoitoon pääsy sekä päällekkäisyyksien poistaminen. voiko em. kaltainen palvelukeskus toimia myös alueellisena kehittämistukena? Uusi sairaala hanke: lähisuhdeväkivaltakoordinaattori Sote-integraatio, KESKI-SUOMEN SOTE 2020 -HANKE

ASIAKIRJAN NIMI 9/13 Tavoitteena on laatia Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma syksyllä 2014. Sosiaalityön kova arki ja palvelujen puuroutuminen nousivat vastauksissa esille. Työntekijöiden turvallisuuden takaaminen on haaste pienissä kunnissa. Hyvinvointijohtaminen ei noussut esiin kartoituksessa, mm. koulutuksen ajateltiin suuntautuvan vain työntekijätasolle. Vain yhdessä vastauksessa toivottiin suunnitelman/toimintaohjelman laatimiseen neuvoja. Tiedottaminen sisältyy maakunnalliseen koordinaatioon ja on esitetty selvänä tarpeena: Maakunnallista tiedottamista ja myös kunnan sisäistä tiedotusta ja koulutusta toivottiin melkein jokaisessa vastauksessa. Maakunnallisen ja seudullisen koordinaation tarve, verkostokokouksia ja kehittämispäiviä 1-2 kertaa vuodessa. Konsultaatiotarve: joku ryhmä voisi olla olemassa, jota voisi konsultoida vakavissa tapauksissa. Verkostotapaamiset ovat hyödyllisiä ja tukevat paikallisen tason työtä, kuntakäynnit nähtiin merkityksellisiksi ( voi verkostokokouksen järjestää pienessä kunnassakin ja kiertää kunnissa ). Tietotekniikan käyttö ja etäyhteydet eivät nousseet esiin: hyödyntäminen kokouksissa ja koulutuksissa. Vahvat perusteet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistymiselle: Pienten kuntien mahdollisuudet kehittää ovat heikot, monialaisen yhteistyön rakentuminen ja yhteiset toimintakäytännöt on mahdollistettava. Kaupungeissa hyvinvointijohtamiseen ja suunnitteluun on resursseja, on hyvinvointipolitiikkaa valmistelevia toimielimiä ja toimintasäännöt ovat kaupunginhallituksen hyväksymiä pienet kunnat ovat odottavalla kannalla. Rahat ja resurssit eivät riitä. Osaamiskeskus ei noussut esiin suoraan vastauksissa, mutta resurssikeskus, joka tukisi kuntia, asiakkaita ja työntekijöitä. Varhaiskasvatus ja koulut eivät nousseet esiin vastauksissa. Onko väkivaltaa ehkäiseviä ohjelmia? Koulukiusaamiseen on tiettävästi ollut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa sekä lastensuojelusuunnitelmissa otettu kantaa näihin asioihin, myös varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintasuunnitelmissa ja opetussuunnitelmissa. *1. Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa: Sosiaali- ja terveysministeriön LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI -suosituksen (2013) mukaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen toimintaohjelman tai -suunnitelman valmistelua ja toteuttamista varten kunnan tulee asettaa monialainen ja moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina mm. sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimi, poliisi, järjestöt sekä seurakunta. Yhteistyöryhmän asettaa kunnan- tai kaupunginhallitus, joka päätöksellään sitoutuu lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön ja tehtävän edellyttämiin resursseihin. Yhteistyöryhmää nimettäessä voidaan ottaa huomioon, onko kunnassa jo toimivia työryhmiä (esim. turvallisuus- tai hyvinvointityöryhmä), joiden toimintaan tehtävä voidaan liittää. Tällöin työryhmän kokoonpanoa tulee kuitenkin täydentää eri toimialoja edustavilla väkivaltatyön asiantuntijoilla.

10/13 ASIAKIRJAN NIMI Kuva 2. Kunnat, joissa on tehty Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma tai vastaava. Perusturvaliikelaitos Saarikan alueella ja Keuruun kaupungissa on tekeillä uusi suunnitelma vuonna 2014. Suurimmassa osassa kuntia on tehty jonkinlainen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma (Kuva 2). Kunnan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteita ei ole kuitenkaan määritelty tai ne ovat olleet liian laajoja toteuttaa. Tarveselvitykset, joihin suunnitelmien tulisi perustua, puuttuvat ja päätöksenteko väkivaltateemassa perustuu suurimmaksi osaksi kunnan palveluista tulevaan

11/13 ASIAKIRJAN NIMI informaatioon. Tällä hetkellä kunnilla ei ole mahdollisuutta seurata tai arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia. Seudullinen tai maakunnallinen vertailutieto puuttuu tai sitä on hankala löytää. Väkivaltatyöryhmien ja Kuntakoordinaattorien (ent. yhdyshenkilöiden) työskentely vaihtelee kunnasta toiseen. Osassa kunnista ollaan vasta muodostamassa moniammatillisia yhteistyöryhmiä ja aloittamassa työtä. Joissakin kunnissa työryhmät toimivat ja joissakin toiminta oli hiipunut. Wiitaunioinissa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö on osa hyvinvointityöryhmän työtä. Useimmissa kunnissa työ on kanavoitunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teon kautta, joka ei ulotu aikuisiin tai ikäihmisiin. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelman/toimintaohjelman tavoitteet tulisi sisällyttää kuntien hyvinvointiohjelmiin, turvallisuussuunnitelmiin ja päihde- ja mielenterveyssuunnitelmiin. Kunnissa toimitaan sektoroidusti. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja vähentämisen yhteisiä rakenteita ja tiedotusta tarvitaan nykyistä enemmän. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan seulonnasta ja varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin käyttöönotosta terveysneuvonnassa ei tiedetty kuntien sosiaalipalveluissa. Väkivaltatyön osaamisen kehittämistä ei ole myöskään kirjattu kunnan suunnitelmiin ja koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma puuttuu. Hyvinvointijohtamisen työkalujen käyttö lähisuhdeväkivallan vähentämisessä ja palvelujen kehittämisessä on myös uusi asia kunnissa. Tiedottaminen väkivaltapalveluista oli yleisintä kunnan palvelusivuilla, mutta tiedotus ei saavuttanut kaikkia väestöryhmiä. Asukkailla ei ollut mahdollisuutta osallistua väkivaltapalveluja koskevaan päätöksentekoon kunnissa. Kunnat toivoivat koulutusta, maakunnallista tukea ja tiedotusta kehittämistyöstä, verkostotapaamisia ja hyvien käytäntöjen levittämistä. 3. Pilottikunnan kokemuksia, Keuruun läheisväkivaltatyöryhmän työskentely, perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Keuruun kaupungin Läheisväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2014-2016 valmistuu tänä vuonna. 4. Jyväskylän kaupungin suunnitelma juurruttaa ehkäisevää väkivaltatyötä ja hyviä toimintamalleja palveluihin, hyvinvointikoordinaattori Tytti Solankallio-Vahteri 5. Läheisväkivallan hoitoketju, asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen 6. Yhteenveto ja yhteisestä työskentelystä sopiminen Keskustelusta poimittuja pääteemoja ja ajatuksia; kaikissa puheenvuoroissa oli hyviä ehdotuksia, joihin kannattaa palata seuraavassa työkokouksessa yhteiset käsitteet on sovittava mm toimenpidesuunnitelmaa silmällä pitäen toivottiin jopa lähisuhdeväkivaltamäärittelyjen avaamista. Miten lähisuhdeväkivalta ymmärretään eri palveluissa? toivottiin ennaltaehkäisyn ja auttamisjärjestelmän kuvaamista uusi sosiaalihuoltolaki sisältää velvoitteita työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, asiat unohtuvat kuntakoordinaattoreilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtään, sosiaalityön arki vie resurssit Mitä tapahtuu hankkeen loputtua? Kuka kannattelee kehittämistyötä ja ylläpitää verkostoa, joka on saanut työn hyvään alkuun?

12/13 ASIAKIRJAN NIMI mikä on AVIN rooli? Sote uudistus: Tuottajatahoille on keskitettävä lähisuhdeväkivallan koulutus- ja erityisosaamista ja jatkuvaa maakunnallista ohjausta, vastuut ja aikataulut KESKI-SUOMEN SOTE 2020 -HANKE PTH- yksikkö ja Koske mahdollisesti yhdistyvät 2016, mitä tämä merkitsee kunnille? Uusi sairaala -hanke, uusi palvelukokonaisuus valmistuu 2019 (2020) Keski-Suomen terveyden edistämisen suunnitelmaa päivitetään ja siihen on lisätty turvallisuus ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tavoitteita (tavoitteet 1 ja 8 ). koulutuksen jatkumisen turvaaminen tulevaisuudessa. Suomessa on monta väkivaltaa vähentävää ohjelmaa mm Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman päivittäminen. Kunnissa tunnetaan huonosti, mikä merkitys tällaisella suunnitelmalla on? Asiasta puhuminen sen oikealla nimellä, turvallisuus on laaja käsite eikä kohdennu mielissä heti väkivaltaan. Toivottiin, että sairaanhoitopiiri ottaisi vastuuta kehittämisestä edelleen. Pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta kehittää palveluja ja osaamista yksin. lähisuhdeväkivallasta koituvat kustannukset ja palvelujen kehittämisen talousvaikutukset olisi hyvä nostaa esille Lähisuhdeväkivaltatyön jatkumisen varmistaminen oleellisinta Maakunnallinen koordinaatio ja resurssointi turvaisi kehittämistyön jatkumisen maakunnassa. Tarvitaan tiedotusta, koulutusta, kuntalaisten osallisuuden varmistamista, hoitoketju ja palveluketjut, yhteistyön mahdollistamista ja maakunnallista asiantuntijaverkoston ylläpitoa. 7. Seuraavan työkokouksen ajankohdan päättäminen Seuraavan työkokouksen ajankohdaksi päätettiin: 10.9.14 klo 13.00-15.30. Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, Jyväskylä, luentosali 100, 1. krs. Paikalle pyydetään myös järjestöjen ja poliisin edustajia. Kutsua pyydetään ystävällisesti levittämään eteenpäin kunnissa. Kirjasi Merja Pihlajasaari ja Ulla Frantti-Malinen

13/13 ASIAKIRJAN NIMI