LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON II TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON II TYÖKOKOUS AIKA: klo PAIKKA: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, Jyväskylä, luentosali 100, 1. krs. PAIKALLA: Frantti-Malinen Ulla Anneli Kuusinen Riitta Vanhanen Mika Lappalainen Päivi Mustonen Hannele Metsäranta Sirpa Nieminen Markku Mäkinen Timo Vanhatalo Eira Ohvo Merja Sivanne Päivi Kalilainen Merja Pihlajasaari Jouni Levonen Päivi Koikkalainen Sirpa Pekkarinen koollekutsuja, hankejohtaja, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hanke, Ksshp asiantuntijalääkäri, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp Perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki vastaava työntekijä, Äänekosken perheneuvola, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Äänekoski sosiaalityöntekijä, Hankasalmen kunta lapsiperhetyön sosiaalityöntekijä, Laukaan lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori, Laukaan kunta sosiaalityöntekijä, Lähisuhdeväkivaltatyöryhmämme sihteeri, Laukaan kunta avainkouluttaja, sairaanhoitajahoitaja, lasten- ja nuorisopsykiatria osasto 9, Ksshp ylihoitaja, avohoito, Keski-Suomen seututerveyskeskus Sosiaalijohtaja, Konneveden kunta osastonhoitaja, avoterveydenhuolto, Seututerveyskeskus palvelujohtaja, perheneuvolan johtaja, Jyväskylän kaupunki, Sosiaali -ja terveyspalvelut Jyväskylän kaupungin väkivaltakoordinaattori, projektityöntekijä Lähisuhdeväkivalta Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke Palveluvastaava, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Mielenterveys- ja terapiapalvelut hankkeen arvioinnin tuottaja, projektityöntekijä, keski-suomen SOTE2020-hanke Keski-Suomen Kylät ry

2 MUISTIO /10 1. Hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen kävi lyhyesti läpi työkokouksen tarkoituksen ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. 2. Sirpa Pekkarinen esitteli Keski-Suomen Kylät ry:n toimintaa. Keskusteltiin kylätoiminnan ja kuntien lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattoreiden ja työryhmien yhteistyön mahdollisuuksista. Kylätoiminnan kautta on mahdollisuus vahvistaa kunnan asukkaiden osallisuutta lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä ja palvelujen kehittämisessä. Kyläilloissa olisi hyvä mahdollisuus myös yhteiseen tiedottamiseen. Lisätietoja saa osoitteesta: 3. Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen esitteli Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa, joka julkaistaan syksyllä. 4. Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelman yhteisten tavoitteiden työstö Ryhmätehtävien tuloksista kooste on liitteessä 1: II työkokouksen ryhmätehtävät Kuntakartoituksen ja työkokousprosessien tulosten pohjalta hankkeessa laaditaan Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle, joka tullaan lähettämään kuntiin syksyn aikana. 5. Hanke päättyy Jäämme odottamaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön maakunnallisen koordinaattorin tehtävän toteutumista. Tällä hetkellä tehtävään on esitetty vain puolikkaan työntekijän verran määrärahoja. Hankkeen päätösseminaari järjestetään keskussairaalan auditoriossa. Päivän ohjelma päivitetään sivulle: Lopuksi hankejohtaja kiitti kaikkia yhteiseen työskentelyyn osallistuneita henkilöitä. Kirjasi Ulla Frantti-Malinen LIITTEET: II työkokouksen ryhmätehtävät (asiakirjan lopussa) Muistio lähetetään tiedoksi myös edelliseen kokoukseen osallistuneille: Aino Hilliaho Tuija Hauvala Satu Koljonen Paula Mäkiharju-Brander Seija Vuorinen Heli Sipilä Marja Suni Ulla Kuittu Susanna Mutanen lapsiperhetyön sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Petäjävesi kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile Koulunjohtaja, Muurasjärven koulu, Pihtipudas ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Perusturvaliikelaitos Saarikka vs.sosiaaliohjaaja, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Multian kunta varhaiskasvatusjohtaja, Viitasaari vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut, Jyväskylän kaupunki projektityöntekijä, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp

3 MUISTIO /10 Liite: II työkokouksen ryhmätehtävät RYHMÄ 1: Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa ja maakunnassa Tavoite 1: Viiden vuoden kuluttua jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski- Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävänä on laatia Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältyy kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. Tavoite 2: Toteuttamiskelpoiset tavoitteet seuraaville viidelle vuodelle. Tavoite 9: Pysyvä kehittämisrakenne Keski-Suomeen kuntien tueksi. Ryhmä 1:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. RYHMÄ 2: Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Tavoite 4: Koulutussuunnitelma kuntiin myös hyvinvointijohtamisen kehittäminen! Tavoite 5: Tuotetaan tietoa säännöllisesti päätöksenteon pohjaksi Tavoite 6: Hyvinvointiosaamisen ja johtamisen kehittäminen kunnissa Ryhmä 2:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. RYHMÄ 3: Tiedottaminen ja kunnan asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä Tavoite 3: Sähköisten tiedotuskanavien käyttö, uusien mahdollisuuksien käyttö yhdessä. Ryhmä 3:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. RYHMÄ 4: Palvelut Tavoite 7: Olemassa olevien peruspalvelujen uudelleen suuntaaminen ja uusien palvelujen muotoilu Tavoite 8: Viiden vuoden kuluttua läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli on otettu käyttöön kaikissa kunnissa peruspalveluissa. Ryhmä 4:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja

4 MUISTIO /10 maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. RYHMÄ 1: Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa ja maakunnassa Tavoite 1: Viiden vuoden kuluttua jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski-Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävänä on laatia Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältyy kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. Tavoite 2: Toteuttamiskelpoiset tavoitteet seuraaville viidelle vuodelle. Tavoite 9: Pysyvä kehittämisrakenne Keski-Suomeen kuntien tueksi. Ryhmä 1:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. Alueellinen koordinaattori + työryhmä Alueellinen suunnitelma osaksi maakunnallista Paikallisten ohjelmien päivityksessä lisäys ( = paikallisia ohjelmia pitäisi päivittää enemmän?) Mikä on alue? Kunnille jää vastuu ennaltaehkäisystä miten toteutuu käytännössä, jos sote- uudistus toteutuu? Miten laajalla alueella toimiva tuottaja toimii oikeasti yhteistyössä alueen kuntien kanssa? Miten vastuut

5 MUISTIO /10 jaetaan? Koordinaattori Konsultointia käytäntöön Maakunnallinen suunnitelma Koulutuspaketti: eri sisältöjä/kestoja/kohderyhmiä Kehittämisyksikkö, jossa koordinaattori on yhteinen Yhteys ervaan? Toimintaohjelma erva-alueelle? Yhteiset ohjeet? Sekä paikallis- että maakuntatason ylin johto pysähtyisi oikeasti tutustumaan perheväkivaltateemaan ja sen kustannuksiin Hyvinvointistrategia lihaksi Paikallisen ja alueellisen suunnitelman tulisi olla samansuuntaisia Porkkanat/kannusteet alueelliselle yhteistyölle? Paikalliset erityispiirteet pitäisi pystyä ottamaan huomioon, vaikka suunnitelmia tehtäisiin laajemmalla alueella Miten tulevat sote-alueet sekä tuottaja- ja järjestämisvastuiden erottaminen vaikuttavat? Entä uusi sairaala ja maakunnallinen sotetuottaja? Laajalla sote alueellakin voisi olla roolia läheisväkivallan ehkäisytyössä (esim. mallien rakentaminen, materiaalin tuottaminen, yo-sairaalan osaamisen hyödyntäminen) RYHMÄ 2: Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Tavoite 4: Koulutussuunnitelma kuntiin myös hyvinvointijohtamisen kehittäminen!

6 MUISTIO /10 Tavoite 5: Tuotetaan tietoa säännöllisesti päätöksenteon pohjaksi Tavoite 6: Hyvinvointiosaamisen ja johtamisen kehittäminen kunnissa Ryhmä 2:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. Paikalliset koulutukset, myös moniammatillista Etäyhteydet paikallisella tasolla Säännöllisin aikavälein koulutusta; joka vuosi erityisteemaan liittyvä syventävä koulutus, lisäksi peruskoulutus (esim. joka 3. vuosi; velvoite työntekijöille) Uusien työntekijöiden perehdytyskoulutus Koulutuspaletti, josta valita Myös luottamusmiehiä/päätöksentekijöitä pitäisi kouluttaa IVA (Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi) työkalu käyttöön Systemaattinen väkivallasta kysyminen Tilastointi (+ poliisin ja lastensuojelun tilastot) Tarvitaan jokin uusi rakenne (kuka maksaa?) Hallintokuntien yhteinen hyvinvointikoordinaattori voisi olla alku Sote-yhteistyö tiiviiksi, miten päätöksenteko? Kuntien rooli päätöksenteossa sote-uudistuksen jälkeen? Jääkö sote erilleen muista hallintokunnista? Asioita pitäisi katsoa eri suunnista Paikalliset koulutukset tarpeellisia (matkustaminen vie työaikaa) Sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden erillisyys; terveystoimi erillään kunnan toiminnoista Tietojenkeruun pitäisi olla maakunnallisella tasolla ohjattua ja järjestelmällistä Koulutuksen tuottaminen Mistä sote-johto tuotanto-/tilaajapuolelle? Poliittinen/ammatillinen?

7 MUISTIO /10 Valtakunnallinen tilastointi o Tilastointistandardit o Vuosittain kerätään Hyvinvoinnin seuraaminen (pääteemat esim. 3 vuoden välein + erityisteemat vuosittain + seuranta) RYHMÄ 3: Tiedottaminen ja kunnan asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä Tavoite 3: Sähköisten tiedotuskanavien käyttö, uusien mahdollisuuksien käyttö yhdessä. Ryhmä 3:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. Kunnan nettisivujen ajantasainen päivitys Kunnan sivut ajankohtaiskanavana Facebook; Hyvis-käyttö? Kerätään palautetta kuntien sivuille; sähköinen palaute Etäyhteys Yleisötilaisuus + keskustelu Kansalaisraati Systemaattinen asiakaspalaute Palautelaatikko Kyläyhdistykset ym. mukaan; kylien turvallisuussuunnitelmat sisältävät toimintaohjeita Kaikkia ihmisiä sähköiset tiedotuskanavat eivät tavoita; Pelkkä sähköinen ei tavoita kaikkia Koulutusta eri tiedotuskanavien käyttöön Tunnistaminen + koulutus

8 MUISTIO /10 Yleisö- ja keskustelutilaisuuksiin osallistumiselle voi olla korkea kynnys, koska aihe on arka > parempi tapa voisi olla lähestyä aihetta esimerkiksi elokuvan ja sen aiheuttamien tunteiden kautta (päiväkodit, vanhempainillat) tai teemaviikon kautta (esim. Laukaan väkivaltaviikko ) Maakunnallinen toimintamalli; yksikkö ym. kenellä koordinointivastuu o Konsultointimahdollisuus Yhteinen maakunnallinen intra materiaaleille, ohjeille, hakusana haulla o etäyhteydet kaikkialle maakuntaan samalla tekniikalla o pääsy myös kolmannelle sektorille ja yksityisille palveluiden tuottajille Maakunnallisen extranetin/hyvis.fi:n kanavat tiedottamiseen Maakuntatason tietojen säännöllinen päivitys Koulutusta eri tiedotuskanavien käyttöön Aarre hankkeen sivusto jää shp:lle hankkeen jälkeen Pohdittavaksi jää, o miten päivityksestä huolehditaan jatkossa; o mihin Aarre sijoittuu jatkossa? Esim. osaksi Hyvis.fi sivustoa? Myös läheisväkivallan hoitoketju sisältää paljon tietoa ammattilaisille Tiedontulvan hallinta tässäkin asiassa haasteellista (esimerkiksi materiaalien hallinta, tiedon vanheneminen) Mika Lappalainen, Sirpa Nieminen, Timo Vanhatalo RYHMÄ 4: Palvelut (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja hoito) Tavoite 7: Olemassa olevien peruspalvelujen uudelleen suuntaaminen ja uusien palvelujen muotoilu

9 MUISTIO /10 Tavoite 8: Viiden vuoden kuluttua läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli on otettu käyttöön kaikissa kunnissa peruspalveluissa. Ryhmä 4:n tehtävä on miettiä mitä tulisi tehdä paikallisella tasolla ja maakunnallisella tasolla, jotta tavoitteet toteutuisivat viiden vuoden aikana. Ehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen Ennaltaehkäisevä työ velvoittavaa o Tiedonkulku + moniammatillisuus (yhteistyö) Ennaltaehkäisy eri toimijoiden tehtävä, myös kansalaisasenteet Peruspalvelut + järjestöjen ym. vapaaehtoisten hyödyntäminen Asenteiden muutos tarpeen, pitkä prosessi Paikalliset toimintamallit tiedoksi Kunnan toimintasuunnitelma sisältää paikallisen toimijaverkoston mallit Koordinaattori ja työryhmä paikallisesti Pitkä + lyhytaikainen työskentely (seuranta + tukityö) Maksajaa kaivataan työlle Työntekijöille riittävät mahdollisuudet työstää omalta + yhteistyön osalta Tuki työntekijöille: varhaiskasvatus, perhetyö, neuvolat, koulut Koulutusta paikallistasolle täsmällisesti räätälöiden Avainkouluttajien rooli? Työnohjaus tarpeen, mistä? Konsultaatiomahdollisuus Perehdytysmateriaali Jos Keski-Suomi on tulevaisuudessa yksi sote-palvelujen tuottamisvastuussa oleva taho, on sillä todella iso rooli (vrt. sairaanhoitopiiri) palveluprosessien luomisessa ja kokonaisuuden hallinnassa Maakunnallisen osaamisen hyödyntäminen

10 10/10 MUISTIO o Osaamiskeskus Sektorikohtainen asiantuntija o Asian vireessä pitäminen läheisväkivallasta o Tiedon jakaminen koko alueelle o Koulutus yhteisesti, koulutusmateriaalit o Konsultaatiotoiminta o Vältettäisiin jääviyskysymykset o MARAK maakuntaan o Räätälöidyt hoidolliset palvelut eri ryhmille Yhteinen intra sähköisille materiaaleille; jakoon kaikille Pitäisikö osaamiskeskuksen toimia maakuntaa laajemmalla alueella (esim. nykyinen erva) osaamisen kehittämisessä, kouluttamisessa, hyvien toimintamallien levittämisessä ym.? Toisaalta maakunnallisuutta kannattaa tukea ettei alueesta tule liian suuri