HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos Ysitie 387a 32300 MELLILÄ

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 80 YLO LOS-2004-Y-180-111 Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2005 ASIA Päätös HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitoksen (entinen Koiviston Teurastamo Oy) ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Mellilän kunnassa sijaitsevan teurastamon ja sen yhteydessä toimivan rehuraaka-ainetta valmistavan tehtaan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA HK Ruokatalo Oy Ysitie 387a 32300 MELLILÄ LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos Ysitie 387a 32300 MELLILÄ Lupaa haetaan HK Ruokatalo Oy:n Mellilän teurastamon ja sen yhteydessä toimivan rehutehtaan toiminnalle. Laitokset sijaitsevat Mellilän kunnassa, kiinteistöllä Teurastila Rn:o 482-402-5-203. Liike- ja yhteisötunnus: 1951458-9 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 10a ja 10L Ympäristönsuojeluasetus 42 :n 1 momentin kohta 12 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 9f ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 24.3.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Sopimus jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin 28.4.1993. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2/19 HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, noin 1 km Mellilän keskustaan menevän tien risteyksestä Turun suuntaan. Laitoksen sijaintipaikan koordinaatit ovat yhtenäiskoordinaatistossa: itä: 3276430, pohjoinen: 6748840. Laitoksen tontti rajoittuu maatalousalueeseen ja valtatie 9:ään. Tontin lounaisosa rajoittuu kiinteistöön, jolla sijaitsevat sikala ja teurastamon kuljetuksiin käytettävien autojen pesuhallit. Matkaa sikalaan on noin 100 metriä. Lähimmät asuinkäytössä olevat omakotitalot sijaitsevat noin 500-1000 m etäisyydellä. Laitos sijaitsee kaavoittamattomalla hajaasutusalueella. Laitos sijaitsee Mellilänharjun (0248252) pohjavesialueen rajalla. Pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta merkittäväksi I-luokan pohjavesialueeksi. Mellilän kunnan vesilaitoksen Palon vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa, noin 1,8 km laitoksesta etelään. Laitoksen läheisyydessä ei ole häiriytyviä kohteita tai luonnonsuojelualueita. Matkaa Niinijokeen on noin 1,3 km. Laitos sijaitsee harjualueen reunassa savikerrostuman päällä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ympäröivän alueen merkittävin melun aiheuttaja on valtatie 9:n liikenne, noin 5100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laitoksen liikenne aiheutuu henkilökunnan, raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Alueella ei ole tehty meluselvityksiä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman IPPC-direktiivin liitteen 1 kohdan 6.4 a mukainen teurastamo, jossa tuotetaan enemmän kuin 50 tonnia ruhoja päivässä ja kohdan 6.5 mukainen ruhoja ja eläinperäistä jätettä jälleenkäyttävä laitos, jonka käsittelykapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä. HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos on sikojen teurastukseen erikoistunut teurastamo, jonka yhteydessä toimii teurastamon eläinperäisestä jätteestä rehuraaka-ainetta valmistava rehutehdas. Vuonna 2004 teurastamon tuotanto oli noin 20,4 miljoonaa kiloa ruhoja vuodessa, keskimäärin 82 tonnia päivässä. Rehuraaka-ainetta valmistavan tehtaan tuotanto oli noin 6,6 miljoonaa kiloa vuodessa, keskimäärin 26 tonnia päivässä. HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos on perustettu vuonna 1957 Koiviston Teurastamo Oy nimisenä ja on toiminut nykyisellä paikalla vuodesta 1979 alkaen. Koiviston Teurastamo Oy fuusioitiin 31.3.2005 HK Ruokatalo Oyj:n kanssa ja rakenneuudistuksessa konsernin Suomessa harjoittama teollinen toiminta, myynti, markkinointi, logistiikka ja kuljetukset siirtyivät HK Ruokatalo Group Oyj:n tytäryhtiölle HK Ruokatalo Oy:lle. Tuotantolaitoksen toimitilat omistaa HK Ruokatalo Group Oyj. Teurastamon ja rehutehtaan lisäksi on laitoksen yhteydessä teurastettavaksi tuotavien sikojen vastaanottoon käytetty eläinsuoja, viemäriin johdettavien jätevesien esikäsittelylaitos, sairasteurastamo, laitoksen omasta lämmön- ja höyrynkäytöstä vastaava kattilalaitos, laadunvalvontalaboratorio, henkilökuntaruokala, kylmävarastoja, pakastamo ja toimistotiloja.

3/19 Laitos toimii 40 tuntia viikossa ympäri vuoden. Työntekijöitä on keskimäärin 70, joista 45 on teurastamon palveluksessa. Osa työntekijöistä on ulkoistettujen toimintojen palveluksessa kuten siivous-, laadunvalvonta ja vartiointityössä. Tuotantolaitos Tuotantolaitos on rakennettu vuonna 1979. Vuosina 1985 2000 laitoksen toimintaa ja tiloja on laajennettu kuudessa eri vaiheessa mm. rehutehdas, autotallit, tainnuttamo, navetta, jätevedenpuhdistamo ja sairasteurastamo. Viimeisin eli navetan laajennus on valmistunut vuonna 2000. Teurastamossa on teurastettu siipikarjaa vuosina 1985-1993 ja nautoja vuoteen 1996 saakka. Vuodesta 1997 lähtien on teurastettu pelkästään sikoja. Laitoksen kiinteistöllä on kaksi rakennusta ja autokatos. Suuremmassa rakennuksessa (7475 m 2 ) ovat teurastamo, navetta, leikkaamo- ja lähettämö, rehunsekoittamo, kattilalaitos, laboratorio ja ruokala. Sairasteurastamo ja jätevesien esikäsittelylaitos on sijoitettu pienempään rakennukseen (345 m 2 ). Laitoksen toiminnot Navetta Teurastettavat eläimet otetaan vastaan navettaan. Nimitys on jäänne ajalta, jolloin teurastamossa teurastettiin myös nautoja. Nykyisin teurastetaan yksinomaan sikoja. Navetassa on karsinatiloja 636 lihasialle. Navettaan tuodaan työpäivinä kunkin päivän teurastusta vastaava määrä eläimiä. Teurastuksen määrä määräytyy tilausten perusteella. Teurastettavien eläinten säilytysaika navetassa on alle 12 tuntia. Teurastamo Navetasta siat siirtyvät tainnuttamoon, jossa tainnutus tapahtuu hiilidioksidilla. Veren laskun jälkeen ruhot esiharjataan ja haudutetaan kalttausta varten kosteassa haudutustunnelissa +60 o C lämpötilassa. Kalttauksessa poistetaan pääosa karvoista. Ruhot ripustetaan sorkista kuljetusradalle eli koukutetaan. Jäljelle jääneet karvat poistetaan kaksivaiheisessa polttoprosessissa propaaniliekillä polttamalla. Polttoja edeltävät käsittelyt piiskakoneessa ja harjakoneessa. Ruhot siirretään peräsuolen avaukseen, suoliluun avaukseen, suolistukseen ja elinten irrotukseen. Ruhojen halkaisun jälkeen tapahtuu lihantarkastus, jälkipuhdistus, korvan irrotus ja tilityspunnitus. Ruhot varastoidaan tasaus- tai myyntivarastoon tai pakastetaan. Leikkaamo ja lähettämö Ruhot toimitetaan asiakkaille pääosin puolikkaina. Lähettämötilojen yhteydessä toimivassa leikkaamossa on alkupaloittelulinja, jossa tilausten perusteella käsitellään keskimäärin 500 ruhoa viikossa. Lähettämössä pakataan ruhot, paloittelulinjan tuotteet sekä elimet. Rehutehdas Rehutehdas toimii teurastamon kanssa samassa rakennuksessa. Rehuksi luokitellut ruhon osat ja veri siirretään teurastamosta rehutehtaaseen putkistoja ja kuljetusratoja pitkin. Rehutehtaassa rehun raaka-aineet hienonnetaan, massa hapotetaan muurahaishapolla ja siihen lisätään natriumbentsoaattia säilyvyyden parantamiseksi. Massa siirretään laitoksen

pihalla sijaitseviin rehusiiloihin (30 m 3 ) ja kuljetetaan säiliöautoilla rehusekoittamoihin, joissa se käytetään turkiseläinten rehun raaka-aineeksi. 4/19 Jäteveden esikäsittelylaitos Jätevesien esikäsittelylaitokseen johdetaan jätevesiä teurastamo-rehutehdasrakennuksesta, rehusiilojen alapuolella olevista sadevesikaivoista ja viereisellä kiinteistöllä sijaitsevista eläinten kuljetusautojen pesuhalleista. Esikäsittelylaitoksella jätevedet käsitellään kemiallisella flotaatiomenetelmällä. Esikäsitellyt jätevedet johdetaan Mellilän kunnan viemäriverkostoon ja käsiteltäväksi Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolla. Sairasteurastamo Jätevesien esikäsittelylaitoksen kanssa samassa rakennuksessa on sairasteurastamo. Nykyisin sairasteurastus on lopetettu. Muut tuotantoa palvelevat toiminnot Kylmätiloja on yhteensä 2331 m 2 mm. ruhojen jäähdytystunneli, tasausvarasto, myyntivarasto, pakastustunneli sekä pakastamot elintarvikkeille ja rehulle. Kylmäaineena on ammoniakki (6 t). Laitoksen yhteydessä toimiva laboratorio suorittaa trikiinitutkimusta ja omavalvontaan liittyvää seurantatutkimusta. Laitoksella on kattilalaitos (1,68 MW) lämmön ja höyryn tuotantoa varten. Eläinkuljetusautojen pesula sijaitsee viereisellä kiinteistöllä vuokratiloissa. Puhdistuspalveluista, ulkoalueiden hoidosta, turvallisuusjärjestelmästä ja vartioinnista on sopimukset ulkopuolisten alan yritysten kanssa. Teurastamon ja rehutehtaan tuotanto Vuonna 2004 teurastettiin noin 225 200 sikaa. Teurastamon tuotanto oli noin 20 400 tonnia ruhoja vuodessa. Teurastuksen määrä on keskimäärin 1000 sikaa päivässä ja noin 140 sikaa tunnissa. Keskimääräinen ruhopaino on noin 81,5 kg. Ruhosaanto on keskimäärin 75 % elävän eläimen painosta. Ruhojen punnitus suoritetaan tuotantoprosessin lopussa ennen varastointia. Teurastamon tuotannon arvioidaan vuonna 2005 olevan 21,0 miljoonaa kiloa/a. Taulukko 1. Teurastamon ja rehutehtaan tuotanto vuosina 2002 2004. Vuosi 2002 2003 2004 Ruhojen tuotanto milj.kg/a 17,3 19,9 20,4 Rehun tuotanto milj.kg/a 4,7 6,2 6,6 Teurastamon yhteydessä toimiva rehutehdas käsittelee pelkästään HK Ruokatalo Oy:n Mellilän teurastamolta tulevaa eläinperäistä jätettä. Rehutehtaan tuotanto on keskimäärin 26 t/d. Ruhon painosta keskimäärin 25 % on eläinperäistä jätettä. Rehu toimitetaan turkiseläinsekoittamoiden raaka-aineeksi. Teurastamon ja rehuraaka-ainetehtaan tuotanto on tasaista ympäri vuoden ja se on ollut määrältään ja laadultaan samanlaista viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Tuotannossa ei arvioida olevan merkittäviä muutoksia tulevina vuosina, vaan sen arvioidaan pysyvän nykyisen suuruisena.

5/19 Taulukko 2. Tuotantoprosessin raaka-aineet ja tuotteet. Prosessi Raaka-aine Tuote / sivutuote Teurastus Sika / ruho Ruho, pää, sisäelimet Suoliosasto Suolistot Suolistot rehuksi Lähettämö Elintarvikkeeksi käytettävät elimet Kieli, sydän, maksa, munuaiset Lähettämö: Halkaistu ruho Alkupaloiteltu ruho: etuneljän- alkupaloittelu Rehuosasto Vedenkulutus Teurastuksen sivutuotteet (veri, vertymät, hengityselimistön osat, sisärasva yms, lihantarkastuksessa rehuksi määritellyt ruhon osat) nes, kyljysselkä, kylki, kinkku Rehuraaka-aine, johon on lisätty muurahaishappoa ja natriumbentsoaattia Laitos käyttää Mellilän vesilaitoksen vettä. Vuonna 2004 vedenkulutus oli 58 780 m 3. Veden mittausta varten on yksi päävesimittari. Lisäksi mitataan höyrykattilan vesi sekä jätevedenpuhdistamorakennuksessa käytetty vesi. Laitoksella on oma kaivovesijärjestelmä, joka ei kuitenkaan nykyisin ole käytössä. Taulukko 3. Vedenkulutus vuosina 2002-2004 Vedenkulutus 2002 2003 2004 Teurastamo m 3 /a 40 240 46 016 50 316 Puhdistamo m 3 /a 10 768 10 995 8 462 Yhteensä m 3 /a 51 008 57 011 58 778 Ominaiskulutus l/eläin 250 259 246 Ominaiskulutus l/kg 2,94 2,88 2,47 Vedenkulutus on vähentynyt 180 m 3 /d:sta tasolle 120 m 3 /d vuoden 1997 jälkeen, jolloin tehtiin teknisiä muutoksia vedenkulutuksen vähentämiseksi. Säästö on toteutettu kierrättämällä polttokaappien jäähdytysvettä esipesuharjoissa. Vedenkulutus jakaantuu eri toimintojen kesken seuraavasti: - Navetta 5 % - Teurastuslinja 25 % - Suolistuslinja 15 % - Sterilointi 25 % - Pesut 15 % - Autopesula 5 % - Muut 5 % Lämpimän käyttöveden järjestelmiä on kolme; +40 o C, +60 o C ja +82 o C. Tuotannon huuhteluissa ja tuotantotilojen pesussa käytetään vettä verkostosta, jossa veden lämpötila on +40 o C. Ruhojen pesussa, tuotantolinjojen pesussa, laatikkopesukoneessa ja haudutustunnelissa käytettävän veden lämpötila on +60 o C. Tuotannossa käytettävien työkalujen sterilointiin sekä +40 o C vesijohtoverkoston desinfiointiin käytetään vettä verkostosta, jossa veden lämpötila on +82 o C.

Vedenkulutus prosesseissa: 6/19 - esiharjaus 1,0 m 3 /h - höyrytunneli 0,7 m 3 /h - kalttaus, karvontakone 0,6 m 3 /h - harjapesukone 2,0 m 3 /h - peräsuolen avaus 0,3 m 3 /h - ruhojen halkaisu 0,8 m 3 /h - kauhakuljettimen pesukone 1,9 m 3 /h - suolten murskain ja pesurumpu 1,9 m 3 /h - sairaseläinteurastamo ja jätevedenpuhdistamo 31,3 m 3 /d - pesuissa käytetty kierrätysvesi 22,8 m 3 /d. Lämpö, höyry ja sähkö Lämpö ja prosessihöyry tuotetaan omassa kattilalaitoksessa käyttäen kevyttä polttoöljyä. Prosessihöyryä käytettiin vuonna 2003 noin 1,7 GWh/a (kattila 0,75 MW) ja lämpöä noin 1,8 GWh/a (kattilat 0,25 MW ja 0,68 MW). Polttoöljysäiliöt (yhteensä 38 m 3 ) ovat teräsbetonisella suojakaukalolla varustettuja metallisäiliöitä ja sijaitsevat tuotantorakennuksessa kellarikerroksessa. Savukaasut johdetaan kahden (11m ja 12m) savupiipun kautta. Vuosina 2003 ja 2004 sähkönkulutus on ollut 3500 MWh/a. Eri toimintojen osuus sähkönkulutuksesta on ollut seuraava: - Jäähdytys 50-55 % - Laitteisto/ koneisto n. 15 % - Paineilma 8-10 % - Valaistus 8-10 % - Ilmastointi 7-10 % Jäähdytyslaitteistojen sähkönkulutus jakaantuu seuraavasti: - kompressorit 70-80 % - haihduttimet 15-20 % - kondessio ja pumput 5-10 % Kemikaalit Ammoniakki, nestekaasu ja hiilidioksidi vastaanotetaan suoraan säiliöihin. Propaanisäiliöitä säilytetään laitoksen pihalla aidatulla ja lukitulla alueella. Vaarallisten kemikaalien lähetykset on varustettu asianmukaisilla vakuutusmerkinnöillä varustetuilla rahtikirjoilla. Käytössä olevista kemikaaleista, niiden kulutuksesta ja varastoinnista on kerätty tiedot taulukkoon 4. Taulukossa mainittujen kemikaalien lisäksi käytetään vuosittain pieniä määriä kemikaaleja mm. höyrykattilan korroosionestoon ja veden pehmennykseen (Boilex 460 C), viemäreiden aukaisuun (kaliumhydroksidi), trikiinitutkimukseen (suolahappo) sekä jätevesien esikäsittelylaitoksella lietteen kuivaukseen käytettävän suotonauhan puhdistukseen (Berocell 619).

Taulukko 4. Kemikaalit, luokitus, käyttö ja varastointi vuonna 2004. 7/19 Kemikaali Luokitus Käyttö vuonna 2004 Ammoniakki 99,5% R10, 23, 34, 50 S1/2, 9, 16, 26, 26/37/39, 45, 61 Varasto Käytön ja varastoinnin kuvaus 6 t 6 t Suora ja epäsuora jäähdytys; säilytys suljetussa jäähdytysjärjestelmässä, varastointi verkostossa. Muurahaishappo R35 S1/2, 23, 26, 45 113 t 2 m 3 Turkiseläinrehun raaka-aineen hapotus; varastointi kuljetuskontissa. Hiilidioksidi S7/9 67 t 11 m 3 Tainnutuskaasu; säilytys AGA:n säiliössä. Propaani R12 S9, 16, 33 78 t 8 m 3 Karvan poisto; käyttöjärjestelmät automaattisia verkostoineen ja varolait- Ferrisulfaatti Polymeeri Pesu- ja desinfiointiaineet R34, S26, S26, S36/37/39, S45, S57, S55, R50, R53 16 24 m 3 8 m 3 teineen, varastointi säiliössä. Jäteveden käsittely; kemiallinen saostus, flokin muodostus ja lietteen kunnostus, varastointi jätevedenpuhdistamossa. 2 t 1 t 7,8 m 3 1,5 m 3 Tuotantovälineiden ja tilojen pesu; varastointi kemikaalivarastossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Teurastamotoimintaa koskien on EU:n toimesta marraskuussa vuonna 2003 julkaistu BREF asiakirja. Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaista selvitystä BATviiteasiakirjan toteuttamisesta. Tarkastuskäynnin yhteydessä on todettu, että BAT-viiteasiakirjassa esitettyjä vaatimuksia on toteutettu mm. siten, että vesikalusteet ovat hyvässä kunnossa eikä vuotoja ole ilmennyt, jätevedet käsitellään flotaatiomenetelmällä esikäsittelylaitoksessa ja johdetaan kunnalliseen viemärilaitokseen. Rehuraaka-ainetuotantoa laitoksessa toteutetulla tavalla voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena menetelmänä. Rehuraaka-aine valmistetaan teurastamotoiminnan kanssa samassa rakennuksessa ja valmistus tapahtuu pääosin välittömästi teurastuksen jälkeen ilman teurasjätteen pitkäaikaista varastointia. Teurastuksen yhteydessä syntyvät, rehuksi ohjattavat ruhon osat ja veri siirretään laitoksen sisällä kuljetusputkistoja ja -ratoja pitkin teurastamosta rehutehtaalle. Siirtotapa vähentää korkean biologisen hapenkulutuksen omaavien aineiden ympäristöön joutumisen vaaraa, hajun muodostumista sekä varastoinnin, pakkauksen ja kuljetuksen tarvetta. BAT-viiteasiakirja edellyttää lyhyttä sivutuotteiden säilytysaikaa. Hakemuksen mukaan uusien projektien yhteydessä huomioidaan suunnitteluvaiheessa ja laitehankintoja valmisteltaessa uusien laitteiden ja prosessimuutosten ympäristönäkökohdat sekä kestävän kehityksen periaatteet. Ilmastointijärjestelmä on varustettu lämmön talteenotolla ja tuloilman suodatuksella. Tuotantorakennuksissa lämmön johtamishäviöt ovat pienet johtuen tiiviistä ja lämpöerityksillä varustetuista rakennuksista ja tilojen alhaisista sisälämpötiloista. Lauhduttimiksi on valittu vähän meluavia (low noise) malleja. Vedenkulutus on vähentynyt sisäisin toimenpitein kierrättämällä vettä. Vuonna 2000 on tehty Motiva-mallin mukainen teollisuuden energiakatselmusraportti ja laitos on liittynyt energiansäästösopimukseen. Energian käytön tehostamiseksi on vuosina 2002 2003 toteutettu ammoniakkilaitoksen lämmön talteenoton tehostaminen, lämmin-

8/19 vesijärjestelmän uusiminen, matalapainekattilalaitoksen saneeraus, kiinteistön lämmityksen saneeraus, taloautomaation laajennus, paineilmakapasiteetin lisäys invertteriohjatulla kompressorilla sekä lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien putkieristyksien korjaukset. Vuoden 2005 aikana on suunniteltu tehtäväksi ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien esikäsittely ja päästöt viemäriin Jätevedet esikäsitellään laitoksen omassa jätevesien esikäsittelylaitoksessa ennen johtamista Mellilän kunnan viemäriin. Jätevesien käsittelymenetelmä on kemiallinen flotaatio. Esikäsittelylaitokselle johdetaan tuotantotilojen jätevedet ja saniteettivedet sekä lisäksi rehusiilojen alapuolella sijaitsevasta sadevesikaivoista ja teuraseläinten kuljetuksiin käytettävien autojen pesuhalleista tulevat vedet. Autojen pesuhallit sijaitsevat viereisellä kiinteistöllä. Tuotantotilojen jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivojen kautta. Esikäsittelylaitoksella jätevedessä oleva kiintoaine erotetaan välpällä (3 mm), jonka jälkeen jätevesi johdetaan tasausaltaaseen. Jäteveteen annostellaan ferrisulfaattia (Kemwater PIX-105) koagulaation ja polymeeriä (SuperflocC448) flokkulaation ja lietteen kunnostuksen tehostamiseksi. Flotaatioaltaassa ilmalla kyllästetyn dispersioveden avulla flokit nostetaan pintaan. Altaaseen kertyvä liete poistetaan pinta- ja pohjakaapimin tiivistysaltaaseen. Liete kuivataan suotonauhakuivaajalla ja kuljetetaan kompostoitavaksi (Markkula Jouko, Loimaa). Vuonna 2005 elokuussa otettiin näytteet jätevedenpuhdistamolle tulevasta, välpälle menevästä ja jätevedenpuhdistamolta Mellilän kunnan viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä. Näytteistä on määritetty seuraavassa taulukossa esitetyt pitoisuudet. Taulukko 5. Jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevan ja lähtevän jäteveden laatu. Määritys Yksikkö Tulokaivo Ennen välppäystä Poistuva vesi COD Cr mg/l 5 900 5 000 960 Kiintoaine mg/l 2 700 2 010 130 BHK 7-ATU mg/l 3 100 2 800 630 Fosfori P tot mg/l 49 39 7,6 Typpi N tot mg/l 250 300 100 Esikäsitellyt jätevedet johdetaan Mellilän kunnan viemäriverkostoon ja edelleen Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle, jossa ne käsitellään biologis-kemiallisesti ja johdetaan Loimijokeen. Laitoksella on Mellilän kunnan kanssa sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin. Sopimuksessa määritellään viemäriin johdettavan jäteveden enimmäismäärä ja kuormitus, jätevesimaksun määräytymisperuste, menettely, mikäli kuormitus kohoaa raja-arvojen yläpuolelle, vastuu haittojen ja vahinkojen synnyttyä sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Lisäksi on sovittu viemäriin johdettavat jätevesi- ja kuormitusmäärät työpäivää kohti kalenterivuosikeskiarvoina mitattuina. Kiinteistöllä on sadevesiviemäröinti, johon johdetaan perustusten kuivatusvedet sekä sade- ja lumen sulamisvedet. Sadevesiviemäristä vedet pumpataan avo-ojaan, joka laskee noin 1,3 km etäisyydellä Niinijokeen. Joki on Loimijoen sivuhaara ja laskee Loimijokeen Alastaron kunnan alueella.

9/19 Taulukko 6. Kunnan viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden laatu ja kuormitus vuosina 2002-2004 vuosikeskiarvona laskettuna sekä kunnan ja laitoksen välisessä jätevesien johtamissopimuksessa määritetyt kuormituksen enimmäismäärät. 2002 2003 2004 Jätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot Virtaama m 3 /d 166 162 167 240 m 3 /h 35 COD Cr mg/l 1049 1133 1289 kg/d 175 184 215 Kiintoaine mg/l 131 104 162 kg/d 22 17 27 40 BHK 7-ATU mg/l 625 813 891 kg/d 104 132 148 200 Fosfori P tot mg/l 11 14 14 kg/d 1,8 2,3 2,3 3 Typpi N tot mg/l 104 115 129 kg/d 17,2 18,6 21,5 Rasvat kg/d 10 ph 6-10 Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen päästöjen vähentämiseksi on valittu vähärikkinen (<0,1 %) kevyt polttoöljy. Hakemuksen mukaan laitos ei aiheuta sellaista hajua, josta on viihtyisyyshaittaa asutukselle. Hajupäästöjä on pyritty ehkäisemään pitämällä navetan ovia kiinni, säilyttämällä teurasjäteastiat sisätiloissa ja kuljettamalla teurasjätteet laitoksen alueelta päivittäin. Taulukko 7. Kattilalaitoksen ilmapäästöt vuonna 2003. Vuosi 2003 Teho Käyttöaika Polttoaine Hiukkaset SO 2 NO x CO 2foss MW h/a l/a t/a t/a t/a t/a K1, lämpö 0,25 4 200 43 900 0,01 0,076 <0,15 120 K2, lämpö 0,68 7 700 132 000 0,03 0,230 <0,46 360 K3, höyry 0,75 4 200 163 500 0,04 0,280 <0,57 440 yhteensä 1,68 16 100 339 400 0,08 0,586 <1,18 920 Melu ja tärinä Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu häiritsevää melua. Laitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, jonka liikenne on alueen merkittävin melun aiheuttaja. Toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa. Laitoksen läheisyydessä ei ole asutusta. Henkilökunnan aiheuttama liikenne on keskimäärin 50 henkilöautoa arkipäivisin. Tuotannon kuljetukset ajoittuvat pääasiassa aamupäiviin ja aiheuttavat keskimäärin 15 rekkaautokäyntiä päivittäin. Alueella ei ole tehty meluselvityksiä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10/19 Jätejae (nro) Jätteen määrä on tuotannon määrään verrattuna toiminnan luonteesta johtuen vähäinen. Tulevat ja lähtevät tuotteet kuljetetaan pakkaamattomina ja teurastuksessa syntyvä teurasjäte käytetään rehuraaka-ainetuotannossa. Rehuraaka-aineen siirto teurastamosta rehutehtaalle tapahtuu putkistoja ja kuljetusratoja pitkin ilman pakkauksia. Laitoksella kerätään erikseen sekajätteet, paperit ja pahvit, ongelmajätteet, romurauta, puukot, terät ja lasijätteet sekä kompostoitavat jätteet kuten sian karvat, jätevedenpuhdistamon liete ja eläintenkuljetusautojen kuivikkeet. Toiminnassa syntyy vuosittain pieniä määriä ongelmajätteitä, kuten akut, loisteputket, sytyttimet, trukkien jäähdytinnesteet ja jäteöljyt, jotka toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteen vähäisestä kertymästä johtuen kuljetuksia ei ole järjestetty joka vuosi. Vuoden 2004 aikana ongelmajätekuljetusta ei järjestetty. Edellisen kerran ongelmajätteitä kuljetettiin vuonna 2003, jolloin toimitettiin käsiteltäväksi jäähdytinnesteitä 973 kg ja jäteöljyä 2 m 3 (Ekokem Oy, Riihimäki). Tuotannon yhteydessä syntyy pieniä määriä muovijätettä. Muovijätteen kuljetusta ei järjestetä vuosittain. Edellisen kerran kuljetus oli vuonna 2003, jolloin muovijäte (14 m 3 ) toimitettiin uusiokäyttöön (Loimaan kuljetus ja jätehuolto Oy). Taulukko 8. Jätteen määrä ja sijoitus vuosina 2003 ja 2004. Elintarvikkeiksi kelpaamaton eläinperänen sivutuote Karvanpoistojäte (020202) Jätevesiliete(020204) Autopesulan liete (060299) Korkeariskinen jäte (TSE) (180202) Vuosi Vuosi Jätteen käsittelpaikka Kuljettaja Sijoitus- 2003 2004 193 t 267 t destruktio Honkajoki Oy Honkajoki 1036 m 3 882 m 3 kompostointi Mellilän Kuljetus Oy 854 m 3 404 m 3 kompostointi Mellilän Kuljetus Oy Markkula Loimaa Markkula Loimaa 408 kg 183 kg destruktio Honkajoki Oy Honkajoki Sekajäte (200108) 588 m 3 468 m 3 kaatopaikka Loimaan kuljetus ja jätehuolto Oy Paperi ja pahvi 2,7 t 4,2 t kierrätys Loimaan kuljetus (150101) ja jätehuolto Oy Forssa, Kiimassuo Loimaa Eläimistä saatavat sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan niihin liittyvän riskin perusteella. Niiden käsittelystä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Teurastuksen yhteydessä syntyvistä sivutuotteista luokkaan kolme kuuluvat ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei käytetä elintarvikkeiksi, kuten keuhkot, mahat, likaantuneet osat ja vertymät sekä elävänä tarkastuksessa hyväksyttyjen eläinten veri, sorkat ja harjakset. Luokkaan kaksi kuuluu sikateurastamon jätevedestä erotettu eläinperäinen aines. Laitoksella on toteutettu eläinperäisten sivutuotteiden käsittely Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa hyväksytyllä tavalla.

Päästöt maaperään 11/19 Toiminnasta maaperään vuotoina joutuvien epäpuhtauksien pääsy on estetty tontin asfaltoinnilla, sadevesiviemäröinnillä ja sijoittamalla öljysäiliöt sisätiloihin ja varustamalla ne teräsbetonisin suoja-altain. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta ei ole haittaa ihmisen terveydelle, luonnolle eikä rakennetulle ympäristölle. Toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön tai maaperään eikä siitä aiheudu häiritsevää melua. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vedenkulutusta tarkkaillaan laskutusseurannalla ja lukemalla kerran kuukaudessa vesimittarit. Talousveden laatua seurataan ottamalla vesinäytteitä laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti. Sähkön, lämmitysöljyn, propaanin ja hiilidioksidin kulutusta seurataan kuukausittain laskutuksen ja toimituserien perusteella. Jätevedenpuhdistamolta Mellilän kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan kerran kuukaudessa vuorokauden kokoomanäyte automaattisilla näytteenottimilla virtaamapainotteisesti. Näytteistä määritetään kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), kiintoaine, kokonaisfosfori (P tot ), kokonaistyppi (N tot ) ja rasvan määrä. Tarkkailupäivän virtaama mitataan. Laitoksen henkilökunta huolehtii näytteenottimien käytöstä ja huollosta. Analysoinnista ja raportoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Jätteen määrää seurataan jätteiden kuljetusten yhteydessä punnituksin. Päästöjä ilmakehään seurataan määrittämällä kerran vuodessa kattilalaitoksen savukaasuista hiukkas-, rikkidioksidi- ja typpioksidipitoisuudet. Kattila- ja syöttöveden ja lauhteen laatua seurataan kuukausittain otettavin näyttein, joista määritetään ph, sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja kovuus. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristön kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on hakemuksessa arvioitu tulipalo ja ammoniakki- tai propaanijärjestelmän vuoto. Toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Henkilöstölle on annettu turvallisuuskoulutusta, ohjeet onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuksien aikana. Tulipalon varalta henkilöstölle on jaettu vastuualueet. Ammoniakkivuotojen havaitsemiseksi on automaattinen valvonta- ja hälytysjärjestelmä. Propaanijärjestelmä on turvallisuusmääräysten mukainen. Tuotantorakennuksessa on väestönsuoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta 1.4.2004, 3.6.2005, 8.8.2005, 23.8.2005 ja 25.8.2005.

12/19 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Mellilän kunnan ilmoitustaululla 25.05.2004 23.6.2004, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 19.5.2004 18.6.2004 ja Loimaan lehdessä 27.5.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 19.5.2004. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksella on tehty tarkastus 3.6.2005. Muistio tarkastuksesta on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Mellilän kunnan teknisellä lautakunnalla ei lausunnossaan 28.7.2004 ole ollut hakemuksesta huomautettavaa. Mellilän kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa hakemuksesta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitokselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jäteveden laadusta ja sen sisältämien aineiden vaikutuksesta jäteveden käsittelyyn. Tuotantoprosesseja on hoidettava siten, että jätevesien määrä ja kuormitus ovat mahdollisimman alhaiset. Tuotannossa syntyvän kiintoaineen ja nestemäisten jätteiden, kuten veren pääsy viemäriin on estettävä. Tuotantotilojen keräilykaivot on varustettava siivilöin (6 mm) ja siivilät pidettävä paikoillaan kaikissa tuotannon vaiheissa kiintoaineen viemäriin pääsyn vähentämiseksi. Tuotantotilojen jätevedet on johdettava viemäriin rasvanerotuskaivojen kautta. 2. Jätevedet tulee esikäsitellä ennen Mellilän kunnan viemäriin johtamista. Jätevesien esikäsittelylaitosta tulee hoitaa siten, että ravinteiden ja kiintoaineen erotusasteet ovat mahdollisimman korkeat. Esikäsittelyn yhteydessä syntyvät lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai terveydellistä haittaa. 3. Laitoksella on oltava teollisuusjätevesien johtamista koskeva sopimus Mellilän kunnan viemärilaitoksen kanssa. Sopimuksen tulee sisältää viemärilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon kannalta tarpeelliset tiedot jäteveden laadusta ja määrästä, menettelytavat poikkeuksellisissa tilanteissa kuten laskettaessa suuria tai suuren ravinnepitoisuuden omaavia jätevesiä viemäriin sekä tarkkailua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet. Viemäriverkostoon johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa viemärin rakenteille Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle, vastaanottovesistölle, puhdistamolietteiden käsittelylle eikä niiden loppusijoitukselle.

13/19 4. Mikäli kunnan viemäriin johdettavat jätevedet eivät täytä jäteveden johtamista koskevassa sopimuksessa määriteltyjä ehtoja, tulee laitoksen ryhtyä toimiin tehostamalla esikäsittelylaitoksen toimintaa ja kehittämällä tuotantolaitoksen prosesseja. Mikäli hetkelliset, suuret jätevesivirtaukset aiheuttavat lupaehdot täyttäessäänkin ongelmia Mellilän kunnan viemäriverkostossa ja Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolla, on laitoksen yhdessä viemärilaitoksen kanssa laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä. 5. Sade-, valuma- ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Ne on johdettava sadevesiviemäriin siten, että ne eivät joudu kosketuksiin raaka-aineiden, jätteiden, jätevesien tai kemikaalien kanssa. Jätevesi- ja sadevesiviemäreiden, liitosten ja läpivientien on oltava tiiviitä niin, että jäte- ja sadevedet eivät pääse imeytymään maaperään tai kulkeutumaan pohjaveteen. Päästöt ilmaan 6. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa enintään olla enintään 0,1 % painoprosenttia. 7. Toimintaa on harjoitettava niin, että siitä ei synny sellaista hajua, joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa ympäristössä. Mikäli toiminnasta aiheutuu tällaista hajua, tulee hakijan selvittää hajun syyt ja poistaa haitta. Melu ja tärinä 8. Hakijan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu laitoksen ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttinen melutaso saa lähimpien asuintalojen pihapiirissä tai muissa melulle altistuvissa kohteissa olla päivällä klo 07 22 enintään 55 db (L Aeq ) ja yöllä klo 22 07 enintään 50 db (L Aeq ). Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden, maaperän, ilman tai muun ympäristön pilaantumisvaaraa, viihtyisyyshaittaa eikä naapureille kohtuutonta rasitusta. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se asianmukaisesti on mahdollista. 10. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä ehkäisemään jätteen muodostumista. Teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja toimitettava hyötykäyttöön. Jatkokäsittelyä varten jätettä saa luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on tarvittava ympäristölupa jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, joka on merkitty jätetiedostoon. 11. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia jätteitä. Eläinperäinen jäte on varastoitava asianmukaisesti siten, että estetään terveyshaitan syntyminen, hajujen muodostuminen ja haittaeläinten pääsy säilytysastioihin ja tiloihin. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa käsittelyyn riittävän usein ja kuljettaa asianmukaisesti käyttäen tarkoitukseen soveltuvia kuljetusvälineitä. 12. Jätteen varastointi ja kuormaaminen tulee tehdä alustalla, joka on perustettu, pinnoitettu ja muotoiltu siten, että jätteestä ei pääse valumia maaperään tai pohjaveteen. Kuljetukseen käytettyjen rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja.

Ongelmajätteet 14/19 13. Ongelmajätteet tulee pitää erillään muista jätteistä lukittavassa, katetussa ja viemäröimättömässä varastotilassa. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pitää erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava läpäisemättömällä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Varastointi tulee järjestää siten, että vuototapauksissa ongelmajäte saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Ongelmajätteitä ei tule varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauempaa. 14. Ongelmajätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jonka ympäristöluvassa on sallittu ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, joka on merkitty jätetiedostoon. Ongelmajätteitä luovutettaessa on siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Varastointi 15. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä ja varastoimiensa terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Silloin, kun on mahdollista, on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai työmenetelmä, josta aiheutuva vaara on ympäristölle vähäisin. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava tiivispohjaisissa, katetuissa viemäröimättömissä tiloissa, joista vuototilanteen sattuessa kemikaalit voidaan kerätä hallitusti talteen. Rehuraaka-aineen varastosäiliöiden ja jakelulaitteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti niin, että rehuraaka-ainetta ei siirtojen ja kuljetusten aikana pääse ympäristöön. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, myrkyllisiä tai muita haitallisia aineita pääsee valumaan maaperään, pinta- tai pohjaveteen, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemäriin johdettavien jätevesien osalta lisäksi Loimaan kaupungin viemärilaitokselle ja jätevedenpuhdistamolle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden sattuessa toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit tai muut ympäristövaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä ympäristöstä. Tilanteiden varalle on laitosalueella oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Laitoksella tulee olla ajan tasalla oleva suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien estämiseksi ja kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Suunnitelmassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota pohjaveden suojeluun. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 17. Jätevesien esikäsittelylaitoksen tehoa on seurattava. Mellilän kunnan viemäriin johdettavien jätevesien laatua on tarkkailtava kerran kuukaudessa virtaamapainotteisesti vuorokauden ajalta otettavin kokoomanäyttein. Näytteistä on määriteltävä kemiallinen hapen-

15/19 kulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), kiintoaine, kokonaisfosfori (P tot ), kokonaistyppi (N tot ), öljy- ja rasvapitoisuus, sähkönjohtavuus ja ph-arvo. Lisäksi tulee mitata tarkkailuvuorokauden jäteveden virtaama. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamosta vastaavalle viranomaiselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. 18. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä, toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenvetoraportti, jonka sisältö on vähintään seuraava: - tiedot tuotannosta ja käytetyistä raaka-aineista, - yhteenveto kaikista tuotannossa syntyvistä jätteistä, niiden laadusta, määristä, luokituksesta, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista, - tiedot vedenkulutuksesta ja toiminnassa syntyvästä jätevedestä, tiedot häiriötilanteista ja niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä, - tiedot energiantuotannosta, polttoaineiden käytöstä ja päästöistä ilmaan, - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa, laitteistossa, jätteiden ja jäteveden käsittelyssä. Vuosiraportointi tulee tehdä niiltä osin, kuin se on mahdollista sähköisesti Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnan lopettaminen 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan merkittävästä lisäämisestä, muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupaasiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

16/19 Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä 1 ja 15 edellytetty toiminnanharjoittajan velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ssä esitettyihin vaatimuksiin. Jätevesien viemäriin johtamista koskevat määräykset 2 4 on annettu Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi ja purkuvesistönä toimivan Loimijoen vedenlaadun heikkenemisen estämiseksi. Laitoksen jätevesien kuormitus on merkittävä osa Loimaan jätevedenpuhdistamon tulokuormasta ja virtaamasta. Lupamääräykset on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n perusteella. Sadevesien johtamista ja viemäreiden tiiveyttä koskeva määräys 5 on annettu pohjaveden suojelemiseksi. Sade-, valuma- ja perustusten kuivatusvesien johtamista koskeva määräys on annettu vähentämään Niinijoen vedenlaatuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kattilalaitoksen polttoaineen rikkipitoisuutta koskeva määräys 6 on annettu terveys-, ympäristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen (766/2000) raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. Vaadittu rikkipitoisuuden raja-arvo on tullut voimaan 1.1.2004 alkaen. Hajupäästöjen rajoittamista koskeva lupamääräys 7 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n perusteella vähentämään aiheutuvaa haittaa. Lupamääräyksessä 8 on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Ekvivalentin äänitason enimmäisarvo on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Melutaso on tarpeen tarkistaa mittauksin, mikäli laitoksella toteutetaan sellaisia muutoksia, jotka ennakolta arvioiden saattavat lisätä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Lupamääräys 9 on annettu jätelain perusteella, jossa edellytetään, että jätteistä ei saa aiheutua merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa tai haittaa jätehuollon järjestämiselle. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä, varastoinnilla ja toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista. Lupamääräys 10 on annettu jätelain perusteella, jossa edellytetään, että toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Jätelain mukaan jätettä voidaan luovuttaa jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan ja käsitellä jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan perusteella. Määräys 11 eläinperäisen jätteen luokittelusta ja käsittelystä perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut 6/2001) ja Euroopan parlamentin neuvoston antamaan asetukseen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Asetuksen valvontaviranomainen on Kasvituotannon tarkastuskeskus. Jätteiden, ongelmajätteiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin niin, että mahdollisten häiriötilanteiden aikana suojaaltaisiin tai lattialle päässeet aineet voidaan kerätä talteen. (Lupamääräykset 12, 13 ja 15)

17/19 Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan jätelaissa edellytettyyn paikkaan. Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttävät toimittamista laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (Lupamääräys 13) Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. (Lupamääräys 14) Lupamääräys 16 häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Toiminnan päästö- ja käyttötarkkailua sekä raportointia koskeva lupamääräykset 17 ja 18 on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. (Lupamääräys 19) Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin siten, että alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. Lupamääräys 20 perustuu ympäristönsuojelulain 90 :ään. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12 2015 mennessä. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4-8, 28, 41-43, 45-47, 52, 55-56, 62, 81, 83 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18-19, 30, 36 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

18/19 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille johdettavista teollisuusjätevesistä (365/1994) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut 6/2001) Euroopan parlamentin neuvoston antama asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) BAT-viiteasiakirja (BREF) Reference Document on Best Available Techniques in the Slaughterhouses and Animal By-products Industries KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 8 415 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Teurastamon osalta maksun suuruus on 5 610 euroa Tähän lisätään 50 prosenttia muiden luvanvaraisten toimintojen maksusta eli rehuvalkuaista valmistavan tehtaan lupahakemuksen käsittelystä perittävästä maksusta 5 610 euroa 50 prosenttia, joka on 2 805 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HK Ruokatalo Oy, Ysitie 387a, 32300 Mellilä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mellilän kunnanhallitus Mellilän kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Mellilän kunnan ilmoitustaulu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaulu Loimaa-lehti Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on: 19/19 - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Tarkastaja Irma Sorva Liitteet: Valitusosoitus