Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti Helmikuu 2014 13. helmikuuta Eduskuntatalon edessä oli mielenosoitus jossa vastustettiin ministeri Risikon esittämiä kaavailuja työttömäksi joutuneiden palkattomasta työstä korvausten saamisen ehtona. Mielenosoituksen jälkeen Eduskunnalle luovutettiin Turun 49:n alullepanema adressi työttömien palkattoman työn torjumiseksi. Alakuvassa: Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho puhumassa mielenosoituksessa.
2 MURIKKA Kirjoitan - siis ajattelen Kari Pekkarinen päätoimittaja Ajattelin hakeutua kyseiselle kurssille, koska en omasta mielestä ole hyvä tuomaan esiin asioita tekstimuodossa. Kyllähän sitä tekstiä alkoi pikkuhiljaa tulla paperille, tietokoneen avustamana kylläkin. Tämänkin tekstin minä kirjoitin kurssilla, ja ajattelin tehdä pienen mainoskirjoituksen ammattiosaston lehteen. Eli, kurssilla opin esimerkiksi miten voi tehdä sadun. Tämän sadun minä tein valokuvasta. Asukki Ei mitään uutta Solmittu työllisyys- ja kasvusopimus ei ole tuonut malttia työpaikoille. Irtisanomiset ja lomautukset ovat vain lisääntyneet, kun työnantajat saivat haluamansa halvan sopimuksen ja valtakunnallisen työrauhan. Yritysten voittoja pyritään hetkellisesti lisäämään saneeraamalla ulos työntekijöitä, eikä haeta kestävää kannattavuutta tuotantoa kehittämällä ja investoimalla tulevaisuuteen. Vaikka muutama kuukausi sopimuskautta on liian lyhyt aika tehdä sen vaikutuksista kattavaa arviota, näyttää tavoiteltu työllisyyden kasvu jäävän olemattomaksi. Ruosteinen polkupyörä on kaatuneena varaston lattialla ja muutakin tavaraa on pitkin varastotilaa. Siellä asustaa pieni ruskeanharmahtava hiiriherra, joka kurkkii pyörän pinnojen välistä. Hiiren nimi on Kärkky. Hän on asunut siellä jo muutaman vuoden. Yhteen nurkkaan on viritetty hiiren loukku, mutta tämä hiiri on viisas ja osaa välttää kyseistä vaaraa. Tehty ratkaisu oli tulopolitiikkaa yhden osapuolen, palkansaajien tulojen osalta, muiden osalta tulojen kehitykseen ei puututtu. Yritys- ja pääomatuloja kasvatetaankin nyt irtisanomalla työntekijöitä. Ammattiyhdistysliike on sitonut kätensä vähintään kahdeksi vuodeksi ja voi vain paheksua tapahtunutta. Ay-johdon myötäeläytyminen yritysten ongelmiin, jotka eivät johtuneet palkkatasosta, on käytännössä vienyt ay-liikkeen mahdollisuudet vaikuttaa tulonjakoon. Miten työntekijöiden taloudellinen asema kehittyy lähivuosina, on muiden kuin ay-liikkeen vallassa. Ulkomaisen kysynnän kehitys, johon Suomesta ei voida mitenkään vaikuttaa ja hallituksen omat veroratkaisut määräävät lähivuosien suunnan. Kataisen hallituksen ja porvarien hallitseman eduskunnan saaminen pieni-, tai edes keskituloisten, puolelle suurituloisia vastaan, vaatii puheiden ja perustelujen lisäksi ay-liikkeen painostustoimia. Vaikka kädet on sidottu työehtosopimuksin, saa sopimuksen voimassa ollessakin osoittaa mieltä ja tarvittaessa vaikka lakkoilla hallituksen aikeita tai päätöksiä vastaan. Suomalaiset rikkaat ja täällä operoiva ulkomainen pääoma on sulassa sovussa kasvattanut tavallisten suomalaisten kriisitietoisuutta. Uhkauksilla katovuosista ja lupauksilla paremmasta jos teette niin kuin käsketään, on uhrautumisen tarvetta ja välttämättömyyttä perusteltu. Viesti on mennyt hyvin perille ja onhan siinä osa tottakin: Suomen valtio velkaantuu ja työttömyys on korkealla. Toinen puoli, joka ei ole totta ovat väitteet työntekijöiden liian suurista palkoista jotka ovat vieneet ns. kilpailukyvyn. Teollisuuden ongelmat johtuvat heikosta kysynnästä ja osin yritysten johtajien virheellisistä päätöksistä, eivät työn hinnasta. Hallituksen vasemmistopuolueiden ministerien pitäisi keskittyä nyt pieni- ja keskituloisten ostovoiman säilyttämiseen ja verotuksessa välttämättömän lisärasituksen kohdistamiseen niille joilla on veronmaksukykyä. Kulutuksen verottaminen lisää muilta kuin ylellisyystarvikkeilta heikentää työllisyyttä entisestään. Kevään kehysriihessä tulee varmasti porvarien suunnalta paineita palvelujen heikentämiseen pienituloisilta. Koko vasemmiston on yhdessä torjuttava ne ja ay-liikkeen pitää olla siinä kamppailussa täysillä mukana. Maan hallituksen toiminta näyttää välillä juuri niin vaikealta kuin tuolta koostumuksella odotettiinkin, silti vasemmiston ei ilman painavaa syytä tule jättäytyä nyt siitä pois. Kun ay-liike on osittain vankina pitkässä sopimuksessa, niin pieni- ja keskituloisten pärjääminen riippuu hallituksen ja eduskunnan päätöksistä. Lähtö hallituksesta olisi kuin omaan jalkaan ampumista, puhdas porvihallitus ei taatusti olisi köyhemmän kansan puolella senkään vertaa kuin tämä ryhmittymä. Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: 040 580 4573 sähköposti: kari.pekkarinen@sci.fi Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Suosittelen syvästi kyseistä kurssia kaikille jotka vähänkin tykkäävät kirjoittamisesta. Aiheen saa valita kurssilla itse. Minun ollessa kurssilla, osa kirjoitti novellia, jotkut asiatekstiä kuten kolumneja. Yksi kaveri kirjoitti jopa kirjeen vanhalle äidinkielen opettajalleen. Kaikki vaan kirjoittamaan, oli teksti millaista hyvänsä. Kannattaa myös mennä opiskelemaan Murikkaan. Terveisin Juhani Ylitalo toimikunnan jäsen nuorisovastaava PS. Murikasta sen verran, että maisemat ja luonto näyttävät mahtavilta. Liikuntaan mahdollisuudet ovat hyvät. Opettajat ovat asiantuntevia. Ruokahuolto toimii, varsinkin maun puolesta. Majoituksessa ei myöskään ole valittamista Juhani Murikassa Metalli Vitosen facebooksivut Saariniemenkatu 4, 00530 Helsinki puh: 045 139 8019 toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo 9.30-13.00 ja 14.30-17.00, keskiviikkona suljettu. Arkipyhien aattona klo 13.00 asti. sähköposti: 5@sci.fi www.5.fi Osastollemme on avattu facebooksivut. Kirjaudu facebookkiin ja hae Helsingin Metallityöväen ammattiosastoa ja tykkää sivuista, jotta saat sivujen syötteet. Sivuilta löydät ajankohtaisten uutisten lisäksi kokouksiemme ajankohdat ja paikat.
3 Syyskokouksen 28.11.2013 päättämät henkilövalinnat vuodelle 2014 Ammattiosaston puheenjohtaja: Kari Pekkarinen Toimikunnan jäsenet ja varajäsenet Jäsenet: Jarmo Harmaala Satu Huhta Pasi Kannisto Jussi Karttunen Reijo Kiljunen Samu Kontturi Karita Lahtinen Jaro Palmén Kari Pekkarinen Pentti Ruohonen Hans Segercrantz Riitta Timonen Matti Torvinen Juhani Ylitalo Varajäsenet: Veli Anttila Antero Asikainen Jari Back Jari Falck Jouni Hasanen Marko Hasanen Jouni Holopainen Erkki Hytönen Saila Kaattari Kimmo Kosonen Kalevi Kupiainen Ritva Revonlinna Pasi Sutinen Jari Wallen Aluekokousedustajat ja henkilökohtaiset varaedustajat Edustajat: Back Jari Kaattari Saila Lahtinen Karita Pekkarinen Kari Ruohonen Pentti Torvinen Matti Ylitalo Juhani Toiminnantarkastajat ja heidän varamiehensä: Varaedustajat: Kupiainen Kalevi Timonen Riitta Karttunen Jussi Palmén Jaro Anttila Veli Hasanen Marko Hytönen Erkki Juha Pesola ja Jari Mäkinen varalla Jari Myllykoski ja Mika Poikolainen Toimikunnan järjestäytymiskokouksen 10.12.2013 tekemät henkilövalinnat Ammattiosaston varapuheenjohtaja: Jaro Palmén. Ammattiosaston sihteeri: Pentti Ruohonen. Ammattiosaston taloudenhoitaja: Jarmo Harmaala. Toimikunnan työjaosto: Kari Pekkarinen, Jarmo Harmaala, Karita Lahtinen, Jaro Palmén, Pentti Ruohonen, Juhani Ylitalo. Saila Kaattari Ammattiosaston varasihteeri: Juhani Ylitalo. Opintosihteeri: Pentti Ruohonen. Kansain välisten asioiden ja solidaarisuustoiminnan vastaava: Karita Lahtinen. Nuorisovastaava: Juhani Ylitalo. Lehden päätoimittaja/viestintäjaoston puheenjohtaja: Kari Pekkarinen. Virkistys- ja vapaa-ajan jaoston vastaava: Jari Back. Veteraanivastaava: Erkki Hytönen. Pentti Ruohonen Jaro Palmén Jouni Hasanen Metalliliiton Helsingin seututoimikunnan kokouksiin osaston edustajiksi valittiin Kari Pekkarinen ja Pentti Ruohonen. Varalla Jaro Palmén ja Juhani Ylitalo. Malmin Järjestötalon kokouksiin edustajiksi ja heidän henkilökohtaisiksi varaedustajikseen valittiin: Heikki Timonen, varalle Kari Pekkarinen Marko Hasanen, varalle Matti Torvinen Riitta Timonen, varalle Satu Huhta Veli Anttila, varalle Pentti Ruohonen Malmin Työväentalo Ry:n kokouksiin edustajaksi valittiin Pentti Ruohonen ja hänen varamiehekseen Kari Pekkarinen.
4 METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 5 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 YLEISTÄ Taantuma jatkuu Euroopassa vuoden 2014 alkaessa. Pankkien tukeminen verovaroin on syönyt kysyntää ja vienyt voimavaroja reaalitaloudesta niin paljon, että tuotanto alkanee hitaasti nousta vasta vuoden puolivälissä. Eteläisen Euroopan maiden talouskasvu ei ole lähtenyt nousuun ja pankkien tukemiseen kuluneet miljardit vaikeuttaa tilannetta lähes koko Euroopassa, myös Suomessa. Kysyntä suomalaisten yritysten tärkeimmillä vientimarkkinoilla on laimeata, mikä investointien matalan tason kanssa näkyy alan tuotannon ja työllisyyden ongelmina ainakin alkuvuoden osalta. Globaali kapitalismin kriisi kaikkine talouden ongelmineen ja romahduksineen ei ole muuttanut juuri mitään ns, markkinatalouden valtiollisessa tai ylikansallisessa sääntelyssä, ja nopeiden voittojen saalistelu on yhteiskunnan taloudenhoidon sekä työllisyyden uhkana koko ajan. Syksyllä tehty pitkä sopimusratkaisu olemattoman pienine korotuksineen laskee ostovoimaa ja lisää työttömyyttä monilla aloilla, tuskin kuitenkaan ssa. Pääkaupunkiseudulla alan työllisyys tullee säilymään toimintavuoden aikana suunnilleen ennallaan, koska täällä ei ole enää merkittävästi kaikkein uhanalaisinta tuotantoa. Telakan tilauskanta jatkossa voi parantua uuden omistajan myötä, joka tuonee parannusta alihankintayritysten työllisyyteen loppuvuonna pääkaupunkiseudulla. Suurten ikäluokkien eläköityminen tarjoaa jatkossa työtä nuoremmille, mutta sen vaikutus ssa on toimintavuonna marginaalinen, koska epävarmana aikana työnantajat eivät palkkaa uutta väkeä. Lisäksi pakolliset, eläkkeelle siirtyneitä korvaavat työsuhteet ovat usein pätkätöitä, vuokratyötä ja määräaikaisia töitä jotka lisäävät eriarvoisuutta ja epävarmuutta työpaikoilla. JÄSENMÄÄRÄ JA TALOUS Ammattiosaston jäsenmäärässä ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia vaan jäsenmäärä säilyy vähän yli 1500:ssa. Osaston tulojen arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Ammattiosaston tulot eivät riitä jatkossa kattamaan viimevuosien tasoisia kuluja ja tasapainon saavuttamiseksi toimikaudelle kulurakennetta on jouduttu muuttamaan. Jäsenten koulutus-, edunvalvontaja virkistystoimintoja ei vähennetä. EDUNVALVONTA Työpaikkojen edunvalvontaan ja työpaikkayhteyksien hoitamiseen panostetaan työpaikkakäynneillä ja yhdysmiesten tiedotteilla sekä sähköistä yhteydenpitoa kehittämällä. Kymmeniä pieniä työpaikkoja käsittävänä osastona muutaman jäsenen työpaikat ovat erityisesti toiminnassa kohderyhmänä. Järjestäytymisen nostamiseksi alueellamme tiedottamista hoidetaan myös uusiin ja ennen järjestäytymättömiin työpaikkoihin. Ammattiosasto on mukana liiton järjestämiskamppanjassa taloudellisten resurssiensa rajoissa. Edunvalvonnan parantamiseksi panostetaan luottamusmiesten valintaan työpaikoilla ja työhuonekuntien perustamiseen työpaikoille joissa se on mahdollista. Työpaikkojen luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille aktiiveille järjestetään kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Myös työhuonekuntien toimikunnille suunnattua koulutusta järjestetään tarvittaessa. Syksyllä 2014 ovat luottamusmiesvalinnat, joissa pyritään luottamusmiesverkoston laajentamiseen kaikille vähänkin suuremmille työpaikoille. Toimikunnan työssä edunvalvonta-asiat ovat tärkeällä sijalla ja toimikunnan kokouksissa käsitellään työpaikkojen tilanteita, sekä tarvittaessa järjestetään koulutustilaisuuksia joihin kutsutaan työpaikkojen luottamushenkilöitä ja jäseniä. Ammattiosaston lehdessä tullaan käsittelemään edunvalvontaan liittyviä asioita ja lähivuosien tavoitteita. Metallin Helsingin seuturyhmän toimintaa kehitetään edelleen edunvalvontatyöhön suuntautuvaksi yhteistyössä alueen muiden osastojen kanssa. OSASTON JÄRJESTÖTYÖ Osasto on edelleen mukana n työpaikkojen jäsenhankinta- ja järjestämisprojektissa yhdessä muiden helsinkiläisten osastojen kanssa. Toimikunta tekee vuodenvaihteessa konkreettiset päätökset toimintatavasta. Osastoa ja sen toimintaa tehdään tunnetuksi oman jäsenistön keskuudessa lehdessä, sähköisissä medioissa ja tapahtumissa. Osaston toimikunta tulee kokoontumaan säännöllisesti kerran kuukaudessa, heinäkuu poisluettuna. Toimikunnan apuna toimivat eri jaostot ja vastaavat. Toimikunnan kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Erityisesti työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen paikallaoloa korostetaan. Jaostojen toiminnassa tavoitteena on käsitellä toimikunnan kokouksia perusteellisemmin oman sektorinsa asioita ja saada mukaan toimintaan uusia jäseniä. Toimikunnan työjaostossa tarvittaessa valmistellaan kokouksissa käsiteltäviä asioita ja suunnitellaan osaston toimintaa. Toimikunta tulee kautensa alussa täsmentämään toimintasuunnitelman ja toimintakalenterin. Työhuonekunnat ja työpaikkojen luottamushenkilöt hoitavat työpaikallaan edunvalvontaan kuuluvia tehtäviä ja tarvittavaa kokous-, koulutus- ja virkistystoimintaa. Ammattiosaston toimikunta on tarvittaessa mukana työpaikan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Ammattiosaston veteraanijaosto järjestää kokouksia, matkoja ja muuta toimintaa eläkkeellä oleville jäsenille. NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnassa keskitytään työpaikkojen nuorten jäsenten saamiseen osaston järjestämiin tapahtumiin ja työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan, erityisesti edunvalvontatyöhön. Tavoitteena vahva edunvalvojien sukupolviammattiosastoon ja Metalliliittoon. Nuoret osallistuvat pääkaupunkiseudun ay-nuorisotoimintaan ja laajemminkin koko maan n nuorisotapahtumiin. Nuorisojaosto tekee yksityiskohtaisen oman toimintasuunnitelmansa. KOULUTUS Opinto- ja koulutustoiminnassa järjestetään yleisesti työehtoja ja edunvalvontaa käsittelevää koulutusta, mutta tarvittaessa myös tietyille kohderyhmille suunnattua koulutusta. Osasto tulee järjestämään ilta-, päivä-, ja tarvittaessa myös viikonloppukursseja. Kurssien aiheet ja ajankohdat näkyvät tarkemmin toimintakalenterissa. Koulutusta järjestetään myös seuturyhmän kautta yhdessä Helsingin muiden n osastojen kanssa. Ammattiosasto ohjaa jäseniään osallistumaan aluejärjestön, Metallin ja SAK:n järjestämään koulutukseen sekä muihin tilaisuuksiin. Opintojaosto tekee kaudelle yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman vuoden alussa. Puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittivat osaston puolesta sopimuksen järjestämisprojektista tälle vuodelle. Sopimuksessa ovat mukana Metalliliitto ja helsinkiläisiä n ammattiosastoja. Toimikunta vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja osaston toiminnasta kokonaisuudessaan. Kuvassa toimikunnan kokous alkamassa tammikuussa. Osallistujista kaikki eivät mahtuneet kuvaan. VIESTINTÄ Ammattiosasto julkaisee toimintavuonna jäsenlehteä 4 numeroa. Lehti postitetaan jäsenille kotiin. Lehti lähetetään myös yhteistyöjärjestöille ja sitä jaetaan alueen työpaikoilla. Ammattiosaston kotisivuja kehitetään paremmin jäsenistöä ja aktiiveja palvelevaksi tiedonvälityskanavaksi. Ammattiosaston tiedotuksessa lisätään sosiaalisen median ja sähköpostiviestinnän käyttöä. Näillä keinoin reaaliaikaisuutta parannetaan ja kehitetään viestinnän kaksisuuntaisuutta. Sääntömääräisistä kokouksista ja muista ammattiosaston tapahtumista tiedotetaan jäsenille oman lehden ja kotisivujen sekä fasebookin lisäksi Ahjossa sekä luottamusmies- ja yhdysmiesverkoston kautta. VIRKISTYS Vappua osasto juhlistaa perinteisesti avoimien ovien päivällä. Ammattiosasto järjestää teatteri- ja/tai konserttitilaisuuden vuoden aikana. Marras- joulukuussa järjestetään pikkujoulujuhla jäsenistölle. Jäseniä kehotetaan ottamaan huomioon myös Metalliliiton ja Hki-Uma alueen tarjoama virkistystoiminta. JÄRJESTÖTEHTÄVÄT JA YHTEISTYÖ Ammattiosasto toimii koko maassa yhteistyössä muiden n osastojen kanssa jäsenistön ja ammattiosastojen vaikutusvallan lisäämiseksi Metalliliitossa ja ay-liikkeessä. Erityisesti ns. n isojen osastojen yhteistoimintaa jatketaan yhteisten edunvalvontaasioiden ajamiseksi. Osasto osallistuu aktiivisesti n Helsingin seuturyhmän ja liiton aluejärjestön toimintaan. Liittorajat ylittävän osastojen yhteisen toiminnan kehittämiseksi osasto tekee yhteistyötä paikallisessa ja laajemmassakin vaikuttamisessa eri liittojen osastojen kanssa. Yhteistyötä jatketaan muiden työväenjärjestöjen, rauhan- ja solidaarisuusjärjestöjen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kanssa.
5 Pankkivalta kurittaa kansaa Sisäinen devalvaatio on kasvun myrkkyä Kun Wärtsilä saneeraa dieselmoottoritehdastaan, se lähettää työntekijöitä yhtiön toiselle tehtaalle: kilometritehtaalle. Samaan aikaan se ilmoitti maksavansa Ehrnrootheille ja muille omistajilleen entistä enemmän osinkoja näiden erotettavien työntekijöiden työn tuloksista tässä hyvin kannattavassa yhtiössä. Tämäkin on sitä, että Suomessa tehdään EU:n sisäisen devalvaation politiikkaa. Rahaa luodaan rahasta Esko Seppänen Sisäinen devalvaatio on deflaatiomyrkkyä Sisäistä devalvaatiota voidaan kuvata talon maalaamisella. Jos valtiolla on oma raha, maalari voi kuljettaa pensseliä pitkin seinää ylös ja alas. Talo pysyy paikallaan. Jos ei ole omaa rahaa, maalarin täytyy pitää pensseli paikallaan ja liikutella taloa ylös ja alas. Ellei Suomella olisi ollut 1990-luvun alussa oman kansallisen pankkikriisin oloissa omaa markkaa, meidän olisi pitänyt liikutella taloa siihen tapaan kuin sitä vaaditaan nyt Kreikalta. Mutta Suomen ei silloin tarvinnut liikutella taloa. Silloin voitiin liikuttaa talon sijasta pensseliä ja devalvoida markka. EU:ssa ainoa maa, jolle euron valuuttakurssi on tänään edullinen, on Saksa. Kaikille muille maille euro on liian kova valuutta. Tänään niitä kaikkia muita vaaditaan liikuttamaan taloa, ja vain Saksa maalaa pensselillä. Väärällä valuuttakurssilla muiden maiden talouksia ajetaan alas, deflatoidaan. Deflaatio on inflaation vastakohta, työttömyyttä kansalle ja lisää rahan ostovoimaa pääomille. Rakenteiden uudistamisen ulkoinen pakko Sisäinen devalvaatio on sitä rakenteiden uudistamista, jota tänään oikeisto ja työnantajat vaativat Suomelta. Kansan kielellä sana rakenne tarkoittaa hyvinvointivaltiota ja uudistus sen purkamista. Hyvinvoinnin vaihtoehto on pahoinvointi. Sisäinen devalvaatio on palkkojen leikkaamista ja pienentämistä. Se on eläkkeiden ja sosiaaliturvan huonontamista, eläkeiän nostoa. Se on terveydenhuollon leikkauksia. Se on työelämän joustoja työntekijöiden tappioksi. Se on ollut kaikissa ylivelkamaissa lisää työttömyyttä. EU:n halpatyövoimamaissa se on koulutetuimpien ihmisten maastamuuttovirta. Rakenteellisia uudistuksia vaaditaan sellaisiin työelämän asioihin, joista näihin aikoihin asti on päätetty työehtosopimuksissa. Niitä vaaditaan hyvinvointivaltioiden sosiaaliturvaan, sillä EU pitää kiinni siitä päästä valtanarua, jossa on raha, kun taas sen toisessa päässä on kansa. Kuriin ja pakkoihin perustuva sisäisen devalvaation politiikka tekee mahdottomaksi ylivelkaantuneille emumaille maksaa velkojaan. Mikä se on? Se ei ole pitkämielinen eikä se ole lempeä. Se vaatii, se määräilee, se sanelee, se käyttäytyy sopimattomasti, se ottaa omansa, se ottaa myös muiden oman, se muistaa kärsimänsä pahan, se iloitsee vääryydestä yhdessä totuuden kanssa (jos totuus on valehtelijoiden puolella), kaikki se pettää, kaikki se ottaa, korot se perii, kaikki se vie. Rahansa se tekee rahasta kuin kapitalisti työläisten selkänahasta. Mikä se on? Pankki, tietysti. Mikään muu se voisi olla? Kun selvisi, että pankit olivat myyneet toinen toisilleen finanssituotteita, jotka olivat silkkoa sisältä, pankkien väliset tukkurahan markkinat jäätyivät, ja se jäädytti myös reaalitalouden lainamarkkinat. Reaalitalous olemme me, siis kansa, tuloinemme ja menoinemme. Rahaa oli kyllä tarjolla, mutta sijoittajien hahmon saaneet markkinavoimat käyttivät sen suurten tuottojen toivossa keinotteluun finanssimarkkinoilla. Reaalitaloudessa olemme eläneet puolenkymmentä vuotta kestänyttä kasvun pysähtyneisyyden ja hitaan kasvun aikaa. Vitosen veteraanien loppusyksyn 2013 tapahtumia. 4.11. veteraanien kokouksen alustajana oli osaston entinen työtekijä Anneli Halonen joka kertoi taustoja kirjoittamastaan kirjasta. Monilla ihmisillä on sellainen harhaluulo, että julkinen valta laskee liikkeelle kierrossa olevan rahan. Totta puhuen sen tekevät yksityiset pankit. Ne tekevät rahaa rahasta erilaisilla johdannais- ja muilla finanssituotteilla ja operoivat rahan tukkumarkkinoilla myymällä toinen toisilleen katteettomia finanssihyödykkeitä, -haitakkeita ja -turhakkeita. Noin kymmenen maailmanlaajuisen pankin mafia on maailman vaarallisin rikollisjärjestö. Kartellisoituneille suurpankeille on määrätty tuhansien miljoonien dollareiden/eurojen suuruisia sakkoja ja vahingonkorvauksia niiden rikoksista. Pankit kiertävät veroja. Ne manipuloivat korkoja ja raaka-aineiden sekä energian hintoja. Ne pettävät asiakkaitaan. Niiden työntekijät tekevät sisäpiirikauppoja. Ne pesevät likaista rahaa ja rikkovat kansainvälisiä liiketoimikieltoja. Ne markkinoivat tuotteitaan väärällä tai harhaanjohtavalla informaatiolla. Niiden myymät johdannaiset ja muut finanssituotteet ovat usein olleet Amerikan kielellä hevosenpaskaa. Pahan päivän tullen tuo kaikki pannaan EU:n pankkiunionissa maksuun myös viattomille suomalaisille. Kasvu syötiin ennakolta Tälle vuosikymmenelle tultaessa peruuttamaton vahinko oli jo tapahtunut. Taloudellinen kasvu oli keskuspankkien löysän ja halvan rahan politiikalla syöty ennakolta 2000-luvun alkuvuosina. Finanssikapitalismin kriisi ei ole poliitikkojen vaan rahaa rahasta tehneiden ja sitä holtittomasti lainaksi antaneiden pankkien syytä. Poliitikkojen virhe oli, että he eivät kyseenalaistaneet sitä Euroopan keskuspankin politiikkaa, jonka mukaan valtioiden rahoilla pelastettiin ensin pankit ja sen jälkeen tuhottiin sisäisellä pakkodevalvaatiolla ylivelkaantuneiden maiden taloudellisen kasvun ja velkojen maksun edellytykset. Poliitikkojen seuraava virhe on se, jos he eivät torju rahapolitiikan pakkokeinoilla sitä pörssikuplan puhaltamista, jolla esimerkiksi Helsingin pörssissä sijoituksille sai viime vuonna 32 prosenttia paremman tuoton kuin edellisenä vuonna. Ei pidä kysyä, puhkeaako sellainen kupla, vaan milloin se puhkeaa. Tulevat tapahtumat takasivulla. Kysymyksiä ja mielipiteitä esitettiin Paavo Lipposelle ja Lippoponen vastaili totuttuun tyyliinsä. 18.11. vieraana oli Paavo Lipponen. Entinen pääministeri ja Eduskunnan puhemies tuntee politiikanteon kuin omat taskunsa, myös tämän ajan osalta.
6 Taas saa pelätä ay-johtajia! Työllisyys- ja kasvusopimuksen saatesanoissa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kehuskelee, että sopimus perustuu SAK:n arvoihin ja että laajalla ja kattavalla sopimuksella SAK myös osaltaan varmistaa yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa. Tämä ei ole etenkään nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa merkityksetön asia, täsmentää Lauri Lyly. Lyly tarinoi myös, että vastavuoroisesti odotamme, että investoinnit ja uusien työpaikkojen luominen saavat sopimuksesta uutta vauhtia. Myös että matalapalkkaisten ostovoima kehittyy suhteessa paremmin kuin suuripalkkaisten. Rahanluonti kuinka talouskupla syntyy On hämmästyttävää, että suurin osa ihmisistä luulee rahan tulevan EMU:n painokoneista. Suomen pankki on EMU:n haarakonttori. Loppuosasta vastaavat pankit. Kuinka pankki sitten luo rahaa? Suoraan sanottuna: tyhjästä. Rahaa syntyy aina, kun pankki myöntää lainaa. Ihmiset kuvittelevat, että ottaessaan lainaa he saavat pankista rahaa, jonka joku muu on sinne tallettanut. Näin asia ei ole. Pankki tekee lainaa myöntäessään eräänlaisen taikatempun: Laina luodaan avaamalla kaksi tiliä, käyttötili ja lainatili. TERHO LAITILA ABB Moottorit ja generaattorit Pääluottamusmies Voiko enää kauniimmin puhua silkkaa paskaa?!? Jos SAK:n arvot ovat sopimuksen jälkeisenä aikana toteutuneet ostovoiman roimalla alentumisella, massiivisilla irtisanomisilla ja nollainvestoinneilla, ovat järjestön arvot kopsattu Milton Friedmanin päiväkirjamerkinnöistä. En minä ainakaan SAK:n arvoja tällaisiksi kuvitellut?! Yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta keskusjärjestö näyttää luopuneen kokonaan. Kaikki aloitteet työmarkkinakentälle vyörytetään EK:n taholta. *********** *********** Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin työryhmästä, joka arvioi nykyiseen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Erityisesti tarkastellaan työehtosopimuksen velvoittavuutta ja noudattamista sekä sen rikkomisesta seuraavia sanktioita. Lehtitietojen mukaan työryhmä olisi jo aloittanut työnsä. EK:n tarkoituksena on neuvottelujärjestelmää uudistamalla korottaa lakkosakkoja niin korkeiksi, ettei enää millään ammattiosastolla olisi varaa tarttua tähän työntekijöiden terävimpään aseeseen. Aikeena mitä todennäköisimmin on rajoittaa myös tukilakkoja ja niin sanottujen avain-alojen työtaisteluja. Jos EK:lla on pöydän toisella puolella vastapelureina sellaisia toimijoita, jotka arvioivat alkukappaleen mukaisesti koko Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutuksia, ovat seuraukset suurentelematta painajaismaiset. *********** *********** Myös Metalliliitto neuvottelee tehtyyn sopimukseen kirjatusta kohdasta, jossa keskituntiansio muutettaisiin keskipalkaksi. Keskipalkkaa ynnättäessä ei laskuissa huomioitaisi lainkaan mukaan lisiä eli se olisi huomattavasti pienempi kuin keskituntiansio. Keskituntiansion mukaan maksetaan mm. arkipyhät, pekkaset, sairaspoissaolot, ylityöt ja palvelusvuosilisät. Lisäksi se vaikuttaa vuosiloma-ajan palkkaan ja lomarahaan jne. Metalliliiton työehtosopimusneuvottelukunta on paljon vartijana tässä asiassa. Kompensaation on oltava melkoinen, jotta lisien vaikutuksen poisto tulisi katettua. *********** *********** Älkää peljätkö!, sanotaan raamatussakin useaan otteeseen. Mutta minä todellakin pelkään usein ay-johtajien edesottamuksia. SAK:ssa ja liitoissa saarnataan hälyttävän väkevästi samaa kilpailukyvyn evankeliumia kuin työnantajajärjestöissä. Seurauksena on työehtojen huononeminen. Työntekijöiden pitää nyt vain muistaa, että ay-johtajille ei saa antaa anteeksi, sillä he kyllä tietävät mitä he tekevät! Lainatessaan 10 000 euroa asiakas saa käyttötililleen 10 000 euroa, jolla hän voi tehdä mitä tahtoo. Lainatilille merkitään myös kymppitonni. Tämän asiakas on nyt velkaa pankille. Kun nämä kaksi tiliä lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan nolla. Asiakas näennäisesti omistaa toisen tilin saldon ja on toisen velkaa pankille. Jos hän sattuisi peruuttamaan sopimuksen ja maksamaan lainan takaisin, jäljelle ei jäisi yhtään rahaa. Tulos on siis todellakin pyöreä nolla. Yllä kuvatussa tapahtumassa käteinen ei vaihda omistajaa missään vaiheessa. Kyseessä on pelkkä tilinpidollinen temppu. Pankki alkaa veloittaa korkoa siitä, että on luonut lainaamansa rahan. Rahan, jota ei käytännössä ole olemassa, vaikka se rahalta tuntuikin, koska asiakas pystyi kuluttamaan sitä käyttötililtään kuten rahaa ikään. Tämä selventänee, miksi pankit tekevät niin suuria voittoja: ne luovat rahaa tyhjästä ja veloittavat sitten asiakkailtaan korkoa sen käytöstä. Totta kai pankit tarvitsevat myös käteistä, jotta ne voivat antaa seteleitä niille, jotka niitä haluavat nostaa. Tähän tarvitaan sitä kolmea prosenttia rahasta, joka tulee painokoneista. Pankit eivät tietenkään voi toistaa lainaustemppuaan loputtomiin. Ennen pitkää asiakkaat huomaisivat, ettei pankki pysty pitämään lupaustaan siitä, että heidän tileillään olevaa rahaa voidaan käyttää heidän omiin maksuihinsa. Niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, että pankista voi halutessaan nostaa rahansa, pankit eivät kuitenkaan tarvitse käteistä. Ne voivat vain teeskennellä, että sitä riittää. Vasta kun ihmiset menettävät tuon luottamuksen, käteistä on oltava. Ongelmana on, että pankit lainaavat ulos aina enemmän rahaa kuin niillä oikeasti on. Siksi on olemassa riski, että jos ihmiset ryntäävät joukoittain nostamaan säästöjään, käteinen loppuu. Nyt tuokin riski on poistettu. Emu- maiden hallitukset ovat nimittäin asettuneet pankkien takaajaksi. Pankit voivat siis lainata entistä enemmän rahaa entistä pienemmällä riskillä. Toisin sanoen ne voivat edelleen saada korkoa rahalle, jonka ne ovat luoneet tyhjästä. Ei ole ihme, että pankit ovat maailman suurimpia yrityksiä.ei siis ole mikään ihme sekään, että Björn Whalroos sanoo, että säästäjät tuovat vain soraa pankin lattialle. Niiden päätuotteen valmistaminen ei maksa niille mitään. Onko tätä kaikkea vaikea uskoa? Et ole epäilyssäsi yksin. Viime vuosisadan toiseksi suurin taloustieteilijä John K. Galbraith selitti tämän epäilyksen syytä näin: Prosessi, jolla pankit luovat rahaa on niin yksinkertainen, että ihmismieli hylkii sitä. Galbraith oli oikeassa: prosessi on niin yksinkertainen, ettemme halua myöntää maksavamme siitä. Pekka Kariniemi 2013 pikkujoulu pidettiin perinteiseen tapaan Malmin työväentalolla. Hyvää ruokaa, ohjelmaa, tuttujan tapaamista ja tanssia oli tarjolla.
7 Maailman mahtajat Obama ja Putin PUSSILLINEN PERUNOITA JA TELAKAN HISTORIA SEKÄ ILOINEN MIELI Obama on mainittu usein maailman vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi tällä hetkellä. Kakkosena mahtimiesten listalla on kuulemma Putin. Totta vai tarua? Kymmenen vuotta tuli täyteen, kun jätin työelämän taakseni. Reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen, jonka töissä pakersin, sisältyy monia muistoja: ilon hetkiä, stressiä, kiirettä, hyviä ihmissuhteita, mahtavia AY-tovereita. Onko nykyinen elämänrytmi niin kiireistä, vai mikä siinä on, että ei enää tapaa noita entisiä työkavereita ja ammattiyhdistystovereita? Joskus tulee tunne, että ay-liike on unohtanut kokonaan entisen ammattiyhdistysaktivistin. No, kait sitä voisi itseänsäkin syyttää passiivisuudesta yhteydenottoihin. Olin itsenäisyyspäivän juhlassa Malmin Työväentalolla ja siellä tapasin kaksi entistä Metalliliiton toimitsijaa, Heikki Timosen ja Eino Kilven. Oli kiva rupatella ja muistella menneitä. Kilven Eikka pyysi minulta puhelinnumeroa, ja lupasi soittaa ja pyytää kahville, jotta saadaan paremmin muistella menneitä ja nykyisiä kuulumisia. Niinpä menimme Malmille erääseen kahvilaan jutustelemaan ja juomaan Eikan tarjoamat kahvit. Eikka kertoili, että hän viettää kesäisin aikaansa synnyinseudullaan Pielavedellä, jossa hän kasvattelee perunoita ja muita juureksia. Minulle oli yllätys, kun hänellä oli perunasäkki mukanaan, josta tarjosi minulle pussillisen kasvattamiaan perunoita ja lahjoitti Hietalahden telakan ammattiosaston historiakirjan. Olin iloinen tuosta yllätyksestä, voiko minuakin joku noin muistaa? Tuo tapahtuma oli yksi niistä positiivisista asioista, joita en ikinä unohda. Onnittelut! Pasi Kannisto täytti 50 vuotta 13.11.2013. Pasi on Hellmannin konepajan pääluottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen. Toimikunnan kokouksessa Kannistolle ojennettiin osaston viiri onnittelujen kera. Työ jatkuu. Luettuani tuota Timo Sandbergin kirjoittamaa kirjaa, palautui mieleen monia asioita, joita itsekin olin kokenut. Kirjoitus n seitsemän viikkoa kestäneestä lakosta vuonna 1971 vei muistoni Lahteen, Upolle, joka oli ensimmäinen työpaikkani ssa. Siellä aloittelevana miehenä sain ensi kosketuksen myös ammattiyhdistystoimintaan. Äidinmaidosta imetty Sosialidemokraattinen aate rupesi horjumaan, ja siirryin pikkuhiljaa piirun vasemmalle, aivan kuin joskus joku poliitikko ilmaisi. Taisi olla osasyyllinen aatteeni kehitykselle juuri tuo Timo Sandberg, joka oli minun työkaverina. Sittemmin hän lähti Kiljavalle opiskelemaan ja jätti nuo hitsarin hommat toisille. Tuossa telakan historiakirjassa oli paljon tuttuja henkilöitä, joista oli kiva näin jälkeenpäin lueskella. Tämän päivän Suomessa on paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka Pertti Korhonen ovat jääneet eläkkeelle tai työttömäksi. Se tuttu työporukka on kadonnut ympäriltä, ei ole enää juttukaveria. Minä en koe itseäni yksinäiseksi, koska on perhe ja olen löytänyt hyvän harrastuksen Malmin Eläkeläisistä, siellä on monenlaista toimintaa ja hyviä ystäviä. Silti tulin erittäin iloiseksi, kun vanha ystävä vuosien takaa ottaa yhteyttä ja pyytää kahville ja juttelemaan. Mitäs jos ottaisimme Eikasta oppia ja soittaisimme jollekin vanhalle ystävälle ja kysyisimme, mitä sinulle kuuluu, lähdetkö kanssani kahville. Uskoisin, että moni yksinäinen siitä ilahtuisi. Onnellista jatkoa vuodelle 2014 Pertti Korhonen Yhdysvaltojen presidentin valta ainakaan oman maansa sisällä ei näytä kummoiselta. Obaman historialliseksi uudistukseksi tarkoitettu sairausvakuutus kaikille kansalaisille on ollut välillä säälittävääkin rämpimistä ja jatkuvia kompromisseja teetä ryystävien punaniskojen kanssa. Mitä vallan käyttöä moinen on? Putin olisi Venäjällä halutessaan runtannut moisen jutun viikossa kokoon ja Duuma olisi taputtanut kämmenet kipeiksi. Varsin vallattomalta Obama näytti myös USA: n budjettifarssissakin, Urkki aikanaan olisi vastaavassa tilanteessa laittanut pari myllykirjettä ja homma olisi ollut siinä. Putin sen sijaan esittäytyy Venäjän todellisena ja ainoana valtiaana: Erottaa välillä ministereitä, poistaa korruptiota, tukistaa oligarkkeja ja järjestää omat olympialaiset, mutta eipä saa suuta tukkoon muutamalta kirkossa huutaneelta naiselta. Mielikuva Obaman ja Putinin vallasta tulee pääasiassa USA:n ja myös Venäjän ydinaseiden ja mahtavan sotalaitoksen kylkiäisenä. Tosin kaikki eivät pidä asiaa yhtä selvänä: esimerkiksi Kiinan valtaapitävät eivät näytä lainkaan nöyriltä jenkkien sotakoneiston edessä, toisin kuin eurooppalaiset päättäjät. Obaman valta sotalaitoksen ja sen olennaisen osan, vakoiluorganisaation, sisällä taitaa kuitenkin olla rajallinen. Selittelyt, ettei USA vakoile ystäviään kuin vähän ja senkin vain terroristien pelossa, ovat tietysti täyttä fuulaa, mutta Obaman on sanottava mitä organisaatio vaatii, se kun on USA:n kansallinen etu. Totuus lienee, ettei Obamalle vakoilusta paljon kerrottu ennen paljastuksia, ja eiköhän Obama itsekin kuulune tarkkailtavien joukkoon. Jenkeissä presidentit tulevat ja menevät mutta sotateollisuus ja Nato porskuttavat omaa tahtiaan tyyliin puhu sinä pressa mitä puhut me teemme mitä haluamme. Putin näyttäsi olevan Venäjällä myös väkivaltakoneiston pomo. Alan miehenä hän on ruokkinut suosiotaan armeijan piirissä rahalla. Lisää ruplia sotakoneisiin pitää kenraalit kuuliaisina. Putinilla ei ole kuitenkaan varaa elvistellä Obamalle, sillä Venäjän sotakoneisto ei voimiltaan ole lähelläkään USA:n sotavoimia. Ydinaseillaan se tietysti pystyisi tekemään maailmalle korvaamatonta vahinkoa mutta samalla tuhoaisi itsensä. Putin ei onneksi tunnu vähääkään itsetuhoiselta, eivätkä venäläiset valmiilta joukkoitsemurhaan, joten Putinin on pakko politikoida uhoamisen lisäksi. Lisää harmaita hiuksia Putinille ja myös Obamalle tuo Kiinan voiman kasvu. Erona se, että Kiina on kaukana Obamasta mutta Putinin kyljessä. Väkivalta suurvaltojen harjoittamana on hyväksyttyä valtaa, vaikka se olisi kuinka väärin. Obama ja myös Putin ovat maailman mahtajia, vaikka se välillä tuntuisi kuinka väärältä. Heitä ei tulla käräjillä syyttämään, saati tuomitsemaan väkivallan käytöstä. Vaaleilla valituissa valtiaissa on toki hyvää se, että he poistuvat viimeistään kahdeksan vuoden päästä, paitsi Putin, ja uudet pomot tulevat tilalle. Rivi-ihmiset saavat jännitystä elämäänsä seuratessaan millaisen brändin uuden pomon taustajoukot ovat tälle tehneet: Sotasankarin vai rauhantekijän, vaiko kenties molemmat. Kyllä puolivallaton presidentti Niinistö sittenkin tuntuu hyvältä, vai mitä! KP.
8 Teatteriin! Helsingin Metallityöväen ammattiosasto ry. nro.5 Ammattiosasto on varannut 30 lippua 12.4.2014 musiikkiteatteri Kapsäkin esitykseen Kabaree Berlin Kevätkokous Teatteri-ilta alkaa ruokailulla klo.17.30 ravintola Allotriassa ja jatkuu klo. 19.00 alkavalla musiikkiteatterilla Kabaree Berlin. Molempien osoite on Hämeentie 68 00550 Helsinki. Aika: 27.3.2014 klo.17.00 Paikka: Ammattiosaston toimisto, Saariniemenkatu 4 00530 Helsinki Asiat: Sääntömääräiselle kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksessa käsitellään ja päätetään ammattiosaston vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Kahvitarjoilu Jäsenet tervetuloa kokoukseen Toimikunta Lippujen hinta 10 jäseniltä ja puolisoilta. Lippujen varaus ja maksu ammattiosastosta Saariniemenkatu 4, puh. 0451398019. Kabaree Berlin Supersuosittu Kabaree Berlin jatkaa riemukasta estradielämää. Viekoitteleva esitys tarjoaa schlagereita ja akrobatiaa Marlene Dietrichin ja 1920-luvun Weimarin tasavallaan kabareen hengessä. Elokuvista tuttuja ikivihreitä sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita tunnelmallisessa salakapakkamiljöössä tarjoilee entinen ilolintu Greta Kreuzberg. Vuonna 2010 ensi-iltansa saanut esitys on nyt päivitetty tähän päivään ja mukana on myös uusia lauluja. Metalli Vitosen veteraanien tapahtumat Kevät 2014 Turun työväen ammattiosasto 49 juhli 120 vuotista toimintaa 8.2.2014 24.2. maanantaina Vierailu ABB:n Helsingin tehtaalle Sovittu vierailuaika klo. 9.00 13.00 Lisätietoja: veteraanivastaava Erkki Hytönen puh.0505348099 10.3. maanantaina klo. 13.00 Kokous osaston toimistolla. Vieraana kansanedustaja Kari Uotila. Uotila on entinen telakkaduunari ja pitkäaikainen kansanedustaja. Nyt Uotila on ehdokkaana EU:n parlamenttivaaleissa. Mitä asioita Uotu takoisi EU:n parlamentissa, jos hänet sinne valitaan? Se selviää 10.3. Vitosen toimistolla. 24.3. maanantaina klo.13.00 Kokous osaston toimistolla. Vieraana Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Nuoret vasemmistolaiset haluavat ja vaativat muutoksia EU:n ja Suomen politiikkaan. Mitä Li Andersson haluaa muuttaa ja mitä säilyttää? Löytyykö nuorten ja veteraanien kesken yhteisiä tavoitteita? Vastauksia moniin kysymyksiin saadaan 24.3. Vitosen toimistolla, vaikka aika ei riitäkään kerralla käsitellä kaikkea tärkeää. Li Andersson on myös ehdokkaana EU:n parlamenttivaaleissa. Metalli 49 on Metalliliiton osastoista suurin, jäseniä siinä on noin 7000. Metalli Vitonen ja Metalli 49 ovat tehneet lähes koko toimintansa ajan yhteistyötä työläisten etujen parantamiseksi. Ammattiosastomme onnittelut 49:lle veivät puheenjohtaja Kari Pekkarinen ja sihteeri Pentti Ruohonen. Kari Uotila vieraana 10.3. Li Andersson vieraana 24.3. Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki piti juhlapuheen osastonsa juhlassa. 7.4. maanantaina klo. 13.00 Kokous osaston toimistolla. Kevätkauden viimeisenä vieraana Turja Lehtonen Metalliliitosta. Miten pärjää suomalainen teollisuus? Entä n duunari ja liitto? Onko parempaa luvassa jatkossa? Nämä ja muut asiat paketoidaan tämän kevään osalta ja päätetään syyskauden aloituksesta. Vitosen veteraanien kokousten laadukkaita alustajia kuuntelemaan, ja myös keskustelemaan, voivat tulla muutkin kuin eläkkeellä olevat jäsenet. Erkki Hytönen Vitosen veteraanien puheenjohtaja Turja Lehtonen vieraana 7.4. Venäjän Koneenrakentajainliitosta tervehdyksensä juhlaan toi Leningradin alueen puheenjohtaja Viktor Kalinin. Vieressä tulkkina toiminut osastomme jäsen Heikki Timonen.