PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016

SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina 2000-2015 3 Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina 2009-2013 4 Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä 2

1. Muuttoliike kuntien välillä koko maassa vuosina 2010-luvulla

Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 4. 5. 6.

Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat suuralueen muodostumista Kasvukolmion osuus (%) koko maasta 47,1 % väestöstä 50,5 % työpaikoista 53,6 % avoimen sektorin työpaik. 54,4 % BKT:sta 58 % korkea-asteen suorittaneista 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä Pori Turku Tampere Hämeenlinna Helsinki Lahti Kotka Moottoritie Rataverkko

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015 Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Kuntien välisiä muuttoja 30 % Maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Muuttoliike kuntien välillä vuosina 2010-2014 Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 280 000 muuttoa vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %). 2010-luvun muuttoliikkeelle on ollut ominaista: 1) kuntien välinen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja -tappioalueiden välillä, 2) maahanmuuton kasvava merkitys kuntien väestökehityksessä ja 3) keskuskaupunkien lisääntyneet muuttovoitot niiden kehyskuntien sijaan Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Po-rin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksit-täisissä paikoissa pistemäisesti näiden ulkopuolella. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhan-nen henkilön muuttovoittoon ylsivät mm. Tampere (5.441), Oulu (3.607), Turku (3.559), Kuopio (2.653), Espoo (2.584) ja Lahti (1.684). 7

Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen suurimmilla kaupunkiseuduilla, Suomen kasvukäytävällä Helsingin ja Vaasan välillä, Helsinki-Lahti käytävällä ja pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella. Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 > 400 henkilöä > - 500 henkilöä Helsinki (13582) sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa. Suuria määrällisiä muuttovoittoja saivat lisäksi Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Porvoo kärsi -143 henkilöä muuttotappiota vuosien 2010-2014 aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Porvoon naapurikunnat saivat sen sijaan pääasiassa pientä muuttovoittoa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 8

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +190-4 182-4 182 Muuttovoittoa Muuttovoittoa -2 439 Muuttovoittoa Muuttotappiota -1 833 + 4-2 943 + 14-2 118-3 198 + 79-1 175-2 411 +7 804-2 016 +2 582-2 057-86 -973 +16 244-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Muuttotappiota +104 +4 538-1 452 +737 +17 109 +3 650 +1 805 +9 556 +228 +540 +2 697-1 455-1 659 +470 +470-1 175-2 411-2 057-973 -2 016 +7 804 +2 582 Muuttotappiota -86-2 943-3 198-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Kuntien välinen nettomuutto ennakkotietojen mukaan 2015 Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan Vuonna 2015 sai muuttovoittoa vain alle joka neljäs kunta (76) ja tappiota lähes neljä viidestä kunnasta (241 kuntaa) Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat eniten määrällistä muuttovoittoa pääkaupunkiseudun keskuskaupungit sekä muut suuret ja keskisuuret kasvukeskukset (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu). Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saivat suurten kasvukeskusten kehyskunnista muun muassa Sipoo, Järvenpää, Kaarina, Ylöjärvi ja Nokia Porvoo kärsi ennakkotietojen mukaan vähäisen -25 henkilön muuttotappion vuonna 2015

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317) 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

Väestöennuste seuduittain vuosina 2015-2035 Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 välisek-si ajaksi Väestöennusteen mukaan koko maan väki-luku kasvaa 335 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudul-la ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035 Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsin-gin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %) Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennus-teen mukaan 4 494 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä Väestöennuste seuduittain 2015-2035 Väestö kasvaa Väestö vähenee 3 121 11050 353 2837 2019 8422 937 981-5559 3566 41834 17386-5268 -5503 14123-5852 3 428 54396-5193 602 2198 4693 336 2175-5932 29690 4494 253216 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

2. Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina 2010-2015

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2014 Porvoon väkiluku kasvoi 11 295 henkilöllä vuosien 1980-2014 välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa 400 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6% 300 200 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan 100 0 Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku). -100-200 Nettosiirtolaisuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä saakka -300 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon väestönlisäys vuosittain vuosina 1980-2014 Porvoo on saanut väestönlisäystä joka ainoa vuosi vuosien 1980-2014 välisenä aikana Porvoo sai väestönlisäystä vuodessa (keskimäärin): 329 henkilöä vuodessa 1980-luvulla, 288 henkilöä vuodessa 1990-luvulla, 399 henkilöä vuodessa 2000-luvulla 229 henkilöä vuodessa 2010-luvulla 700 600 500 400 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Porvoon väestönlisäyksessä on positiivisesta kehityksestä huolimatta suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin Porvoon luvuissa erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisen tai supistumisen kautta 300 200 100 Porvoo sai määrällisesti eniten väestönlisäystä vuonna 2004 (+579) ja vuonna 1984 (+578) 0 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina 2010-2014 Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina 2003-2004, mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5-1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia 2010-2012 Vuosina 2010-2015 väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 % 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2010-2015 Porvoon väestönlisäys oli yhteensä 1 315 henkilöä vuosina 2010-2015 Porvoon väestönkehitys oli tasapainossa väestönkehityksen osatekijöiden mukaan: luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50,3 % ja muuttoliikkeen 49,7 % 200 175 150 125 100 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon väestönkehitysdynamiikassa maahanmuuton merkitys on korostunut 2010-luvulla: Porvoon kokonaismuutto olisi ollut negatiivinen ilman siirtolaisuutta, jonka absoluuttinen osuus oli jo suurempi kuin luonnollisen väestönlisäyksen (821 /662) vuosina 2010-2015 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut suurta vaihtelua 2010-luvulla: Porvoo kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2012, sai muuttovoittoa 2013-2014 ja jälleen pientä muuttotappiota vuonna 2015 75 50 25 0-25 -50-75 -100-125 -150-175 -200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon tulo- ja lähtömuutto vuosina 2010-2014 Porvooseen tulomuutti 12 704 henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä aikana eli keskimäärin 2117 henkilöä vuodessa 2350 2300 2250 Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Porvoosta lähtömuutti 12 871 henkilöä vuosien 2010-2015 aikana eli keskimäärin 2145 henkilöä vuodessa 2200 2150 Porvoo kärsi muuttotappiota yhteensä -167 henkilöä vuosina 2010-2015 kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2100 2050 2000 Porvoon lähtömuuttajien määrä on vaihdellut vuosittain enemmän kuin tulomuuttajien määrä 1950 1900 1850 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014 Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä 1 585 henkilöä vuosina 2000-2015 eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa 400 300 222 241 303 308 Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena 200 100 174 144 188 122 98 145 59 Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella 0-100 -200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-25 -47-79 -98-170 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon tulomuutto kunnittain vuosina 2010-2014 Vuosien 2010-2014 aikana Porvooseen tulomuutti 10 560 henkilöä eli keskimäärin 2112 henkilöä vuodessa Porvooseen muutettiin selvästi eniten Helsingistä. Porvooseen muutti yli 500 henkilöä kaikkiaan seitsemästä kunnasta Helsinki Loviisa Vantaa Espoo Askola Sipoo Turku Tampere Kouvola Kotka Lahti Kerava Oulu Jyväskylä Lappeenranta 2712 811 803 591 527 500 268 207 194 184 170 151 143 140 127 0 1000 Porvooseen muutettiin paljon lähikunnista. Seuduittain tarkasteltuna Porvooseen muutettiin eniten Helsingin seudulta Porvooseen muutettiin Helsingin lisäksi keskimääräistä enemmän muista yliopistokaupungeista: Turusta (500), Tampereelta (207) ja Oulusta (143) > 500 hlöä 200-499 hlöä 150-199 hlöä < 150 hlöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Rasmus Aro 2016

Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien 2010-2014 välisenä aikana Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina 2010-2014 Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa -357 Helsinki -159 Askola -118 Turku -77 Loviisa Tampere -60 Kuopio Vaasa Maarianhamina -39 Koko maan mediaani -3729 536 /as. v. 2012 Salo -17 Lapinjärvi -15 Tuusula 21 Lappeenranta 21 Oulu 23 Kirkkonummi 27 Hamina 34 Kotka 39 Pornainen 59 Espoo 89 Vantaa 123 Sipoo 174-400 -300-200 -100 0 100 200 300-20 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain 2010-2014 Porvoon seutukunta sai muuttovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien 2010-2014 välisenä aikana Porvoon muuttovoitto tuli ensisijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina 2010-2014 Lappeenrannan Kokkolan Porin Jyväskylän Kemi-Tornion Varkauden 11 13 15 17 18 19 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen Raahen Oulun 21 29 Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa Kotkan-Haminan Helsingin 54 407 0 100 200 300 400 500 Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike

Porvoon seudun muuttotappio seuduittain 2010-2014 -146 Lahden Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien 2010-2014 välisenä aikana Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (-146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68) -111-82 Koko maan mediaani 29 536 /as. -68 v. 2012-38 -35 Turun Loviisan Tampereen Kuopion Vaasan Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle -25-24 -20 Forssan Kouvolan Mariehamns -15 Tunturi-Lapin -160-140 -120-100 -80-60 -40-20 0 Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike

Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (määrällisesti) 7000 6000 6340 Porvoo kärsi merkittäviä muuttotappioita vuosien 2009-2013 aikana, ja sijoittui verrattavien kaupunkien loppupuolelle. 5000 4000 3000 4807 4132 3774 3210 Helsinki sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa. Tampereen muuttovetovoima koko maan toisena keskuksena vahvistunut Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Turun ja Kuopion muuttovoitot kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana 2000 1959 1946 1729 1000 0 1138 649 547 525 371-26 -137-168 -385-548 -1000-2000 -1882-1884 -3000 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (suhteessa asukaslukuun promillea) 8,00 6,00 5,42 4,88 4,82 4,70 4,42 4,00 3,58 2,00 2,80 2,55 2,44 2,43 1,60 1,07 0,94 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 0,00 0,42-0,08-0,49-0,57-0,89-1,50-2,00-4,00-6,00-8,00-10,00 Porvoo sai asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi vähiten muuttovoittoa keskuskaupunkeihin verrattuna. Kuopio, Tampere, Helsinki ja Turku saivat seuraavaksi eniten muuttovoittoa asukaslukuun suhteutettuna Kajaanin suhteellinen muuttotappio erittäin suuri vuosina 2010-2015 -3,60-8,28 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

3. Porvoon laadullinen väestönkehitys vuosina 2010-2014

Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan 2009-2013 Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 ja 55-64 vuotiaista vuosina 2009-2013 Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 vuotiaiden ikäryhmästä Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista 15-24 vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista Lähes neljä viidesosaa Porvoon tuloja lähtömuutoista kohdistuu alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 Tulo 2009-2013 Lähtö 2009-2013 Nettomuutto 2009-2013 -726 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 536 426 249 61 31-72 -14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan 2009-2013 Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä Porvoon korkea-asteen suorittaneista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina 2012-2013 Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013 300 200 100 0-100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste 65 102 Nettomuutto 2009-69 24 85 Nettomuutto 2010 76 125-18 -41 Nettomuutto 2011 Nettomuutto 2012 146 120 Nettomuutto 2013-121 Porvoo kärsi joka vuosi muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista (-788 hlöä) eli opiskelijavetoisista ikäluokista -200-300 -188-228 -182 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtö-, tuloja nettomuutto vuosina 2009-2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat tärkeä avainryhmä alueitten elinvoimaisuuden näkökulmasta, ja samalla keskeinen muuttoliikkeen rakennetta kuvaava laadullinen indikaattori Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase oli optimaalinen: Porvoo sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana 600 500 400 300 462 397 476 452 Tulo Lähtö Netto 550 542 489 Koko maan mediaani 29 536 /as. 413 v. 2012 425 396 Porvoo sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa yhteensä 436 henkilöä eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Porvoon muuttovoitot korkea-asteen suorittaneista kasvoivat erityisesti vuosina 2012-2013 200 100 0 146 125 65 76 24 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan 2009-2013 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut / tuntemattomat Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot (29 000 /vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000 /v.) muuttajien Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista 500 400 300 200 100 0-100 424 242 103 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 67 11-25 -54 Porvoo kärsi lisäksi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä -200-300 -263 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon työllisten nettomuutto vuosina 2009-2013 Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henkilöä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina 2009-2013 100 80 73 Työllinen Työtön 80 84 Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2011 60 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa 40 20 0 25 Nettomuutto 2009 32 Nettomuutto 2010 20 Nettomuutto 2011 9 Nettomuutto 2012 29 Nettomuutto 2013 Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä -20-40 -16-27 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Työllisten nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013 3000 Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten 10503 muuttovoittoa vuosina 2009-2013 verrattavista kaupungeista 2500 2000 1500 1000 1611 880 839 Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin 13 000 henkilöä Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu 500 0 352 242 173-25 -33-40 -300-411 -528-545 -561-818 -1400-1552 -1680-1797 -1994-500 -1000-1500 -2000-2500 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina 2009-2013 Työllisten tulo- ja lähtömuuttoa voidaan tarkastella toimialoittain ja työnantajasektoreittain: graafissa on esitetty Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain (TOLluokitus 2008) A Maatalous, metsätalous ym. B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi -1-1 0 2 38 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 66 70 98 Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja yms toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta -33-29 7 11 42 51 Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ym -10 1-3 -53 1 59 89 X Toimiala tuntematon 29-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2009-2013 Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16 999 euroa vuodessa ansaitsevista Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina 2009-2013 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2237 1486 884 814 826 772 1073 948 857 750 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 1035 1055 860 821 839 798 777 755 1151 1007 583 487 771 620 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2009-2013 Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 19300 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013 20750 20500 20250 Tulo Lähtö 20266 20442 Porvoon lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 19397 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013 Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013 20000 19750 19500 19250 19000 18750 18500 18250 18000 18332 18544 18703 19621 Koko maan 19912 mediaani 29 536 /as. v. 2012 19287 19340 19037 Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat 17750 17500 17250 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta) 53 50 47 44 41 41,0 41,9 41,2 Tulo Lähtö Koko maan mediaani 43,3 42,9 29 536 /as. v. 2012 49,3 49,3 43,8 41,4 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa 38 35 32 29 35,8 Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta 26 23 20 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013 280 260 240 249,2 10 keskuskaupunkia ja Porvoo hyötyivät muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta eli muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen. 10 kaupungissa tilanne oli päinvastainen eli niille koitui taloudellisesta rasitetta muuttoliikkeestä. 220 200 Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä hyötyivät määrällisesti eniten Helsinki, Espoo ja Vantaa: niiden yhteenlaskettu tulokertymä oli 397 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 79,4 miljoonaa euroa vuodessa 180 160 140 120 100 92,2 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät merkittävästi Koko myös maan Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki. Porvoon tulomuuttajien tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa mediaani euroa 29 536 korkeampi /as. kuin lähtömuuttajien vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa v. 2012 Muuttoliikkeen rakenne oli taloudellisesta näkökulmasta huonoin Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tampereen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä noin -80 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 80 60 40 20 0 55,6 43,3 39,9 37,8 19,6 12,1 11,6 6,5 5,6-0,8-9,5-10,2-14,7-19 -26,1-26,9-20 -40-60 -41,1-51,3-80 -100-79,6 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013 160 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta 140 128,4 127,0 kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina 2009-2013. 120 100 80 60 40 20 0-20 82,5 79,6 77,5 71,8 54,2 42,5 28,4 28,0 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia 10,3-2,7-19,9-26,1-31,0 Koko maan mediaani 29 536 /as. v. 2012 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa -40-60 -33,7-80 -56,9-61,6-70,3-73,3-100 -120-140 -160-141,9 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

4. Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (1980-2014) 1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa. 2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien 1980-2014 aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien 1980-2014 keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden. 3. Porvoon väkiluku kasvoi 1. 144 henkilöllä vuosien 2010-2014 aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut 2010-luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä - 143 henkilöä vuosina 2010-2014 ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle 4. Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien 2000-2015 ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina 2010-2015. Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin

Porvoon muuttoliike määrällisestä näkökulmasta (2010-2015) 1. Porvoo sai 1 585 henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien 2000-2015 aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille. 2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina 2010-2015. Muuttovoitot ja tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina 2010-2014 välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. 3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina 2010-2014. Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle. 4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina 2000-2015

Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta 2009-2013 1 (2) 1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 ja 55-64 vuotiaista vuosina 2009-2013. Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista 15-24 vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin 2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013 3. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä

Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta 2009-2013 2 (2) 4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja 5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muutto-voittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16999 euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina 2009-2013. 6. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 19 300 euroa ja lähtömuuttajien 19 397 muuttoa kohden vuodessa vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013. Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin 7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.

Tulkintoja kokonaisuudesta 1 (2) 1. Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa: Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä. 2. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on kiistaton. Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.

Tulkintoja kokonaisuudesta 2 (2) 3. Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen 4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä (seurava dia). Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa. 5. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä (katso dia 48). Keskeiset kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.

Muuttovetovoimaisen alueen 6+1 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit?

? On On? On

LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890