TURVALLISUUSTYÖ KUULUU KAIKILLE

VAKUUTUS NR. 1 TOUKOKUU 2016 123 000 TVK:n ennakkoarvion mukaan Suomessa sattui palkansaajille 123 000 työtapaturmaa vuonna 2015. HANNA MÄNTYLÄ: TURVALLISUUSTYÖ KUULUU KAIKILLE TYÖTAPATURMAT KERÄÄNTYVÄT TOT-TUTKINTA TURVALLISUUS TYÖMAALLA

VAKUUTUS TIETOA TAPATURMAVAKUUTUKSESTA JA TYÖTURVALLISUUDESTA nr. 1 TOUKOKUU 2016 MITEN YRITYKSEN KOKO JA TOIMIALA VAIKUTTAVAT TAPATURMATAAJUUTEEN? s.30 SANO SINÄ 4 Mitä kuuluu Takoon, Mika Mänttäri? TIETO + 5 Ajankohtaista alalla. TILASTOTIETOA 9 Työpaikkatapaturmat näyttäisivät keskittyvän pienelle osalle korkeariskisten alojen palkansaajia. OIKEUS TURVALLISEEN TYÖYMPÄRISTÖÖN 10 Työturvallisuuden edistäminen sekä ammattitautien ja työtapaturmien torjuminen on kaikkien etu, muistuttaa ministeri Hanna Mäntylä. JOKAINEN TYÖPAIKKAKUOLEMA ON LIIKAA 16 Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkinta auttaa välttämään samankaltaisia onnettomuuksia jatkossa. TAPATURMAKEHITYS 24 Työpaikkatapaturmien taajuuslukuja vertailtiin ensimmäistä kertaa toimialoittain eri yrityskokoluokissa. OIKEUSTAPAUKSIA 26 MIKKO NYYSSÖLÄN KOLUMNI 29 Kritiikkiä tulee aina NÄIN MEILLÄ 30 Työmaaturvallisuus on SRV Rakennuksen ja OP Vakuutuksen yhteinen intressi. RESUMÉ 34 S.16 2 1/2016

s. 24 PÄÄKIRJOITUS YHTEYSTIEDOT PÄÄTOIMITTAJA Sanna Sinkkilä sanna.sinkkilä@tvk.fi puh. 040 4504262 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Tapaturma vakuutuskeskus Toimitusjohtaja Jussi Kauma Bulevardi 28 puh. 040 4504208, www.tvk.fi TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ANNA PALAUTETTA JA VOITA PELAGON POLKUPYÖRÄ! s. 35 TOIMITUSNEUVOSTO Eliisa Anttila pj. Hannele Inkinen Ainomaija Pippuri Minna Poikela Vesa Rantahalvari Jonny Smeds TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Sanna Holmqvist sanna.holmqvist@tvk.fi ISSN 0785-7292 PAINO PunaMusta, 2016 MITEN JA MISSÄ KANAVISSA TIETO SAAVUTTAISI PAREMMIN? Minulla on unelma. Vuosi, jolloin yksikään suomalaiseen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piiriin kuuluva työntekijä ei kuole työpaikkatapa turman seurauksena. Tänä vuonna tuo haave ei toteutunut. Epävirallisen tiedon mukaan ensimmäinen kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma sattui tammikuun 11. päivä. Suomessa tapahtuu yhä käsittämättömän monta työtapaturmaa, jotka olisivat vältettävissä yksikertaisilla toimilla ja turvallisuusohjeiden noudattamisella. Myös moni kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista olisi ollut vältettävissä turvallisia menetelmiä ja välineitä käyttämällä. Pääsääntöisesti meillä on riittävästi tietoa siitä, miten työympäristön ja työprosessien vaaroja ja riskejä voidaan tehokkaasti hallita, välttää ja minimoida. Meillä on myös toimivat menetelmät vakavien työpaikkatapaturmien tutkimiseen. Prosessit vuosikymmenien kuluessa saadun turvallisuus tiedon tehokkaaseen levittämiseen ja työpaikkojen päivittäiseen käytäntöön viemiseen kuitenkin puuttuvat. Yksikään työpaikkatapaturmatutkinta ei pelasta ketään, jos tutkinnasta saatu tieto ei tavoita työprosessien suunnittelijoita, esimiehiä ja työn käytännön toteuttajia. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) julkaisee työpaikkaonnettomuuksien tutkintojen raportit TOTTI-järjestelmässä. Raporteista julkaistaan TVK:n verkkosivuilla uutinen, jota jaetaan uutiskirjeessämme. Media saa tiedotteen tutkintaraportin suosituksista. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä tiedon siirtämiseksi käytäntöön. Tulemme TVK:ssa ottamaan tämän vuoden kuluessa sosiaalisen median kanavia viestinnän käyttöön. Toivomme tavoittavamme näin osan heistä, jotka jäävät perinteisten viestintäkanaviemme ulkopuolelle. Tämäkään ei kuitenkaan yksin riitä. Turvallisuustiedon vieminen jokaisen työpaikan käytäntöihin onnistuu vain yhteistyöllä. Enkä tarkoita vain Tapaturmavakuutuskeskuksen, vakuutusyhtiön ja työpaikan työsuojelupäällikön tai -valtuutetun työtä. Meistä ihan jokainen voi osaltaan edistää vakavien tapaturmien ehkäisemistä ja turvallisuustiedon siirtymistä arkipäivän tekoihin. Myös sinä. SANNA SINKKILÄ 1/2016 3

SANO SINÄ TEKSTI: SANNA SINKKILÄ KUVA: MARIA MIKLAS Takon puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Mika Mänttäri sosiaalija terveysministeriöstä. MITÄ KUULUU TAKOON, MIKA MÄNTTÄRI? Joko Tako on linjannut uuden työtapaturmaja ammattitautilain (TyTAL) soveltamista? Ensimmäiset TyTAL:n soveltamista koskevat lausuntopyynnöt tulivat helmikuussa. Olemme antaneet reilut toistakymmentä TyTAL:n soveltamista koskevaa lausuntoa. Asiat, joista vakuutusyhtiön on pyydettävä lausuntoa, on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Lausuntoa on aina pyydettävä periaatteellista linjanvetoa edellyttävistä tulkintakysymyksistä. Toisaalta Takon lausunnot ovat suosituksia. Mitä lausunnot ovat käsitelleet? Lausuntopyynnöt ovat koskeneet työliikekipeytymien korvaamista, uusien olosuhdepykälien soveltamista ja vuosityöansion entistä laskennallisempaa määrittämistä. Olosuhteita koskevissa lausunnoissa on käsitelty muun muassa sitä, onko tapaturman sattuessa tapahtuneessa toiminnassa kyse työntekopaikalla olemiseen tavanomaisesti liittyvästä toiminnasta. Minkälaisia lausuntopyyntöjä odotatte saavanne lähikuukausina? Takolta pyydettävien lausuntojen aiheet kulkevat vahinkotapausten elinkaaren mukaan. Nyt alkuun lausuntopyynnöt ovat käsitelleet sitä, onko vahinkotapahtuma korvattava TyTAL:n mukaan. Seuraavaksi lausuntoja pyydetään esimerkiksi ansionmenetyskorvausten määrittämisistä ja myöhemmin ammatillisesta kuntoutuksesta tai tapaturmaeläkkeestä. Ovatko Takon lausunnot julkisia? Lausunnot eivät ole julkisia. Ne annetaan lausuntoa pyytäneelle vakuutusyhtiölle. Myös vahingoittuneella on oikeus saada tieto tästä lausunnosta. Entä onko Tako antanut uusia ohjeita? Tako on antanut ohjeita muun muassa terveydentilatietojen toimittamisesta vakuutusyhtiölle, vuosityöansion laskemisesta sekä ammatillisesta kuntoutuksesta. Takon ohjeet ovat julkisia, ja toisin kuin lausunnot, ne löytyvät TVK:n kotisivuilta: www.tvk.fi/ohjeet TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA edistää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauskäytännön yhtenäisyyttä antaa yleisohjeita erityisesti, kun lainsäädäntö muuttuu tai korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen sitä muuten vaatii antaa lausuntoja vakuutusyhtiöiden päätösehdotuksista toimii Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä 4 1/2016

TIETO + 101 000 on vuonna 2015 sattuneiden palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä TVK:n ennakkoarvion mukaan. Määrä kasvoi 2 % edellisuuoteen verrattuna. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO Osa vakuutuskäsittelyistä muuttui maksullisiksi HYÖDYNNÄ TVK:N AVOINTA DATAA TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN KOTISIVUILLA on julkaistu avoin data työpaikkatapaturmista työturvallisuutta edistävään tutkimuskäyttöön. Aineisto sopii esimerkiksi tilastotieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden sekä työturvallisuustutkijoiden käyttöön. Julkaistu data sisältää tilastotiedot palkansaajille vuosina 2010 2013 sattuneista korvatuista työpaikkatapaturmista eli toisin sanoen työssä ja työajalla työasialiikenteessä sattuneista tapaturmista. TVK toivoo, että sille toimitetaan tiedoksi avoimen datan aineistolla tehdyt opinnäytetyöt, selvitykset, tutkimukset ja raportit, tai vastaavien tulokset, ideat ja havaitut jatkotutkimustarpeet. AVOIN DATA TVK:N SIVULLA: WWW.TVK.FI/AVOINDATA Työtapaturmat kerääntyvät alkuviikkoon PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMAT 2014 VIIKONPÄIVITTÄIN (%) Työpaikkatapaturmaa % 25 20 15 10 5 0 19,8 19,5 19,1 17,9 15,6 4,6 3,7 ma ti ke to pe la su VUODEN ALUSTA TULI VOIMAAN tuomioistuinmaksulaki (1455/2015). Lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa. Yksi näistä tuomioistuimista on vakuutusoikeus. Maksua ei peritä yksityishenkilöltä, kun hän valittaa vakuutusoikeuteen ja kyse on oikeudesta etuuteen, etuuden suuruudesta tai etuuden takaisinperinnästä. Muissa asioissa maksu peritään myös yksityishenkilöltä, esimerkiksi tilanteessa, jossa hän valittaa työnantajan roolissa. Kun muutoksenhakijana on muu kuin yksityishenkilö, esimerkiksi vakuutuslaitos, maksu peritään. Oikeudenkäyntimaksun suuruus vakuutusoikeudessa on yksityishenkilöltä 250 euroa ja muilta 500 euroa. Maksun suuruus tarkistetaan kolmivuotiskausittain oikeusministeriön asetuksella. Vakuutusoikeus määrää oikeudenkäyntimaksun asiassa antamansa ratkaisun jälkeen. Tuomioistuinmaksulaissa on säädetty tilanteista, jolloin maksua ei peritä. Maksua ei peritä esimerkiksi silloin, kun päätöstä muutetaan muutoksenhakijan eduksi, asia palautetaan alemman viranomaisen käsiteltäväksi tai jos maksun periminen yksittäistapauksessa olisi ilmeisen kohtuutonta. 1/2016 5

TIETO + MUUTOKSIA URHEILIJAN TAPATURMA- JA ELÄKETURVAAN URHEILIJAN TAPATURMA- JA ELÄKETUR- VASTA annettuun lakiin on tulossa muutoksia. Urheilijan vanhuuseläkkeen alaikäraja on jatkossa sama kuin vastaava työeläkelakien mukainen ikäraja. Ikäraja sopeutetaan näin eliniän odotteen muutokseen. Lainmuutos ei koske ennen vuotta 1965 syntyneitä urheilijoita, vaan heillä ikärajana säilyy nykyinen 65 vuotta. Vakuuttamis-yläikäraja muuttuu samalla 43 vuodesta 65 vuoteen. Lakiin on lisätty vakuutusyhtiölle velvollisuus ilmoittaa määräajassa etukäteen sosiaali- ja terveysministeriölle, jos yhtiö aikoo rajoittaa tai lopettaa laissa tarkoitetun vakuutuksen tarjoamisen. Lakiin on lisätty myös säännös korvausten ensisijaisuudesta ja niiden suhteesta muihin lakisääteisiin etuuksiin. Vakuuttamisvelvollisuutta ja tapaturmaeläkkeen maksamista koskevia säännöksiä on tarkistettu ja tehty joukko teknisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 1.5.2016. Vanhuuseläkkeen alaikärajaa koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan vasta 1.1.2017. TYÖMATKA- TAPATURMIA SATTUI VIIME VUONNA 26 % ENEMMÄN, YHTEENSÄ 22 000. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO 6 1/2016

TIETO + 29,8 Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikka tapaturmien taajuus oli vuonna 2015 yhteensä 29,8 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia kun vuonna 2014 luku oli 29,2. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO TURVALLISUUDEN SUURTAPAHTUMA SYKSYLLÄ TAMPEREELLA KANSAINVÄLINEN SAFETY 2016 -KONFERENSSI, World Conference on Injury Prevention and Safety Promotion, järjestetään Tampereella 18. 21.9.2016. Safety-konferenssi on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen suurtapahtuma, joka kokoaa yhteen alan päättäjiä, asiantuntijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden tiedon ja kokemusten jakamiselle, kokouksille, ammatilliselle verkostoitumiselle sekä monialaisille keskusteluille. Ettei vain sattuisi mitään... TAPATURMAPÄIVÄNÄ perjantaina 13.5.2016 kiinnitetään huomiota kiireeseen ja sen aiheuttamiin tapaturmiin. KATSO KAMPANJAVIDEOT JA LUE VINKKEJÄ KIIREEN HALLINTAAN TAPATURMA PÄIVÄN KOTISIVUILTA: WWW.KOTITAPATURMA.FI/TAPATURMAPAIVA Vuoden 2016 Safety konferenssin pääjärjestäjä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja päätukija Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization). SEURAA TAPAHTUMAA TWITTERISSÄ TUNNISTEILLA #SAFETY2016 JA #SAFETY2016FIN. LISÄTIETOJA KONFERENSSIN ENGLANNINKIELISILTÄ SIVUILTA: WWW.THL.FI/ EN/WEB/INJURY-PREVENTION/SAFETY-2016 TVK aloitti julkaisusarjan ja analyysisarjan tuottamisen TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN JUL- KAISUJA -sarjassa ilmestyi tammikuussa ensimmäinen tutkimusraportti: Työssä, työkyvyttömänä vai työttömänä? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008 2013. Helmikuussa julkaistiin analyysisarjan ensimmäinen analyysi: Työsuojeluvalvonnan toimintaympäristöanalyysi runkokaudelle 2016 2019. Analyysiraportin tarkastelu työtapaturmavakuuttamisen näkökulmasta. Yksi Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävistä on erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekeminen. Näiden uusien julkaisu- ja analyysisarjojen myötä TVK:n tutkimus- ja analyysitoiminnan tuloksista tullaan raportoimaan säännöllisesti, julkisesti ja yhdenmukaisesti. Tavoitteena on, että alasta kiinnostuneet löytävät nämä uudet tuotteemme ja kokevat ne hyödyllisiksi, kertoo Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta. JULKAISU- JA ANALYYSISARJOISSA JULKAISTUT RAPORTIT LÖYTYVÄT TVK:N KOTISIVUILTA: WWW.TVK.FI/JULKAISUSARJAT 1/2016 7

TIETO + SEURAA KAMPANJAA FACEBOOKISSA JA TWITTERISSÄ TUNNISTEILLA #TERVEELLINENTYÖ JA #TUOTTAVATYÖ TUKEA TERVEELLISEEN TYÖHÖN HUHTIKUUSSA SUOMESSA KÄYNNIS- TETTIIN kaksivuotinen Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa kampanja, jonka tarkoitus on edistää kestävää työelämää ja terveenä ikääntymistä. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) toteuttamalla kampanjalla halutaan korostaa terveysongelmien ennaltaehkäisyn tärkeyttä kaikissa työuran vaiheissa. Kampanja muun muassa lisää tietoa työn mukauttamisesta yksilöllisten kykyjen mukaan, tukee työnantajia ja työntekijöitä antamalla heille tietoa ja välineitä ikääntyvän työvoiman työterveyden ja turvallisuuden hallintaan sekä edistää alan hyvien käytäntöjen vaihtoa. Kampanjan yhteydessä käydään myös Euroopan hyvän käytännön palkinnot kilpailu. Kilpailussa saavat tunnustusta organisaatiot, jotka ovat merkittävällä ja innovatiivisella tavalla edistäneet työterveyttä ja -turvallisuutta. Kilpailu toimii myös foorumina hyvien käytäntöjen edistämiselle kaikkialla Euroopassa. Työkaarimallista vinkkejä työpaikan ikäjohtamiseen TYÖPAIKAN TYÖNTEKIJÖIDEN eri-ikäisyys tulisi nähdä voimavarana sen sijaan, että se nähtäisiin kuormitustekijänä. Ikäjohtaminen koskee kaikkia ikäryhmiä, ei siis ainoastaan senioreja, ja siinä huomioidaan eri ikäisten tarpeet sekä työn suunnittelussa että toteutuksessa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen asettama asiantuntijaryhmä on laatinut julkaisun Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria opas ikäohjelman laatimiseen, joka tarjoaa laajan tietopohjan työpaikan ikäohjelman laatimiseksi. Ikäohjelmalla voidaan varmistaa, että työnantajalla on oikeanlaisia työntekijöitä oikeanlaisissa tehtävissä, ja heidän osaamisensa on juuri siihen tehtävään sopivaa. Työkaarimallissa esitellään useita osa-alueita, muun muassa ikäjohtaminen, työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu, osaaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset sekä terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. Lisäksi aineistossa kuvataan ikäohjelman käytännön toteutusta sekä tulosten ja vaikutusten arviointia. Työkaarimallin toimintatapoja voidaan liittää osaksi henkilöstösuunnitelmaa tai -ohjelmaa. Kaikkea mallissa mainittua ei ole tarkoitus sisällyttää yksittäisen työpaikan ikäohjelmaan. LISÄTIETOJA TYÖKAARIMALLISTA LÖYTYY OSOITTEESTA WWW.SYKETTATYOHON.FI 8 1/2016

TILASTOTIETOA TYÖTAPATURMAT VAIKUTTAVAT KERTYVÄN OSALLE PALKANSAAJIA TYÖPAIKKATAPATURMASSA VAHINGOITTUNEET PALKANSAAJAT 2005 2014 Henkilöitä (Yhteensä 691 180 henkilöä) 1 000 000 100 000 467 515 palkansaajalle sattui yksi tapaturma. 3 prosentille ihmisistä tapahtui 11 prosenttia kaikista tapaturmista. Erityisesti tapaturmia kertyy korkeariskisillä aloilla. 10 000 1000 100 10 Noin 20 000 palkansaajan joukolle sattui vähintään viisi tapaturmaa. 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 26 29 43 Tapaturmia/henkilö (Yhteensä 1 085 117 tapaturmaa) TIETOA, JOKA SOVELTUISI henkilön tapaturma-alttiuden tai riskikäyttäytymisen tutkimiseen, ei systemaattisesti kerätä. TVK:n tilastoaineistosta käy kuitenkin ilmi, että on noin 20 000 palkansaajan joukko, joille on sattunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuosien 2005-2014 aikana. Tapaturmien kertyminen kertoo ennen kaikkea tehdystä työstä ja työolosuhteista sekä siitä, että työtä ja työympäristöä ei ole onnistuttu kehittämään turvalliseksi edes sattuneen työtapaturman jälkeen. Toimialoittain tarkasteltuna työt sijoittuvat toimialoille, joilla on myös keskimäärin korkea työpaikkatapaturmien taajuus. Palkansaajat, joille kertyi tapaturmia, työskentelivät yleisimmin metallialan tai rakentamisen ammateissa tai kuorma-autonkuljettajana. Useimmiten vammautuivat sormet tai muut käden osat, jalat ja silmät. Sattuneista vaaratilanteista ja tapaturmista pitää ottaa opiksi. Tilanteet on tutkittava ja työtä tulee kehittää turvallisemmaksi. Turvallinen ja sujuva työ on myös yrityksen kilpailukykytekijä. Toistuvat tapaturmat kertovat selvästi missä toimintaa voi vielä parantaa. LUE TVK:N KOTISIVUILTA MITEN TYÖMATKATAPATURMAT JAKAUTUVAT: WWW.TVK.FI/ JULKAISU SARJAT 1/2016 9

Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin jaksamme työssä ja työn tuottavuuskin paranee, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kiteyttää. 10 1/2016

O I K E U S TURVALLISEEN T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö Ö N TEKSTI: SALLA PELTONEN KUVAT: SAMI TIRKKONEN Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä tuntee tavallisten ihmisten arjen haasteet. Hoito- ja sosiaalityön käytännön osaaminen on rikkaus myös työturvallisuuden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi ammattitautien määrän vähentämisen 10 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vastaavalla ajanjaksolla työpaikkatapaturmien taajuuden tavoitellaan alentuvan 25 prosentilla. Työturvallisuuden edistäminen ja ammattitautien sekä työtapaturmien torjuminen on meidän kaikkien etu. Työntekijän sairastumisella on monenlaisia, pahimmassa tapauksessa hyvinkin kauaskantoisia kansanterveydellisiä ja taloudellisia seurauksia niin työntekijälle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (PS) sanoo. Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin jaksamme työssä ja työn tuottavuuskin paranee, hän lisää hymyillen. Turvallisuustyö kuuluu kaikille Ministeri Mäntylän mukaan kehityssuunta sekä ammattitautien että työtapaturmien osalta on ollut pääsääntöisesti hyvä, sillä niiden määrää on pystytty pitkällä aikavälillä vähentämään. Vuosi 2015 oli kuitenkin poikkeuksellisen synkkä kuolemaan johtaneiden työtapaturmien valossa. 1/2016 11

YRITÄN OLLA LUPAAMATTA ASIOITA, JOITA EI VÄLTTÄMÄTTÄ VOI PITÄÄ. Tämä osoittaa, että työturvallisuusasioissa on parannettavaa. Työturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan alueellista valvontaa ja epäkohtiin puuttumista sekä jatkuvaa ja laajaalaista yhteistyötä, jossa myös vastuu työturvallisuuden kehittämisestä jakautuu eri osapuolille, Mäntylä toteaa. Jokaisella on oikeus työskennellä turvallisessa ympäristössä. Työnantajalla on suuri rooli turvallisten työolosuhteiden järjestämisessä, mutta yhtä lailla työntekijöiden tulee sitoutua työturvallisuusohjeiden noudattamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä vastaamme työsuojelun ja -turvallisuuden kokonaisvaltaisesta seurannasta ja kehittämisestä. Pyrimme olemaan aktiivisia asiaan liittyvässä keskustelussa ja tietoisuuden lisäämisessä sekä kansallisesti että Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä organisaatioissa, Hanna Mäntylä kertoo. Taustasta hyötyä Ennen kansanedustajan pestiä perushoitajaksi 1990-luvulla kouluttautunut ministeri Mäntylä työskenteli erilaisissa tehtävissä hoito- ja sosiaalialalla. Koen, että ministerin tehtävässä on valtava rikkaus tuntea alan käytännön ongelmia, joiden kanssa ihmiset kamppailevat. Välillä toivoisin, että voisin tehdä enemmän ja nopeammin asioiden edistämiseksi, mutta yhteiskunnan rakenteiden realiteetit on otettava huomioon, ministeri Mäntylä pohtii. Yritän olla lupaamatta ihmisille asioita, joita ei välttämättä voi pitää. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki sisältää ministeri Mäntylän mukaan hyviä elementtejä esimerkiksi ammattitautien vähentämiseen. Edelleen selvänä epäkohtana laissa Mäntylä kuitenkin näkee home- ja kosteusvaurioista aiheutuneisiin ammattitauteihin liittyvät asiat. Kyseessä on todellinen ongelma. Joillakin työpaikoilla työntekijät joutuvat työskentelemään todella vaikeissa olosuhteissa. Homeesta tai muista kosteusvaurioista aiheutuneista sairauksista kärsivien oireilu on monimuotoista, diagnostiikka haastavaa eikä oireiden syytä välttämättä tunnisteta terveydenhuollossa, Mäntylä huomauttaa ja lisää asian vaativan jatkotyöskentelyä. Kuntoutuja keskiöön Työtapaturmatilanteissa kuntoutuksen oikea ajoitus on äärimmäisen tärkeää. Työ on useimmille meistä hyvin merkityksellinen osa elämää, joka tuo sosiaalisia verkostoja ja monenlaista sisältöä arkeen. Jos työtapatur- 12 1/2016

1/2016 13

MUUTOKSIA TARVITAAN JA NIITÄ ON VIETÄVÄ ETEENPÄIN. ma johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, ihminen menettää monesti hyvinkin ison osan elämästään. Työkykyiseksi kuntoutuminen onkin siksi hyvin tärkeää, ministeri Mäntylä korostaa. Työtapaturman laajuudesta riippuen kuntoutumisessa tarvitaan laajaa ja monialaista osaamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta kuntoutuja pääsisi aidosti kuntoutuksen keskiöön, Mäntylä kuvailee. Tämä on lähtökohtana myös hallitusohjelmaan sisältyvässä, meneillään olevassa kuntoutuksen kokonaisuudistuksessa, josta tehdään esitys hallitukselle keväällä 2018. Mäntylän mukaan kuntoutuksen kokonaisuudistus ei kuitenkaan yksin riitä. Työtapaturmatilanteissa on huomioitava myös sosiaaliturvan toimivuus kuntoutujan kannalta, jotta työtapaturmasta ei aiheutuisi kuntoutujalle taloudellisia ongelmia. Osatyökykyisten asemaa parannettava Ehdottoman tärkeänä Mäntylä näkee myös Sipilän hallituksen kärkihankkeen osatyökykyisten aseman vahvistamisesta työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyö- ALUEHALLINTOVIRASTOISTA YKSI VIRANOMAINEN Aluehallintouudistuksessa aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kertoo, että osa AVIn tehtävistä siirtyy maakunnille ja ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät taas ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle. Uudistettu valtakunnallisen toimivallan aluehallintovirasto on edelleen monialainen viranomainen, joka toimii alueilla. Tavoitteena aluehallintovirastojen uudistamisessa on valtakunnallisen toimivallan ohella löytää sellaiset ratkaisut, jotka parhaiten edistävät digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä, Mäntylä toteaa. Ministerin mukaan työsuojelun valvonta ja työsuojeluviranomaisena toimiminen säilyy edelleen aluehallintoviraston tehtävänä. 14 1/2016

kykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille, mikä lisää osatyökykyisten yhdenvertaisuutta ja parantaa elämänlaatua sekä palvelujärjestelmän kehittämisen kautta vähentää myös valtion kustannuksia. Mäntylä myöntää hallituksen kipeiden leikkausten kirpaisevan, kun tietää, miten niiden vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa. Hallituksella on kuitenkin monia erittäin hyviä tavoitteita, joiden kautta asioita voidaan tehdä paremmin ja muuttaa toimimattomia rakenteita ja käytäntöjä. Entä mitkä ovat Hanna Mäntylän omat, erityisen lähellä sydäntä olevat tavoitteet ministerinä? Haluaisin rakentaa Suomeen selkeän sosiaali- ja terveysjärjestelmän, joka vastaa aidosti ihmisten elämäntilanteisiin. Ihmisiä ei saa pudottaa köyhyyteen ja toivottomuuteen. Järjestelmän pitää pystyä tukemaan, kannustamaan ja auttamaan ihmisiä eteenpäin elämässään. Perushoitajasta ministeriksi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (s. 1974) asettui ensi kertaa ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja tuli valituksi perussuomalaisten kansanedustajaksi. Vuoden 2015 vaaleissa Mäntylä uusi paikkansa ja hänet valittiin ministeriksi Juha Sipilän hallitukseen. Ensimmäisellä edustajakaudellani toimin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän valiokuntavastaavana. Opettavaiset neljä vuotta osoittivat, että muutoksia tarvitaan ja niitä on vietävä eteenpäin, ministeri Mäntylä kertoo. Ennen poliittista uraansa Torniosta kotoisin oleva Mäntylä työskenteli erilaisissa hoito- ja sosiaalialan tehtävissä. Koulutukseltaan hän on perushoitaja. Vapaa-ajallaan Mäntylä lukee paljon, viettää aikaa kahden lapsensa kanssa ja kirjoittaa graduaan Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselta. Perheeseen kuuluu myös kolme koiraa, joiden kanssa Mäntylä rentoutuu pitkillä lenkeillä. 1/2016 15

TYÖPAIKKA- ONNETTOMUUKSIEN TOT TUTKINTA J O K A I N E N TYÖPAIKKAKUOLEMA O N L I I K A A TEKSTI: RIITTA EKHOLM KUVITUS: OTAVAMEDIA OMA Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkinta on tärkeää, jotta samankaltaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin jatkossa. VIIME VUONNA TOTTI- TIETOJÄRJESTELMÄSTÄ LADATTIIN YLI 80 000 RAPORTTIA. Työpaikkaonnettomuuksien tutkinnalla eli niin kutsutulla TOT-menettelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) TOTTI-tietojärjestelmään on koottu jo yli tuhat raporttia kuolemaan johtaneista työtapaturmista yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajalta. TOT-menettelyn ensisijaisena tavoitteena on torjua vastaavankaltaisia työtapaturmia ja vaaratilanteita. Tutkintaan otetaan erityisesti tapauksia, jotka edustavat uusia riskejä, kasvu aloja, tapauksia jotka olisivat voineet johtaa suuronnettomuuteen sekä tapauksia, joita ei tutkita muiden tahojen toimesta ainakaan riittävän kattavasti. TOT-tutkintaryhmä laatii tapauksesta raportin, joka julkaistaan TVK:n ylläpitämässä TOTTI-järjestelmässä. Viime vuonna järjestelmästä ladattiin yli 80000 raporttia. Sivuilla käyvät esimerkiksi viranomaiset, työturvallisuudesta vastaavat tahot sekä tutkijat. Raporttien pääasiallinen tehtävä ei ole kertoa tapahtumista, vaan onnettomuuksiin johtaneista juurisyistä ja niihin perustuvista työturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä, kertoo TVK:n johtaja Mika Tynkkynen. Tynkkysen mukaan kaikkein oleellisinta on keskittyä analysoimaan onnettomuuden syitä ja torjuntakeinoja. Ei sitä, onko joku tehnyt virheen. Varsinkin mediassa käsitellyissä tapauksissa inhimilliset virheet yleensä korostuvat. Turvallisuuden edistämisen kannalta kyse on tyhjästä päätelmästä. Pitäisi keskittyä vaarallisten toimintojen syihin ja mahdollisuuksiin rajoittaa niiden seurauksia, Tynkkynen huomauttaa. Lakisääteinen tehtävä Sekä TVK:n että Onnettomuustutkintakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on tutkia on- 16 1/2016

35 PALKANSAAJAN KUOLEMAAN JOHTANUTTA TYÖTAPATURMAA TAPAHTUI VUONNA 2015. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO nettomuuksia. Yhteistyötä tehdään vaihtamalla ajatuksia tutkintaan otetuista tapauksista ja menetelmistä. Jos tapauksella on yleisen turvallisuuden kannalta merkitystä, otamme sen tutkintaan, OTKES:n johtava tutkija Kai Valonen linjaa. Molemmilla tahoilla on käytössään myös niin sanottu teematutkinta, jossa samassa tutkinnassa voidaan tarkastella ja raportoida useammasta kuin yhdestä keskenään samankaltaisesta tapaturmasta tai vaaratilanteesta. Teematutkinta on perusteltua aloittaa etenkin silloin, jos jollakin alalla on havaittu toistuvia ongelmia. Valitettavasti joitakin onnettomuuksia sattuu vuodesta toiseen, kuten rakennuksilta putoamisia tai kaivantosortumia. Teematutkinnoissa käydään läpi aiemmin tutkitut, samankaltaiset onnettomuudet vuosien varrelta ja raportoidaan uudesta tai useammasta uudesta tapauksesta niiden osana, Tynkkynen kertoo. 1/2016 17

Onnettomuustutkintakeskuksessa teematutkimuksia on tehty esimerkiksi kuolemaan johtaneista tulipaloista, hukkumisista ja kattosortumista. Valosen mukaan niistä on hyötyä valtakunnallisesti. Osa teematutkinnoissa käsiteltävistä asioista liittyy työhön, jolloin yhteistyö TVK:n kanssa on ollut olennainen osa tutkintaa. Hällä väliä -asennetta on liikaa Tänä vuonna TVK:n tietoon on tullut yhteensä seitsemän kuolemaan johtanutta työtapaturmaa huhtikuuhun mennessä. Kuolemantapaukset ovat pudonneet lähes kolmannekseen siitä, kun TOT-toiminta aloitettiin kolmekymmentä vuotta sitten. 1980- luvun puolivälissä sattui tyypillisesti noin 50 työpaikkakuolemaa vuosittain. Nyt lukumäärät ovat pudonneet noin 20 tapauksen tietämille, Tynkkynen kertoo. Vielä kymmenisenkin vuotta sitten rakennusalalla sattui kuolemaan johtanut tapaus kerran kuukaudessa, nyt niitä on noin neljä vuodessa, Rakennusteollisuus RT:ssä pitkän uran tehnyt ja vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Reijo Lehtinen huomauttaa. Metallialalla tilanne vaihtelee. 2000-luvulla pahimmillaan yhden vuoden aikana on sattunut seitsemän ja parhaimmillaan ei yhtään kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Viime vuonna menehtyi kaksi liiton jäsentä, työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen Metallityöväenliitosta kertoo. Yleisimmät tapaturmat metallialalla ovat sormi- tai silmävammoja, pinnallisia vammoja sekä puristumisia, jotka tapahtuvat tuotannossa asennus- tai valmistelutyössä, käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä. Rakennusalan onnettomuuksien luonne ei Reijo Lehtisen mukaan ole vuosien varrella juurikaan muuttunut. Yleisimpiä tapaturmaan johtaneita syitä ovat edelleen putoamiset ja erilaiset viillot. Hätäpysäyttimet ja suojausten käyttö ovat vähentäneet koneella sattuneita vahinkoja. Myös asenteet ovat Lehtisen mukaan muuttumassa, mikä näkyy muun muassa heijastinliivien ja erilaisten suojainten käytössä. Hällä väliä -ajattelua löytyy silti yhä. Joukossa on paljon sähläreitä, jotka eivät välitä työturvallisuudesta, Lehtinen pahoittelee. Myös Fennian riskipäällikkö Kimmo Salojoki vahvistaa, että kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on vähentynyt. Vielä 1970-luvulla tapauksia oli 350 vuodessa, nyt on hivuttauduttu 30 paikkeille. Kokonaisuudessaan myös työtapaturmien vakavuusaste on alentunut. Mutta erot ovat hyvin suuria. On yhtiöitä, jotka panostavat työturvallisuuteen paljonkin ja osalla on juurtuneena tekevälle sattuu -asenne, Salojoki toteaa. 18 1/2016

+14 % Vuonna 2015 työpaikkatapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja vuonna 2014 vastaavasti 22 palkansaajaa. Työpaikkatapaturmakuolemat kasvoivat 14 prosenttia vuodelle 2015. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO Työtapaturmia sattuu myös liikenteessä Tieliikenteen onnettomuuksien tutkinnassa riskitekijänä on usein pidetty kuljettajan toimintaa tai toimimattomuutta, kuten ajovirhettä, väsymystä, nukahtamista tai sairaskohtausta. Myös ajoneuvoon, tiehen ja lainsäädäntöön liittyviä riskejä on arvioitu, mutta työperäiset riskit ja turvallisuusjohtaminen ovat jääneet vähälle huomiolle, tieliikenneonnettomuuksia tutkinut Tarja Ojala SafetyFuture Ky:stä kertoo. Ojalan mukaan ammattiajossa sattuneet tieliikenneonnettomuudet on perinteisesti tutkittu tieliikenneonnettomuuksien tutkintamallin mukaan, vaikka onnettomuudessa on samalla kyse työtapaturmasta. Työsuhteinen kuljettaja ja monet pienyrittäjät toimivat osana kuljetusketjua, jossa kuljetussopimukset, kalusto, vuorot ja aikataulut voivat olla ikään kuin annettuna. Ylinopeuden tai kuljettajan väsymyksen syynä voi tämän vuoksi olla paitsi kuljettajan oman toiminnan tulos, myös kuljetusten suunnittelun heikkous. Kiire ja väsymys ovat vaarallinen yhdistelmä, Ojala muistuttaa. Monessa kuolemaan johtaneessa tieliikenne onnettomuudessa on ollut merkittäviä riskejä jo liikkeelle lähtiessä. Ylipitkät työvuorot, kuljettajan osaaminen, väsymys tai sairaus, kuljetukseen sopi- OSA PANOSTAA TYÖTURVALLISUUTEEN PALJONKIN JA OSALLA ON JUURTUNEENA TEKEVÄLLE SATTUU -ASENNE. 1/2016 19

4+4 Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia tapahtui vuonna 2013 eniten rakentamisen (4) ja teollisuuden (4) toimialoilla. LÄHDE: TVK:N TYÖTAPATURMAT TILASTOJULKAISU 2015 TYÖPAIKKAONNETTOMUUKSIEN TUTKINTA (TOT) TOT-tutkinnan tarkoituksena on tehostaa työtapaturmien torjuntaa selvittämällä kuolemaan johtaneen onnettomuuden tapahtumat ja tapaturmatekijät sekä pohtimalla vastaavien tapaturmien torjuntatoimenpiteitä. TOT-tutkintaan otettavista tapauksista päättää vakuutuslaitosten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva TOT-johtokunta TVK:n asiantuntijoiden tekemien esitysten perusteella. Tutkinta käynnistyy TVK:n työturvallisuusasiantuntijan johdolla, joka kutsuu TOT-tutkintaryhmän koolle. Tutkintaryhmä pyrkii vierailemaan tapahtumapaikalla niin pian kuin mahdollista, tutustuu tapahtumiin ja olosuhteisiin sekä keskustee tapauksesta mahdollisten silminnäkijöiden tai muutoin tapausta tuntevien kanssa. Käynnin jälkeen tapauksesta laaditaan raporttiluonnos, joka lähetetään kommentoitavaksi myös tapaturmassa kuolleen henkilön työnantajan edustajalle ja kyseisen yrityksen työsuojeluvaltuutetulle tai vastaavalle työntekijöiden edustajalle. Kommenttien jälkeen raportti työstetään valmiiksi tutkintaryhmän kokouksissa. Valmis raportti pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian vastaavien tapausten torjumiseksi. LISÄTIETOA TOT-MENETTELYSTÄ JA TOTTI-TIETOJÄRJESTELMÄ LÖYTYVÄT TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN SIVUILTA WWW.TVK.FI maton kalusto, liukas tie tai kuluneet renkaat siinä on riittävästi vahingon aineksia, Ojala luettelee. Häntä harmittaa, että osa raskaan ajoneuvon kuljettajista jättää turvavyön kytkemättä. TVK:ssa työn alla olevassa teematutkinnassa todetaan, että isossa osassa onnettomuuksia raskaan ajoneuvon ohjaamo säilyy melko ehjänä ja kuljettajalle olisi jäänyt elintilaa, mutta turvavyön käyttämättömyyden vuoksi tämä putoaa autosta ja jää oman ajoneuvonsa alle. Ojala pitää huolestuttavana sitä, että riskitekijät ovat vuodesta toiseen samat. Myönteistäkin kehitystä kuitenkin löytyy; esimerkiksi kuorman varmistamisessa on menty eteenpäin. Kaksipiippuinen palkitseminen Kun olen kouluttamassa työsuojeluvaltuutettuja, aina tulee jotakin puhetta työpaikkaonnettomuuksista, Metalliliiton Poikolainen kertoo. Viestini on se, että jo riittää. Emme tarvitse enää esimerkkejä sattumista. Poikolaisen mukaan joissakin yrityksissä paiskitaan töitä hartiavoimin ja pysähdytään vasta, kun sattuu. Edelläkävijäyritys tunnistaa työpaikkansa vaarat, hän toteaa. 20 1/2016

Poikolainen suhtautuu varauksellisesti myös siihen, että nykyään palkitaan erilaisesta tapaturmattomuudesta. Asianosaisella saattaa olla työyhteisön paine niskassa siitä, että palkkio menee kaikilta sivu suun eikä hän kerro sattuneesta vahingosta. Ennaltaehkäisevän vaarojen tunnistamisen ja riskien hallinnan lisäksi yritysten pitäisi kannustaa työntekijöitään tekemään ilmoituksia läheltä piti -tilanteista ja reagoida niihin välittömästi. Nämä saattavat olla viimeisiä hälytysmerkkejä ennen kuin jotain todella tapahtuu. Poikolaisen mielestä asenne pitäisi muurata kohdilleen jo ammattikouluissa, ennen työelämän alkua. Järjestöillä voisi olla esimerkiksi kumppanuuksia oppilaitosten kanssa. Mutta ei pitäisi työpaikoillakaan mennä kuulosuojaimet edellä, vaan melun syy pitäisi ensin selvittää: Pääseekö siitä eroon teknisin keinoin, esimerkiksi konetta vaihtamalla tai jollain muulla tavalla. Jos tämä ei onnistu, otetaan kuulosuojaimet käyttöön. Vaihteleva riskienarviointikyky Teematutkimukset ovat tuoneet Fennian Salojoen mukaan TOT- tutkintaan syvyyttää ja hyödynnettävyyttä. Kun yksittäisiä toistuvia tapauksia nivotaan yhteen, taustalla olevat ilmiöt nousevat esiin. 123 000 Vuonna 2015 palkansajille sattui Suomessa yhteensä lähes 123 000 työtapaturmaa. LÄHDE: TVK:N ENNAKKOARVIO 1/2016 21

596 palkansaajaa kuoli työpaikkatapaturmissa vuosien 1999 2015 aikana. LÄHDE: TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN TYÖTAPATURMATILASTO 04/2016 TOT-RAPORTIT MUUTTUVAN TYÖELÄMÄN MITTARINA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (nyk. Tapaturmavakuutuskeskus) aloitti katastrofiluonteisten työtapaturmien tutkinnan vuonna 1971. Toiminnan juuret kantavat kuitenkin huomattavasti pidemmälle, sillä työturvallisuuden edistäminen on ollut liiton agendalla vuodesta 1920 lähtien. Vanhan toiminnan makuun pääsee kurkkaamalla esimerkiksi takakannessa olevaa valistustaulua alkuvuosilta. Vuosina 1971 1984 katastrofiluonteisten onnettomuuksien tutkinnoissa tapaukset valittiin riskiperusteisesti ja oppimismahdollisuuksia maksimoiden hieman samaan tapaan siis kuin nykyisessä toimintamallissa. Tutkinnat ja niistä laaditut raportit olivat todella laajoja. Vuonna 1985 syntyi päätös kaikkien työpaikkakuolemantapausten kokeiluluonteisesta tutkinnasta. Hyvät kokemukset puolsivat toiminnan vakinaistamista tapaturmalakiin. Varsinainen työpaikkaonnettomuuksien tutkinta (TOT) alkoi vuonna 1986, ja tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Matkan varrelle on mahtunut paljon käänteentekeviä hetkiä. Yksi niistä oli vuonna 2008, jolloin sähköinen TOTTI-tietojärjestelmä otettiin käyttöön. Kolmessakymmenessä vuodessa yhteiskunnan rakenteet ja toimialat ovat osittain menneet uusiksi. Tämä näkyy myös työpaikkakuolemien tutkinnassa. Alkuaikojen raporteissa metsurikuolemat olivat hyvin yleisiä, nyt koneellisen hakkuun aikana ehkä viiden vuoden välein saattaa metsuri jäädä puun alle, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen johtaja Mika Tynkkynen. Työelämän muutos näyttää TOT-raporteissa myös huonot puolensa: Robotiikan ja ohjausjärjestelmien monimutkaistuminen on synnyttänyt uudenlaisia tapaturmia. 22 1/2016

JOS YKSIKIN KUOLEMANTAPAUS ON PYSTYTTY VÄLTTÄMÄÄN, OVAT TOT-RAPORTIT LUNASTANEET PAIKKANSA. Tapaturmaan johtavat tekijät ovat usein inhimillisiä. En tarkoita yksittäisen ihmisen tekemiä virheitä, vaan koko organisaation toimintaa. Riskinottoa pitää punnita joka työvaiheelta, Salojoki sanoo. Tätä Salojoki haluaa viedä myös käytäntöön, kun hän käy kouluttamassa yritysten esimiehiä ja henkilöstöä. Pyrin antamaan työkaluja, millä voisi edistää työturvallisuutta. Salojoki huomauttaa, että työ on ylipäätään vähäriskisempää kuin aikaisemmin. Myös lääke tiede on kehittynyt ja ihmiset tervehtyvät paremmin sen vuoksi. Tämä selittää osaltaan tapaturmien määrän vähenemistä. Kun sitten onnettomuus sattuu, vakuutusyhtiö alkaa käsitellä asiaa korvauksen kulmasta. Jos puhutaan kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta, omaiset ovat korvauksen saajia, Salojoki sanoo. Mutta jos yksikin vakava loukkaantuminen tai kuolemantapaus on pystytty välttämään ja ehkäisemään, TOT-raportit ovat lunastaneet paikkansa, Tynkkynen TVK:sta sanoo. YHTEISTYÖTÄ ERI PAINOTUSALUEILLA Ennaltaehkäisy on koko TOT-tutkinnan punainen lanka. Tapauksista on tarkoitus oppia, jotta jatkossa voisi välttää samanlaisia onnettomuuksia, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta (OTKES) sanoo. Valonen on osallistunut muun muassa TOT-tutkintamenetelmien kehittämiseen Tapaturmavakuutuskeskuksessa ja pitää molempien osapuolten kannalta tämänkaltaista tietojen jakamista hyvänä. Pidämme toisemme tietoisina ilmaantuneista tapauksista. Voimme sitten yhdessä arvioida, pitäisikö ne ottaa tutkintaan. Toimintamme täydentävät toisiaan, koska intressit ovat aika erilaiset, Valonen sanoo. Yhteistyötä voisikin Valosen mielestä vielä tiivistää, jotta kaikki turvallisuuden kannalta tärkeimmät tapaukset tulisivat tutkituiksi. OTKES:lle yksittäinen työtapaturma ei ylitä kynnystä aloittaa tutkintaa, vaan sillä pitää olla laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. TVK:lle taas yksittäinenkin tapaus voi olla merkityksellinen ja käynnistää tutkinnan. OTKES tutkii pääasiassa jäävuorenhuippuja eli niitä isoimpia onnettomuuksia yhteiskunnassa. Lähdemme yksittäisestä tapauksesta, mutta selvitämme, mistä isommasta asiasta on kysymys. 1/2016 23

TAPATURMAKEHITYS Y R I T Y K S E N T O I M I A L A J A K O K O V A I K U T T A V A T TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUTEEN TEKSTI: MARJA KAARI Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) ja Tilastokeskus (TK) toteuttivat yhdessä ensimmäistä kertaa analyysin, jossa laskettiin yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmataajuusluvut toimialoittain eri yrityskokoluokissa. Tulokset ovat vielä suuntaa-antavia. Analyysi osoitti, että yrityksen koon vaikutus tapaturmataajuuteen vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi talonrakentamisessa ja metallituotteiden valmistuksessa taajuus oli laskelmien mukaan korkein pienissä yrityksissä ja laski yrityskoon kasvaessa. Elintarviketeollisuudessa ja sahateollisuudessa taajuus oli sen sijaan suurin keskisuurissa yrityksissä. Esimerkiksi sosiaalihuollon laitospalveluissa taajuus taas näytti kasvavan yrityskoon suurentuessa. TK valmisteli analyysia varten tietokannan yksityisen sektorin yritysten Y-tunnuksista ja luokitellusta kokotiedoista vuonna 2012. Tehdyt työtunnit saatiin yritysten koko luokittain TK:n Työvoimatutkimuksesta. TVK kokosi vastaavalta ajalta tiedot yksityisen sektorin palkansaajille sattuneista työpaikkatapaturmista toimialoittain ja yrityskokoluokkatiedon mukaan ryhmiteltynä. Tuloksien vertailuaineistona käytettiin jo aiemmin tehdyn, palkkasummilla toteutetun analyysin taajuuslukuja. Vertailun perusteella tuloksista rajattiin mikroyritykset pois. Jos toimialan y- tunnusten ja tuntien osalta jäi tuntemattomaksi yli 25 % tunneista, rajattiin toimiala myös analyysistä pois. Vastaava selvitys olisi hyvä tehdä myös vuosien 2013 ja 2014 aineistoilla. Jatkossa voidaan ehkä käyttää yritystoiminnan tyyppiluokituksen sijaan tai rinnalla henkilöstön suuruusluokka-tietoa. LISÄTIETOJA ANALYYSISTÄ: WWW.TVK.FI/JULKAISUSARJAT Keskimäärin tapaturmataajuus oli suuryrityksissä alempi, poikkeuksena kuitenkin kiinteistöhuolto ja sosiaalihuollon laitospalvelut, joissa taajuus kasvoi huomattavasti verrattuna pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. YRITYSTOIMINNAN TYYPPILUOKITUS: Määrittelemätön Mikroyritys (alle 10 työntekijää) Pienyritys (10 49 työntekijää) Keskisuuri (50 249 työntekijää) Suuryritys (250 tai enemmän työntekijöitä) TYYPPILUOKITUS ON MÄÄRITELTY YRITYSKOHTAISESTI PALKANSAAJIEN LUKUMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON JA/ TAI TASEEN LOPPUSUMMAN SEKÄ KONSERNISUHTEEN PERUSTEELLA. 24 1/2016

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMATAAJUUS YRITYSKOON MUKAAN JA ALOITTAIN 2012* 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia 120 90 60 30 Kiinteistön- ja maisemanhoito Sosiaalihuollon laitospalvelut Erikoistunut rakennustoiminta Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut) ; olki- ja punontatuotteiden valmistus Talonrakentaminen Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elintarvikkeiden valmistus Kiinteistöalan toiminta Kaikki toimialat yhteensä 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys 150 Pienyritys Keskisuuri yritys Suuryritys Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia 120 90 60 30 Työpaikkatapaturmaa / miljoona tehtyä työtuntia 120 90 60 30 Talonrakentamisessa ja metallituotteiden valmistuksessa tapaturmien taajuus oli korkein pienissä yrityksissä ja laski yrityskoon kasvaessa. Talonrakentaminen Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elintarviketeollisuudessa ja sahateollisuudessa taajuus oli korkein keskisuurissa yrityksissä. Elintarvikkeiden valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus * Taajuudet ovat suuntaa-antavia 1/2016 25

OIKEUSTAPAUKSIA TOIMITTANUT TEEMU KASTULA, JURISTI, TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA Oikeustapauksia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, vakuutusoikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. PUOLITETTU KILOMETRIKORVAUS ON KORVAUSPERUSTE SEKÄ TAPATURMAVAKUUTUSLAIN ETTÄ TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAAN KORVATTAVISSA VAHINGOISSA Puolitettu kilometrikorvaus hyväksytty muutoksenhakulautakunnassa (TamLa 4347/2014, annettu 23.3.2016, ei lainvoimaa) Tapaturma-asiain korvauslautakunta on antanut vuonna 2013 suosituksen, jonka mukaan omaa autoa käytettäessä matkakustannuksina korvataan tapaturmavakuutuksesta määrä, joka vastaa puolta Verohallinnon vuosittain vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen määrästä. Tätä ennen korvausperusteena oli kilometrikorvauksen täysi määrä. Vakuutusoikeuden oikeuskäytännössä on korvauslautakunnan antaman suosituksen jälkeen katsottu, että puolet verovapaan kilometrikorvauksen määrästä riittää kattamaan omalla autolla tehdyistä matkoista aiheutuneet matkakustannukset (mm. VakO Dnro 2909/2014/4463, annettu 2.12.2014). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on sen sijaan katsonut, että koska matkakustannusten korvausta koskeviin tapaturmavakuutuslain säännöksiin ei ole tehty muutoksia, ei vahingoittuneen korvausta heikentävää tulkintaa ole perusteita soveltaa. Täyttä kilometrikorvauksen määrää on pidetty matkakulujen korvausperusteena muutoksenhakulautakunnassa vielä senkin jälkeen, kun vakuutusoikeudessa oli jo hyväksytty puolitetun kilometrikorvauksen käyttö (mm. TamLa 1887/2014 ja 1890/2014, annettu 21.1.2015). Nyt maaliskuussa 2016 annetussa päätöksessä myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on hyväksynyt puolitetun kilometrikorvauksen käyttämisen korvausperusteena matkakustannuksille, joita aiheutuu, kun vahingoittunut käyttää omaa autoaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattaviin matkoihin. Vakuutusoikeuden antamien useiden päätösten perusteella oikeuskäytäntö puolitetun kilometrikorvauksen käytöstä korvausperusteena on nyt muutoksenhakulautakunnan mukaan vakiintunut. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa on säädetty, että jos korvattava sairaanhoidon tai kuntoutuksen matka on tehty yksityisellä autolla, matkakuluina korvataan vahingoittuneelle puolet Verohallinnon vuosittain vahvistamasta verovapaasta kilometrikorvauksesta. VAKUUTUSOIKEUDEN ANTAMIEN USEIDEN PÄÄTÖSTEN PERUSTEELLA OIKEUSKÄYTÄNTÖ ON NYT MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNNAN MUKAAN VAKIINTUNUT. 26 1/2016

MONIMUOTOINEN KIPUOIREYHTYMÄ EI JOHDA VÄLTTÄMÄTTÄ PYSYVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYTEEN CRPS voi parantua (VakO Dnro 4055/2014/4535, annettu 8.12.2015, lainvoimainen) Tapauksessa oli kyse siitä, olivatko kipu oireet ja työkyvyttömyys 30.11.2013 jälkeen syy-yhteydessä 1.8.2011 sattuneeseen tapaturmaan, jossa vahingoittunut oli loukannut nilkkansa? Vahingoittuneelle oli korvattu vasemman nilkan nyrjähdysvamma ja siihen liittyvä kipu tila. Vakuutuslaitos oli kuitenkin evännyt korvaukset 30.11.2013 jälkeen arvioiden, että vahingoittuneen työkyvyttömyys liittyi vasempaan pakaraan ja lonkkaan säteilevään lanneselän kiputilaan, joka ei ole syy-yhteydessä hänelle korvattuun nilkkavammaan. Vahingoittunut vaati muutoksenhaussa tapaturman ja lääkärinlausunnoissa esiin nostetun monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän eli CRPS:n syy-yhteyden arviointia. Vakuutuslaitos katsoi vastineessaan, että vahingoittuneen kipuoireet eivät johtuneet CRPS-oireyhtymästä, sillä vaivalle ominaiset troofiset pehmytkudosmuutokset puuttuivat. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi vahingoittuneen valituksen. Kipuoireiden osalta muutoksenhakulautakunta totesi, että korvattuun nilkan venähdysvammaan ei liity sellaista hermorakenteiden vauriota, joka voisi aiheuttaa pitkittyneen kipu syndrooman. Myöskään CRPS-kipuoireyhtymälle ominaisia kliinisiä löydöksiä ei ollut muutoksenhakulautakunnan mukaan todettu. Pitkittyneen oireilun syynä olivat muutoksenhakulautakunnan mukaan rakenteelliset tekijät ja lihastoimintojen heikentyminen kuormituksen vähenemisen seurauksena. Vakuutusoikeus pyysi vahingoittuneen kipuoireiden arviointiin asiantuntijalausuntoa, jossa on pidetty melko todennäköisenä sitä, että vahingoittuneella on ollut ainakin helmikuussa 2012 CRPS, joka on ollut syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan. Yhtä todennäköistä asiantuntijan mukaan on kuitenkin, että vahingoittuneella ei ole enää kesä-syyskuun 2012 jälkeen ollut diagnostiset kriteerit täyttävää kipuoireyhtymää. Vakuutusoikeus katsoi hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten, että vahingoittuneelle oli tapaturmassa 1.8.2011 saadun vasemman nilkan venähdyksen seurauksena kehittynyt CRPS, mutta että se oli parantunut niin, ettei hänellä ollut oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin sen johdosta enää 30.11.2013 jälkeen. Työkyvyttömyys ja sairaanhoidon tarve tämän jälkeen liittyivät vakuutusoikeudenkin mukaan sairauksiin, jotka eivät ole syy-yhteydessä korvattuun tapaturmaan. CRPS on kipuoireyhtymä, jossa vamman tai sairauden laukaisemana raajaan kehittyy muun muassa kipua, tuntopoikkeavuuksia, autonomisen hermoston alueellisia toimintahäiriöitä, motoriikan häiriöitä ja troofisia muutoksia. Toipuminen oireyhtymästä on hidasta, mutta johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä hoito-otteella toiminnallisesti hyväkin tulos, jopa toipuminen, on nykylääketieteen mukaan mahdollinen. OLIVATKO KIPUOIREET JA TYÖKYVYTTÖMYYS SYY-YHTEYDESSÄ TAPATURMAAN, JOSSA VAHINGOITTUNUT OLI LOUKANNUT NILKKANSA? KORKEIN OIKEUS EI MYÖNTÄNYT VALITUSLUPAA JAPANILAISELLE HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYKSELLE Sopimuksettomasta maasta vuokratun matkustamohenkilökunnan työ vakuutettava Suomessa (VakO Dnro 1533/2013/2021, annettu 12.5.2015, lainvoimainen; TamLa 675/2013, annettu 3.3.2016, ei lainvoimainen) Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on katsonut 24.1.2013 antamassaan täysistuntoratkaisussa (TamLa 5311/2011), että suomalaisen lentoyhtiön japanilaiselta henkilöstövuokrausyritykseltä vuokraaman matkustamohenkilökunnan työskentelyssä oli kyse työstä, joka tuli vakuuttaa Suomessa tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Japanista vuokratuille työntekijöille ei ollut otettu tapaturmavakuutuslain mukaista lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Suomella ei ole Japanin kanssa sosiaaliturvasopimusta, eikä työntekijöillä siten ole ollut lähetetyn työntekijän todistusta, joka osoittaisi heidän kuuluvan lähettäjävaltion sosiaaliturvaan. 1/2016 27

Muutoksenhakulautakunta katsoi ratkaisussaan Japanista vuokrattujen lentoemäntien ja stuerttien työnteolla olleen työtapaturmien ja ammattitautien vakuuttamisen kannalta läheisemmät kiinnekohdat Suomeen kuin Japaniin tai mihinkään muuhun maahan ottaen erityisesti huomioon suomalaisen lentoyhtiön välitön työnjohto ja -valvonta Suomeen rekisteröidyissä lentoaluksissa. Myös vakuutusoikeus päätyi samaan lopputulokseen toukokuussa 2015 antamassaan ratkaisussa kuin muutoksenhakulautakunta. Vakuutusoikeus tosin katsoi, että Japanista vuokratun henkilöstön työnjohtovalta on merkittäviltä osin kuulunut japanilaiselle henkilöstövuokrausyritykselle, mutta että siitä huolimatta matkustamohenkilökunnan työllä Aasian ja Helsingin välisillä lennoilla on ollut kiinteimmät yhteydet Suomeen. Japanilainen henkilöstövuokrausyritys haki vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus on hylännyt valituslupahakemuksen 28.1.2016 annetulla päätöksellä (Diaarinro VA2015/131, Nro 0205). Vakuutusoikeuden päätös jää siten pysyväksi. Ulkomailta vuokratun matkustamohenkilökunnan vakuuttaminen on ollut esillä muutoksenhaussa toisessakin tapauksessa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on katsonut 3.3.2016 antamassaan päätöksessä (TamLa 75/2013), että suomalaisen lentoyhtiön intialaiselta henkilöstövuokrausyritykseltä vuokraamien työntekijöiden työ oli vakuutettava Suomessa. Japanin tavoin Intiassa on kyse niin sanotusta sopimuksettomasta valtiosta, eikä työntekijöillä ole ollut esittää lähetetyn työntekijän todistuksia. MATKUSTAMO- HENKILÖKUNNAN TYÖLLÄ AASIAN JA HELSINGIN VÄLISILLÄ LENNOILLA ON OLLUT KIINTEIMMÄT YHTEYDET SUOMEEN. LÄÄKETIETEELLISEN SYY-YHTEYDEN ARVIOINTI ON KORKEIMMAN OIKEUDEN MUKAAN OIKEUDELLISTA HARKINTAA Päänsärky ja neuropsykologinen oireisto syy-yhteydessä aivotärähdystä vaikeampaan aivovammaan (KKO:2016:3) Alkuvuodesta 2016 julkaistussa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO:2016:3 oli jälleen kerran kyse syy-yhteyden arvioinnista. Tapauksessa ongelmia aivovamman luokittelulle aiheutti se, ettei tapaturmalla ollut silminnäkijää, sen mekanismia ei tiedetty eikä mahdollisesta tajuttomuudesta ollut tietoa. Korkein oikeus toteaa ratkaisun perusteluissa, että vaikka vamma tai sairaus on oikeuskäytännössä katsottu tapaturman aiheuttamaksi, mikäli tapaturman ja vamman tai sairauden välillä on lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syy-seuraussuhde, on lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi kuitenkin oikeudellista harkintaa. Tässä harkinnassa puolestaan otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon kaikki muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassa olosta tai sen puuttumisesta. Tapaturmalla ei ollut silminnäkijää. Sitä, mitä on tapahtunut ja onko vamma todennäköisesti syntynyt tapaturman seurauksena, arvioidaan korkeimman oikeuden mukaan tällaisissa tilanteissa vahingoittuneelta saadun kuvauksen, muun tapaturmasta saadun selvityksen ja asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella. Arvioinnissa on korkeimman oikeuden mukaan merkitystä myös yleisellä lääketieteellisellä tutkimustiedolla kyseisenlaisten vammojen ja oireiden syntymisestä. Tapauksessa korkein oikeus piti todennäköisenä, että kyse oli aivotärähdystä vaikeammasta aivovammasta. Arviossa otettiin huomioon saatu selvitys vammamekanismista, vahingoittuneen sekavuus ja muistiaukko tapaturman jälkeen sekä aivovamman jälkitilaan sopiva oirekuva, joita on analysoitu korkeimman oikeuden hankkimassa asiantuntijalausunnossa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus olivat päätyneet päinvastaiseen arvioon. Tapaukseen ei sovellettu uutta työtapaturma- ja ammattitautilain 16 :ä, jonka mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti todennäköinen lääke tieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Tässä syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. TAPATURMALLA EI OLLUT SILMINNÄKIJÄÄ, SEN MEKANISMIA EI TIEDETTY EIKÄ MAHDOLLISESTA TAJUTTOMUUDESTA OLLUT TIETOA. 28 1/2016