Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon

Transkriptio

1 Rauhanturvaajaliitto osallistui kesäkuussa järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevasta uudesta sotilastapaturmalainsäädännöstä. Eduskunnalle tänä syksynä annettavat hallituksen esitykset sisältäisivät myös täysin uuden, erillisen lain tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Lakien on määrä tulla voimaan ensi kesänä. Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon Voimassa olevaa sotilastapaturmalakia sovelletaan myös rauhanturvaajiin, ja lain soveltamisalaa on laajennettu sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaiseen toimintaan. Aikaisemmin voimassa ollut sotilasvammalaki jäi kuitenkin voimaan niin, että sitä sovelletaan vielä niiden henkilöiden korvausturvaan, joiden vammautuminen tai sairastuminen on sattunut ennen nykyisen lain voimaantuloa. Rauhanturvaajaliitto on tyytyväinen siihen, että todetut epäkohdat pyritään poistamaan säätämällä kriisinhallinnan erityiset ja vaaralliset olosuhteet huomioon ottava erillinen tapaturmalaki. Puheenjohtaja Paavo Kiljusen esittelemässä lausunnossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota muun muassa siihen, että voimassa olevan lain mukainen korvauskäytäntö on ollut ongelmallinen tapaturman tai sairauden sekä erityisesti syy-yhteyden toteamisessa. Olennaista on myös valtiotyönantajan katkeamaton vastuu kriisinhallintahenkilöstöstä palveluksen aikana ja sen jälkeen. Kriisinhallintahenkilöstön kannalta on myös ensiarvoisen tärkeätä, että valinta- ja kotiutusvaiheissa tehtävät lääkärintarkastukset toteutetaan ammattitaitoisesti ja riittävin resurssein sekä luotettavalla tavalla dokumentoiden. Samoin palveluksen aikana sattuneiden onnettomuuksien ja vahinkotapahtumien dokumentointi asioiden selvittämistä ja jälkihoitoa varten on tärkeää. Syy-yhteyden toteamisessa puutteita 1 / 5

2 Hallituksen esityksen luonnoksessa todetaan, että vamman tai palvelussairauden osalta lääketieteellinen syy-yhteys on korvaamisen välttämätön edellytys. Syy-yhteyden puolesta puhuvien seikkojen tulee olla painavampia kuin vastaan puhuvien. Lisäksi vakuutuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sillä on käytettävissään lääketieteelliset selvitykset asian ratkaisemiseksi. Vakuutuslaitos voi tarvittaessa ohjata vahingoittuneen lääkärin tutkittavaksi tai pyytää häntä toimittamaan vammasta tai sairaudesta uuden lääketieteellisen kannanoton. Rauhanturvaajaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu säännös ei merkitsisi parannusta nykytilanteeseen. Vastuuta syy-yhteyden lääketieteellisestä selvityksestä ei tule jättää sairastuneelle tai vammautuneelle. Kriisinhallintatehtäviin lähetetään ainoastaan terveiksi ja palveluskelpoisiksi todettuja henkilöitä. Jos palveluksen aikana kohtaa sairaus tai tapaturma, sen voidaan aina olettaa aiheutuneen palveluksesta. Rauhanturvaajaliiton mielestä laissa pitäisi olla oletuksena syy-yhteyden olemassaolo, ja sen puuttumisen osoittamisen tulee olla vakuutuslaitoksen vastuulla. Ehdotusta kannattivat myös useimmat muut kuulemistilaisuudessa edustettuina olleet järjestöt ja tahot, kuten Vaikeasti Korvattavat, Varusmiesliitto, Asevelvollisena vammautuneiden tuki, Upseeriliitto ja Päällystöliitto sekä Kriisinhallintakeskus. Erityisolosuhteita ei riittävästi huomioitu Ehdotuksen mukaan korvausta vamman tai sairauden pahenemisesta maksettaisiin enintään kuuden kuukauden ajan tapaturman sattumisesta tai viimeistään palveluksen päättymisestä lukien, jollei toipuminen ole ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti hoitoon liittyvien syiden vuoksi. Jos toipuminen pitkittyy, siihen todennäköisemmin vaikuttavat enemmän muut kuin tapaturmaperäiset syyt. Ehdotuksessa todetaan myös, että palvelusairautena korvattava vamma tai sairaus tulee ilmi useimmissa tapauksissa jo palveluksen aikana, mutta voi myös aiheuttaa sairaanhoidon tarvetta vasta sen päättymisen jälkeen. Korvattavuutta ei siten ole sidottu siihen, milloin palveluksena aikana aiheutunut vamma tai sairaus tulee ilmi. Rauhanturvaajaliiton mielestä kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteissa on vaarana vammautua ampuma- ja räjähdeonnettomuuksissa, jolloin vammojen paraneminen voi kestää 2 / 5

3 huomattavasti pitempään. Kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteissa voi myös sairastua esimerkiksi trooppisiin sairauksiin. Niiden oireet voivat ilmetä vasta henkilön kotiuduttua. Myös saasteet, trooppiset sairaudet ja mahdollinen asbestille, ammuksissa käytetylle köyhdytetylle uraanille tai muulle terveydelle haitalliselle aineelle altistuminen toimialueella olisi otettava huomioon ammattitauteina. Henkinen järkytysreaktio voi koskea laajaa joukkoa Ehdotuksen mukaan korvattava traumaperäinen stressihäiriö voi olla seurausta myös palveluksesta kokonaisuutena ilman selvää yksittäistä tapahtumaa. Korvaaminen edellyttäisi yleensä, että vahingoittunut on ollut välittömästi osallisena järkytyksen aiheuttaneessa tapahtumassa. Rauhanturvaajaliitto totesi, että kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteissa välitön osallisuus voi tarkoittaa huomattavasti paljon laajempaa henkilöjoukkoa kuin suoranaiseen henkilökohtaiseen vaaraan joutuneita ja silminnäkijöinä olleita. Se ei myöskään välttämättä edellytä edes omakohtaista havainnointia. Esimerkiksi ryhmää koskeva vakava tappio voi vaikuttaa vakavasti myös sellaiseen joukon jäseneen, joka ei ole ollut välittömästi tapahtumapaikalla. Kriisinhallintatehtävien erityispiirteestä johtuen tiivis yhteisöllisyys korostuu, ja vaativat tapahtumat koskettavat kaikkia alueella olevia suomalaisia rauhanturvaajia. Psyykkisen hoidon tarve arvioitava myöhemmin Ehdotuksen mukaan psyykkisen tuen tai hoidon tarpeen tulisi ilmetä vuoden kuluessa kotiutumisesta lukien ja kustannuksia korvattaisiin enintään yhden vuoden ajalta tuen tarpeen ilmenemisestä lukien. Rauhanturvaajaliitto on sitä mieltä, että kaikkien tulisi halutessaan päästä puolueettomaan arviointiin ja konsultaatioon ajasta ja paikasta riippumatta, jos rauhanturvaaja uskoo palveluksen aikaisten tekijöiden aiheuttaneen terveydellisiä ongelmia vasta myöhemmin. 3 / 5

4 Puolueettoman arvioinnin tai konsultaation perusteella tehtävä hoitosuositus ratkaisisi psyykkisen tuen ja hoidon tai muun korvaamisen. Sen vuoksi säännöksessä ei voi olla kiinteätä määräaikaa ja korvattavuuden edellytyksen tulisi perustua pelkästään syy-yhteyteen. Vertaistukitoiminta tulossa lakisääteiseksi Valtiokonttorin edustajana tilaisuudessa ollut ylilääkäri Janne Leinonen esitti, että psykososiaalinen tuki pitäisi järjestää lakisääteiseksi. Tähän mielipiteeseen Rauhanturvaajaliitonkin oli helppo yhtyä. Leinosen mielestä tukijärjestelmä voisi olla 3- portainen: alimmalla tasolla hoidettaisiin tapaukset, joissa ei ole kyse lääketieteellisen syy-yhteyden arvioimisesta. Psyykkinen tuki järjestettäisiin matalan kynnyksen periaatteella. Kolmannen portaan hoidettavia olisivat vaikeimmat tapaukset, kuten posttraumaattisen stressin oireet, jotka kestävät mahdollisesti eliniän. Sosiaali- ja terveysministeriöllä olikin vähän yllättäen jo valmisteltuna luonnos psykososiaalinen tuen toteuttamisesta uudessa laissa. Pykäläehdotuksen mukaan palveluksesta vapautuneelle tai kotiutuneelle ja hänen omaisilleen voitaisiin korvata kuntoutuksena psykososiaalisen tuen kustannuksia vuosittain myönnettävän määrärahan puitteissa. Kyse olisi harkinnanvaraisesta etuudesta. Rauhanturvaajaliitolle merkittävämpi rooli Tukena voitaisiin myöntää kotiutumiseen, siviiliin sopeutumiseen ja myöhemminkin esiintyviin palvelukseen liittyviin psykososiaalisiin oireisiin, ongelmiin ja ilmiöihin suunnattuja palveluja. Ne olisivat esimerkiksi sosiaalityöntekijän, perheterapeutin ja lääkärin palveluita ja kriisinhallintakokemusta saaneiden asiantuntijoiden luentoja, konsultaatioita ja muita palveluja, jotka voitaisiin tarjota kurssimuotoisina paketteina viikonloppuisin kuntoutuslaitoksissa. Palvelun sisällöstä on tarkoitus sopia Puolustusvoimien, Rauhanturvaajaliiton ja valtiokonttorin kesken. Valtiokonttori tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön pykäläluonnoksessa ei sitä nimenomaisesti mainittu, kyse tulee olemaan vertaistuen lakisääteisestä järjestämisestä tulevaisuudessa. Tämän voitaneen katsoa olevan merkittävä tunnustus Rauhanturvaajaliiton vuosikausia menestyksekkäästi toteuttamalle vertaistuelle ja kaikille sitä antaneille vapaaehtoisille. On myös aika ottaa uudet 4 / 5

5 haasteet vastaan! Juha Jalkanen, SRTL:n johtava lakimies Kuva: Hannu Piispanen, "Rauhanturvaajien läheisten informaatiotilaisuudet ovat olleet menestys" 5 / 5