Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Transkriptio

1 Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista kuntoutusta myönnetään erityisesti työtapaturman tai erityisen vaikean sairauden seurausten lieventämiseksi. Ammatillisia kuntoutustoimia ovat: ammatillinen perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus sijaisavun kulujen korvaus tuet ja lainat avustus uuden työpaikan hankkimisessa Aikaikkuna Niin kutsuttu eläkeaikaikkuna mahdollistaa määrätyin edellytyksin eläkkeelle jäämisen ennen eläkeikää. Eläkkeelle jääminen on mahdollista jo 62-vuotiaana, mikäli vakuutettu on kerännyt vähintään 450 vakuutuskuukautta. Mikäli vakuutettu jää eläkkeelle ennen eläkeikää (65. ikävuosi), alennetaan eläkettä jokaista aikaistettua vuotta kohden 4,2 prosentilla (vähennys). Mikäli vakuutettu jää eläkkeelle vasta eläkeiän (65 vuotta) jälkeen, nostetaan eläkettä 4,2 prosentilla jokaista eläkeiän ylittävää työvuotta kohden (korkeintaan 12,6 prosenttia). Ammattisuoja Mikäli vakuutettu ei enää voi harjoittaa ammattiaan, koska hänen työkykynsä on laskenut fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi, voidaan hänet velvoittaa ottamaan vastaan uusi työpaikka vain oman ammattinsa alalta ei siis yleisiltä työmarkkinoilta.

2 Ammattitaudit Ammattitaudeiksi katsotaan ASVG:n liitteessä I mainitut sairaudet siinä määritellyin edellytyksin. Tällä hetkellä luettelossa on 52 sairautta. Ammattitaudit jaetaan kolmeen ryhmään: sairaudet, jotka aiheutuvat ammatin harjoittamisesta riippumatta siitä, missä yrityksessä tai laitoksessa sairaus aiheutuu (esim. melun aiheuttama huonokuuloisuus) sairaudet, jotka oikeuttavat korvaukseen vain määrättyjen lääketieteellisten tai oikeudellisten edellytysten täyttyessä (esim. astma, jos ja niin kauan kun sen vuoksi on vältettävä tiettyjä toimia) sairaudet, jotka oikeuttavat korvaukseen vain silloin, kun ne ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta luettelossa määritellyssä yrityksessä tai laitoksessa (esim. tartuntataudit sairaalassa, eläinten ihmiseen tartuttamat sairaudet). Ansiotuloverotiedote Veroviranomaisen ilmoitus tietyn vuoden todellisista tuloista. Ansiotuloverotiedotteeseen perustuva laskenta Vuodesta 2001 lähtien maa-/metsätalousyrittäjillä on ollut mahdollisuus valita ansiotuloverotiedotteeseen perustuva laskenta. Tällöin BSGV:n mukainen työtulo määritellään yrityksen ansiotuloverotiedotteessa ilmoitettujen tulojen eikä yrityksen vakuutusarvon perusteella. Tämä menettely voidaan valita vain koko yritykselle, ei sen osille. Jos siis ansiotuloperusteinen menettely valitaan käytettäväksi peltotuotannossa, sitä sovelletaan automaattisesti myös kaikissa kyseeseen tulevissa maatalouden liitännäiselinkeinoissa. Etukäteissäästäminen Yksityisvakuutusten rahoitusmenetelmä. Vakuutusmaksutulot säästetään pitkällä aikavälillä tulevia eläkemaksuja varten. Jakojärjestelmä Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen rahoitustapa. Vakuutusmaksutulo käytetään heti korvausten ja etuuksien maksamiseen. Eläkevakuutuksessa tämä merkitsee, että työelämässä olevat rahoittavat vakuutusmaksuillaan nykyiset eläkkeet.

3 Kokonaiskorvausperuste Eläkkeeseen oikeuttavat lasten kasvatukseen käytetyt ajanjaksot huomioidaan eläkesummaa laskettaessa kiinteän korvausperusteen mukaan. Eläkemaksut määritellään kokonaiskorvausperusteen pohjalta, johon kaikki huomioitavat korvausperusteet on yhdistetty. Kokonaistulot Kokonaistulot koostuvat bruttoeläkkeestä, muista huomioon otettavista nettotuloista ja mahdollisista elatusmaksuista. Korvauskuukausi Korvauskuukausi on vakuutuskuukausi, joka huomioidaan eläkevakuutuksessa, vaikka vakuutusmaksua ei tältä ajalta ole maksettu. Korvausperuste Itävallassa sosiaalivakuutuksen rahalliset etuudet määritellään korvausperusteen pohjalta. Korvausperusteita on useita. Lakisääteinen vakuutus Vakuutus, joka tulee voimaan asianomaisten henkilöiden tahdosta tai tiedosta riippumatta, kun laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Myöskään ilmoituksella tai vakuutusmaksun suorittamisella ei ole merkitystä lakisääteisen vakuutussuhteen syntymiseen. Lisäksi vakuutus solmitaan automaattisesti määrätyn sosiaalivakuutuslaitoksen kanssa. Lakisääteinen vakuutus takaa näin vakuutetun sosiaaliturvan. Lääkinnällinen kuntoutus SVB korvaa lääkinnällisen kuntoutuksen joko sairaus-, tapaturma-, tai eläkevakuutuksesta riippuen siitä mihin kuntoutustarve perustuu. Lääkinnällistä kuntoutusta myönnetään työtapaturman jälkeisen sairaanhoidon osana sekä sairausvakuutuksen kattaman sairaanhoidon jatkotoimenpiteenä. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat: sairaalassa lähinnä kuntoutustarkoituksessa annettavat hoidot hoitoloissa annettavat hoidot tarvittavat proteesit, ortopediset apuvälineet ja muut apuvälineet

4 Maksukuukausi Maksukuukausi on vakuutuskuukausi, joka perustuu pakolliseen vakuutuksen piiriin kuuluvan ammatin harjoittamiseen ja eläkevakuutuksen vapaaehtoiseen vakuutukseen. Maksukuukaudet karttuvat, kun vakuutettu maksaa vakuutusmaksun. Monivakuutus Monivakuutus syntyy, kun henkilö harjoittaa useampaa lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvaa ammattia samanaikaisesti. Määräpäivä Määräpäivä on aina kuukauden ensimmäinen päivä. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeissä (ei kuitenkaan vakuutetun kuolemaan perustuvissa perhe-eläkkeissä) määräpäivä perustuu hakemuksen ajankohtaan. Eläkevakuutuksessa todetaan määräpäivään mennessä: vakuutustapahtuman alkaminen korvauksen oikeutus vastuullinen eläkevakuutuslaitos korvauksen suuruus Nettotulo Nettotulo tarkoittaa eläkkeensaajan kaikkia rahallisia tai niihin verrattavia tuloja (luontoisedut) sen jälkeen, kun ne on tasattu menojen kanssa ja niistä on pidätetty lakisääteiset vähennykset. Nuorisotarkastus SVB:n lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvilla vuotiailla on oikeus vähintään yhteen maksuttomaan terveystarkastukseen vuodessa. SVB tarjoaa nuorisotarkastuksia myös maa-/metsätalouden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Odotusaika Odotusajalla tarkoitetaan vakuutuskuukausien vähimmäismäärää mahdollisesti tietyn erikseen määritellyn ajanjakson aikana, mutta kuitenkin ennen määräpäivää. Ohjesääntö sairaustapauksessa Sairausvakuutuslaitosten säännös, jossa määritellään, kuinka vakuutetun tulee sairastuessaan toimia saadakseen korvauksia ja/tai etuuksia sairausvakuutuksesta.

5 Perussääntö Sosiaalivakuutuslaitosten oma oikeusnormi, joka määrittää yksityiskohtaisesti lainsäädännön mukaisen vakuutusmaksu- ja korvausmääräysten soveltamisen. Sairausvakuutuslaitosten tasoitusrahasto Sairausvakuutuslaitosten keskusliiton hallinnoiman sairausvakuutuslaitosten tasoitusrahaston tehtävä on tasoittaa sairausvakuutuslaitosten välisiä taloudellisia eroja, jotka syntyvät esim. vakuutettujen ikääntymisen kautta, ja näin huolehtia vakuutuslaitosten riittävästä maksukyvystä. Samanarvoisuusperiaate Yksityisissä vakuutuksissa vakuutusmaksu ja korvaukset ovat välittömässä suhteessa toisiinsa. Vakuutetun saamien korvausten laatu ja suuruus riippuu vakuutusmaksujen korkeudesta. Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus täydentää lääkinnällisiä ja ammatillisia kuntoutustoimia kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaalisia kuntoutustoimia ovat: tuki tai laina yrityksen ja/tai työkoneiden sopeuttamiseen vammautuneelle sopiviksi tuki tai laina auton hankkimiseen tai sopeuttamiseen Tasoituslisä Mikäli eläkkeensaajan tai eläkkeensaajaparin tulot (eläke, muut tulot) ovat niin alhaiset, ettei niiden voida olettaa riittävän elinkustannuksiin, vakuutetulla on oikeus saada tasoituslisää. Samoin kuin sosiaaliavun myös tasoituslisän korkeuteen vaikuttavat eläkkeen lisäksi myös muut tulot. Mahdolliset muut tulot pienentävät tasoituslisää, johon eläkkeensaajalla on oikeus.

6 Terveystarkastus Kaikilla SVB:n vakuutetuilla ja heidän yli 18-vuotiailla perheenjäsenillään on oikeus yhteen maksuttomaan terveystarkastukseen vuodessa. Terveystarkastuksen ensisijaisena tarkoituksena on kansantautien, kuten syövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, tunnistaminen ajoissa. Naisilla on lisäksi oikeus gynekologiseen tutkimukseen. Vakuutetulla ei ole omavastuuosuutta terveystarkastuksen yhteydessä. Työkyvyttömyys Henkilö on työkyvytön, mikäli hän ei sairauden vuoksi pysty harjoittamaan sitä ammattia, johon lakisääteinen vakuutussuhde perustuu, tai mikäli tästä ammatista suoriutuminen vaarantaisi hänen terveytensä. Työtulo Sosiaalivakuutusmaksut määritellään laskennallisen työtulon perusteella. Vakuutuskuukausi Vakuutuskuukausiksi (vakuutusajaksi) lasketaan kaikki ajanjaksot, jotka vaikuttavat positiivisesti eläkeoikeuteen ja eläkemaksuihin. Vakuutustapahtuma Tapahtuma, joka oikeuttaa tiettyyn korvaukseen ja etuuteen sosiaalivakuutuksesta. Valtioiden välinen sopimus Itävalta on solminut useiden valtioiden (esim. ETA-maiden) kanssa sopimuksia yhteistyöstä sosiaalivakuutuksen alalla. Nämä sopimukset määrittelevät ennen kaikkea ulkomailla karttuneiden vakuutusaikojen huomioimisen eläkevakuutuksesta saatavien korvausten määrittelyssä ja etuuksien (esim. lääkärin hoito, eläkkeen maksun jatkaminen) myöntämisessä vakuutetun tai edunsaajan oleskellessa ulkomailla. Vapaaehtoinen vakuutus Vapaaehtoiset vakuutukset tarjoavat vakuutusturvan silloin, kun vakuutettu ei kuulu lakisääteisen vakuutuksen piiriin, esimerkiksi lakisääteisen vakuutuksen jälkeen. Lisäksi vakuutettu voi vapaaehtoisella vakuutuksella laajentaa ja korottaa vakuutussuojaansa.

7 Maatalousyrittäjien sosiaalivakuutus tuntee seuraavat vapaaehtoiset vakuutukset: sairausvakuutuksen jatkaminen eläkevakuutuksen jatkaminen eläkevakuutusta täydentävä vakuutus vapaaehtoinen tapaturmavakuutus Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen tarkoittaa eläkejärjestelmien yhdenmukaistamista periaatteella sama vakuutusmaksu samat edut kaikille ammattiryhmille; maatalousyrittäjien erityiset etuelementit on myös huomioitu. Yhteisvastuuperiaate Kaikilla vakuutetuilla on oikeus samanarvoisiin etuuksiin ja korvauksiin, vakuutusmaksujen suuruudesta riippumatta. Itävallan lakimääräinen sosiaalivakuutus takaa tasapuolisen yhteisvastuuperiaatteen nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille, rikkaille ja köyhille. Yleinen eläkelaki, Allgemeines Pensionsgesetz (APG) Yhdenmukaistamisen myötä kaikkia jälkeen syntyneitä koskee yhteinen ja yhdenmukainen eläkelainsäädäntö. AGP koskee henkilöitä, joiden ammatinharjoitus alkaa jälkeen ja jotka keräävät ensimmäistä kertaa vakuutusaikoja eläkevakuutuksessa (täysi vaikutus) henkilöitä, jotka ovat keränneet eläkevakuutusaikoja jo ennen (siirtymämääräyksiä rinnakkaislaskennan kautta) henkilöt, jotka ovat jo 50-vuotiaita, ovat APG:n vaikutusalueen ulkopuolella.