Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus Oulu
Esityksen sisältö Ajankohtaista Yleishyödyllisyys TVL 22 Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan tuloverotus TVL 23 Elinkeinotoiminta TVL 23.3 Kiinteistön tuottama tulo Ei-yleishyödyllisen yhteisön verotus Joitakin tuloverotuksen erityiskysymyksiä Veronhuojennus tuloverotuksessa Arvonlisäverotus Yhdistyksen maksamat korvaukset Talkootyö Muu verotus Veroilmoitus ja ilmoittaminen tuloverotuksessa Mistä lisätietoja?
Ajankohtaista Verohallinnon ohjeistuksen täsmennys 1.7.2011 Esimerkkitilanteita yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta (A19/3570/2011) Aiempaa ohjeistusta tarkentavaa ja täydentävää 24 esimerkkiä seitsemästä eri aihekokonaisuudesta Elinkeinotoiminnan tai muun kuin yleishyödyllisen toiminnan harjoittamisen vaikutus yleishyödyllisyyteen Harrastustoiminta yleishyödyllisenä toimintana Taiteen tukeminen yleishyödyllisenä toimintana Sosiaalinen toiminta yleishyödyllisenä toimintana Apurahasäätiön varojenjaon riittävyys ja yleishyödyllisyys Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tulo Olennaisesti julkisin varoin tuettu tai lain nojalla yhteisön tehtäväksi säädetty toiminta Olemassa olevan verotuskäytännön kuvausta, ei muutoksia aiempiin käytäntöihin
Ajankohtaista Verohallinnon ohjeistuksen täsmennys 1.7.2011 Täydennyksiä vero.fi-sivustolla olevaan useimmin kysyttyjä kysymyksiä yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta-osioon (384/344/2011) Yhden asiakokonaisuuden täsmennys, kolme uutta asiakokonaisuutta Milloin yhdistyksen tai säätiön tulee antaa veroilmoitus? Millainen vaikutus harjoitetun toiminnan liittymisellä yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on sen arviointiin, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta? Onko yleishyödyllisen yhteisön urheilukilpailuiden järjestämisestä saama tulo aina tuloverotuksessa verovapaata? Tuloverolain 23.3 :n 1) ja 3) kohdissa on todettu, että yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana ei pidetä erikseen mainittujen toimintojen lisäksi muusta niihin verrattavasta toiminnasta ja muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä saatavaa tuloa. Mitä tämä muu toiminta tai muu hyödyke voi olla?
Yleishyödyllinen yhteisö
Yleishyödyllisyyden määrittely muuttuneessa yhteiskunnassa Yleishyödyllisiä yhteisöjä koskeva lainsäädäntö on pysynyt entisellään ja oikeuskäytäntö on suurelta osin vanhaa, mutta yhdistykset toimivat usein erilaisessa ympäristössä kuin ennen. Toimintaympäristöön vaikuttaneita muutoksia ovat mm. elintason nousu, julkisen sektorin toimintatapojen muuttuminen (yksityistäminen, ostopalvelut), vastaavan toiminnan harjoittamisen aloittaminen yritysmuodossa ja kysynnän kasvu Esimerkiksi palvelusektori on merkittävimpiä työllistäjiä ja kasvava elinkeinotoiminnan ala, jolla on aivan toisenlaiset markkinat kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Toimintaympäristö on muuttunut siten, että palvelun tarjoajina ovat yhä useammin yritykset, joiden kanssa (aikaisemmin) yleishyödyllisinä pidetyt yhteisöt kilpailevat. Se, mitä ennen on pidetty verotuksessa yleishyödyllisenä, ei ehkä olekaan sitä muuttuneessa yhteiskunnassa?
TVL 22 - Yleishyödyllinen yhteisö Tulee olla yhteisö (TVL 3 ) Kaikkien edellytysten tulee täyttyä yhtä aikaa sääntöjen tulee täyttää pykälän edellytykset lopullinen arviointi kuitenkin tosiasiallisen toiminnan, ei sääntöjen, perusteella ratkaisu verovuosikohtainen yleishyödyllisyyden ratkaisu edellyttää usein tapauskohtaista harkintaa, yleistyksiä voidaan kuitenkin tietyiltä osin tehdä Verotuksen toimittava verovirasto ratkaisee verotuksellisen yleishyödyllisyyden verotuspäätöksestä voidaan valittaa oikaisulautakunnalle, josta edelleen hallinto-oikeuteen ja KHO:een
Yleishyödyllinen yhteisö TVL 22 - yleishyödyllinen yhteisö 1) Yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä 2) toiminnan kohdistuminen rajoittamattomaan henkilöpiiriin 3) ei saa tuottaa toimintaan osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä
Yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Yleinen hyvä ei yksityiseksi hyväksi ei taloudellisten intressien edistämistä laaja edunvalvonta tms. hyväksytään voi kohdistua laajalti esim. elinkeinoelämään Yksinomaisuus sanamuodon mukainen tulkinta ei mahdollistaisi muun kuin yleishyödyllisen toiminnan harjoittamista lain rakenteesta (TVL 23 ) johtuen muun toiminnan harjoittaminen kuitenkin sallitaan laaja elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan harjoittaminen voi viedä yleishyödyllisyyden, jos yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi
Yksinomaisuus Laajakaan elinkeinotoiminta ei vie yleishyödyllisyysstatusta, jos yhteisöllä on tarkoituksensa mukaista yleishyödyllistä toimintaa ja harjoitetun elinkeinotoiminnan voidaan katsoa liittyvän läheisesti yleishyödylliseen toimintaan (näin mm. Verohallinnon tuore ohjeistus) ei selkeää oikeuskäytäntöä muun kuin yleishyödyllisen toiminnan harjoittamisen vaikutuksesta yleishyödyllisyysstatukseen ks. kuitenkin KHO 2000:15, jossa apurahasäätiön yleishyödyllinen toiminta oli jäänyt vähäiseksi muun toiminnan vuoksi Myös apurahojen jaon määrään kiinnitettävä huomiota (ks. Verohallinnon ohjeistus) oikeuskirjallisuudessa esitettyjonkin verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä
Yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Välittömyys yhteisön tulee harjoittaa itse yleishyödyllistä toimintaa, eikä vain tukea sitä välillisesti vain toista yhdistystä tukevaa tukiyhdistystä ei pidetä lähtökohtaisesti yleishyödyllisenä mm. KHO 1977 T 227 Pelkkä nimi ei vaikuta vaan tosiasiallinen toiminta jos tuettavia yhteisöjä on useita tai tuettavien joukko on muutoin laaja, voi tukiyhdistys olla yleishyödyllinen yhteisö myös jos tukijayhteisöllä on muuta, yleishyödyllisenä pidettävää toimintaa kuin yhden yhteisön tukeminen, voi tukiyhteisökin olla yleishyödyllinen Apuyhteisöjen osalta oikeuskäytäntö osin ristiriitaista esim. tiloja yleishyödyllisille yhteisöille vuokraavat
Rajoittamaton henkilöpiiri Sääntöjen mahdollistettava riittävän laaja liittymismahdollisuus ja/tai tosiasiallisen toiminnan kohdistuttava riittävän laajaan joukkoon tiettyjä rajoitteita sallitaan KHO 1971 T 4199 suuryrityksen henkilökunta riittävän laaja KHO 1980 II 620 sukuseura liian rajoitettu Elinkeinotoiminnan kohdistuminen laajaan joukkoon ei pelasta pelkästään jäsenmäärän pienuus ei välttämättä vie yleishyödyllisyyttä aktiivinen jäsenhankinta, vrt. kuitenkin esim. bändit tmv. esim. apurahasäätiön tuettava riittävän laajaa joukkoa
Voitonjakokielto käypää palkkaa tai vuokraa voi maksaa ei osinkoa tai muuta voitonjakoa Voitonjakoa myös jäsenmaksujen palautukset ei tarkoita voitontuottamiskieltoa Toisaalta yleishyödyllisen yhteisön ei periaatteessa pitäisi olla voittoa tuottava Jäsenten kustannusten minimointi kiellettyä - tavanomaiset jäsenetuudet sallitaan varojen käyttö purkautumistilanteessa ei perustajille tai muuhun yksityiseen tarkoitukseen vaan yleishyödylliseen tarkoitukseen
TVL 22.2 - esimerkkejä yleishyödyllisinä pidettävistä yhteisöistä maatalouskeskus ja maatalous- ja maamiesseura työväenyhdistys ja työmarkkinajärjestö nuoriso- ja urheiluseura tai näihin rinnastettava vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuva harrastusja vapaa-ajantoiminnan yhdistys puolueet ja niiden apu- yms. yhdistykset muu yhteisö, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattu varallisuuskokonaisuus Laissa esitetty lista ei sitova, vaan esimerkkiluettelo
Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan verotus
TVL 23 - Yleishyödyllisen yhteisön veronalainen toiminta Veronalaista tuloverotuksessa tuloverolain 23 :n nojalla Elinkeinotoiminta ja Kiinteistön tuottama tulo siltä osin kuin kiinteistö muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä
Veronalaista ei ole Yleishyödyllisen yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL) kuuluva toiminta, paitsi kiinteistön tuottama tulo Näin ollen veronalaista ei ole yleishyödyllinen toiminta Ei kuitenkaan pidä sisällään yleishyödyllisessä tarkoituksessa harjoitettua elinkeinotoimintaa jäsenmaksut, lahjoitukset, korot, osingot, avustukset osakehuoneistojen vuokrat, luovutusvoitot jne., elleivät liity elinkeinotoimintaan Lisäksi verovapaata usein esimerkiksi Yleiset projektit tai hankkeet (julkinen tuki+yleinen hyöty) Alihintainen tai vahvasti subventoitu toiminta (julkinen tai muu tuki, usein lakisääteisyys tai tuki lain nojalla)
TVL 23.3 - Elinkeinotoimintana ei pidetä toiminnan rahoittamiseksi harjoitetut arpajaiset, myyjäiset, urheilukilpailut, tanssi- ja huvitilaisuudet sekä muu niihin verrattava toiminta ja näiden yhteydessä tapahtuva myynti-, tarjoilu-, yms-toiminta jäsenlehdet ja muut toimintaa välittömästi palvelevat julkaisut adressit, merkit, kortit, viirit ja muut sellaiset, kun myynti varojenkeräystarkoituksessa sairaaloissa, vanhainkodeissa jne. hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynti bingopelin pitäminen
TVL 23.3 Yhteisön pitää olla yleishyödyllinen, jotta tätä lainkohtaa edes sovellettaisiin Lainkohdassa mainittu toiminta ei välttämättä itsessään yleishyödyllistä Selvitettäessä toiminnan mahdollista verollisuutta, on hyvä aluksi selvittää, tuleeko TVL 23.3 sovellettavaksi, vaikka periaatteellinen järjestys onkin toisenlainen lain sanamuodosta johtuen
TVL 23.3 - veronalaisena ei pidetä 1) toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssija muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa toiminnan rahoittaminen tilaisuus- käsite myös urheilukilpailuissa ja myyjäisissä tilaisuuksien yhteydessä käsite Järjestettävä itse tai oltava itse järjestämisvastuussa yhdessä toisen kanssa muu niihin verrattava toiminta - tulkittava suppeasti
Tavarankeräys Kirpputorit ei kuitenkaan tavaroiden osto, kunnostus ja myynti ei kirpputoripöytien vuokraus Kierrätyskeskukset erilaisen romun ja muun vastaanotto, vähäinen kunnostus ja edelleenmyynti verotonta KHO 1994 T 282 ja 1997 T 2642
TVL 23.3 2) Jäsenlehdestä tai muusta toimintaa palvelevasta julkaisusta saatua tuloa Jäsenlehti: pääasiallisesti jäsenille, voidaan jaella ilmaiseksi muillekin, esim. yhteistyökumppaneille vähäinen myynti sallitaan toimituksellinen sisältö pääasiana, ei mainoksia yli 50 % AVL 56 :n edellytykset: pääasiassa jäsenille, neljä kertaa vuodessa, ei muuta julkaisutoimintaa Tälloin painotalon painoksen myynti yhdistykselle alv-0 %
TVL 23.3 Muu toimintaa välittömästi palveleva julkaisu Tulkittu suppeasti toimituksellinen sisältö pääasiana, ei yli 50 % mainoksia esim. jäsenhankinta- tai tiedotustarkoitus pelkästään varojen hankkiminen julkaisun kautta ei tee toimintaa palvelevaksi laajalle joukolle menevä, ilmaisjakelulehtiin rinnastettavat julkaisut eivät lähtökohtaisesti näitä esim. yhdistyksen vuosikirja tms. voi olla toimintaa palveleva julkaisu
TVL 23.3 3) adressit, merkit, kortit, viirit tai muut sellaiset tuotteet tulkittu ahtaasti (esim. KHO) kulutushyödykkeet eivät kuulu lähtökohtaisesti tähän joukkoon sanamuodon mukaan: varojenkeräyksestä saatuja tuloja lähtökohtaisesti nimellinen tuote, joka saadaan muistoksi varojen antamisesta hyvään tarkoitukseen (vappukukka, pinssi tms.)
TVL 23.3 4) Sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluista saatu tulo ei tarkoita tällaisten laitosten toiminnan verottomuutta, vaan ainoastaan tällaissa laitoksissa em. erityisessä tarkoituksessa hoidettavien valmistamien tuotteiden tai suorittamien palveluiden verottomuutta 5) Bingo selkeä tilanne, bingoluvan saa vain yleishyödyllinen yhteisö myös tukiyhdistysten bingot katsottu VH:n ohjeen mukaisesti verottomiksi
Elinkeinotoiminta EVL 1.2 : Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa EVL 2 : Verovelvollisen harjoittama liikeja ammattitoiminta kuuluvat samaan, elinkeinotoiminnan tulolähteeseen
Elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkkejä toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin tai suoritteisiin toimiminen kilpailuolosuhteissa sitoutuneen pääoman suuri määrä toimintaan palkattu henkilökunta ansiotarkoitus / voiton tavoittelu toiminnan laajuus / suuri liikevaihto toiminnan jatkuvuus / säännöllinen toistuvuus käyvän markkinahinnan käyttäminen toiminnan kohdistuminen laajaan tai laajahkoon asiakaskuntaan itsenäinen toiminta yrittäjäriski vieraan pääoman käyttö
Elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkkejä itsenäinen toiminta Yrittäjäriski kulut ennen tuottoja toimiminen kilpailuolosuhteissa kilpailuttaminen yleiset markkinat vs. kilpailu paikallisesti toimintaan palkattu henkilökunta ansiotarkoitus / voiton tavoittelu ei tarkoita aina voiton tuottamista käyvän markkinahinnan käyttäminen yleinen markkinoiden hintataso vs. normaali hintapoikkeamat esim. kilpailusta johtuen palvelumyynti avustuksella subventoituna
Elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkkejä sitoutuneen pääoman suuri määrä ei välttämättä tyypillistä esim. palvelualalla toiminnan jatkuvuus / säännöllinen toistuvuus kertaluontoinen tilaisuus tai tapahtuma ei useinkaan elinkeinotoimintaa toiminnan laajuus pienimuotoinen toiminta ei välttämättä elinkeinotoimintaa toisaalta huomattava myös pienet elinkeinonharjoittajat esim. palvelualalla vieraan pääoman käyttö velkarahoituksella tapahtuva toiminta poikkeaa usein perinteisestä järjestötoiminnan rahoittamisesta, jossa tuotot syntyvät usein ennen kuluja
Elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkkejä toiminnan kohdistuminen laajaan tai laajahkoon asiakaskuntaan toiminnan periaatteellinen avoimuus - toisaalta palvelua voidaan tuottaa yhdellekin ostajalle elinkeinotoiminnan muodossa tarjoaminen yleisesti markkinoilla vs. myynti vain jäsenille aidon jäsenyyden merkitys toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin tai suoritteisiin tuotteistaminen tai yleisesti myynnissä olevien hyödykkeiden tarjoaminen
Yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen Ollut esillä KHO:n ratkaisukäytännössä ja myös Verohallinnon tuoreessa ohjeistuksessa Harjoitetun toiminnan liittyminen yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen puoltaa toiminnan pitämistä muuna kuin elinkeinotoimintana erityinen seikka - ei laissa säädetty hyvin tapauskohtainen - ei voida helposti yleistää ei tarkoita kaikkea sääntöjen mukaista toimintaa, vaan yleishyödyllisenä pidettävän tarkoituksen toteuttamista Kilpailu vs. yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen Ks. Esim KHO 2009:5, vaikka koskikin veronhuojennusta
Erilaisten toimintojen arviointia Tapahtumat, messut ja markkinat täyttääkö TVL 23.3 :n huvi-, urheilu- tai muun tilaisuuden käsitteen? Jos ei, niin elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit jatkuvuus/toistuvuus vs. kertaluonteisuus riskit + muut vastaavaa toimintaa harjoittavat kohdejoukko ja laajuus muutoinkin palkattu henkilökunta jne.
Erilaisten toimintojen arviointia Kioskitoiminta Harjoitetaanko toimintaa vain ja ainoastaan TVL 23.3 :ssä tarkoitettujen tilaisuuksien aikana? Jos esim. jäähallikioski vähänkään auki muiden tilaisuuksien aikana kokonaan veronalaista Jos ei, niin elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit Kioskitoiminta hyvin suurella todennäköisyydellä aina elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttävää
Erilaisten toimintojen arviointia Koulutustoiminta Yleiset elinkeinotoiminnan tunnusmerkit jäsen vs. muu koulutus yleisesti markkinoilla tarjottava vs. hyvin erityispiirteitä omaava koulutus satunnaisuus vs. jatkuvuus / toistuvuus käyvät hinnat vs. selkeästi alihintainen palkattu henkilökunta / erillinen toimintaorganisaatio
Erilaisten toimintojen arviointia Mainostulot Ovatko esillä ainoastaan TVL 23.3 1) kohdassa tarkoitetuissa tai muutoin verovapaassa tilaisuuksissa? jos esillä muulloinkin kokonaan veronalaista Ovatko jäsenlehdissä tai muissa toimintaa palvelevissa julkaisuissa? yhdistyksen internet-sivut useimmiten rinnastettavissa jäsenlehteen Muutoin yleisin elinkeinotoiminnan tunnusmerkein lähtökohtaisesti veronalaisia muut julkaisut, normaalit ulkomainokset jne. Kuitenkin KHO 2010/411, jossa kaupunkikartta mainoksista maksettiin ylihintaa toiminta vähäistä tehtiin vapaaehtoisvoimin jaettu ilmaiseksi pienehkössä (12000 as.) kunnassa
Erilaisten toimintojen arviointia Palvelutoiminnan verollisuus yleisesti yksinkertaista rajanvetoa verollisuudesta ei voida suuntaan tai toiseen tehdä arviointi elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä tarkastelemalla elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien suhde yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen? Elinkeinotoimintana verottamista puoltavat usein tuotteistaminen, voiton tavoittelu/käypä hinta, kilpailu ja palkattu työvoima
Mitä toiminnan elinkeinotoimintana pitämisestä seuraa? Veroa maksetaan nettotuotosta (tuotot-kulut) Verokanta 26 % arvonlisäverovelvollisuus, jos liikevaihto yli 8500 jos ei muutoin veroilmoituksen jättövelvollisuutta veronalainen toiminta ilmoitus jätettävä erilläänpito varsinaisessa kirjanpidon järjestökaavassa vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut, KPA kuitenkin velvoittaa lisäksi erillisen elinkeinotoiminnan tuloslaskelman muodostamiseen myös verotusta varten elinkeinotoiminnasta hyvä olla erillinen tuloslaskelma Ns. Kavennetun verovelvollisuuden paradoksi Toiminnan kokonaistulos negatiivinen mutta veroa joutuu maksamaan
Kulujen ja tuottojen kohdistaminen Tuotot ja kulut kohdistettava sille toiminnalle, jolle ne kuuluvat myös yleiskulujen kohdistaminen muistettava usein elinkeinotoiminta ei tuota edes voittoa, kun sille kohdistetaan sille kuuluvat yleiskulut Jos tietty kuluerä kohdistuu sekä verolliseen että verottomaan toimintaan, tulee kulut jakaa sen mukaisesti verottomasta toiminnasta syntyviä kuluja ei saa jättää rasittamaan verollista toimintaa
Kiinteistön tuottama tulo
Kiinteistön tuottama tulo Kiinteistön käsite TVL 6 : omistetun maapohjan ja sillä olevan rakennuksen lisäksi kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle (ns. siirtokelpoinen vuokrasopimus) kiinteistön luovutusvoitto ei ole kiinteistön tuottamaa tuloa metsä- ja maatalous myös kiinteistötuloa tuottavaa EVL 53 :n merkitys - kiinteistö voi tuottaa elinkeinotoiminnan tuloa Verokanta (TVL 124 a ) 2011: 8,9804 %
Kiinteistön yleinen tai yleishyödyllinen käyttö - verovapaata Yleistä käyttöä Julkinen koulu Kirkko Kirjasto Valtion virasto Julkinen sairaala Vuokralaisena tulee siis olla julkinen taho, esim. valtio tai kunta Esim. metsä ei yleisessä käytössä jokamiehenoikeuksista huolimatta
Kiinteistön käyttö Yleishyödyllistä käyttöä Yhdistyksen oma yleishyödyllinen käyttö (ei synny tuloa) ei kuitenkaan vuokraus jäsenten yksityiskäyttöön (esim. KHO 1979 II 507 erä- ja kennelkerho) Toisen yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllinen käyttö esim. toimitilaksi tai kokoustilaksi Muuta kuin yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä oma elinkeinotoiminta kulut ja tuotot elinkeinotoiminnan kuluja ja tuottoja vuokraus yksityishenkilöille vuokraus toisen elinkeinotoiminnan käyttöön
Erityistilanteita kiinteistön käytöstä Asuminen Vain poikkeuksellisesti yleistä tai yleishyödyllistä Oikeuskäytännössä yleiseksi tai yleishyödylliseksi asumiseksi katsottu Sotilas- ja rajavartioalueen asunnot (1992 T 824 vrt. KHO 1978 II 517, jossa sotilasalueen ulkopuoliset virkaasunnot eivät yleisessä käytössä) Opiskelija-asunnot 1983 II 509 Erityisryhmille käypää vuokraa alempaan hintaan vuokratut asunnot voivat olla yleishyödyllisessä käytössä Metsä- ja maatalous Vain poikkeuksellisesti yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä (esim. KHO 1984 II 502 seurakunnan leirialueen metsistä)
Erityistilanteita kiinteistön käytöstä Palveluiden tuottaminen kiinteistön vuokraamisen yhteydessä muodostuu usein palvelutoiminnan kokonaisuus elinkeinotuloa urheiluhallit palvelutalot yms. sosiaalitoiminta juhlatilojen vuokraus palveluiden kanssa Esim. palvelutalotoimintaa harjoittavilla voi olla puhdasta vuokraustoimintaa sekä asumisen ja palveluiden muodostaman kokonaisuuden tarjoamista
Kiinteistön tuottaman tulon laskeminen Tulojen veronalaisuus selkeää Kulujen vähennyskelpoisuus / yleiskulujen jako tuottanut usein ongelmia Yleiskulujen jako käytön perusteella oma käyttö veronalainen käyttö muiden yleinen tai yleishyödyllinen käyttö oman elinkeinotoiminnan käyttö kiinteistön käyttämättömyys / tyhjillään olo ei käyttöä
Kiinteistön luovutus Ei kiinteistön tuottamaa tuloa! TVL-kiinteistön luovutus verovapaata EVL- käytössä ollut kiinteistö luovutus elinkeinotuloa saastumisvaikutus tulevaisuuden luovutuksiin 10 v Osittain EVL-käytössä (alle 50 %) ollut kiinteistö jako osittain verovapaata ja osittain EVL-tuloa yleishyödylliselle Ei- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistön luovutus veronalaista TVL- tai EVL- tuloa
Tuloverotuksen erityiskysymyksiä
Ei-yleishyödyllisen yhteisön verotus Koko toiminta veronalaista (26 %) Jako tulolähteittäin EVL TVL MVL Yleishyödyllisyysstatuksen menettäminen ei vaikuta lähtökohtaisesti tulolähdejakoon Poikkeuksena TVL 23.3 :n toiminnot Huom! TVL-osinko kokonaan veronalaista tuloa TVL 33 d :n 4 momentin mukaisesti Esim. osakeyhtiöllä vain osittain veronalaista
Rekisteröimättömän yhdistyksen verotus Rekisteröimätön yhdistys ei ole verotuksessa yhteisö (TVL 3 ) Rekisteröimätön yhdistys verotetaan yhtymänä ei voi olla yleishyödyllinen verovelvollinen kaikista tuloistaan toiminnasta syntyvä tulo jaetaan osakkaille (jäsenille) verotettaviksi tulo-osuuksiksi Jos kuitenkin rekisteröinti on esim. seuraavana vuonna toteutettu ja siihen asti toimittu kuten yleishyödyllinen yhteisö verotus myös rekisteröimättömältä ajalta yleishyödyllisenä yhteisönä (KHO 1983 T 354)
Avustus vs. ostopalvelu Kuntien avustusmahdollisuudet vähentyneet Yhteistyötä harjoitetaan yhä enemmän ostopalvelusopimusten kautta Kilpailuttaminen ja muut toimijat? Yleensä aidosti avustuksen perusteella harjoitettua toimintaa ei ole pidetty elinkeinotoimintana Jos on kyse palvelun myynnistä kunnalle elinkeinotoiminnan ehdoin markkinaolosuhteissa, on toiminta lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa
Yhdessä harjoitettu toiminta Yhdessä harjoitettu elinkeinotoiminta muodostaa elinkeinoyhtymän yhtymän käsite TVL 4 yhtymä ei voi olla yleishyödyllinen, koska ei ole yhteisö Näin ollen TVL 23 ei sovellu Elinkeinoyhtymän tulo-osuus on osakkaana olevan yleishyödyllisen yhteisön veronalaista elinkeinotuloa Yhtymä ei ole itsenäinen verovelvollinen vaan sen tulo verotetaan tulo-osuuksina yhtymän osakkailla Muun kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen yhdessä Ei voi muodostaa (elinkeino)yhtymää tuotot ja kulut toimintaa harjoittavien yhdistysten kirjanpidoissa
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen erillisessä yhtiössä ja yhtiöittäminen Toimintaa aloitettaessa voidaan perustaa erillinen osakeyhtiö toiminnan harjoittamista varten Toimintaa voidaan myös harjoittaa yhdistyksenä ja yhdistyksen elinkeinotoiminta yhtiöittää myöhemmin Liiketoimintasiirto EVL 52 d tavanomaista Pakottavia verosäännöksiä yhtiöittämisen osalta tai toiminnan harjoittamisena yhtiönä ei ole
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen erillisessä yhtiössä ja yhtiöittäminen Toiminnan harjoittaminen erillisessä yhtiössä voi auttaa yleishyödyllisyysstatuksen säilyttämisessä, jos elinkeinotoiminta hyvin laajaa Erillisen yhtiön kautta helpommin saavutettavissa kirjanpidollinen erillisyys ja verotuksellinen selkeys Kulujen kohdistaminen helpompaa Yhtiö maksaa verot tavallisen osakeyhtiön tavoin Yhtiön omistajayhdistykselle jakama osinko verovapaata yleishyödylliselle Yhtiöiden ja yhdistysten välisiin suorituksiin kuitenkin kiinnitettävä huomiota käypä hinnoittelu mm. vuokrissa ja palvelumyynnissä
Veronhuojennukset laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista
Huojennusmenettelystä Yleishyödyllinen yhteisö voi hakea tuloverotuksessa veronalaiseksi katsotulle toiminnalle erityislakiin perustuvaa veronhuojennusta Ei voi koskea arvonlisäverotusta! voidaan myöntää myös esim. elinkeinoyhtymästä saadulle elinkeinotoiminnan tulo-osuudelle Huojennusmenettelyssä maksettavaksi tuleva vero huojennetaan, mutta toiminta on edelleen elinkeinotoimintaa/kiinteistötuloa Huojennusta ei voi hakea varmuuden vuoksi Huojennus ei ole hakijalle automaatio, vaan huojennusta koskevan lain edellytykset tulee täyttyä huojennuksen saamiseksi
Veronhuojennuksen edellytykset Yhteiskunnallisesti merkittävä yleishyödyllinen toiminta = Superyleishyödyllisyys pelkkä yleishyödyllisyys ei riitä - pitää olla jotain enemmän Tulkinta muodostunut melko laveaksi kaikki yleishyödyllinen ei kuitenkaan superyleishyödyllistä toiminnan painopiste asiallisesti, usein yleishyödyllisessä toiminassa ei liiku rahaa elinkeinotoiminnan tavoin huojennuskäytännössä katsottu, että liian laaja elinkeinotoiminnan harjoittaminen voi vaarantaa superyleishyödyllisyysstatuksen, vaikka yleishyödyllisyysstatus olisikin olemassa Ks. Kuitenkin KHO 2009:5: tarkoituksensa mukaista vanhustenpalvelua elinkeinotoiminnan muodossa tarjonnut yhdistys oli superyleishyödyllinen, yhdistyksellä oli myös muuta, yleishyödyllisenä pidettävää toimintaa, toisaalta elinkeinotoimintaa katsottiin harjoitetun yleishyödyllisessä tarkoituksessa
Veronhuojennuksen edellytykset Varojen ja tulojen riittävä käyttäminen superyleishyödylliseen tarkoitukseen lain esitöiden mukaan ideana, että muutoinkin yhteiskunnan tukemia toimijoita ei olisi tarkoituksenmukaista verottaa toiminnan painopiste taloudellisesti huojennuksen pitäisi olla lähtökohtaisesti yleishyödyllisen toiminnan rahoituskeino huojennuskäytännössä katsottu, että varojen pysyessä muussa kuin yleishyödyllisenä pidettävässä toiminnassa huojennusta ei voitaisi myöntää
Veronhuojennuksen edellytykset Elinkeinotoiminnan huojennuksesta ei saa aiheutua vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa vastaavaa toimintaa harjoittaville vähäistä suurempi haitta - kun todettu elinkeinotoiminnaksi, on jonkinlaista kilpailua jo olemassa vastaava toiminta - kuka harjoittaa vastaavaa toimintaa usein lähdetty asiakaslähtöisestä ajattelusta --> vaihtoehtoiset palvelut asiakkaan näkökulmasta kilpailuttaminen ei itsessään aiheuta laissa tarkoitettua haittaa kuitenkin usein osoitus kilpailusta tapauskohtainen arviointi toiminnan harjoittajan toiminnan ja toimialueen perusteella alalle tulon esteet?
Veronhuojennuksen edellytykset Kiinteistötulon osalta kiinteistön pääasiallinen yleinen tai yleishyödyllinen käyttö Arviointi kiinteistöittäin Toiminnan valtakunnan kattavuus tai muu laajuus yhteisön oman toiminnan laajuus käytännössä vain valtakunnalliset keskusjärjestöt muu laajuus lähinnä kielen vuoksi rajautunut toiminta Toiminnan harjoittaminen osana valtakunnallista järjestörakennetta mahdollistaa pienten paikallisten yhdistysten huojennukset yhteisön tulee aidosti olla osa oman alansa valtakunnallista toimintaa kattojärjestön osana, pelkän nimellisen kuulumisen johonkin valtakunnalliseen järjestöön ei ole katsottu riittävän
Veronhuojennusmenettelystä Huojennusta haettava 4 kk tilikauden päättymisestä ongelmallista, jos toiminnan veronalaisuus ei tiedossa Hakemuslomake VeroH 3776 Myönnetään määräajaksi - max 5 vuotta kerrallaan Päätös valituskelpoinen voidaan myöntää osittain Päätöksessä lukee, minkä toiminnan osalta tai millä tavoin muutoin rajoitetusti huojennus on myönnetty
Veronhuojennusmenettelystä Maksullisuus: 600 : laajamittaiset 350 : normaalit 80 : rauetetut Verovapauslautakunta uudet, toimintaansa muuttaneet ja peruttavat lautakunnan lausunto ei sitova (HE 68/1994) Peruuttaminen ja ehdot päätös voidaan peruuttaa olosuhteiden muututtua tai jos päätöksen saaja ei enää täytä päätökseen sisällytettyjä ehtoja
Huojennuspäätöksen soveltaminen verotukseen Päätös toimitettava veroilmoituksen liitteeksi verotus toimitetaan normaalisti, vero jätetään maksuunpanematta päätöksen perusteella Veroilmoitus siis annettava, vaikka kaikki elinkeinotoiminta olisi huojennettua huojennetun tulon osalta ei vahvisteta tappiota
Arvonlisäverotus
Arvonlisäverotus AVL 1 liiketoiminta AVL 3 vähäinen toiminta AVL 4 yleishyödylliset yhteisöt Tuloverotuksen elinkeinotoiminta tarjoilupalvelun sekä kiinteistönhallintapalvelun oma käyttö (AVL 25a ja 32 ) AVL 12 hakeutuminen liiketoiminnasta AVL 30.1 hakeutuminen kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Poikkeussäännökset verollisuudesta
Arvonlisäverotus Ilmoittautuminen arvonlisäverolliseksi ilmoittautumispakko tuloverolain mukaisesta elinkeinotoiminnasta (AVL 4 ) Jos harjoittajayhteisö ei yleishyödyllinen, ei AVL 4 sovellu ja verovelvollisuus AVL 1 :n perusteella tarjoilupalvelun oma käyttö (AVL 25 a ) kiinteistöhallintapalvelun oma käyttö (32 ) Vähäisen toiminnan raja AVL 3 ei arvonlisäverovelvollisuutta, jos verollisen toiminnan liikevaihto alle 8500 tilikaudessa
Oman käytön verotus Tarjoilupalvelun oma käyttö AVL 25 a Henkilöstöruokailu Vastikkeeton luovutus oman käytön arvonlisävero maksettava, alivastikkeelliset normaalit säännökset + veron perusteen korotus (ei oman käytän vero) Verohallinnon ohje 620/40/2009 (20.5.2009) Vähäisen toiminnan raja - luetaan kuitenkin kaikki liiketoiminta Kiinteistöhallintapalvelun oma käyttö (AVL 32 ) Verohallinnon ohje 481/40/2004 itse suoritetut kiinteistöhallintapalvelut, kuten rakennus ja korjaus, isännöinti ja kiinteistönhoito sekä puhtaanapito Suoritettava vain, jos kiinteistönhallintapalveluihin liittyvät palkkakulut sivukuluineen yli 35 000
Arvonlisäverotus Hakeutuminen arvonlisäverolliseksi liiketoiminnasta (AVL 12 ) vapaaehtoista liiketoiminnan raja lähtökohtaisesti alempana kuin tuloverolain mukaisen elinkeinotoiminnan jos hakeutuu, niin kaikki liiketoiminnan muodossa harjoitettu toiminta arvonlisäverollista hakeutumista ei voi rajata! Jos hakeutuu, niin ei vähäisen toiminnan rajaa! jos hakeutuu, niin verotonta vain muussa kuin liiketoiminnan muodossa harjoitettu toiminta erikseen verottomaksi säädetty toiminta
Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen arvonlisäverollisuus Mahdollisuus hakeutua AVL 30.1 Arvonlisäverotuksen kiinteistön käsite poikkeaa tuloverotuksesta pienin yksikkö yleensä osakehuoneisto tms. oltava arvonlisäverollisessa käytössä hakeutujaketjun tulee olla katkeamaton vuokrat arvonlisäverollisia, kulujen arvonlisäveron vähennysoikeus lyhytaikaisesta vuokrauksesta ei voi hakeutua käyttöoikeuden luovutuksesta! voi kuitenkin olla ilmoittautumisvelvollisuus tai liiketoiminnasta hakeutumismahdollisuus
Arvonlisäverotus veroton toiminta - esimerkkejä terveyden- ja sairaanhoito sosiaalihuolto lain nojalla järjestetty tai tuettu koulutus rahoituspalvelu vakuutustoiminta esiintymiskorvaukset ja eräät immateriaalikorvaukset eräät muut tavarat ja palvelut (AVL 59 ) mm. arpajaiset
Arvonlisäverokannat Yleinen verokanta 23 % Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä rehut 13 % Kirjat, lehdet, pääsymaksut, lääkkeet, henkilökuljetus, liikunnan harjoittaminen jne. 9 % myös parturit, kampaamot ja pienet korjauspalvelut 31.12.2011 saakka
Mistä arvonlisäveroa maksetaan? Arvonlisäverolliseen myyntiin sisältyvä arvonlisävero Vähentää saa arvonlisäverolliseen toimintaan kohdistuviin ostoihin sisältyvän arvonlisäveron Esimerkiksi: Myydään 123 euron tuote (sis. Alv 23 %) maksettavaa veroa 23 euroa Ostetaan em. toimintaan liittyen 61,50 euron tuote (sis. Alv 23 %) vähennettävää veroa 11,50 euroa Lauri Savander / Savo-Karjalan yritysverotoimisto 9.5.2011
Arvonlisäverotuksen alarajahuojennus Verohallinnon julkaisu 194.10 / 2.8.2010 Liikevaihto alle 8500 / tilikausi ja on alvvelvollinen palautuksena koko tilikauden vero Jos liikevaihto yli 8500, mutta alle 22 500 / tilikausi, saa palautuksena osan maksamastaan verosta Jos liikevaihto yli 22500 / tilikausi ei palautusta Ilmoittaminen kausiveroilmoituksella
Yhdistyksen maksamat korvaukset
Mitä voidaan maksaa? Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut + jätettävä vuosi-ilmoitus, ellei erityisiä säännöksiä Työkorvaus (yrittäjälle maksettava) ei sivukuluja ennakonpidätys, jos saaja ei ennakkoperintärekisterissä Urheilijan palkkio tai palkka Ks. palkka ja luontoisedut TVL 71 - matkakustannusten korvaukset 71.1 palkansaajille (työnantaja + työmatka) 71.3 vapaaehtoistyöntekijöille (ei työsuhdetta eikä palkkaa) Mahdolliset muut suoritukset
TVL 71.3 yleishyödyllinen yhteisö maksajana korvaukset, jotka eivät muutoin verovapaita ei tarkoitus heikentää korvauksensaajan asemaa työntekijä+ työnantaja TVL 71.1 Rajat saajakohtaisia! 1. Päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa 20 päivää, esim. 10 puolipäivärahaa ja 10 kokopäivärahaa 2. Majoittumiskorvaus 3. Matkakustannusten korvaus muulla kuin julkisella enintään 2000 / kalenterivuosi myös asunnon ja työpaikan väliltä
TVL 71.3 Vuosi-ilmoituksella H5 Ilmoitetaan kohdassa verovapaat kustannusten korvaukset TVL 71.3 :ssä tarkoitetut rajat ylittävä osuus eriteltävä, jos rajat ylittyvät jo yhdellä maksajalla Ei kuitenkaan ennakonpidätystä, jos maksettu VH:n kustannuspäätöksen mukaisina (päivärahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärät)
Yleishyödyllisen yhteisön maksamat korvaukset korvaukset työvälineiden, tietokoneen, ajan tms. käytöstä esim. sihteerille tms. periaatteessa aina veronalaista tuloa yhdistys voi kuitenkin maksaa ilman veroseuraamuksia henkilön yhdistykselle ostaman tavaran hinnan EPL 15, välittömästi työstä johtuneiden kulujen korvauksista ei ennakonpidätystä eikä sotumaksua kuitenkin veronalaista! matkat tms. TVL 71.3 :n mukaisesti muun kuin rahallisen korvauksenkin antaminen palkkaa, jos vastike tehdystä työstä stipendit yms. palkitsemiset pääsääntöisesti veronalaisia yleisesti: ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, jos korvaus satunnainen ja alle 20 (EPA 14 )
Luontoisedut työnantajan liittymä Puhelinetu asema palkansaajana, ei luottamushenkilöt tai vapaaehtoiset 20 /kk, veronalaista Nettietu voidaan tarjota myös luottamushenkilöille ja vapaaehtoistyöntekijöillekin yhteydellä tulee tehdä työtä yhdistyksen hyväksi verovapaa saajalleen nettiedun antamisella ei saa kuitenkaan korvata palkanmaksua
Kulujen korvaaminen työntekijän liittymä - veronalaista tuloa Puhelinkulut jos ei yksityiskäyttöä ennakonpidätysvapaata jos yksityiskäyttöä, työnantaja voi korvata max. 50 % laskusta ilman puhelinedun syntymistä jos korvaa yli 50 % puhelinetu Nettikulut työnantaja voi korvata ilman palkaksi katsomista ilman näyttöä max. 50 % kuitenkin veronalaista tuloa jos työnantaja korvaa kokonaan 50 % ylittävä osuus palkkaa, ei voida katsoa luontoiseduksi
Yleishyödyllisen yhteisön maksamat korvaukset Luentopalkkiot, kokouspalkkiot tms. Työsuhdevaatimusta ei ole aina veronalaista palkkiota, ei koskaan työkorvausta jos ei eläkevakuutusmaksuvelvollisuutta, ei myöskään sotu-maksuvelvoitetta yleensä eläkevakuutusmaksuvelvollisuutta ei ole, varmistus vakuutusyhtiöltä jos ei tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuutta ei työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta varmistus vakuutusyhtiöltä
Stipendit, apurahat jne. TVL 82 : stipendi tai muu apuraha, joka saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto yksityisiltä yhteisöiltä saatuina verovapaita siihen määrään saakka, joka ylittää vuotuisen valtion taiteilija-apurahan määrän tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen jälkeen Ulkopuolisen antama opiskelustipendi tms. voi olla verovapaa Yleishyödyllisen toiminnan tunnustuspalkintoa tulkittu ahtaasti, yhdistysten ja urheiluseurojen tyypillisesti antamat stipendit ansiokkaan toiminnan perusteella veronalaista tuloa
Stipendit, apurahat jne. Jotta verovapaa, tulee yleensä olla haettavissa ja selkeästi 1. kohdassa mainittuun tarkoitukseen 2. kohdan yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto hyvin poikkeuksellinen Oikeuskäytännössä hyväksytty esim. malminetsintäpalkinto (KVL 1976/243) Lähtökohtaisesti siis vain varsinaisten apurahoja ja stipendejä sääntöjensä mukaan myöntävien tahojen kuten apurahasäätiöiden maksamat vapautettu verosta
Talkootyö
Talkootyöstä Ei varsinaista lainsäädännöllistä pohjaa VH Ohje 508/32/2005 Perinteinen talkootyö Yhdistyksen lukuun tehtävä välitön talkootyö yhdistyksen nimissä kolmannen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ elinkeinotoimintaa? jos ei, niin palkkaa tai työkorvausta? jos ei, niin verotonta talkootyötä? kolmannen osapuolen lukuun tehty työ, josta saatu palkkio lahjoitetaan veronalaista työtä tekevälle
Talkootyöstä Verottoman talkootyön käsite Jokamiehentyö, ei ammattitaitoa Kertaluonteisuus (vs. pitkät sopimukset) Rajattu työ Ei vain työtä tekevien hyödyksi Ei saa olla kilpailuolosuhteita, eikä elinkeinotoimintaa Saatava korvaus ei saa olla EPL 13 palkkaa Kaikki työ, johon käytetään palkatonta työvoimaa, ei ole verotonta talkootyötä
Talkootyö Talkootyövarojen korvamerkintä - miksi ei mahdollista toinen saa työstään saatavan korvauksen verottomasti yhdistykselle, toinen palkastaan maksamien verojen jälkeen jos ei kohdistu kaikille eli tekemällä työtä rahana maksettava korvaus pienenee henkilökohtaista palkkiota ei voida kiertää naamioimalla työtä tekemättömien rahavastiketta lahjaksi, koska taustalla ei vapaaehtoisuus entä jos lahjanantajat eivät annakaan lahjaa? Ei tarvitse kuitenkaan mennä koko isolle seuralle, vaan voi olla verovapaata, jos saatu tuotto kohdennetaan seuran sisällä esim. yhdelle jääkiekkojoukkueelle
Esimerkki 1: Verovapaata Tavanomainen urheiluseura, jolla laajaa urheilutoimintaa yleishyödyllinen yhdistys Tekee satunnaisia talkootöitä yksityisten ja yritysten pyynnöstä ei esim. mainosteta tai markkinoida työt eivät ammattitaitoa vaativia, vaan esim. haravointia jne. yhdistyksen toiminnasta saama tulo verovapaata korvausta talkootyöstä
Esimerkki 2: Veronalaista elinkeinotoimintaa Yhdistys on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen kaupungin kanssa teatterin naulakoiden hoitamisesta saatavat tulot melko suuria ja toiminta jatkuvaa sekä rajoittamattomaan joukkoon kohdistuvaa toiminta yhdistyksen elinkeinotoimintaa Ks. KHO 2008:84
Esimerkki 3: Korvamerkintä Yhdistys tekee satunnaisia talkootöitä vapaaehtoistyövoimalla Työstä maksettava korvaus menee yhdistykselle, mutta vain työtä tehneiden henkilöiden lasten leirimaksujen kattamiseksi Saatava korvaus työtä tehneiden henkilöiden palkkaa tai palkkiota seura maksajana ennakonpidätys
Esimerkki 4: Talkootyö yhdistyksen hyväksi Yleishyödyllinen yhdistys järjestää urheilukilpailuita yhtenä osana yleishyödyllistä toimintaansa Urheilukilpailuissa toimii useita seuran jäseniä vapaaehtoisina toimijoina Vapaaehtoistyöstä ei aiheudu tällöin erityisiä veroseuraamuksia
Esimerkki 5: Vapaaehtoistyö elinkeinotoiminnassa Yleishyödyllisellä yhdistyksellä on elinkeinotoimintana pidettävää kioskitoimintaa kaupungin keskustassa Työntekijät ovat 70 % vapaaehtoisia yhdistyksen jäseniä ja jäsenten vanhempia Vapaaehtoistyön käyttö ei muuta kioskin toimintaa muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi Kioskitoiminnan tulosta ei voi vähentää minkäänlaista laskennallista vapaaehtoistyön osuutta Kioskitoiminnan tuloja ei voi kohdistaa vain työtä tehneiden henkilöiden hyväksi taloudellinen etu palkkaa tai palkkiota
Oikeuskäytäntöä talkootyöstä Koskevat lähinnä palkka/työkorvaus- rajanvetoa, eivät niinkään elinkeinotoimintatulkintaa 2008:84: Kaupunginteatterin naulakoiden hoito veronalaista elinkeinotoimintaa 1988/5982: Järjestysmiestehtävien hoitaminen johdon ja valvonnan alaisena palkkaa 1996/3792: Ääntenlasku vaaleissa palkkaa 1983 II 602: Yötyövuorojen tekeminen työntekijöiden puolesta palkkaa 1991 B 557: Urheiluseuran urheilupaikkojen hoitaminen ei palkkaa elinkeinotoimintaluonnetta ei ratkaistu, lipunmyynti ja mainosten jako - palkkaa
Muu verotus Perintö- ja lahjaverotus yleishyödyllinen yhteisö verovapaa (PerVL 2 ) Yhdistyksen lakattua toiselle yhdistykselle siirrettävät varat verovapaa (PerVL 2 ) Koskeeko elinkeinotoiminnan varoja? Varainsiirtoverotus yleishyödyllinen yhteisö varainsiirtoverovelvollinen varainsiirtoverolain mukaisesti (kiinteistöjen, osakkeiden ja vastaavien luovutukset) Arpajaisverotus arpajaisia verotetaan arpajaisverolain mukaisesti Kiinteistöverotus kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentin normaalia alemmaksi, jopa nollaksi (KiVeL 13 a ) Kunta voi myös muutoin myöntää vapautuksen kiinteistöverosta (KiVeL 37.1 ja VML 88 )
Veroilmoitus ja ilmoittaminen tuloverotuksessa
Lomakkeista Ilmoittamisvelvollisuus (VML 7 ) 1. verotettavaa tuloa 2. kiinteistöverotukseen vaikuttavissa tiedoissa muutoksia tai 3. erillinen vaatimus ilmoituslomakkeiden lähettäminen erillinen vaatimus Ilmoitus jätettävä 4kk tilikauden päättymisestä Oikea ilmoittaminen verovelvollisen vastuulla, se, että veroviranomainen ei pyydä ilmoitusta, ei luo luottamuksensuojaa (KHO 2010:13) Oikein täytetty lomake on sekä verovelvollisen että Verohallinnon etu virheitä on ollut, mutta pyritään selviämään yhteistyöllä Miksi ilmoitusta joskus pyydetään, vaikkei verotettavaa tuloa ole?
Veroilmoituslomakkeet 6C ja 76 lomakkeet monelta osin hyvät, mutta täyttö koettu osin vaikeaksi jos kirjanpito pidetty kirjanpitoasetuksen mukaisesti, pitäisi täytön olla melko ongelmatonta uudet lomakkeet lisänneet jonkin verran selvitystyötä toiminnan verotuksellisen kohtelun selvittäminen kuitenkin sekä verovelvollisen että verottajan intressissä
Verolomakkeet 6C ja 76 Mahdollisia ongelmia: käyttäjäjoukon ja kirjanpitojen heterogeenisyys mahdollisuus ilmoittaa sama asia useassa kohdassa lähtökohtainen suositus kirjanpidon mukaisesti kulujen kohdistamisen puuttuminen erittelyt ongelmallisia ei tietoa oman yhdistyksen toiminnan verokohtelusta täytetään väärin
Veroilmoitus 6C yleisimmät ongelmat 1. sivu lomaketta käyttävä yhdistys tai säätiö on yleishyödyllinen / muu yhdistys tai säätiö yhdistyksen jäsenmäärä hallintoon kuuluville maksetut palkat yms. muita suorituksia ovat korot, vuokrat yms. summia ei ilmoiteta, jos annetaan vuosiilmoitus Kohtaa ei täytetä, jos alle 5000 yht. Vuosi-ilmoittaminen muistettava muutoinkin, lisäksi ilmoitusta täytettäessä huolellisuutta
Veroilmoitus 6C - yleisimmät ongelmat 2. sivu tuotot ja kulut pitäisi ilmoittaa kirjanpidon mukaisina ei kuitenkaan välttämättä samalla jaottelulla kuin kirjanpidossa yleiskulujen kohdistaminen oikeaan paikkaan puuttuu varsinaisessa toiminnassa vain sille kohdistuvat kulut yleisavustukset vs. jollekin eriteltävälle toiminnolle annettavat avustukset verot tulisi ilmoittaa kuluna siinä kohdassa, johon ne kuuluvat, lomakkeella ei erillistä verot-kohtaa
Veroilmoitus 6C - yleisimmät ongelmat 3. sivu kohdista 601, 602 ja 603 pitäisi aina täyttää jompikumpi kohta toiminnan tuotot tulee eritellä riittävällä tarkkuudella kohdissa IV A ja IV B elinkeinotoiminta tulee ilmoittaa kohdassa V riippumatta siitä, mihin tuloslaskelman erään se sisältyy tai onko toiminnasta myönnetty veronhuojennusta elinkeinotoiminnalle tulee kohdistaa sille kuuluvat yleiskulut
Veroilmoitus 6C - yleisimmät ongelmat 4. sivu kohta VI täytetty, vaikka kyseessä yleishyödyllinen yhteisö, joka ei täytä ko. kohtaa kohdassa VII ilmoitetaan vain veronalainen tulos henkilökohtaisen tulolähteen veronalainen tulos tarkoittaa yleishyödyllisillä yhteisöillä kiinteistön tuottamaa veronalaista tuloa kohdista 177 ja 180 tulee rastittaa jompikumpi kohta allekirjoitus puuttuu tai allekirjoittajalla ei ole nimenkirjoitusoikeutta 76-lomake täytettävä kaikkien kiinteistöjen osalta joka vuosi, vaikkei veronalaista tuloa olisikaan
Mistä lisätietoa? vero.fi-sivuston yhdistys- ja säätiöosuus vero.fi-sivujen palauteosio mahdollisuus jättää yhdistyksiä ja säätiöitä koskevia kysymyksiä internetin kautta valtakunnallinen palvelunumero yhdistyksille ja säätiöille 020 697 048 Hakemusasiat, maksuvalvonta (arvonlisäverotus) ja verovuosien 2009 tuloverotus Savo-Karjalan yritysverotoimisto PL 1094 70111 KUOPIO
Ennakkotiedot ja ratkaisut sekä arvonlisäverotuksen kirjalliset ohjaukset Tuloverotuksen maksullinen ennakkotieto (VML 85 ) 900 Arvonlisäverotuksen maksullinen ennakkoratkaisu (AVL 190 ) 175 Arvonlisäverotuksen maksuton kirjallinen yleisohjaus (AVL 189 ) Ennakkoperinnän ennakkoratkaisu (EPL 45 ) 100 Em. kirjalliset hakemukset osoitettava Savo-Karjalan yritysverotoimistolle Perintö- ja lahjaverotuksen ennakkoratkaisu (PerVL 39 a ), jonka antaa perinnönjättäjän tai lahjanantajan kotikunnan mukainen verotoimisto, 300
Kiitos!