SELKÄLEHTI TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS RY 2 2016 JÄSENLEHTI

SELKÄLEHTI TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS RY 2 2016 JÄSENLEHTI

TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry SELKÄLEHTI TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS RY Postiosoite: Yliopistonkatu 19 20100 TURKU Puhelin 040 525 1739 www.turunselkayhdistys.fi toimisto@turunselkayhdistys.fi SELKÄLEHTI ISSN 1456-8667 Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764 Aineistot: matkahorisontti@gmail.com Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457 Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 2 2016 JÄSENLEHTI Tietoja selän hyvinvoinnista ja liikuntavinkkejä saa osoitteesta www.selkakanava.fi Turun Seudun Selkäyhdistyksen TUKIPUHELIN päivystää torstaisin klo 17 19 numerossa 040 558 1025 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 10-17 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu Suljettu 27.6. 31.7.2016 www.tule.fi toimisto@tule.fi p. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä).

SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta TULE YHDISTYSTEN YHTEISTYÖ LISÄÄNTYNYT Neljättä vuotta toimivan TULE tutuksi projektin tavoitteina olivat Turun TULE tietokeskuksen perustaminen ja mukana olevien yhdistysten yhteistyön kehittäminen ja lisääminen. Yhteisenä tavoitteena oli näiden kautta lisätä kansalaisten tule tietoisuutta niin jo sairastuneiden parissa kuin ennen kaikkea ennaltaehkäisyn kannalta. TULE- tietokeskus perustettiin kaupungin keskustaan Yliopistonkadulle ns. Mehiläisen käytävän varrelle. Jos et ole vielä käynyt tutustumassa, niin kannattaa poiketa. Keskuksessa annettavan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi työntekijät jalkautuvat moniin erilaisiin tapahtumaan, messuille, työpaikoilla, yhdistyksiin jne. Yhdistyksemme, Turun seudun Luustoyhdistyksen, Turun Seudun Nivelyhdistyksen ja Turun seudun Reumayhdistyksen yhteisiä yhdistyspäiviä alettiin järjestää tietokeskuksessa kerran kuukaudessa. Pian tämäkin toiminta jalkautui sinne, missä ihmiset liikkuvat. Esimerkiksi Kauppahallissa järjestetty yhdistyspäivä keräsi yli 200 kävijää ja Raision Ulpukassa ollut vastaava tapahtuma runsaat sata osallistujaa. Jalkautuva toiminta on koettu parhaaksi tavaksi viedä yhdistys- ja tule tietoa kansalaisille. Tällä toiminnalla tavoitetaan parhaiten työikäisiä, kun taas tietokeskus palvelee enemmänkin jo hieman varttuneempaa väkeä. Molemmat toiminnot ovat yhtä tärkeitä ja molempia jatketaan vastaisuudessakin. Yhdistysten yhteistyötä lujittamaan on perustettu virkistys-, liikunta- ja luentotoimikunnat, joihin jokainen mukana oleva yhdistys on nimennyt edustajansa. Nämä toimikunnat suunnittelevat ja järjestävät yhdistysten yhteisiä tapahtumia. Näin vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja säästetään resursseja. Yhteisistä tapahtumista voi mainita mm. tulevan heinäkuisen teatterimatkan ja elokuisen vesibussiristeilyn. Suosittu tanssiliikunta lavis on kerännyt jo kahdesti innokkaita osallistujia Projektia seuraavassa ja kehittävässä projektiryhmässä on päätetty, että kaikki neljä yhdistystä tiedottavat omissa lehdissään ja kotisivuillaan yhteisten toimintojen ja tapahtumien lisäksi myös niistä omista toiminnoistaan, tilaisuuksista ja ryhmistä, joihin kaikkien mukana olevien yhdistysten jäsenet ovat tervetulleita. Jos kysymyksessä on maksullinen tapahtuma, niin osallistumismaksu on sama kaikille neljän tule yhdistyksen jäsenille. Monissa juhlapuheissa ja erilaisissa lausunnoissa puhutaan yhdistysten yhteistyön tarpeellisuudesta. Edellä lyhyesti kuvattu turkulainen malli on mielestäni oiva esimerkki todellisesta yhteistyöstä, ei vain korulauseista. Toiminnoissa mukana olevat vapaaehtoistoimijat ansaitsevat kauniin kiitoksen arvokkaasta ja ainutlaatuisesta työstään. Kirjoitan tätä palstaani helatorstaina. Pari päivää sitten alkoi kesä. Aurinkoinen kaunis ilma houkuttaa lähtemään ulos ja niin aion tehdäkin, kunhan saan ensin tätä lehteä tehdyksi vähän enemmän. Kun sinä luet tätä lehteä, toivon, että silloinkin on kesäisen kaunis sää ja myös sinä haluat lähteä ulos liikkumaan ja nauttimaan Suomen suvesta. Pirkko Heino puheenjohtaja

4 Tutkittua tietoa luomusta SELKÄLEHTI Leppäkerttumerkki kertoo Luomuliiton tuotantoehtojen mukaan tuotetuista tuotteista. Luomuvaatimusten lisäksi se edellyttää kotimaista alkuperää. Kotimaisuusasteen pitää olla alkutuotteissa 100 % ja jalosteissa 75 %. Merkin haltija ja myöntäjä on Luomuliitto ry. Luomuruoka on tämän päivän nouseva trendi. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan luomuruuan terveellisyys ja turvallisuus olivat keskeisiä perusteita luomutuotteiden valinnalle. Onko luomu todella terveellisenpää kuin tavanomainen ruoka? Voiko siihen liittyä myös riskejä? Miten luomuruoka eroaa lähiruoasta? Luomu on EU:n lainsäädännössä määritelty tuotantotapa. Sen periaatteena on tuottaa elintarvikkeita, joiden tuotannosta ei aiheudu haittaa ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille eikä ympäristölle. Aurinkomerkki on Eviran valvoma ja myöntämä. Se kertoo että viljelyssä noudatetaan EU:n luomuasetusta ja tuotteen raakaaineista 95 % on luonnonmukaisesti tuotettuja. Merkki osoittaa että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. Geenimuuntelu ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Luomutuotteiden valmistuksessa ei saa käyttää lainkaan keinotekoisia väri-, aromi- ja makeutusaineita. Niistäkin lisäaineista, joiden käyttö on sallittua muissa elintarvikkeissa, saa käyttää vain murto-osan. Esimerkiksi luomulihavalmisteisiin saa lisätä vain puolet tavanomaisiin lihavalmisteisiin sallitusta nitriittimäärästä eikä lainkaan fosfaattia. Moni rinnastaa luomutuotteet lähiruokaan, mutta ne eivät ole sama asia. Lähiruoka tarkoittaa lähellä tuotettua ruokaa (paikallisruokaa). On ekologista tuottaa, jalostaa ja kaupata ruokaa lähellä kuluttajia. Lähiruoka edistää myös lähialueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähialue voi tarkoittaa esim. asuinpaikkakuntaa, -maakuntaa tai koko Suomea. Esimerkiksi Suomessa tuotetun poronlihan voidaan katsoa olevan lähiruokaa. Onko luomu terveellisempää? Luomun terveellisyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat osin ristiriitaisia, sillä mm. lajike, tuotteen kypsyysaste ja maaperä vaikuttavat usein enemmän ravintosisältöön kuin se, onko ruokaaine luomua vai ei. Esimerkiksi C-vitamiinia on luomumarjoissa ja -hedelmissä enemmän varsinkin, jos ne ovat lähellä tuotettuja. Tällöin sato on korjattu kypsänä ja saatu pellolta pöytään mahdollisimman tuoreena. Näin ollen myös C-vitamiini on tallella. Sen sijaan kaukomailta tuodut hedelmät kerätään puoliraakoina ja niiden C-vitamiinipitoisuus voi pienentyä pitkien kuljetusmatkojen aikana. Tuoreus voi vaikuttaa tuotantotapaa enemmän myös siihen, miltä marja, hedelmä tai kasvis maistuu. Suomessa luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia kuten perinteisesti tuotettuun maitoon. Asetusehdotus luomumaidon D-vitaminoinnista on kuitenkin vireillä ja se saattaa tulla voimaan jo kuluvan vuoden aikana. Suuri osa suomalaisen ruoan seleenistä saadaan lannoitteisiin lisätyn seleenin välityksellä. Tämän vuoksi Suomessa tuotetun luomuviljan seleenipitoisuus on pienempi tavanomaisesti viljellyssä viljassa. Vuonna 2014 julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomutuotteissa oli enemmän antioksidantteja (flavonoideja, C- vitamiinia ym.), vähemmän kadmiumia ja harvemmin torjuntaainejäämiä kuin tavanomaisessa ruoassa. Tämäkään tutkimus ei

SELKÄLEHTI 5 EU:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkin EU:n maan luomuvalvonta. Suomessa merkin valvonta tapahtuu TE-keskusten ja Elintarvikeviraston toimesta ja muissa Euroopan maissa vastaavien laitosten kautta. Valvonnan perustana ovat EU:n asetukset luomutuotteiden tuotannosta. Merkki edellyttää, että 95 % maatalousperäisistä raaka-aineista tulee olla EU:n alueella tuotettu. Tähkämerkin korvasi kesällä 2010 EU:n uusi lehtimerkki. kerro sitä, onko runsaasti luomuruokaa ja tavanomaista ruokaa syövien henkilöiden ravitsemustilassa ja terveydessä eroa. Näin ollen ei voi tehdä selvää johtopäätöstä luomuruoan paremmuudesta perinteisesti tuotettuun ruokaan verrattuna. Onko luomu turvallista? Luomutuotantoa valvotaan, joskin valvonnassa on eroja eri maiden välillä. Suomessa jokaisen luomuyrittäjän toiminta tarkastetaan vuosittain ainakin kerran. Vuonna 2015 Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) tutki luomutuotteista mm. torjunta-ainejäämiä ja lisäaineita yhteensä 300 näytteestä. Tutkimuksen mukaan kotimaisten luomutuotteiden puhtauteen voi luottaa. Monissa maissa luomun valvonta on leväperäisempää kuin Suomessa. Ulkomaisia luomutuotteita jääkin silloin tällöin tullin haaviin. Luomu- ja lähiruoka tukevat kestävää kehitystä Valtioneuvosto periaatepäätöksen mukaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesongin- Biodynaamisen tuotteen tunnistat Demeter-tuotemerkistä, joka on ainoa kansainvälisesti yhtenäiset laatunormit täyttävä tarkastusmerkki. Suomessa biodynaamista viljelijää koskevat erityisesti Eviran luonnonmukaisen tuotannon ohjeet. Suomessa kaikki biodynaamiset tilat kuuluvat Eviran luomu- ja elintarvikevalvontaan mukaista ruokaa tulisi olla nykyisin tarjolla julkisen sektorin ruokapalveluissa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tämä tahtotila onkin alkanut vähitellen toteutua Portaat luomuun -ohjelman myötä http://www.portaatluomuun.fi/ Valtioneuvoston ravitsemusneuvottelukunnan suositusten (2014) mukaan kotimaiset satokauden kasvikset, peruna, herneet ja pavut ovat erityisen suositeltavia (vaikka ne eivät olisikaan luomua). Myös kalan, rypsiöljyn, margariinin ja vesijohtoveden käyttö kuuluvat kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Valitako luomua vai ei? Kotimainen luomuruoka - varsinkin jos se lähiruokaa - on turvallinen kestävään kehitystä tukeva valinta. Luomuakin perustellumpaa on suosia lähiruokaa tai ainakin kotimaista ruokaa. Ne ovat Turkulainen kenkäkauppa Palveleva ja oikea kenkäkauppa naisille ja miehille! Laadukkaita käyttö-ja kävelykenkiä juhlaan ja arkeen. Valikoimistamme myös jalkineet ongelmajaloille. Yliopistonkatu 14, Turku, 02 231 3764 Avoinna ark. 9.30-17.30 la 9.30-14.00 Ruotsalainen luomumerkki, joka näkyy myös Suomessa myytävissä tuotteissa. Merkki on ruotsalaisten viljelijöiden hallitsema ja IFOAMin (International Foundation for Organic Agriculture) akkreditoima eli kansainvälisesti hyväksytty. Saksalainen luomumerkki lähes aina parempia ja turvallisempia vaihtoehtoja kuin kaukomailta rahdattu luomuruoka. On hyvä muistaa, että Suomalaisten torjunta-ainejäämistä yli 90 % on peräisin tuontielintarvikkeista. Luomu- ja lähiruoasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua ruokapiiri -toimintaan. Ruokapiirejä toimii eripuolilla Suomea ja niiden välityksellä voi tilata ja ostaa elintarvikkeita suoraan tuottajilta. http://www.ruokapiiri.fi/client- Home.php Paula Hakala Dosentti, johtava tutkija Kela, tieto- ja viestintäyksikkö, tutkimusryhmä Yli 40 vuoden kokemuksella samassa osoitteessa!

6 PALJAIN JALOIN PIHALLE SELKÄLEHTI Lapsuudessani, 1950-luvulla, lapset kulkivat avojaloin koko kesän. Aloitin koulunkäyntini pienessä maalaiskansakoulussa ja kouluun piti laittaa kengät jalkaan. Koulupäivän päätyttyä riisuin kengät jalastani ja kävelin paljain jaloin kotiin pölyävää hiekkatietä pitkin. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana monissa Euroopan maissa paljasjalkakävelyn suosio on kasvanut ja siitä on tullut harrastus. Eri puolille on perustettu paljasjalkakävelyyn sopivia puistoja ja reittejä. Suomessa ainakin Seitsemisen kansallispuistossa on järjestetty paljasjalkaretkiä. Suomessa on muutamia paljasjalkakävelijöitä, jotka liikkuvat avojaloin ympäri vuoden, myös talvella ja lumessa! Jospa kokeilisin paljasjalkakävelyä Paljasjalkakävely on todennäköisesti terveellinen harrastus tai elämäntapa. Kenkien riisuminen antaa jalkaterille liikkumisvapauden. Paljain jaloin voi tehdä elämysmatkan, joka antaa runsaasti uusia kokemuksia eikä maksa mitään. Paljasjalkakävely kannattaa aloittaa pehmeällä ruohikolla tai hiekkarannalla jolloin voi kuljeskella hitaasti, kaikessa rauhassa, tunnustellen. Samalla voi aistia miten jalkaterät ja alaraajat heräävät toimintaan ja elämään. Paljasjalkakävelyn aloittamista voi verrata uuden liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Kävele niin, että päkiä tulee maahan edellä, lyhyin askelin ja kiirehtimättä. Jos jalkapohjat tuntuvat aroilta, kannattaa paljain jaloin liikkuminen aloittaa varovasti, 15 30 minuuttia kestävällä retkellä. Sen jälkeen harjoitteluaikaa lisätään maltillisesti. Noin neljän viikon kuluttua lihakset ovat mukautuneet uuteen kävelytapaan ja kengänkäyttäjän jalkapohjan ohut ja arka iho on vahvistunut paljasjalkakävelijän vahvaihoiseksi jalkapohjaksi. Kenkä suojaa jalkaterää Kenkä suojaa ja tukee jalkaterää. Sitä voi verrata kipsiin tai lastaan, joka rajoittaa jalkaterän liikkeitä ja vähentää sen lihasten käyttöä. Kenkien käyttö vähentää todennäköisesti jalkaterän pikkulihasten voimaa ja kestävyyttä. Kenkä on iskunvaimennin Kengät jalassa käveltäessä kantapää iskeytyy jokaisella askeleella alustaan. Tämän kantaiskun vaikutukset heijastuvat kantapäästä polveen, lonkkaan ja selkärankaan kuormittaen alaraajan ja alaselän niveliä. Hyvät kengät vaimentavat kantaiskua ja vähentävät nivelten kuormittumista. Avojaloin käveltäessä jalan päkiä osuu ensimmäiseksi alustaan pehmentäen jalan ja alustan välistä kontaktia. Tällöin ei synny kantaiskun kaltaista kuormittumista alaraajan niveliin ja selkärankaan. Epätasaisilla alustoilla liikuttaessa paljas jalkaterä mukautuu kulloisenkin alusta epätasaisuuksiin paremmin kuin kengässä oleva jalka. Luonnonmukaisilla alustoilla paljain jaloin liikuttaessa kehon omat iskunvaimennusjärjestelmät toimivat monipuolisesti sekä suojelevat alaraajoja ja vähentävät niihin kohdistuvia iskuja. Kenkä heikentää tasapainon ylläpitoa Pystyasennossa, seistäessä ja liikuttaessa, kehon tasapainoa pidetään yllä alaraajojen ja vartalon lihaksilla. Ihmisen jalkapohjan ihossa on runsaasti asentoa, painetta ja liikettä aistivia aistinelimiä, jotka välittävät jatkuvasti aivoille tietoja alustasta, sen muodoista, kovuudesta tai pehmeydestä sekä alaraajan asennosta. Jalkapohjan tuntoelimet antavat aivoilla tietoa myös monista muista asioista, kuten kosketuksesta, paineesta, venytyksestä, kylmästä, kuumasta ja kivusta. Jalkapohjassa ja varpaiden päissä on enemmän aistielimiä kuin huulissa. Vuosikymmenien mittainen kenkien käyttö heikentää jalkapohjan ihotuntoa. Paksu ja jäykkä kengänpohja heikentää tai estää jalkaterän tuntoa aistivien elinten toiminnan sekä seistäessä että liikuttaessa Paljaat jalat tukevat tasapainoa ja liikkumista Paljain jaloin liikkuminen kehit-

SELKÄLEHTI 7 tää vakaata tasapainon hallintaa ja varmaliikkeistä kävelyä. Paljasjalkakävelyssä jalkapohjan ihotunnon toistuva aktivoituminen ja herkistyminen tukevat liikkumista ja tasapainon hallintaa sekä auttavat kehon suojamekanismeja toimimaan luonnollisella tavalla. Kävellessä paljain jaloin epätasaisilla alustoilla jalkaterän joustavuus lisääntyy ja sen luontainen iskunvaimennuskyky tehostuu. Jalat toimivat vapaasti ja luonnollisesti, jalkaterän lihakset vahvistuvat ja jalkapohjan pintatunto aktivoituu. Myös nilkkanivelen toiminta paranee jalan joutuessa etsimään tasapainoa epätasaisessa maastossa. Paljain jaloin käveltäessä kävely muuttuu joustavammaksi, jalkaterä kuormittuu laajemmalta alueelta ja kohtaa alustan pehmeämmin kuin kengillä käveltäessä. Paljasjalkakävely vahvistaa lihaksia ja vähentää kuormittumista Liian jämäkkä kengänpohja passivoi jalkaterän pieniä lihaksia. Avojaloin kävely puolestaan vahvistaa ja aktivoi jalkaterän ja pakaroiden lihaksia. Etenkin epätasainen alusta aktivoi jalkapohjan lyhyiden lihasten toimintaa ja vahvistaa jalkaterän kaaria. Kantapäähän ja polveen kohdistuvat voimat ovat merkitsevästi pienemmät käveltäessä paljain jaloin kuin kengillä. Paljain jaloin liikuttaessa jalkaterä kuormittuu laajemmalta alueelta ja jalkaterä laskeutuu alustalle pehmeästi. Paljain jaloin liikkumisen kuormittavuus riippuu alustan laadusta ja muodoista. Epätasaisella alustalla lihaksia käytetään monipuolisesti ja mitä nopeammin sillä liikutaan, sitä enemmän lihatyötä liikkuminen vaatii. Kenelle paljain jaloin kävelyä ei suositella Paljain jaloin liikkumien ei sovi henkilöille, joilla on tuntopuutoksia jalkaterissä. Myös ihon Väitteitä paljain jaloin kävelyn positiivisista vaikutuksista mahdollisesta vaurioitumisesta johtuva tulehdus- tai muu riski ovat paljain jaloin kävelyn vastaaihe, esimerkiksi diabetesta sairastavilla henkilöillä. Sirkka-Liisa Karppi liikuntatieteiden maisteri Lähde: Duodecim: Terveyskirjasto Lihaskunto paranee - alaraajojen ja vartalon lihakset aktivoituvat ja vahvistuvat, jolloin - liikkuminen muuttuu vähemmän kehoa ja alaraajoja kuormittavaksi. Nivelet notkistuvat - alaraajojen nivelten joustavuus lisääntyy, jolloin polvi-, lonkka- ja selkäkivut saattavat vähentyä - nilkan liikkuvuus lisääntyy, nilkkavammat vähenevät. Tasapainon hallinta paranee - tasapaino paranee, kaatumisriski vähenee. Verenkierto vilkastuu - alaraajojen verenkierto vilkastuu jolloin siitä aiheutuvat vaivat vähenevät, esimerkiksi suonenveto vähene ja suonikohjujen kehittyminen hidastuu. Sidekudos pysyy vahvana - luut ja rustot pysyvät vahvoina, jolloin alaraajojen nivelten nivelrikon ja osteoporoosin syntyminen ehkäistyy. Vaivat ja vammat vähenevät - alaraajalihasten vammautumisriski pienenee, nilkkavammat vähenevät - lihasperäiset vaivat vähenevät - korjaa ja ehkäisee varpaiden ja jalkaterän virheasentoja - jalkojen hikoilu vähenee, jolloin hiertymien ja rakkojen syntyminen ehkäistyy. Monenlaista muuta hyvää - yleiskunto paranee - vastustuskyky lisääntyy ja sairastelu vähenee.

8 SELKÄLEHTI KESÄN 2016 LIIKUNTAVINKIT TURUSSA Tai Chi ma 9.5. 20.6. klo 17.15 18.15 Kupittaan puistossa. Kokoontuminen klo 17 liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelun edessä (os. Blomberginaukio 4). Tunti muodostuu venytys- ja hengitysharjoituksista sekä rauhallisesti tehtävän liikesarjan opettelusta. Säävaraus! Osallistuminen 5 /krt (aleryhmät 2,5 /krt). Bussit: 3, 7, 9, 13, 60, 61, 600, 702, P1. Soveltava lavis pääkirjaston sisäpihalla (os. Linnankatu 2) ma 16. 30.5. klo 10 10.45 ja ke 8. 22.6. klo 10 10.45 Soveltava lavis on helppo, hauska ja hikinen tanssitunti. Tasapainon tueksi tanssia voi myös esim. tuolista kiinni pitäen tai istuen. Sadesäällä ryhmä pääkirjaston studiossa. Osallistuminen 5 /krt (aleryhmät 2,5 /krt). Qigong puistossa ti 10.5. 21.6. (ei 24.5.) klo 12 13 Teräsrautela Kokoontuminen Teräsrautelan nuorisotalon edessä (Antreksenkuja 1). Kehoon, mieleen ja hengitykseen vaikuttava terveysliikuntamuoto. Lämmin vaatetus. Sadesäällä ryhmä Teräsrautelan nuorisotalolla. Osallistuminen 5 /krt (aleryhmät 2,5 /krt). Bussit: 2, 2A, 300, 302. Asahi ti 10.5. 21.6. sekä 2. 30.8. klo 15.30 16.30 Urheilupuiston Unelmien kannas (lähin katuosoite Betaniankatu 12a). Asahin liikkeet ovat rauhallisia ja ne tehdään hitaan hengityksen tahdissa. Lämmin vaatetus. Sadesäällä ryhmä kokoontuu Paavo Nurmen Stadionin katsomon alla. Osallistuminen 5 /krt (aleryhmät 2,5 / krt). Bussit: 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55, 56 ja P1. Senioreiden kesätreffit ke 11.5. 22.6. klo 10 11 Teräsrautelan kentällä (Markulantien ja Vanhan Kuninkojantien kulmaus City Marketin takana). Vertaisohjaajan johdolla pelataan bocciaa ja petankkia ym. kesäpelejä. Säävaraus! Osallistuminen maksutonta. Bussit: 2A, 6, 7, 206, 210, 300, 301, 600. Senioreiden ulkoiluryhmä to klo 10 11 Urheilupuiston Unelmien kannas (lähin katuosoite Betaniankatu 12a). Kävelyä sekä jumppaa ulkokuntoilulaitteilla. Osallistuminen maksutonta. Järjestäjänä Valtion Eläkkeensaajat VES-Turku. Bussit: 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55, 56 ja P1. Soveltavat vesivoimisteluryhmät to 9.30, 10.15 ja 11 Esikon palvelutalon altaalla (os. Uittamontie 7). Lämpimässä vedessä toteutettava 30 min jumppa heikompitoimintakykyisille. Kesäjumppakausi 12.5. 1.9. (ei 30.6. 4.8.). Kausimaksu: 55 turkulaiset / 83 muut. Kysy lisää ja ilmoittaudu: Liikuntapalvelukeskus p. 050 594 7207. Bussit: 9, P3. Eläkeläisten kesäpelit 6.6 12.8 ma klo 10 12 Lauklähteenkadun kenttä, Ilpoinen ma klo 13 15 Tähkäpuisto, Petrelius ti klo 10 12 Normaalikoulun kenttä, Varissuo ti klo 13.30 15 Pormestarinpuiston kenttä, Lauste ke klo 10 12 Pyhän Henrikin lähteen luona, Kupittaa ke klo 13.30 15 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Laukkavuori to klo 10 12 Virmuntien kenttä 2, Hannunniittu to klo 13.30 15 Unelmien kannas, Urheilupuiston välikenttä pe klo 10 12 Puistomäen kenttä, Ispoisten puistotie Erilaisia kesäpelejä leppoisassa seurassa. Lisätietoja: Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, p. 02 262 5020 Tapahtumia Säpinää kesälomalla! tapahtuma isovanhemmille ja lapsenlapsille to 9.6. klo 10 12 Impivaaran ulkoilualueella (Kurrapolku 2). Leppoisaa liikuntailoittelua eriikäisille lapsille ja isovanhemmille. Erilaiset toimintapisteet aktivoivat osallistujat yhteiseen tekemiseen. Suositus alaikäraja 3v. Lisätietoja: Liikuntapalvelukeskus p. 050 554 6227 tai p. 050 554 6218. Välineitä vuokralle tai lainaan Liikuntapalvelukeskuksesta (os. Blomberginaukio 4) voit vuokrata mm. bocciapallot, frisbeegolfkiekkoja, kävelysauvoja tai muita pienvälineitä. Vuokralle on tarjolla myös erilaisia soveltavan liikunnan välineitä (esim. polkupyöriä). Lisätietoja: www.turku.fi/valinevuokraus tai p. 050 5546 217. Pikku-Paavon kontista (os. Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2) saat lainaksi lasten ja nuorten liikuntavälineitä. Välineitä lainataan henkilötodistusta näyttämällä. Lainausaika on kaksi tuntia. Lisätietoja: www.turku.fi/valinevuokraus tai p. 050 554 6227. Lisätietoja: Liikuntapalvelukeskus p. 050 554 6224 Järjestäjätaho ei vakuuta osallistujia.

SELKÄLEHTI 9 Lähtö: Turku - Vepsä klo 11.00 Läntinen Rantakatu lähellä Vaakahuonetta (Muista tulla ajoissa, näin varmistat pääsyn vesibussiin) Lippuja myydään laivalla. Alukseen pääsee noin puoli tuntia ennen lähtöä. Ei ennakkovarauksia. Paluu: Vepsä Turku klo 12.00, 15.00 ja 18.00 Liput: Turku Vepsä meno-paluu aikuiset 15, 0-14-vuotiaat lapset 5 Saarella mahdollisuus ruokailla ravintolassa tai kahvikioskissa. Vaihtoehtoisesti voit ottaa omat eväät mukaan ja viettää piknikkiä (Grillauspaikka löytyy) Mahdollisuus harrastaa Ulkopelejä, Uintia, Saareen tutustumista ja hauskaa yhdessä oloa. http://www.vepsa.fi/suomeksi/etusivu Järjestää yhteistyössä Turun seudun Reumayhdistys, Turun seudun Luustoyhdistys, Turun seudun Nivelyhdistys ja Turun Seudun Selkäyhdistys

10 Paljon puhuttu istuminen Nykyinen istuva elämäntyyli aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja niin aikuisille kuin lapsillekin. Kuljemme autolla lyhyetkin matkat, istumme iltaisin TV:n ääressä, kännykkä ja tietokone, tablettia unohtamatta, ovat aina käden ulottuvilla. Noin 80 % valveillaoloajastamme vietämme liikkumatta, pääasiassa istuen. Istumisen aiheuttamia haittoja ei voida poistaa muuta kuin vähentämällä istumista. Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset on todistettu tieteellisesti, mutta istumisen terveyshaitat ovat vielä monelle tuntemattomia. Tieto istumisen haitallisuudesta kuitenkin lisääntyy jatkuvasti. Liiallinen määrä a Istut yli 8 tuntia päivässä, usein yli kaksi tuntia yhtäjaksoisesti Hyväksyttävä määrä a Istut enintään 8 tuntia päivässä ja enintään kaksi tuntia kerrallaan Sopiva määrä a Istut vain muutaman tunnin päivässä ja enintään tunnin kerrallaan kevasti keskivartaloon. Istuttaessa normaalilla tuolilla reitemme ja vartalomme ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden, vaikka niiden normaali liikelaajuus on kolmanneksen pienempi. Samalla verenkierto ja aineenvaihdunta lonkkien seudulla vaikeutuu ja jalkoihin kerääntyy turvotusta. Lonkankoukistajat ovat lyhentyneessä tilassa ja alkavat kiristyä jo puolen tunnin istumisesta. Pakaralihakset veltostuvat ja heikkenevät, sillä niihin kohdistuu painetta ja venytystä. Kaiken kaikkiaan lihastasapainomme järkkyy, jolloin istumasta noustessa jäykistyneet lihakset vetävät vartaloa eteenpäin. Istumisesta veltostuneiden lihasten työ siirtyy muille lihasryhmille, jolloin ne kiristyvät kasvattaen liikunnan aikaista vammariskiä. Suurin syy sille, ettemme kestä istumista on se, että istuminen on staattinen asento, jossa välilevyille ja selkälihaksille kohdistuu suurta painetta. Etukenoon lysähtänyt asento joka suurimmalle osalle meistä on se luonnollinen asento venyttää selkälihaksia ja kuormittaa selkää erityisen paljon. Mitä kauemmin istumme, sitä todennäköisempää on, että asentomme muuttuu huonoksi. SELKÄLEHTI Istumisen vähentäminen vaatii arjen tuttujen tapojen ja tottumusten muutosta sekä yksilön halua toimia tuki- ja liikuntaelimistön terveyttään edistäen. Pienilläkin arjen muutoksilla saadaan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme. Jättäisinkö auton kauemmas parkkipaikalle, jäisinkö bussista pysäkkiä aiemmin pois vai joisinko pystykahvit? Istuttaessa ihanteellisessa asennossa pää, rintakehä ja lantio ovat linjassa toisiinsa nähden. Mitä istumisen aikana tapahtuu? Istumisasento on epänormaali tila kehollemme. Jokainen meistä voi varmasti samaistua tilanteeseen, jossa pitkään istuttaessa selkä pyöristyy ja pää työntyy eteen. Asennon kyyristyessä riski saada tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja kasvaa. Istuessa suuret asentoa ylläpitävät lihakset ovat passiivisia ja näin ollen lihasaktiivisuuden puuttuessa nämä suuret lihasryhmät kuluttavat minimaalisen määrän energiaa. Istumisen aikainen alhainen energiankulutus nostaa tuntuvasti lihomisen riskiä. Myös verenkierrossa kiertävät ravintoaineet kasaantuvat tu- Millainen istuma-asennon tulisi olla? Optimaalisessa istuma-asennossa istut aivan tuolin perällä ja jalkasi yltävät tukevasti lattiaan. Olet voinut kuulla puhuttavan kolmesta ryhdin korista. Optimaalisessa istuma-asennossa nämä korit asettuvat linjaan suhteessa toisiinsa jolloin pää, rintakehä, ja lantio ovat myös samassa linjassa asettuen toinen toistensa päälle. Istuimen selkänoja tukee alaselän luonnollista notkoa. Mikäli tuolissa on käsinojat tai istut työtason edessä, tulisi kyynärvarsien asettua vaakatasoon niin, että hartiat ovat rentoina ja olkavarret mahdollisimman lähellä vartaloa. Asennon kyyristyessä riski tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille kasvaa. Jenna Walldén Fysioterapeutti Projektityöntekijä TULE-tietokeskus

SELKÄLEHTI 11 Tuuli Laasonen uudeksi projektityöntekijäksi TULE-tietokeskukseen Aloitin TULE-tietokeskuksessa projektityöntekijänä huhtikuun alussa ja odotankin innolla ja mielenkiinnolla työn tuomia haasteita sekä mahdollisuuksia. Projekti on minulle jo osittain tuttu, sillä olen suorittanut yhden fysioterapeutin koulutukseeni liittyvistä harjoitteluista täällä TULEtietokeskuksessa. Tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointi on suuri kiinnostuksen kohteeni ja olen myös muiden harjoittelujen saralla päässyt työskentelemään sen parissa sairaaloissa sekä työterveyshuollossa. Tule käymään keskuksessa, niin etsitään yhdessä sinulle sopivia keinoja edistää tuki- ja liikuntaelintesi hyvinvointia! Tuuli Laasonen Projektityöntekijä 15-16.30 Leikkien liikkeelle 15-19 Kuntoilurata, erilaisia kuntopisteitä kaiken ikäisille 17-19 Näytteitä yhdistysten syksyn liikunta ryhmistä ( Tapahtuma maksutonta)

12 Laadukasta hoivapalvelua vuodesta 2004 vanhuksille ja lapsiperheille. Kuntienpalvelutuottaja (palvelusetelit) Lähi/muistihoitaja Nina Salo Puh. 040 724 7761 www.domushoivapalvelut.fi Suomen suurin ja turvallisin sekä Turun edullisin Suolahuone 5 /kerta - Jalkahoitola - Hierontaa tiistaisin heinäkuun loppuun asti. Ulla Elo, puh. 040 567 7008 www.nummenhyvinvointikeskus.fi SELKÄLEHTI Tule selkäkuntoutukseen Kankaanpäähän ja voi paremmin! Suosittuja Kelan SELKÄ-kurssejamme työelämässä oleville tai opiskeleville on alkamassa seuraavasti: Kurssinro Aloitus 63221 15.8.2016 63222 19.9.2016 63223 24.10.2016 63224 7.11.2016 Kysy lisätietoa! Kurssit ovat kestoltaan 3x5vrk. Tarja Lammi 050 394 7524 tarja.lammi@kuntke.fi Hae mukaan nyt Soita 050 442 0729 ja varaa paikkasi! Juhlasali 120 henk. 2 saunaa, takkahuone KEHITYKSEN KERHOTALO Rauhallisessa maalaisympäristössä, Turkuun 16 km. Lystiläntie 21, Piikkiö, 0500 740 025 pailanto@saunalahti.fi www.piikkiö.fi/kehitys Pitopalvelu Seija Meriläinen Ruokatarjoilut juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Voit valita valmiista menu-vaihtoehdoistamme tai tilata yksilöllisen Sinua varten räätälöidyn kokonaisuuden. Pitopalvelumme tulee sopimuksen mukaan paikan päälle, tai voit halutessasi noutaa tarjoilut kahvilastamme. Eeronkuja 5 Raisio 02 438 5409, 0400 539 559 info@cafeulpukka.fi www.cafeulpukka.fi/pitopalvelu Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kelankaari 4 puh. 02 57 333 kuntke.fi Käsillä tekemisen iloa! Käsityö Kaisa Hämeenkatu 3 A Turku puh. (02) 233 3937 Avoinna: ma-pe 9-17 TAHDON VOIMAA PAINONHALLINNTAAN Turun AMK:n opiskelijat järjestävät seitsemän kerran painonhallintakurssin maanantaisin klo 14-15 ajalla 10.10. 21.11.2016 Kurssi on maksuton. Tervetuloa mukaan, jos olet ylipainoinen ja pystyt liikkumaan ilman apuvälineitä. Yhdistyksestämme mukaan pääsee neljä henkilöä. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

SELKÄLEHTI 13 Mä mistä löytäisin sen naurun Minä jos kuka en toimi spontaanisti vaan taannoin eräs ilmoitus silmääni pisti joten aamupalahetken jäihin laitoin ja muutaman korttelin matkan taitoin rohkeasti sisään, narikkaan takkia näkyi harrastetilassa olevan sakkia ne jotka olivat jo kokeilleet lajia kannustivat uusia harrastajia ohjaaja ensin taustoja kertaa ei hoitomuotona naurulle löydy vertaa se aktivoi ja parantaa niin kehoa kuin mieltä on nauru ihmiskunnan yhteistä kieltä aivot, keuhkot, vatsalihakset kiittää mitä enemmän päivässä naurua riittää muuan tohtori tahtoi sitä elämäänsä lisää on Madan Kataria naurujoogan isä hän kutsui väkeä kanssaan nauramaan alkoi Intiassa kehitellä metodiaan hengitys, liike, katsekontakti mukaan niin ilman naurua ei jää kukaan ei naureta vitseille, eikä kanssanaurajille vaan naurunherättely-harjoituksille kuten: kuvittele wc-pytty edessäsi ei muuta kuin heilumaan harja ja käsi hinkkaa ja huuhtele hah hah haa johan ilmoille nauru kajahtaa tai: ole koira joka jalkaansa nostelee joka ikiseen tolppaan heh heh hee älytöntäkö? ehkä skeptikko suuttuu mutta tuotettu nauru pian aidoksi muuttuu ei naurujooga vaadi mitään erityistä taitoa heittäydy vaan mukaan, niin kohta nauru on jo aitoa! Miia Norrdal JÄSENALENNUSLIIKKEET Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen jäsenille alennusta ostoista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä. Optikko Hakula Yliopistonkatu 25, Turku www.optikkohakula.fi -20 % Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola Ritva Sjöblom Sibeliuksenkatu 5, Turku - 10 % Parturi-Kampaamo Geili Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli puh. 02 235 6557-10 % Turun Tapetti ja Matto Orikedonkatu 2, Turku - 15 % varastossa olevista tapeteista, matoista ja värisilmämaaleista St Erikin Lääkintävoimistelu Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku - 10 % puh. 02 250 1300 www.sterikinlaakintavoimistelu.fi Seuraavat liikkeet antavat alennusta sopimuksen mukaan. Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 www.fi-op.fi Ryötin tila Loimaantie 272, Alastaro, puh. 040 752 7353 www.ryotintila.fi Hyvän Olon fysioterapia ALATALO 21420 Lieto, puh. (02) 487 7611 Uudenkaupungin Huonekaluliike Kalustekuja 5, Uki, puh. (02) 842 4233 www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Vocca Ruissalontie 6, 20200 Turku puh. (02) 250 6620 www.vocca.fi

14 Millesgården Tukholman erikoisimpia nähtävyyksiä? SELKÄLEHTI Kun saapuu Tukholmaan Vikingin aluksella, voi ennen satamaa nähdä etelärannalla Nackan kohdalla veistoksen "Isä Jumala sateenkaarella". Tämä noin 23 metriä korkea, pronssista ja teräksestä tehty patsas on puolikaari, jonka huipussa ihmishahmoinen Isä Jumala asettelee uusia tähtiä taivaalle. Kaaren juurella on enkeli valmiina antamaan lisää uusia tähtiä. Puolikaaren jatkeena on sen kokonaiseksi täydentävä vesisuihku. Ne taas, jotka saapuvat Tukholmaan Siljan laivoilla, voivat nähdä Värtanin satamasta vinosti vastarannan mäellä, Lidingön puolella, suuren rakennuksen ja sen luona korkeitten pylväitten päällä olevia patsaita. Näkymille on yhteistä, että kaariveistoksen tekijä on Carl Milles, jonka museoksi ja veistosten näyttelypaikaksi muutettu koti Millesgården näkyy Värtanille. Omaleimainen kuvanveistäjä Carl Milles (1875-1955) oli alkuperäiseltä nimeltään Carl Emil Andersson. Isä Emilin lempinimi Mille sai hänen lapsensa käyttämään Milles-sukunimeä. Poika Carlista tuli kuvanveistäjä ja yksi 1900-luvun alkupuolen ruotsalaisen taiteen ykkösnimiä. Hänen jäljiltään on suuri määrä julkisia veistoksia niin Ruotsissa kuin sen ulkopuolella. Millesin tyyli on suomalaisiin kuvanveistäjiin tottuneelle jonkin verran erikoinen. Taiteilijan aiheet ovat niin antiikin kuin kristinuskon mytologiasta sekä Ruotsin historiasta. Toteutus on aina esittävää ja usein kertovaa, tulkinta aihepiiristä huolimatta omintakeista -usein hänen patsaansa ovat kuin kiinteästä materiaalista muovattuja satuja. Milles lainasi mielellään piirteitä vanhasta kreikkalaisesta ja etruskien taiteesta sekä Euroopan ulkopuolisista kulttuureista. Varsinkin myöhempinä vuosinaan Milles sijoitti veistoksensa korkeiden pylväiden päälle ja sai ne aivan kuin leijumaan ilmassa piilossa olevien teräsrakenteiden avulla. Hän myös yhdisteli veistoksiaan veden kanssa sijoittamalla töitään suihkulähteiksi. Monipuolinen Millesgården Milles oli erittäin tuottelias. Hänen suurimmaksi luomuksekseen muodostui Millesgårdenin kokonaisuus, jonka parissa hän työskenteli 50 vuoden aikana. Se koostuu kolmesta osasta. Ensinnäkin patsaspuistossa on Millesin veistoksia ja suihkulähteitä. Millesin pariskunta istutti kalliolle pihlajia, katajia, pajuja, vaahteroita ja tuijia. Kukiksi valittiin erilaisia perennoja. Ruusujakin istutettiin, mutta niistä eivät kaikki menestyneet. Patsaspuiston kahden hehtaarin alueella on terasseja, suihkulähteitä, portaita, muureja ja pylväitä. Vaihteleva kasvillisuus ja näköala korkealta kalliolta Värtanin yli Tukholmaan tuovat oman lisänsä. Taiteilijakoti on Millesgårdenin toinen osa. Siinä on muun muassa Carl Millesin ateljee ja antiikkikokoelma. Ateljeessa voi nähdä, kuinka Milles työskenteli. Pikkuateljeessa on hänen itävaltalaissyntyisen vaimonsa Olgan sekä Carlin sisaren Ruth Millesin töitä. Oma nähtävyytensä on itäsiiven kokoelma, jossa on taidetta Antiikin Kreikasta ja Roomasta. Suuri päärakennus oli Millesin pariskunnan koti ja työskentelytila 1910- ja -20-luvuilla. He muuttivat sitten Yhdysvaltoihin vuosiksi 1931-51, jolloin Carl Milles hoiti siellä kuvanveiston professuuria. Millesgården lahjoitettiin 1936 Ruotsin kansalle ja talo avattiin yleisölle. Millesit muuttivat takaisin alueelle valmistuneeseen uuteen rakennukseen, jossa Carl Milles kuoli 1955. Kokonaisuuden kolmas osa on nykyisin Taidehalli, jossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä. Kuin Tukholmaa Otsikon kysymysmerkki Millesgårdenista Tukholman suosituimpiin kuuluvana nähtävyytenä perustuu siihen, että vaikka paikka maailmalla mielletään tukholmalaiseksi, se ei sitä kuitenkaan ole. Tämä nähtävyys on näet itsenäisen naapurikunnan Lidingön alueella. Raja kulkee juuri Värtanin salmessa. Matka Millesgårdeniin edellyttää kulkuvälineen vaihtoa. Vierailijan on ensin mentävä metrolla 13 sen päätepysäkille salmen Tukholman-puoleiselle rannalle Ropsteniin ja jatkettava sieltä vielä palan matkaa bussilla. Kulku käy kuitenkin varsin sujuvasti. Koko matka T centralista kestää noin 20 minuuttia. Millesgårdenissa riittää nähtävää ja kuljettavaa. Nälkä ei kuitenkaan pääse yllättämään, sillä kävijöille on kahvila ja ravintola. Museokaupasta saa matkamuistoesineitä sekä paikasta ja Millesistä kertovaa aineistoa. Jouko Räty

SELKÄLEHTI 15 Isä Jumala sateenkaarella - Millesin veistos Nackan rannassa Tukholmassa.

16 SELKÄLEHTI LIIKUNTA VÄHENTÄÄ SELKÄKIVUN RISKIÄ Noin 80 % suomalaisista kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Yksi selkäkivun riskitekijöistä on liikkumattomuus. Miehet harrastavat naisia vähemmän liikuntaa, joten Selkäliitto kuluvan vuoden teemallaan Tosimiehen selkätreeni haastaa miehet liikkumaan ja huolehtimaan selästään. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010) mukaan naiset liikkuvat miehiä enemmän ja suurempi osa naisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Miehet sen sijaan harrastavat naisia enemmän voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa. Kokonaan liikuntaa harrastamattomia on miehissä hieman enemmän kuin naisissa. Vähäisen liikunnan ohella mahdollisia selkäkivun riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino, tupakointi ja kuormittava työ. Selkäliitto haastaa miehet liikkumaan Vuoden teemallaan Selkäliitto haastaa kaikki miehet huolehtimaan itsestään ja selkänsä kunnosta. Liiton jäsenrekisterin mukaan selkäyhdistysten jäsenistä vain noin 20 % on miehiä, vaikka miehet kokevat selkäoireita lähes yhtä paljon kuin naiset. Oman yhdistyksemme lisäksi myös muutamassa muussa selkäyhdistyksessä on erityinen miehille suunnattu liikuntaryhmä. Turussa äijäjumpparyhmään osallistui keväällä kymmenkunta miestä. Ryhmä jatkuu syksyllä ja mukaan mahtuu paljon enemmän. Kävely, pyöräily ja kuntosali suosittuja Liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkilajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosali. Myös hiihto, juoksu, uinti, voimistelu, sauvakävely, salibandy ja sulkapallo löytyvät liikuntaharrastusten kärkikymmeniköstä. Näistä etenkin kävely, kuntosali, hiihto ja uinti ovat selkäystävällisiä lajeja. Liikuntaohjeita tosimiehille ja muille selästään huolehtiville on tarjolla mm. Turun TULE tietokeskuksessa ja Selkäliiton selkäkanavalla (www.selkäkanava.if). www.pailanto.wordpress.com pailanto@saunalahti.fi +358 500 720 025 Rekolanpolku 6 C 19, 21500 Piikkiö

SELKÄLEHTI 17 SYYSKAUDEN AVAJAISET 1.9. 2016 Turkulaisten tule yhdistysten yhteinen unelmien liikuntapäivä 1.9. klo 15 19. Kupittaan urheilupuistossa on myös yhdistyksemme syyskauden avajaistapahtuma. Katso tapahtumailmoitus sivulta 11. Lähempänä ajankohtaa tarkempia tietoja löytyy kotisivuiltamme ja Turun Sanomien yhdistyspalstalta. VAKKA-SUOMEN SELKÄYHDISTYKSEN VIERAAKSI 3.9.2016 Vakka-Suomen Selkäyhdistys on kutsunut yhdistyksen jäseniä viettämään yhteistä iltapäivää Lokalahden Eräisenkarin saunamökille lauantaina 3.9.2016 klo 12.00. Iltapäivä kuluu ohjelmaesitysten, saunomisen ja uimisen merkeissä. Myös pientä purtavaa löytyy. Tärkeää on tutustua toisiimme. Mukaan tulee varata saunomisvälineet ja iloinen mieli. Osallistujamäärästä riippuen järjestämme joko yhteiskuljetuksen tai kimppakyytejä. Kyytimaksu on kymmenen euroa. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä, puh. 040 525 1739. ASAHIA TULE TIETOKESKUKSESSA SYKSYLLÄ Asahi ryhmä kokoontuu TULE tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19, tiistaisin klo 16.15 17.15 ajalla 6.9. 15.11.2016 (ei 25.10.). Ohjaajana on Minna Kuusisto. Osallistumismaksu on 60 euroa tule yhdistysten jäseniltä ja 80 euroa muilta. Ilmoittautumiset, puh. 040 525 1739. Ryhmä täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

18 SELKÄLEHTI LIIKUNTATOIMINTA SYKSYLLÄ Turun kaupunki on muuttanut Ruusukorttelin samoin kuin muidenkin hyvinvointitoimialan tilojen vuokrauskäytäntöä. Siitä johtuen saamme vasta kesäkuun lopulla varmuuden tilojen saannista. Lähdemme kuitenkin siitä olettamuksesta, että kaikki ryhmät edelleen kokoontuvat Ruusukorttelissa. Alla oleva syksyn liikuntatoiminta voi siis muuttua. Tarkempia tietoja löytyy kotisivuiltamme ja elo-syyskuun vaihteessa ilmestyvässä Selkälehdessä no 3. SELKÄVOIMISTELURYHMÄT Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät kokoontuvat syksyllä 2016 seuraavasti: maanantaisin klo 17.30 ajalla 12.9. 12.12. maanantaisin klo 18.15 ajalla 12.9. 12.12. maanantaisin klo 19.10 ajalla 12.9. 12.12. tiistaisin klo 11.10 ajalla 13.9. 13.12. torstaisin klo 16.30 ajalla 15.9. 15.12. (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille) Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajalle paikan päällä Osallistumismaksu on 3,50 /kerta. Jäsenet voivat ostaa kymmenen kerran lippuvihkoja hintaan 30. Ostajalla tulee olla mukana yhdistyksen jäsenkortti. VESIVOIMISTELURYHMÄT Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa syksyllä 2016 seuraavasti: maanantaisin klo 19.00 ajalla 5.9. 12.12. torstaisin klo 16.30 ajalla 8.9. 15.12 torstaisin klo 17.00 ajalla 8.9. 15.12. Osallistumismaksut ovat: Maanantain vesivoimistelu (45 min) jäseniltä 100 ja muilta 120. Torstain vesivoimistelu (30 min) jäseniltä 70 ja muilta 90. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. ÄIJÄJUMPPA Miehille tarkoitettu äijäjumpparyhmä kokoontuu Ruusukorttelissa tiistaisin klo 12.00 ajalla 6.9. 12.12. Osallistumismaksu 3,50 /kerta. Jäsenet voivat ostaa kymmenen kerran lippuvihkoja hintaan 30 Ilmoittautumiset ryhmässä ohjaajalle paikan päällä. Tule mukaan tosimiehen selkätreeniin!

SELKÄLEHTI 19 NISKA-HARTIARYHMÄ Niska-hartiaryhmä kokoontuu Ruusukorttelissa torstaisin klo 17.15 ajalla 8.9. 24.11.2016. Ryhmässä keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin, elvyttäviin ja rentouttaviin liikkeisiin. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Osallistumismaksu on jäseniltä 75 ja muilta 95. PILATESTYYPPINEN SELKÄVOIMISTELU Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku tiistaisin klo 13.00-13.45 (15 x) ajalla 6.9. - 20.12.2016. Sitovat ilmoittautumiset ryhmään, puh. 040 525 1739. Ohjelma etenee syyskauden edetessä. Syyskauden hinta 60 jäseniltä ja muilta 80. Tule huoltamaan ryhti kuntoon! Uutta syksyllä TULE tietokeskuksessa Sovellettu LAVIS torstaisin klo 17.00-17.45 Ohjaajana fysioterapeutti, Lavis-ohjaaja Sari Piili. Lukukausimaksu (10 kertaa): 45 Tule yhdistysten jäsenet, 65 muut. Lavis on uusi hauska, helppo ja hikinenkin liikuntamuoto, joka perustuu lavatanssiaskeleiden ja jumpan välimuotoon. Lavista tanssitaan yksin, joten ei ole vaaraa, että kukaan talloo varpaille. Tämä Lavis-ryhmä on suunnattu TULE-oireisille ja -sairaille! Tunnilla tanssitaan tuttuja lavatanssilajeja kuten humppa, jenkka, rock/jive, cha cha ja samba. Tunnilla voit jopa oppia eri lavatanssiaskeleiden perusteita kuntoilun ohella! Ilmoittautumiset puh. 277 7240, yhdistys@turunreumayhdistys.fi Järj. Turun seudun Reumayhdistys ry Uusi Kulttuuri & Taide -teemakoti ikäihmisille Turussa - eläköön oma elämäntapasi! Tervetuloa täysin uudenlaiseen hoivakotiin, ATTENDO Peiponhoviin, jossa luovuus kukoistaa ja kulttuuri elähdyttää jokaisena päivänä. Kulttuuri & Taide -teemakodissa nautit voimaannuttavista elämyksistä, esteettisestä ympäristöstä ja omiin mieltymyksiisi sopivista kulttuuriaktiviteeteistä oman kuntosi ja jaksamisesi mukaan. ATTENDO Peiponhovi tarjoaa lyhytaikaista palveluasumista helpottamaan omaishoitajan arkea, tehostettua palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille sekä kevyttä palveluasumista senioreille. Asukkaaksi pääsee kunnan sijoittamana, palvelusetelillä sekä itse maksavana asiakkaana. Kysy lisää: Sari Laakso p. 044 494 4358 sari.laakso@attendo.fi www.attendo.fi/hoivakotipeiponhovi

Aurinkoista kesää