Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Opetusministeriön kirjastopäivät 2009 25.11.2009 Helsinki Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö, Kulttuuriyksikkö
Tuleva veronmaksaja ja yleisten kirjastojen rahoittaja. Tämän hetken lapset ja nuoret ratkaisevat, tarvitsevatko he aikuisenakin kirjastoa tai kirjastopalveluja. Kuva: Turun kaupunginkirjasto
"Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista" verkkojulkaisusta poimittua "...kirjastoammattilaisilla riittää työsarkaa yrityksissä jäsentää informaatiota, erotella jyvät akanoista....koska informaatio on hajanaista ja yhteiskunta hyvin moniarvoinen, joutuu jokainen seulomaan informaatiota ja arvioimaan sitä. Kirjastot voivat tässä olla avainasemassa, mutta vain jos siihen suuntaan on aktiivisesti toimittu vuosien ajan." (Liisa Nikkilä)
...jatk. "Sisältöasiantuntijuudella on merkitystä ja kokonaisvaltaisella tiedonhallinnalla. Kirjastotyöntekijä liikkuu joustavasti sekä analogisten että digitaalisten sisältöjen parissa." (Tonteri, Petri) "Alan suuria tabuja on koulutus. Rohkeus puhua asioista puuttuu täysin. On tabu puhua mm. hyllyttämisen ja muun logistiikan ulkoistamisesta. Kirjasto ei ole logistiikkaa. Kyse on kieltämättä hankalasta aiheesta, jonka toimintaympäristön nopea muutos on tuonut tullessaan." (Pakarinen Antti)
Nykyinen tilanne Sukupolvien väliset erot suuria /väestö ja kirjastohenkilöstö: - Eri ikäryhmien väliset osaamisen vahvuudet erilaisia - Asukkaiden tarpeet hyvin moninaisia: Perinteinen ja verkkoaineisto; perinteiset ja verkkopalvelut rinnakkain. Työssä nyt enemmän vanhempaa kuin nuorta kirjastoalan korkeaasteen koulutuksen saanutta henkilöstöä. Nyt tarvetta lisäkouluttaa henkilöstöä esim. tietoverkkopalveluihin, verkkotiedonhakuun, tietotekniikkaan, medialukutaitoon sekä opastamisen taitoihin. Yleissivistys asiakaspalvelussa välttämätön. Tunnettava sisältö, jota tarjotaan asukkaille. Koulutusjärjestelmien muutokset: oltava itse aktiivinen.
Opetusministeriön kirjastolinjauksia OPM:n Kirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet: osaaminen ja laatu Tavoitteena on varmistaa verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa: - kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus (esim. kirjasto- ja verkkopalvelujen käyttötaito) - Suomen perustuslain mukaiset sivistykselliset perusoikeudet yksittäisille asukkaille
Tulevaisuuden yhteiskunnan yleiset menestystekijät ja kirjastot Oppiminen ja tiedon soveltaminen tulevat yhä keskeisemmiksi. Kirjastot toimivat tulevaisuudessa yhä enemmän kansalaisten avoimina oppimiskeskuksina, koska - oppimisprosessi ja tavat etsiä tietoa ovat muuttuneet - asukkaat haluavat ei-muodollisia tapoja oppia - oppimisprosessissa tarvitaan tiedonhallintataitoja: opastaa oppijoita kriittiseen ja vaativaan tiedonhakuun. Tämän hetken yleisten kirjastojen rekrytoinneilla päätetään paitsi asukkaiden, myös koulukirjastopalvelujen laadusta. Kokonaisvaltainen näkemys omasta alasta ja tulevaisuuden signaaleista. Kyky nähdä muita kauemmas.
Hyvän kirjaston vahvuuksia ja haasteita Asiakaspalveluun nykyistä enemmän alan kokonaisvaltaista ydinosaamista. Henkilökohtainen palvelu sekä verkkoettä fyysisessä tilassa. Lähivuosien rekrytoinnit tai vakanssien täyttämättä jättäminen ratkaisevat, millaisia kirjastopalveluja tulevaisuudessa asukkaat saavat. Kuva: Entressen kirjasto, Espoo
Hyvän kirjaston vahvuuksia ja haasteita Hyvä kirjastoalan perusosaaminen Jatkuva osaamisen uusiutuminen Osaaminen ja osaamisen taso rohkeasti näkyviin fyysisessä ja verkkotilassa. Henkilökunnan tunnistaminen asiakkaille vaivattomaksi. Kuva: Entressen kirjasto, Espoo
Haaste ja mahdollisuus: Oppijan tietohuolto Kirjastossa opastajan on osattava enemmän kuin opettajan tai oppilaan. Mahdollisuus luoda uusia yhteistyömalleja, uudenlaista kumppanuutta opetustoimen kanssa. Vastuu perus- ja toisen asteen oppijoiden tietohuollosta yhdessä opetus- ja kirjastotoimen kanssa. Selkeät sopimukset resurssoinnista.
Vuoteen 2020 mennessä Kirjastonhoitajista suuri osa on vaihtunut. Nuorille työntekijöille tietotekniikka, verkossa liikkuminen ja medialukutaito ovat itsestäänselvyyksiä. Laaja yleissivistys ja korkea osaamistaso välttämättömiä. Tunnettava kirjastossa oleva aineisto, myös kaunokirjallisuus, olipa se missä muodossa tahansa. Yleissivistys hankitaan peruskoulutuksessa esim. aineyhdistelyillä. Jatkuvaa täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen mm. kokonaisvaltaisen tiedonhallintataidon ja muun ydinosaamisen päivittämiseen.
Oikeutus olemassaoloon ja tuleva menestys on ansaittava Ensimmäistä kertaa kirjastot ovat tiukassa kilpailutilanteessa. Oikeutus olemassaoloon on, kun käyttäjät hyötyvät kirjaston palveluista. Menestyäkseen kirjastossa tulee olla osaamista, jota muualla ei ole. Osaamistason nostaminen suurin haaste. Kirjastotyöntekijän on osattava enemmän kuin asiakas. Pelkkä reagointi tapahtuneisiin muutoksiin ja yritykset tarjota kaikkea kaikille eivät riitä. Profiloitumista. Erikoistumista. Ajasta ja paikasta riippumattomien palveluiden kehittämistä. Palveluja ei voi enää perustella pelkästään perinteisellä kirjaston käytöllä tai hyvillä käyttäjätutkimuksilla
Kirjaston ydintehtävä Perustehtäväänsä kirjasto toteuttaa huolehtimalla yksilön tietohuollosta ja opastamalla kansalaisia tiedonhallintaan ja informaation kriittiseen seulontaan. Tiedonhankinta, -valinta, arvottaminen, tiedonhallintaan opastus. Teknologian kehittyessä ammattihenkilöstön osaamista tarvitaan eri atk-kirjastojärjestelmien käytön sijasta tiedonhallinnan osaamiseen.
Hyvän kirjaston valtit muihin tiedontuottajiin ja välittäjiin verrattuna Kirjastotyö painottuu tulevaisuudessa sisältö-osaamiseen ja kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan: tiedon organisointi sekä tiedonhakua edistävä neuvonta. Palvelut perustuvat informaation jalostamiseen, soveltamiseen, yhdistelyyn ja hyödyntämiseen lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille. Laadukkaan tiedon löytäminen tietotulvasta edellyttää osaamista syvempään tiedonhakuun ja tiedon arvottamiseen. Luotettavan verkkotiedon löytyminen on haaste myös kirjastoille. Hyvän kirjaston vahvuuksia ovat henkilökohtainen ammattimainen palvelu fyysisessä tilassa ja verkossa
Kirjasto- ja informaatioalan koulutusta antavat Korkeakoulutaso: - Yliopistot (Tampere, Oulu, Åbo Akademi). Informaatiotutkimus. - Ammattikorkeakoulut (Turku, Seinäjoki, Oulu). Tradenomi Muu kuin korkeakoulutaso: - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma/osaamisalue (mm. Kerava, Seinäjoki). - Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (mm. Kerava, Seinäjoki, Lahti, Valkeakoski, Helsinki, Porvoo).
Miksi juuri nyt Kirjastonhoitajia ja johtajia jää paljon eläkkeelle lähivuosina. Kirjastoissa on vain noin 30 % korkeaasteen alan koulutusta saaneita. Liian alhaalla/vrt. opetustoimi. Lähikirjastoissa tilanne heikko. Vakanssien tasovaatimuksia ei saa vähentää. Henkilöstörakenteen tarkistaminen. Vrt. muut Pohjoismaat: kirjastovirkailijoiden vähentäm. Rekrytointi on kirjastotoimenjohtajan tärkein tehtävä. Virat ja toimet julkiseen hakuun. Ei odoteta, vaan etsitään hyviä osaajia myös oman kirjaston ulkopuolelta.
Kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien, oppijoiden tietohuollon ja kirjaston perustehtävän turvaamiseksi Kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksessa lähtökohtana tulee olla kirjasto- ja informaatioalan korkeakoulutetun henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Kelpoisuusvaatimukset eivät ole irrallinen asia, vaan yhteydessä yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Ehdotus on tehty kansalaisten sivistyksen, tiedon ja kulttuurin saavutettavuuden turvaamiseksi; ei ylläpitämään kirjastojen tai kirjastoalan koulutuksen nykytilannetta. Kirjastohenkilöstöllä on oltava osaamista, joka ylittää googlaajan osaamisen.
4 Kelpoisuusvaatimukset Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla: 1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka 4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
...jatk. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu koulutus. Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaava johtaja Vastaa koko hallinnollisen yksikön palvelujen rakenteesta ja kehittämisestä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Osaavan henkilöstön rekrytointi, viestintäteknologian kiihtyvän muutoksen hallinta, yhteistyö opetustoimen ja muiden hallintokuntien kanssa muuttuvissa tilanteissa. Riittävä asiantuntijajohtajuus sekä hallinnollisissa että sisällöllisissä johtamistehtävissä, kokonaisuuksien hallinta sekä kyky ymmärtää alaa sivuavaa kansallista ja kansainvälistä kehitystä on välttämätön oman kirjastolaitoksen kehittämiselle.
Siirtymäsäännös Tämän asetuksen 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun osuuteen kuuluviksi luetaan ne, jotka ovat kelpoisia tämän asetuksen voimaan tullessa kirjaston ammatillisen henkilökunnan tehtäviin. Tämän asetuksen 4 :n 3 momentissa tarkoitettu henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka virka- tai työsopimussuhteeseen otettaessa on täyttänyt tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai työsuhteeseen.
Helle Kannila 1900-luvun alussa "Meidän kirjastoalalla työskentelevien on uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen, on uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti..., sillä emmehän aja asiaamme itsemme vuoksi vaan kansamme tähden, sen valistukseksi sekä henkiseksi että taloudelliseksi kohottamiseksi.
jatk. Tämän suuren päämäärän vuoksi emme saa hellittää..., elleivät kaikki muut asiaa vielä näe niin kirkkaasti kuin me, tekevät he sen vielä kerran ja silloin he myöskin ymmärtävät itsepintaisuutemme ja uudistushalumme."
Lisätietoa: Kiitos! http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/ http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/ Kirsti Kekki, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 09 16004/keskus; 040 722 1320