HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA Oireet ja ennaltaehkäisy
Teimme selvitystä karitsoiden nivelongelmista Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin liittyen. Olemme selvittäneet mitkä asiat vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa karitsoiden nivelongelmien syntymiseen, ja miten ongelmia olisi mahdollista välttää. Kartoitimme tilannetta lampureille suunnatulla kyselylomakkeella. Mistä tunnistät nivelongelmän käritsoillä? Karitsojen nivelongelmat näkyvät karitsan liikkumisessa, kävely voi olla kankeaa tai laahaavaa. Liikkumista voi kuvailla köpöttelevänä, ja karitsa saattaa liikkua selkä kyyryssä. Muita tyypillisiä oireita ovat ontuminen ja turvotus nivelissä. Karitsan kasvu saattaa myös hidastua. Yleisimmin oireet ovat nuorilla karitsoilla, alle kuukauden ikäisillä yksilöillä. Nivelongelmien äiheuttäjät käritsoillä Viimeisen kahdeksan ja erityisesti viimeisen kahden tiineysviikon aikana uuhen energian ja valkuaisen tarve lisääntyy voimakkaasti. Sen ajan ruokinnalla on suuri vaikutus karitsoiden syntymäpainoon ja elinvoimaan, äidinvaistojen kehitykseen ja utareen kehitykseen sekä ternimaidon riittävyyteen. Karitsan tulisi saada uuhen ternimaitoa viimeistään 4 tunnin kuluttua syntymästä, jotta se saa ternimaidon valkuaisen sisältämiä vasta-aineita. Vastaaineista kehittyy passiivinen immuniteetti taudinaiheuttajia vastaan, esim. E.coli -infektiota vastaan. Karitsan vastustuskyky heikkenee jos se ei saa tarpeeksi ternimaitoa ja karitsa sairastuu herkästi. Bakteerit Niveltulehdus on useimmiten bakteerin aiheuttama. Bakteerit pääsevät karitsan elimistöön rikkoutuneen ihon kautta erityisesti likaisissa olosuhteissa. Todennäköisimmin karitsa saa tulehduksen navan kautta tai esim. merkintähaavojen kautta. Bakteeri voi päästä elimistöön myös ilman haavaa kostean ihon läpi esim. märkien sääolosuhteiden jatkuessa pitkään, jos eläimet ovat ulkona. Mahdollisia niveltulehdusta aiheuttavia bakteereja ovat Streptococcus, Staphylococcus, Actinomyces pyogenes, Fusobacterium necrophorum, E.coli, Erysipelothrix (ruusu), Chlamydophila, Mycoplasma ja Histophilus ovis.
Kivennäisten ja vitamiinien puutostilat Lampaiden kivennäisten ja vitamiinien tarve vaihtelee tuotosvaiheen ja iän mukaan, joten on tärkeää tarkkailla ja tarvittaessa muuttaa ruokintaa. Uuhen ravinnontarve on suurimmillaan ennen ja jälkeen karitsoinnin, mikä vaikuttaa suuresti myös karitsan ravinnon saantiin. Listasimme erilaisia kivennäisten ja vitamiinien puutosoireita, joilla on vaikutusta eläinten vastustuskyvyn heikkenemiseen, liikkumisongelmiin ja heikentyneeseen kasvuun. Seleenin ja E- vitamiinin puute voi aiheuttaa lampailla lihasrappeumaa, jonka seurauksena eläin seisoo selkä köyryssä tai kävelee jäykästi. Sairautta esiintyy erityisesti karitsoilla keväisin. Tämä voi johtua nuoren heinän korkeasta monityydyttymättömien rasvahappojen määrästä ja liikuntarasituksen lisääntymisestä laidunkauden alkaessa. Erityisesti karitsojen sekä tiineiden ja imettävien uuhien riittävästä seleenin saannista on huolehdittava. Uuhelta karitsalle seleeniä siirtyy istukan ja maidon välityksellä. Seleenin puute voi vaikuttaa myös eläinten kasvuun ja hedelmällisyyteen. Monissa tutkimuksissa on todettu emälle annetun seleenilisän parantavan karitsoiden kasvunopeutta. Lampaan seleenin tarve on 0,1-0,2 mg rehun kuiva- ainekilossa. Seleenin tarpeeseen vaikuttaa lisäksi E- vitamiinin saanti. Runsaalla E- vitamiinin saannilla seleenin tarve on alhaisempi. E- vitamiinin tarvetta lisää rehun suuri kuparimäärä. E-vitamiini on tärkeää erityisesti vastasyntyneelle karitsalle sekä tiineyden loppupuolella olevalle uuhelle. A- vitamiinin puutosoireisiin kuuluu ruokahaluttomuutta ja laihtumista. A- vitamiinin puutteesta johtuen eläimen epiteelikudokset ja limakalvot voivat vaurioitua, jolloin ne eivät enää kykene suojaamaan eläintä viruksia, loisia, bakteereita ja taudinaiheuttajia vastaan. Siitä syystä eläimelle voi tulla herkemmin esimerkiksi jokin bakteerin aiheuttama tulehdus. B- vitamiinia ei tarvitse antaa aikuisille lampaille, mutta alle kahden kuukauden ikäisillä karitsoilla saattaa puutetta esiintyä. Oireena voi olla muun muassa heikkenemistä, ihotulehduksia ja ruokahaluttomuutta. B- vitamiineilla on tärkeä osuus vasta- aineiden muodostumisessa vereen. D- vitamiinin saanti on tärkeää luutumisessa. Nuorilla eläimillä D- vitamiinin puute voi aiheuttaa riisitaudin, jossa luutuminen jää osittain tapahtumatta. Silloin etenkin paljon rasittuvat etu- ja takaraajojen luut tulevat pehmeiksi ja taipuvat. Lisäksi polvi- vuohis- ja nilkkanivelet turpoavat. Riisitaudin oireita voi esiintyä myös, jos eläimellä on kalsiumin, fosforin tai magnesiumin puute tai jos näiden kivennäisten suhde ruokinnassa on väärä. Heinässä on yleensä lampaille riittävästi D- vitamiinia, säilörehussa ei. Laiduntaminen lisää selvästi D- vitamiinin saantia, sillä D- vitamiinia muodostuu myös ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Kerityillä lampailla veren D- vitamiinipitoisuus on laitumella selvästi korkeampi kuin keritsemättömillä.
Kalsiumin puute voi lampailla aiheuttaa ruokahaluttomuutta, epänormaalia ruokahalua sekä luuston ja kasvun heikkenemistä. Kalsiumin hyväksikäyttöä rehuista ehkäisee D- vitamiinin puute. Kalsiumin ja fosforin keskinäinen suhde on tärkeä. Nopeasti kasvavilla karitsoilla Ca:P tulee olla 2-3:1. Liian suuri fosforin osuus aiheuttaa virtsakiviä, liika kalsium huonontaa fosforin hyväksikäyttöä. Kuparin puutosoireita ovat notkoselkä, huonontunut, teräksenomainen villa ja takaosan osittainen halvaantuminen. Kupari on välttämätöntä esimerkiksi villan muodostumiselle. Kuviossa 2 on kuvailtu yllä mainittujen vitamiinien ja kivennäisten puutostiloista johtuvia oireita. Oireet: Vitamiinit ja kivennäiset: heikentynyt hedelmällisyys A- vitamiini B- vitamiini D- vitamiini E- vitamiini Ca Cu Se ruokahaluttomuus kasvun heikkeneminen jäykät raajat liikkumisvaikeudet turvonneet nivelet muutokset villan laadussa KUVIO 2. Vitamiinien ja kivennäisten puutosoireita Ennältäehkä isy Tärkeää karitsan terveyden kannalta on oikeaan aikaan saatu riittävä määrä hyvälaatuista ternimaitoa. Jos karitsa ei saa riittävästi vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan, se sairastuu herkästi, vaikka sen elinolosuhteet olisivatkin muutoin kunnossa. Lampolassa pitää olla kuivat olosuhteet. Vastasyntyneen karitsan napa on avoin reitti karitsan elimistöön likaisesta ja kosteasta ympäristöstä tuleville bakteereille. Myös mahdolliset haavat tulehtuvat herkemmin epähygieenisissä olosuhteissa. Mahdolliset haavat tulee hoitaa asianmukaisesti. Vastasyntyneelle karitsalle ja tiineyden loppupuolella olevalle uuhelle on aina annettava E- vitamiinilisä. Lisäksi tiineyden loppupuolella seleenilisä voidaan antaa uuhelle ehkäisemään lihasrappeumaa Erityisesti luomutiloilla täytyy huolehtia riittävästä seleenin ja E- vitamiinin saannista. Lihasrappeuman hoitoon eläinlääkäri antaa seleeni- ja E- vitamiiniruiskeen.
Nivelongelmien kartoitus Lampureille suunnatun kyselylomakkeen pohjalta saimme tietoa, kuinka yleisiä nivelongelmat karitsoilla ovat, ja mitkä asiat niitä mahdollisesti ovat aiheuttaneet. Lampurit kertoivat myös omista havainnoistaan. Kyselyyn vastasi 30 lammastilallista. Vastaajien lammastilojen koko vaihteli pienestä lampolasta suuriin lammastiloihin. Oireita oli ollut kaikenkokoisilla tiloilla. 40 prosentilla tiloista ei ole ollut niveloireita karitsoilla viimeisen kahden vuoden aikana, mutta muilla oli ilmennyt erilaisia oireita kuten ongelmia liikkumisessa tai raajojen jäykkyyttä. Nivelongelmia on ollut sekä luomutiloilla että tavanomaisilla tiloilla. 66,7 prosenttia vastaajien tiloista oli luomussa. Nivelongelmia oli myös tiloilla, joissa oli ollut viimeisen kahden vuoden utaretulehduksia sekä niillä tiloilla, joissa ei ollut utaretulehduksia. Ternimaidon saannista lampurit kertoivat huolehtivansa hyvin, ja kuivituksen merkitystä myös korostettiin. Lampurit kertoivat myös, että hiven- ja kivennäisaineiden saanti täytyy turvata emoille, samaten B- ja A-, D- sekä E- vitamiinien saanti on tärkeää. Seleenin riittävästä saannista tulee myös huolehtia. Eläinlääkäri oli todennut niveltulehduksen 16,7 prosentilla, ja yleisin hoitomuoto oli ollut antibioottikuuri. Antibioottikuuri oli lähes jokaisessa tapauksessa toiminut. Muita eläinlääkärin antamia ohjeita olivat esimerkiksi b-vitamiinilisä tai jäykkien raajojen lastoitus. Kyselyyn vastanneet lampurit 66.7% luomussa 53,4% teettänyt rehuanalyysin (seleenin puutetta oli havaittu) 40% ei ole ollut nivelongelmia karitsoilla 81% nivelongelmia havainneista kertovat oireiden ilmenneen alle kuukauden ikäisillä karitsoilla Yleisin eläinlääkärin antama ohje on ollut antibioottikuuri
Huolehdi karitsoiden ternimaidon saanti Pidä lampolaolosuhteet kuivina ja puhtaina Varmista vitamiinien ja kivennäisten saanti Tarkkaile rehuanalyyseja Lähteet: Government of Western Australia https://www.agric.wa.gov.au/livestock-biosecurity/arthritis-sheep Ilivitzky, I., Pulkkinen, T., Saario, E., Savolainen, U.,Sormunen- Cristian, R & Suvela, M. Lampaan ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 90. Gummerus. Jyväskylä. 2000. Kiiskinen, Anne. Seleenin saanti luomulammastilalla sekä glutationiperoksidaasin ja seleenin pitoisuudet uuhissa ja karitsoissa. Lisensiaatin tutkielma. 2010. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40035/anne% 20Kiiskinen%20lisensiaattity%C3%B6.pdf?sequence=1 Peda.net. Kivennäiset ja vitamiinit. Päivitetty 2005. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/verkkokurssit/ lammastalous/ruok/rav? vp=singlemodule&m_id=482340&sp=viewannounce&a_id=52718 Bacterial arthritis in lambs. Dr Sarah Robson. Regional State of New South Wales through NSW Department of Primary Industries. 2007 Australia http://www.dpi.nsw.gov.au/ data/assets/pdf_file/0017/111167/bacterial-arthritis-in-lambs.pdf (Ylläolevassa lähteessä on erikseen kuvailtu eri bakteerien aiheuttamien niveltulehdusten oireita.) Muita linkkejä: Ensuring the survival of newborn lambs. Town & country veterinary centre http://www.tcvets.co.uk/farm/pdf/improving-lamb-survival-notes.pdf ERYSIPELAS ARTHRITIS IN SHEEP. Pfizer Animal Health newsletter 2005 https://www.zoetis.com.au/_locale-assets/faq/erysipelas.pdf Multilocus Sequence Analysis Provides Insights into Molecular Epidemiology of Chlamydia pecorum Infections in Australian Sheep, Cattle, and Koalas http://eprints.qut.edu.au/68388/1/j._clin._microbiol.-2013-jelocnik-2625-32.pdf Nonsuppurative Polyarthritis in Lambs. The merk veterinary manual. http://www.merckvetmanual.com/mvm/generalized_conditions/erysipelothrix_rhusiopathiae_infection/ nonsuppurative_polyarthritis_in_lambs.html Tekijät: Suvi Jalokoski, Viivi Karppinen ja Susanne Savikko