POTILASOHJE CRPS -potilaille

POTILASOHJE CRPS -potilaille Anu Ruotanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hyvinvointiyksikkö

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) RUOTANEN Anu Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 45 Luottamuksellisuus KUVAILULEHTI päivämäärä 18.5.2009 Julkaisun kieli Suomi II Työn nimi POTILASOHJE CRPS -POTILAALLE Salainen saakka Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) PERTTUNEN, Jaana & HOLMA, Sinikka Toimeksiantaja(t) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, kipupoliklinikka Tiivistelmä Työn tavoitteena oli antaa CRPS -potilaille merkityksellistä tietoa omasta kipuoireyhtymästään. Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia potilasohje kipupoliklinikan käyttöön. Potilasohjeen avulla potilaat saavat juuri heille jäsenneltyä tietoa kivusta ja sen hoidosta. Työn toteuttamiseksi perehdyin kirjallisuutteen kivusta, kroonisesta kivusta, CRPS:stä sekä potilaan ohjaamisesta ja hyvästä terveysmateriaalista. Työn teoriaosuudessa käsittelen kipupotilaan näkökulmasta oleellisia asioita sekä kipupotilaan ohjausta. Potilasohjeen muodostumista kuvailen niin vaiheittain kuin myös ajallisena tapahtumaketjuna. Kipupotilaat tarvitsevat tietoa sairaudestaan, sen hoidosta sekä keinoista joilla heidän on itse mahdollista lievittää kipua. Hyvässä potilasohjeessa sisällön tulee olla oikeaa tietoa ja yhdenmukaista annetun suullisen ohjauksen kanssa. Ohjeessa käytettävän kielen tulee olla helposti ymmärrettävää ja pitkiä lauserakenteita tulee välttää. Ulkoasultaan hyvä terveysmateriaali on selkeä, jossa kappaleet on jäsennelty loogisesti eteneviksi kokonaisuuksiksi. Otsikot antavat oleellisen tiedon materiaalin sisällöstä. Potilasohjeen sisältö perustuu kirjallisuudesta saatuun tietoon ja ohjeen jäsentely hyvästä terveysmateriaalista annettuihin ohjeistuksiin. Potilasohjeen avulla CRPS -potilaan on mahdollista hahmottaa hoitoaan kokonaisuutena sekä sitä voidaan käyttää suullisen ohjauksen tukena. Kipupotilaan ohjaaminen on osa laadukasta hoitoa. Avainsanat (asiasanat) CRPS, potilasohje, kipu, terveysmateriaali Muut tiedot

III JAMK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Ruotanen, Anu Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 45 Confidential Language Finnish DESCRIPTION DATE 18.5.2009 Title Patient guideline for CRPS-patient Until Degree Programme Degree Programme in Nursing Tutor(s) PERTTUNEN, Jaana & HOLMA, Sinikka Assigned by Central Finland Health Care District, pain clinic Abstract The aim of this work was to provide meaningful information to CRPS patients about their pain syndrome. The purpose of this bachelor s thesis was to make a patient guideline for the use of pain clinic. With this guideline patients get information about pain and treatment that is tailored just for them. During the writing process I read up on literature about pain, chronic pain, CRPS, patient guidance and good health material. In the theory part of the document I covered the important information for the patient and the education of the pain patient. I described the writing process in phases and also in chronological order. Pain patients need information about their disease, treatment and ways to relief pain by themselves. Good patient guideline has valid information and is analogous with verbal directions. The used language needs to be easily understandable and long sentences should be avoided. Good health material has well-defined layout with logically progressing paragraphs. Headers give essential information about the content of the material. Content of the patient guideline is based on the facts from literature and layout and outline is based on directions about health material. With this guideline CRPS patients are capable of piece together their treatment en bloc and it can be used to support verbal education. Education and guidance of pain patient is part of quality nursing. Keywords CRPS, patient guideline, pain, patient education Miscellaneous

1 SISÄLTÖ 1 POTILASOHJE OPINNÄYTETYÖNÄ... 3 2 KIPU... 4 2.1 Akuutin ja kroonisen kivun erottaminen... 4 2.2 Kipuaistimuksen muodostuminen... 5 2.2.1 Hermoston rakenne... 5 2.2.2 Kivun mekanismi... 6 2.3 Kivun säätely... 7 3 KROONINEN KIPU... 8 3.1 Kivun muuttuminen krooniseksi... 9 3.2 Kroonisen kivun hoito... 10 3.3 Hermovauriokipu... 12 3.4 Kroonisen kivun vaikutukset arkeen... 13 4 COMPLEX REGIONAL PAIN SYNDROME... 14 4.1 CRPS:n yleisyys... 15 4.2 CRPS I... 16 4.3 CRPS II... 17 4.4 CRPS:N HOITO... 18 4.4.1 Lääkehoito... 19 4.4.2 Kuntoutus... 22 4.4.3 Puudutushoidot... 22 4.4.4. Itsehoito... 23 4.4.5 CRPS potilaiden hoidon järjestäminen Keski-Suomen keskussairaalassa 24 5 POTILAAN OHJAUS... 27 5.1 Kipupotilaan ohjaus... 27

2 6 POTILASOHJEEN TOTEUTTAMINEN... 28 6.1 Kipupotilaan kaipaama tieto... 28 6.2 Laatukriteerit potilasohjeelle... 30 6.3 Potilasohjeen muovautuminen... 32 7 OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN... 33 7.1 Työn tarkoitus, tavoitteet ja merkitys... 34 7.2 Työn luotettavuus ja eettisyys... 34 7.3 Aikataulullinen eteneminen... 36 8 POHDINTA... 37 LÄHTEET... 39 Liite 1... 42 Liite 2... 43 Liite 3... 44

3 1 POTILASOHJE OPINNÄYTETYÖNÄ Opinnäytetyönäni toteutan potilasohjeen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kipupoliklinikan käyttöön. Potilasohje jaetaan kipupoliklinikalle ohjautuville, monimuotoista paikallista kipuoireyhtymää sairastaville henkilöille. Työssäni käytän kipuoireyhtymää koskien lyhennettä CRPS, joka tulee englannin kielen sanoista Complex Regional Pain Syndrome. Kipuoireyhtymästä käytetäänkin kirjallisuudessa useampaa nimitystä. CRPS tyyppi I ja II ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin käyttämät lyhenteen oireyhtymästä (Ruuskanen, Karjalainen, & Ylinen 2008). Tällä hetkellä kipupoliklinikalla ei ole kyseisen potilasryhmän ohjaukseen tarkoitettua materiaalia. Työn tavoitteena on antaa CRPS -potilaille merkityksellistä tietoa kivusta ja CRPS:n hoidosta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuottaa potilasohje vastamaan potilaiden tiedon tarvetta. Ohje tulee tukemaan potilaille annettavaa suullista ohjausta, joten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kipupoliklinikka tarkistaa sisällön oikeellisuuden. Kipupotilaille kirjallisen materiaalin merkitys suullisen ohjauksen tukena on merkittävä, sillä krooniseen kipuun liittyy esimerkiksi keskittymiskyvyn muutoksia (Pirttilä & Nybo 2004, 203). Potilasohje tukee lisäksi käytännön hoitotyötä ja auttaa potilasta jäsentämään ohjauksessa saamaansa tietoa. Potilasohjeen toteutusprosessin aikana oma ammatillinen osaaminen vahvistuu kivunhoidon sekä potilasohjauksen alueilta. Kirjallisen työn rajauksessa lähtökohtana on ollut käsitellä CRPS -potilaille merkityksellistä tietoa kipuoireyhtymästä ja kroonisesta kivusta. Potilasohjeen sisältö perustuu tietopohjaltaan teoriaosuudessa käsiteltyyn tietoon. Avaan käsitteet kipu ja krooninen kipu sekä tarkastelen kipuaistimuksen muodostumista ja kivun säätelyssä mukana olevia tekijöitä. Käsittelen CRPS:n ja kipuun liittyvän tiedon lisäksi myös terveysmateriaalin laatijalle annettuja ohjeistuksia sekä tietoa potilaan ohjaamisesta. Potilasohjeen toteuttamisen prosessia kuvaan työn ajallisena

4 etenemisenä sekä työn tekemisen vaiheina. Työn läpi kulkevana punaisena lankana on potilaan huomioiminen. Potilasohjauksella pyritään potilaalle antamaan riittävästi tietoa, jotta hänen on mahdollista tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä (Salanterä, Hagelberg, Kauppila & Närhi 2006, 91). 2 KIPU Kivun aiheuttaa yleensä elimellinen sairaus, vamma tai vaurio (Mitä kipu on? Perustietoa kivusta kaikille 2009). Kivun käsitteen määrittelemisestä tekee haastavaa kivun yksilöllinen kokeminen. Kivun biologisen mekanismin lisäksi kipukokemuksen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa yksilön kulttuuritausta ja uskonto (Estelander, Hamunen, Kalso, Maunuksela, & Vainio 2002, 22, 28; Vainio 2004, 18, 19). Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys (IASP) on määritellyt kivun epämiellyttäväksi sensoriseksi tai emotionaaliseksi kokemukseksi, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio, tai jota kuvataan samalla tavalla (IASP Pain terminology 1994). Mattila (2002, 81) avaa kivun käsitettä kuvaten sitä erittäin monimuotoiseksi tapahtumaksi, johon osallistuu perifeerisen hermoston ja keskushermoston mekanismien lisäksi psyykkiset tekijät. Psyykkisiin tekijöihin vaikuttaa moninaiset kemialliset välittäjäaineet tai vastetta muuttavat tekijät. 2.1 Akuutin ja kroonisen kivun erottaminen Kipu on yleisin lääkärin hoitoon hakeutumisen syy. Akuutin ja kroonisen kivun erottaminen toisistaan on tärkeää. Akuutti kipu on lyhytaikaista ja vastaavasti krooninen kipu pitkäaikaista. Akuutti ja krooninen kipu eroavat toisistaan merkityksiltään, mekanismeiltaan ja hoitokeinoiltaan. (Vainio 2004, 17.) Akuutin ja kroonisen kivun raja on kuitenkin epäselvä, sillä jotkut kiputilat sisältävät piirtei-

5 tä sekä akuutista että kroonisesta kivusta. Akuutti kipu johtuu jostakin elimellisestä tekijästä, sillä on selvä syy jota on mahdollista hoitaa tehokkaasti. Akuutti kipu voi liittyä esimerkiksi äkilliseen kudosvaurioon tai leikkauksen jälkitilaan. (Estlander 2003, 16.) Luonnollisia reaktioita akuuttiin kipuun ovat väistäminen ja välttäminen. Vastaavasti jo vaurioituneen kudoksen hoitoon luonnollinen reaktio on lepo, suojaaminen ja hoitoon hakeutuminen. Yleensä elimistön akuuttien vaurioiden parannuttua myös siitä johtunut kipu katoaa. (Mitä kipu on? Perustietoa kivusta kaikille. 2009) Akuutti kipu on meille elintärkeä viesti vaarasta, mutta pitkään jatkunut kipu menettää merkityksensä vaurion tai sairauden viestinä. Kivun jatkuessa pidempään se rajoittaa toimintakykyä ja masentaa. (Vainio 2004, 17.) Kipua pidetään kroonisena kun se on jatkunut yli kudosten tavallisen paranemisajan, noin kolme kuusi kuukautta. Tämä on epätarkka raja eikä vain sen perusteella voida määrittää kipua krooniseksi. Kudosten normaalista paranemisajasta ei ole yksimielistä tietoa ja on myös olemassa sairauksia jotka täyttävät kriteerit ajan puolesta, mutta eivät kudosvauriokriteerin osalta. (Estlander 2003, 18) Kroonistuessaan kivusta on tullut sairaus, jonka taustalla voi olla keskushermoston kivunsäätelymekanismien vika, jota erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää. Syytä kivunsäätelymekanismien vikaan ei aina tiedetä. (Estlander 2003, 18) 2.2 Kipuaistimuksen muodostuminen 2.2.1 Hermoston rakenne Kivun mekanismin ymmärtämiseksi on hyvä tuntea hermosto pääpiirteissään. Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon

You are reading a preview. Would you like to access the full-text? Access full-text

39 LÄHTEET Birklein, F. & Handwerker, H. O. 2001. Complex regional pain syndrome: How to resolve the complexity? Pain 94, 1-6. Bjålie, J., Haug, E., Sand, O., Sjaastad, Ø. & Toverud, K. 1999. Ihminen: Fysiologia ja anatomia. Helsinki: WSOY Haanpää, M., Kauppila, T., Eklund, M., Granström, V., Hagelberg, N., Hannonen, P., Kyllönen, E., Kyrö, M., Loukusa-Nieminen, T., Luutonen, S., Telakivi, T., Ylinen, A. & Pakkala, I. 2008. Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS). FACULTAS toimintakyvyn arviointi. Terveysportti. Viitattu 4.5.2009. http://www.kaypahoito.fi/terveysportti Haanpää, M. & Pohjolainen, T. 2004. Mitä hoitoa kipupotilas Suomessa saa -onko varaa parempaan? Duodecim 120, 191-193 Haanpää, M. & Vuorinen, E. 1999. Neuropaattinen kipu ja sen hoito. Teoksessa Anestesiologia ja tehohoito. Toim. P. Rosenberg, S. Alaluhta, J. Kanto & J. Takala. Duodecim: Helsinki. 784-798. Holma, S. 2008. Ryhmäohjauksella lisää voimavaroja kroonisesta kivusta kärsivän potilaan arkeen -interventiotutkimus. Pro gradu - tutkielma. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Hyvärinen, R. 2005. Millainen on toimiva potilasohje? : hyvä kieliasu varmistaa sanoman perillemenon. Duodecim 16, 1769-1773. IASP Pain terminology. 1994. www.iasp-pain.org. Viitattu 24.3.2008. Resources, Pain terminology, Pain. Estelander, A-M., Hamunen, K., Kalso, E., Maunuksela, E-L & Vainio, A. 2002. Kipu. 2. p. Jyväskylä: Duodecim Estelander, A-M. 2003. Kivun psykologia. 1.p. Juva: WSOY Eloranta, M-B. 2002. Krooninen kipu osana elämää. Pro gradu - tutkielma. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Kalso, E., Pennanen, P., Paaskoski, S., Wallin, A., Hietaniemi, T. & Paakkarinen, P. 2004. Opioidit pitkäaikaisessa kivussa. Lääkelaitos: Hyvinkää

40 Kalso, E., Paakkari, P. & Stenberg, I. 2004. Opioidit pitkäaikaisessa kivussa. Lääkelaitos. Kääriäinen, M., Kyngäs, H., Ukkola, L., & Torppa, K. 2005. Potilaiden käsityksiä heidän saamastaan ohjauksesta. Tutkiva hoitotyö 3, 10-14. Lempinen, J., Hupli, M. & Mustola, S. 2007. CRPS kipupotilaan hoitoketju Etelä- Karjalan sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirien hoitoohjelmat. Terveysportti. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Viitattu 21.11.08. http://www.terveysportti.fi Lääketieteen sanasto. Duodecim. Viitattu 17.4.2009. www.terveyskirjasto.fi Lääketieteensanasto nro 2. Tervemedia. Viitattu 17.4.2009. www.poliklinikka.fi Masennuslääkettä pitkittyneen kivunhoitoon. Potilasohje. Suomen kivuntutkimusyhdistys. Mattila, M. 2004. Kivun sanasto. Klaukkala: Recallmed. Mitä kipu on? Perustietoa kivusta kaikille. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. Potilasinformaatiota. Viitattu 21.2.2009. http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi Potilasinformaatiota Mäntyselkä, P. 2004. Krooninen kipu ja koettu terveys. Kipuviesti 1, 10-11. Oaklander, A., L. 2009. RSD/CRPS: The end of the beginning. Pain 139, 239-240. Opioidit kivunhoidossa. Opaspotilaalle. Janssen-Cilag. Parkkunen, N., Vertio, H. & Koskinen-Ollonqvist. P. 2001. Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja sarja 7/2001. Helsinki. Pesonen, E. 2007. Julkaisijan käsikirja. Jyväskylä: WSOY. Pitkäkestoisen kivun kiireetön tutkimus ja hoito. 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Viitattu 3.4.2009. http://www.stm.fi, Julkaisuja, sosiaali- ja terveyspalvelut, Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009.

41 Pirttilä, T. & Nybo, T. 2004. Kipu ja kognitio. Duodecim 120, 199-205. Salanterä, S. 2003. Lähtökohtia näyttöön perustuvalle kivuliaan potilaan hoitotyölle. Teoksessa Näyttöön perustuva hoitotyö. Lauri, S. (toim.) 2003. Näyttöön Salanterä, S., Hagelberg, N., Kauppila M. & Närhi, M. 2006. Kivun hoitotyö. 1. p. Porvoo: WSOY Salanterä, S. 2008. Kipua kokevan potilaan hyvä ohjaus. Kipuviesti 2, 42-43. Sailo, J. & Vartiainen, J. 2000. Kivunhoito. Tampere: Tammi Ruuskanen, E. 2008. CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) - Hoidon organisointi Keski-Suomen keskussairaalassa. Hoitoketjukuvaus. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Vainio, A. 2003. Kipu. Duodecim: Helsinki Vainio, A. 2004. Kivunhallinta. Duodecim: Jyväskylä

42 LIITEET: Liite 1 Kivun sanasto Allodynia: Kipu, jonka saa aikaan heikkotavallisesti kipua aiheuttamaton ärsyke, kuten kevyt kosketus Analgesia: Kivuttomuus Anestesia dolorosa: Kipu tunnottomalla alueella Dystesia: Epämiellyttävä, outo tuntemus Hyperalgesia: Lisääntynyt herkkyys kipua aiheuttavalle ärsykkeelle Hyperestesia: Lisääntynyt tuntoherkkyys Hyperpatia: Kivulias oireyhtymä, johon kuuluu ärsykkeen jälkeinen viive, purkausmainen ylireagointi ja jälkituntemus Hypolgesia: Alentunut kiputunto Hyp(o)tesia: Alentunut tuntoherkkyys Neuralgia: Kipu hermon tai hermojen alueella Neuritis: Tulehduksellinen muutos hermossa Neuropatia: Patologinen muutos hermossa Nosiseptori: Kipua aistiva hermopääte (Estelander 2002, 114.) Atrofia: Surkastuminen, kuihtuminen, surkastuneisuus, kuihtuneisuus Dystonia: 1. lihasjänteyshäiriö 2. hermostoperäinen verenkierron häiriö (Lääketieteen sanasto 2009.) Kontraktuura: Pitkäkestoinen, tahdosta riippumaton lihassupistus- ja kutistustila (Lääketieteen sanasto nro.2 2009).

43 Liite 2 Terveysaineiston laatukriteerit Sisältö: 1. konkreettinen terveystavoite 2. oikeaa ja virheetöntä tietoa 3. sopiva määrä tietoa Kieliasu 4. helppolukuinen Ulkoasu 5. sisältö selkeästi esillä 6. helposti hahmotettavissa 7. kuvitus tukee tekstiä Kokonaisuus: 8. kohderyhmä on selkeästi määritelty 9. kohderyhmän kulttuuria on kunnioitettu 10. herättää huomiota 11. luo hyvän tunnelman (Parkkunen ym. 2001. 10.)

Liite 3 OHJE CRPS-POTILAALLE CRPS COMPLEX REGIONAL PAIN SYNDROME Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä CRPS I CRPS II Hoito: 44 CRPS I ilmenee ensin (1-3 kk) raajan turvotuksena, hikoiluna ja lämmön tunteena. Myöhemmin (3-6 kk) iho vähitellen muuttuu viileäksi, sinertäväksi ja ohenee. Hoitamattomana kiputila voi jäädä pysyväksi. Hermon tai sen haaran osittainen vaurioituminen voi johtaa krooniseen kipuun. Oireisen raajan iho on viileä, ohentunut, punertava ja hikinen. Luukatoa ja lihasten surkastumaa voi ilmetä. Hermovaurioon liittyy tunto- ja liikehäiriöitä. CRPS:n hoidossa pyritään pitkäjänteisesti toimintakyvyn palauttamiseen, eri ammattiryhmien yhteistyön avulla. Aktiivisella kuntoutuksella pyritään vähentämään kipua raajassa sekä ehkäisemään pysyvien muutosten syntymistä. CRPS on kiputila, joka luetaan kuuluvaksi hermokipuihin. Siinä vamman laukaisemana autonomisen hermoston toiminta häiriintyy paikallisesti, yleisimmin käden tai jalan alueella. Kipu voi alkaa välittömästi tai vasta kuukausien kuluttua vammasta. Kiputilalle on ominaista oireiden suhteeton voimakkuus alkuperäiseen aiheuttajaan nähden. Kipu on jatkuvaa sekä polttavaa ja sitä pahentavat lämpötilan muutokset, kyseisen raajan liikuttelu sekä stressi. CRPS jaetaan kahteen eri luokkaan, tyyppi I ja II. Kakkostyyppiin kuuluu hermovaurio. Lääkehoito Lääkehoidolla pyritään lievittämään kipuja ja mahdollistamaan kuntoutus. Yksittäisellä lääkkeellä ei välttämättä saada riittävää kivunlievitystä, joten tarvittaessa yhdistellään eri keinoin vaikuttavia lääkkeitä. Yleisesti hermokipujen hoidossa käytetään masennuskipulääkkeitä, epilepsialääkkeitä sekä tarvittaessa vahvoja kipulääkkeitä, opioideja. Lääkehoito sovitetaan jokaiselle potilaalle henkilökohtaisesti, sillä sama lääke ei lievitä samalla tavalla kipua kaikilla. Teidän on tärkeää noudattaa lääkärin antamaa ohjeistusta lääkeannoksista ja ottoajankohdista.

45 Puudutukset CRPS:n hoidossa voidaan käyttää kivun lievityskeinona puudutuksia, kuten sympaattisen hermoston salpauksia. Puudutuksilla saadaan kipukierteeseen taukoa tai mahdollistetaan raajan kuntouttaminen. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi puudutuksia voidaan toteuttaa sarjoissa. Puudutukset eivät kuitenkaan sovi kaikille. Tietoa kivusta Kroonisesta kivusta sekä hermokivusta löytyy hyvin tietoa erilaisista lähteistä. Aiheeseen perehtymällä on helpompi ymmärtää mihin hoidolla pyritään ja millä keinoin voit itse lievittää kipuasi. Alla olevista lähteistä löytyy lisätietoa kroonisesta kivusta ja CRPS:stä. Kirjoja: Itsehoito Kipupotilas on itse oman kipunsa paras asiantuntija. Kivun lievittämiseksi on mahdollista myös kokeilla itsehoitokeinoja. Hyväksi havaittuja menetelmiä ovat esimerkiksi rentoutuminen, mielekäs puuhastelu sekä liikunta. Kokeilemalla löydät sinulle parhaiten sopivat itsehoitokeinot. Kipu. Vainio & Kalso Kivunhallinta. Vainio Kivunhoito. Sailo & Vartti Internet: www.poliklinikka.fi lääketieteen sanasto www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi potilasinformaatiota www.iasp-pain.org kansainvälinen kivun tutkimusyhdistys www.rsds.org kansainvälinen CRPS sivusto Vertaistoiminta Kroonista kipua sairastava ei ole yksin kipunsa kanssa. Suomen kipu Ry järjestää valtakunnallista ja paikallista toimintaa. Tietoa toiminnasta löytyy alla olevasta osoitteesta. www.suomenkipu.com Kipupoliklinikka CRPS potilaiden hoitoon kipupoliklinikalla kuuluu sopivan kivunlievityksen etsiminen ja puudutukset, kuten sympaattisen hermoston salpaus. Kipupoliklinikalta saat myös tietoa lääkehoidosta, vertaistoiminnasta sekä vastauksia kysymyksiin CRPS:n hoitoa koskien. Kipupoliklinikan yhteystiedot: Kipupoliklinikka keskussairaala, p. 014-2692353