JAKKARASAAREN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JAKKARASAAREN RAKENTAMISTAPAOHJEET 0570-P16184 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on edistää laadukkaan, viihtyisän ja yleisilmeeltään riittävän yhtenäisen asuinalueen luomista Jakkarasaaren alueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Aittatie 3, 96100 Rovaniemi Puh. 010 4090, fax 010 409 5801, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus... 2 2 Nykytilanne... 2 3 Asemakaava... 3 4 Julkisivujen päämateriaalit ja värit... 4 5 Kattomuoto, materiaalit ja värit... 5 6 Rakennusten sijoittaminen tonteille ja maastoon... 5 7 Piha-alueiden käsittely... 6 8 Virkistysalueet... 7 9 Lämmitystapa... 7 10 Muut asiat... 7 11 Suosituksia liikenneväylien jatkosuunnittelulle... 7 12 Taustatietoja perinnerakentamisesta... 9 13 Ekologinen rakentamistapa... 11

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 2 (12) 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus Rakentamistapaohjeet laaditaan Posion asemakaavan Jakkarasaaren laajennuksen tueksi. Asemakaavan tavoitteena on kehittää alue korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi omaleimaiseksi asuinympäristöksi. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan sisältämät rakentamistapaa ohjaavat merkinnät ja määräykset. Yleisen kaavamääräyksen mukaan rakentamisessa tulee noudattaa kaavaa varten laadittuja erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeiden sitovia määräyksiä on noudatettava uudisrakentamisessa ja siihen verrattavissa laajennus- ja muutosrakentamisessa. Rakentamistapaohjeiden suositukset ovat ohjeellisia. 2 Nykytilanne Rakennustapaohjeet on asetettu julkisesti nähtäville yhtä aikaa kaavaehdotuksen kanssa 19.9 18.10.2012 ja on on käsitelty asemakaavan kaavatyöryhmässä. Rakentamistapaohjeet on tarkistettu palautteen pohjalta ja ne saatetaan kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Rakentamisessa on noudatettava Posion kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei rakentamistapaohjeissa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 128.1 ) mukaan asemakaava-alueella ei saa ilman lupaa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Maisematyölupa on myönnettävä (MRL 140.1 ), jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Kuva 1. Ilmakuva Jakkarasaaresta Asutus sijaitsee Tammitien varrella. Päärakennusten julkisivujen päävärit ja materiaalit ovat valkoinen, vaalean keltainen, punainen, ruskea ja vaalean vihreä puupaneeli, valkoinen kahitiili (yksi talo) ja piharakennuksissa myös harmaa ja ruskea hirsipinta. Katteena on tummaa ja punaista bitumihuopaa sekä profiilipeltiä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 3 (12) 3 Asemakaava korttelit 209-212 korttelit 204-208 korttelit 200, 213 ja 214 korttelit 201-203 Kuva 2. Asemakaavaehdotus (tarkistettu 11.1.2013) Nykyiset rakennukset sijaitsevat kahdessa ryhmässä kortteleissa 200-203 ja täydentyvät uusilla rakennuspaikoilla. Kokonaan uusia rakennusryhmiä muodostuu saaren länsi- ja pohjoisrantoihin. Asemakaavan (sitovat) yleiset määräykset ovat: - Rakentamisessa tulee noudattaa kaavaa varten laadittuja erillisiä rakentamistapaohjeita. - Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja katemateriaalina tummaa bitumihuopaa. - Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2 1:1,5. - Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksiä tai leikkauksia ei sallita. - Rakennukset, pihatiet, autopaikat, kadut, polut, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa tai kaadetaan puustoa. - Rakennus on liitettävä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan jätevesien pumppauksesta yleiseen viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa suoraan siihen. - Fossiilisten polttoaineiden suora käyttö päälämmitystavaksi on kielletty.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 4 (12) 4 Julkisivujen päämateriaalit ja värit Ohjeet: Puujulkisivu tulee käsitellä peittävällä maalilla (öljy- tai vesipohjainen) tai perinteisellä keittomaalilla. Talousrakennuksissa on sallittua myös rautavitriilikäsittelyä ja maalamatta jättämistä. Mikäli hirttä käytetään julkisivumateriaalina, sen tulee olla pelkkahirttä tai lamellihirttä. Myös pelkkahirttä muistuttava hirsipaneeli ja hirsielementit on sallittua. Kortteleissa 200-208, 213 ja 214 pääasiallisena julkisivuvärinä tulee käyttää punamultamaalin ja keltamultamaalin värisävyjä tai vaaleankeltaista. Talousrakennuksissa saa käyttää myös ruskeaa ja harmaata. Kortteleissa 209-212 pääasiallisena julkisivuvärinä tulee käyttää punamultamaalin värisävyjä ruskeaa ja harmaata. Ikkunapuut, vuorilaudat, nurkat, räystäät, listat tulee maalata maalarinvalkoiseksi. Ulko-ovien ja autotallien ovien sallitut värit ovat: valkoinen, tummanruskea ja keltamulta. Suositukset: - Punamultamaalin värisävyjä, esimerkiksi Uula keittomaali Falunpunainen, Uula-pellavaöljymaali 4200 Puolukka ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 525X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää punamulta sävyn hakusanaksi. - Keltamultamaalin värisävyjä, esimerkiksi Uula-keittomaali 20/10 2:1, Uula-pellavaöljymaali 2015 Kaura ja 2012 Nauris sekä Tikkurilan talomaalivärikartasta 509X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. - Vaalean keltainen (kartanonkeltainen), esimerkiksi Uulapellavaöljymaali 2009 Olki ja 2006 vanilja ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 510X ja 511X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää kartanonkeltainen sävyn hakusanaksi. - Ruskea (tummanruskea), esimerkiksi Uula-pellavaöljymaali 5055 Pähkinä ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 540X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Myös tervamaalikäsittely on mahdollista. - Harmaa (vain ruskeaan taipuvia lämpimiä sävyjä), esimerkiksi Uulapellavaöljymaali 1518 Laava, 1515 Savi ja 1512 Naava sekä Tikkurilan talomaalivärikartasta 560X ja 561X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Puupinta voidaan myös käsitellä harmaaksi rautavitrililla tai antaa harmaantua luonnollisesti ilman käsittelyä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 5 (12) 5 Kattomuoto, materaalit ja värit Ohjeet: Katemateriaalina on käytettävä bitumihuopaa. Huopakaton sallitut värit ovat musta, tummanharmaa ja punainen. Räystäs tulee olla avoin, ei koteloida. Aluslaudoitus on sallittu. Kattoihin ei saa sijoittaa kattolyhtyjä eikä kattoikkunoita. Suositukset: Huopakatto tulisi toteuttaa kolmiorimalla. Tiilestä tai valmiselementeistä tehtyjä savupiippuja tulisi rapata laastilla tai verhoilla tummalla pellillä. Myös luonnonkiviverhoilua on suositeltava. 6 Rakennusten sijoittaminen tonteille ja maastoon Ohjeet: Kaavamääräyksen mukaisesti rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksiä tai leikkauksia ei sallita. Kaksi tai kolme rakennusta tulee muodostaa neliömäinen pihapiiri. Päärakennuksella tulee olla kuisti, sijainnin on oltava pihan puolella. Pääsisäänkäynti on oltava kuistin kautta. Suositukset: Asemakaavan tueksi laadittu havainnepiirros toimii esimerkkinä rakennusten sijoittamiselle tonteille.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 6 (12) Kuva 3. Pihapiiriesimerkit 7 Piha-alueiden käsittely Kuva 4. Perustamistavat, ei sallitut (yllä) sallitut (alla) Ohje: Tontin asemakaavassa merkityn rakennusalan ulkopuolella tontti on pidettävä pääosin luonnontilaisena. Tontin rannalle rakennettu laituri, aallonmurtajia, veneen säilytyspaikka tai muu rakennelma tulee toteuttaa siten, että rikotaan mahdollisimman vähän luonnollista rantaviivaa ja siten, että rakennelma sopeutuu väriltään ja materiaaliltaan maisemaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 7 (12) 8 Virkistysalueet 9 Lämmitystapa 10 Muut asiat Suositukset: Asemakaavassa merkityt polut ovat ohjeellisia ja osoittavat tavoitteellista polkuverkostoa. Polkuja tulisi rakentaa luontaisia kulkuväyliä hyödyntäen, kuitenkin niin, että muodostuu saarta kiertävä lenkki ja yhteydet rantaan. Polkuja tulisi toteuttaa luontopolkuluonteisina. Saaren korkeimpaan kohtaan itäisellä puoliskolla voitaisiin rakentaa taukopaikka. Ohje: Jokaisessa päärakennuksessa tulee olla leivinuuni tai varaava tulisija. Suositukset: Rakennusten päälämmitystapana tulisi käyttää lämpöpumppu maalämmöllä. Putkisto tulisi asentaa ensisijaisesti lämpökaivoon. Fossiilisten polttoaineiden suora käyttö päälämmitystavaksi ei suositella. (öljy, kaasu, turve). Venehuoneen rakentamisessa tulee noudattaa Posion kunnan rakennusjärjestyksessä olevia ohjeita. Ohjeet: On käytettävä Jakkarasaarelle erityisesti suunniteltua postilaatikkomallia. Rakennus tulee liittää yleiseen jätehuoltoon. Suositus: Ikkunoiden tulisi olla ruudullisia ja leveyttä korkeampia (irtoristikko on sallittu). 11 Suosituksia liikenneväylien jatkosuunnittelulle Katualuetta koskevia suosituksia: Tammitie tulisi parantaa kaksikaistaiseksi kokonaisuudessaan Kirkkotielle asti. Ajorata mitoitetaan niin, että jäteauto ja henkilöauto mahtuvat kohtaamaan. Kevyen liikenteen väylä on suositeltava erottaa kadulta reunakivellä. Tammitien suurin sallittu ajonopeus tulisi olla 40 km/h.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 8 (12) Laadukkaan asuinympäristön tueksi tulisi olla yhtenäinen ja edustava katuvalaisinmalli. Kuva 5. Tyyppileikkaus, katualuevaraus 12 metriä Asemakaavassa hidaskatuina merkityillä kaduilla suurin sallittu ajonopeus tulisi olla 30 km/h. Nopeus tulisi rajoittaa ensisijaisesti nopeusrajoitusliikennemerkillä. Ajonopeus voidaan myös rajoittaa rakentein, pintamateriaalein ja istutuksin (esim. rakenteelliset hidasteet, korotetut tienosat, istutukset ja tiegeometria). Kevyen liikenteen väylää koskevia suosituksia: Kevyen liikenteen verkosto tulisi olla jatkuva Posion keskustaan asti. Asemakaavassa merkityn jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun metsäaukko voidaan tarvittaessa hyödyntää vesihuollon linjaukselle. Siltaa koskevia suosituksia: Mahdollisen uuden sillan suunnittelun yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota ulkonäköön, jotta sillasta tulisi edustava portti saarelle. Sillan suunnittelussa tulee huomioida moottorikelkkareitin ja kevyen liikenteen tarpeet Suunnittelussa tulee huomioida salmen pohjaan upotetut vesi- ja viemäriputket.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 9 (12) 12 Taustatietoja perinnerakentamisesta Rakentamistapaohjeissa on pyritty soveltamaan perinnerakentamisen periaatteita julkisivun värityksen ja pihajärjestelyjen ohjeissa ja suosituksissa. Jäljempänä esitettyjen asioiden on tarkoitus toimia taustatietoina ja osittain lisäsuosituksina. Järvikylä Järvikylälle on ominaista, että asutus sijaitsee ylempänä rinteellä. Rantavyöhyke on rakentamatonta aluetta lukuun ottamatta yksittäisiä rantasaunoja. Tämä on huomioitu asemakaavassa sijoittamalla päärakennusala ylemmäksi tontille ja pienempi rakennusala rannan tuntumaan, johon voi rakentaa esim. talousrakennuksen, rantasaunan tai venehuoneen. Järvikylän pihapiirit ovat joko neliömäistä talonpoikaispihapiiriä noudattavia tai lapinkylämäisesti muodostuneita. Päärakennus sijaitsee kuitenkin pihapiirin korkeimmalla kohdalla ja varasto- yms. rakennukset pihan alemmilla osilla. Asuinrakennukset ovat pääasiassa rintamamiestaloja tai peräpohjalaisia talonpoikaistaloja, joiden sisäänkäynti kuisteineen sijaitsee etelään tai länteen päin. Pihapiiristä ja asuinrakennuksen ikkunoista tulisi olla vapaata näköalaa luontoon ja laajempaan maisemaan. Ulkorakennukset sijoitetaan siten, että ne antavat suojaa, mutta eivät estä näkyvyyttä. Kuva 6. Pihapiiriesimerkit Lähde: Rakentamistapaohjeita Luoteis-Lapin kyliin, 1992, Lapin seutukaavaliitto, Päivi Tallberg, Julkaisu n:o 124 Sarja A Kuisti, ikkunat ja pirtinmuuri Yksi- tai kaksikerroksinen kuisti kuuluu peräpohjalaistaloon. Kuisti sijaitsee poikkeuksetta pihan puolella. Nikkarityylin kuisteissa on usein käytetty runsaasti lasia ja erilaisia koristelistoja. Väri voi poiketa päärakennuksen väristä. Kuistin vieressä, pirtin pihaikkunan edessä on pihlaja tai tuomi. Se on yleensä ainoa pihapuu.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 10 (12) Pirtinmuuri on olennainen osa perinnetalosta. Ikkuna on aina leveyttään korkeampi. vanhat ikkunat ovat useimmiten kuusiruutuiset ja 1900-luvun puolella on alettu tehdä T-mallisia ikkunoita. Kuva 7. Kuisti- ja pirtinmuuriesimerkit Kuva 8. Ikkunaesimerkit Lähde: Peräpohjalainen talo, korjausohjeita, 1992, Lapin läänin rakennusperinne ry Lisää lukemista: - Lapin rakennusperintö, 1984, Lapin läänin rakennusperinne ry. - Pohjoissuomalainen kylä Osa 2, 1984, Yhdyskuntasuunnittelun laitos, Oulu Yliopisto, julkaisu A 8

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 11 (12) 13 Ekologinen rakentamistapa Ekologisuus on monitahoinen käsite, jonka voi ymmärtää suppeasti energian säästämisenä tai laajemmin kaikkea kestävää kehitystä edistävänä asiana. Rakentamistapaohjeissa on pyritty edistämään ekologisia rakentamisperiaatteita mm. suosittelemalla rakennusten päälämmitystavaksi lämpöpumppu maalämmöllä, käytännössä sähkölämmitys, jolloin sähkön tarve lämmitykseen on suorasähköön verrattuna huomattavasti pienempi. Jokaisessa päärakennuksessa tulee olla leivinuuni tai varaava tulisija sitovan ohjeen mukaisesti. Asemakaavaratkaisulla on pyritty hyödyntämään olemassa oleva infrastruktuuria ja edistämään jalankulkua ja pyöräilyä. Kaavoitettuun lähipalvelukortteliin (kaavamerkintä PL) on mahdollista sijoittaa mm. kierrätyskeskus ja viljelypalstat. Suosituksia: Rakennus- ja sisustusmateriaalien valinnassa tulisi käyttää ensisijaisesti puuta. Suomessa puu lienee ekologisin materiaali. Se on paikallinen, uusiutuva, kestävä, helposti korjattava, kierrätettävä ja vielä maatuvakin. Puutavaran valinnassa tulisi suosia paikallista, lannoittamattomissa metsissä kasvanutta puuta. Kasvihuoneet ja maakellarit edistävät ekologista elämäntapaa. Huleveden johtaminen paikalliseen kosteikkoon ja maisemaojiin. Muita energian säästökeinoja ja teknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää ja uusiutuvia sähkö- ja lämpötuotantotapoja voidaan yhdistää talon päälämmitysjärjestelmään esimerkiksi: - Ilmapumput - Aurinkopaneelit (tuottamaan lämmintä vettä) - Aurinkokennot (sähkötuotantoon) - Lämpöeristystä yli normien - Koneilmastointi lämmöntalteenotolla - Monilasiset eristeikkunat selektiivipinnoitteella - Tiivis talo, koneellinen ilmastointi lämmöntalteenotolla (matalaenergiatalokonsepti) - Energian tarvetta voidaan vähentää passiivitalon keinoilla, esim. ikkunoiden pienentäminen talon pohjoispuolella ja lämpöä tasapainottavat raskaat materiaalit. - Rakennusmuoto, jossa lämpöä eristävän ulkovaipan pinta-ala on pieni suhteessa tilavuuteen. Suorakaiteen muotoinen I ½ ja I ¾ kerroksinen perinnetalon kellareineen on tässä suhteessa edullisempi kuin yksikerroksinen rakennus ilman kellaria.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakentamistapaohjeet 12 (12) Pientuulivoimaloita ei saarelle suositella maisemakuvallisesta syystä. Hyödylliset www-linkit: talotori.net rakennusperinto.fi rakentajanekolaskuri.fi energiatehokaskoti.fi Laatinut: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Eva Persson Puurula, arkkit SAFA