Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia



Samankaltaiset tiedostot
Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Älä sorru alaharvennukseen

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

hinnoitteluun ja puukauppaan

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Männikön laadukas kasvatusketju. Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Tehokkuutta taimikonhoitoon

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Sahauksen kustannuslaskenta

Muuttuva metsäsuunnittelu

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

METSÄ SUUNNITELMÄ

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Energiapuun korjuu ja kasvatus

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Transkriptio:

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius

Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan kannalta 2. Laatuhinnoittelu (posteri)» vaikutus metsänomistajan tuloihin» vaikutus kiertoajan pituuteen 3. Sahatavaran laatujakauman ja jalostusarvon ennustaminen männiköissä (posteri)

1. Harvennusten kannattavuus sahan ja metsänomistajan kannalta

1. Harvennusten kannattavuus» Tarkastellaan neljän erilaisen harvennusohjelman keskinäistä edullisuutta» sahan kannalta, sahatavaran saantoon ja laatujakaumaan perustuen (ns. kantoarvo)» metsänomistajan kannalta, hakkuutulojen ja kustannusten nykyarvoihin perustuen» Erillinen simuloitu tapaustutkimus» simulaattorit yksinkertaistuksia» vikoja (mutkat, haarat, jne.) ei huomioitu» kustannukset ja hinnat annettuja» ei optimointia» Tulokset vain suuntaa-antavia

1. Harvennusten kannattavuus» MT männikkö, Etelä-Suomi, 16 v., H dom =4,4 m, 36 runkoa/ha» Kiertoaika 9 v.» Simuloitiin 4 kasvatusohjelmaa (PipeQual):» luonnontilainen» lievä alaharvennus» Tapion suositusten mukainen alaharvennus» voimakas alaharvennus (Vuokila & Väliaho 198)» Sahattiin harvennusten ja päätehakkuun tukit (WoodCim)

1. Harvennusten kannattavuus Saha: kantoarvo (puustamaksukyky) KA v = i 1 1 2 2 3 3 4 4 [( pvi c) svi + pvisvi + pvisvi ] + pv sv trv lgv KA = kantoarvo, p 1 = sahatavaran hinta, U/S 23, V 16, VI 12 p 2 = hakkeen hinta, 37 /m 3, p 3 = purun ja kuoren hinta, 8,5 /m 3 p 4 = kuitupuun hinta c = sahauskustannus, 62 /m 3 s = saanto, 1 = sahatavara, 2 = hake, 3 = puru+kuori, 4 = kuitupuu tr = kaukokuljetuskustannus, 5,57 /m 3 lg = korjuukustannus, 4-19 /m 3 hakkuusta riippuen

1. Harvennusten kannattavuus Metsänomistaja: nettotulojen nykyarvo NT = T t r t = 1 (1 r /1) HT NT = hakkuiden nettotulojen nykyarvo, /ha HT = hakkuutulo kantohinnoin, /ha r = laskentakorkokanta harvennukset t=16 vuotta Simuloinnin aloitus- hetki päätehakkuu

1. Harvennusten kannattavuus Runkoluku Luonnontila Luon- Vuokila ja Väliaho Tapio Lievä 36 24 12 non- tila Voimakas 2 4 6 8 1 Pohjapinta-ala (m 2 ) 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1

1. Harvennusten kannattavuus Tukkisaanto, Tukkien keskitilavuus H1 H2 H3 Pääteh. 6 1.4 Tukkeja (m 3 ) 5 4 3 2 1 Tukkien keskitilavuus (m 3 ) 1.2 1.8.6.4.2 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas Luonnontila Lievä Tapio Voimakas

1. Harvennusten kannattavuus Sahatavarasaanto US V VI 3 25 Sahatavaraa (m 3 ) 2 15 1 5 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas

1. Harvennusten kannattavuus Kantoarvo sahalle ( /m 3 ) 58 15 57 1 Kantoarvo ( /m 3 ) 56 55 54 53 52 51 Kantoarvo (%) 95 9 85 8 5 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas 75 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas

1. Harvennusten kannattavuus Kantoarvotulo sahalle ( /ha) Kantoarvotulo (1 /ha) 35 34 33 32 31 3 29 28 27 26 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas Kantoarvotulot (%) 15 1 95 9 85 8 75 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas

1. Harvennusten kannattavuus Kantorahatulo metsänomistajalle ( /ha) 32 11 Kantorahatulot (1 /ha) 31 3 29 28 27 26 25 24 Kantorahatulot (%) 15 1 95 9 85 8 23 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas 75 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas

1. Harvennusten kannattavuus Kantorahatulo metsänomistajalle ( /ha) 14 Luonnontila Lievä Tapio Voimakas Nettotulojen nykyarvo (%) 12 1 8 6 4 2 1 3 5 7 9 Korko (%)

1. Harvennusten kannattavuus» Metsänomistaja:» Lievä paras, koska tuotos suurin, kun korko %» Voimakas paras, kun korko > 1%» Saha:» Luonnontila laatu paras, saanto pieni» Lievä paras, kun huomioidaan laatu ja saanto» Tapio lähes yhtä hyvä

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa» Miten laadun huomioiminen hinnoittelussa vaikuttaa:» metsänomistajan tuloihin» metsikön optimaaliseen kiertoaikaan» Laatu = mäntyrungon soveltuvuus sahaukseen» Hinnoittelumenetelmät:» Suomi: tukki- ja kuitupuu» Saha: 4 tukkiluokkaa ja kuitupuu» Ruotsi: 5 tukkiluokkaa ja kuitupuu

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa SAHA Luokka Kuvaus Tuoreet oksat Kuivat oksat 1 tyvitukki 1,5 cm 1,5 cm 2 tyvitukki 6, cm 4, cm 3 muu tukki 6, cm 4, cm 4 latvatukki 5, cm 3, cm kuitupuu - -

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa RUOTSI Luokka Kuvaus Tuoreet oksat ( 1,5 cm) Kuivat oksat (,9 cm) 1 tyvi- tai välitukki 1 kpl, 4 cm 1 kpl, 2 cm 2 latva- tai välitukki 2 kpl, 1 cm 1 kpl, 4,5 cm 3 muu tukki 12 kpl, 8 cm 7 kpl, 3,5 cm 4 muu tukki 2 kpl, 1 cm 14 kpl, 6 cm 5 muu tukki - 1 cm kuitupuu - -

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Luokka Suomi Saha Ruotsi Kuitu, 16,33 1 1 1 Tukki 1 266 363 319 Tukki 2-312 214 Tukki 3-247 243 Tukki 4-239 195 Tukki5 - - 134

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa» MT männikkö, 16 65 v., 36 runkoa/ha» Simuloitiin 3 harvennusohjelmaa (PipeQual): harventamaton, Tapio, voimakas» Simuloitiin 65 1 v. ilman harvennuksia» Apteerattiin päätehakkuun tukit (WoodCim)» Laatu määritettiin rungon pinnalta» Hakkuiden nettotulojen nykyarvo (65 v.)

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Metsikön tilavuus 6 5 Suomi 6 5 Saha Tilavuus (m 3 /ha) 4 3 2 Kuitu Tukki Tilavuus (m 3 /ha) 4 3 2 Kuitu 4 3 2 1 1 1 65 7 75 8 85 9 95 1 65 7 75 8 85 9 95 1 6 5 Ruotsi Tilavuus (m 3 /ha) 4 3 2 Kuitu 5 4 3 2 1 Harventamaton 1 65 7 75 8 85 9 95 1

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Metsikön tilavuus 6 5 Suomi 6 5 Saha Tilavuus (m 3 /ha) 4 3 2 Kuitu Tukki Tilavuus (m3/ha) 4 3 2 Kuitu 4 3 2 1 1 1 65 7 75 8 85 9 95 1 65 7 75 8 85 9 95 1 Tilavuus (m 3 /ha) 6 5 4 3 2 Ruotsi Kuitu 5 4 3 2 1 Tapion suositukset 1 65 7 75 8 85 9 95 1

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Metsikön tilavuus 6 5 Suomi 6 5 Saha Tilavuus (m 3 /ha) 4 3 2 Kuitu Tukki Tilavuus (m3/ha) 4 3 2 Kuitu 4 3 2 1 1 1 65 7 75 8 85 9 95 1 65 7 75 8 85 9 95 1 Tilavuus (m 3 /ha) 6 5 4 3 2 Ruotsi Kuitu 5 4 3 2 1 Voimakas harvennus 1 65 7 75 8 85 9 95 1

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Nettotulojen nykyarvo 14 14 13 12 Harventamaton 13 12 Tapio Nettotulot (1 ) 11 1 9 8 7 Nettotulot (1 ) 11 1 9 8 7 6 6 5 5 4 4 65 7 75 8 85 9 95 1 65 7 75 8 85 9 95 1 14 Nettotulot (1 ) 13 12 11 1 9 8 7 Voimakas Suomi Saha Ruotsi Korkokanta 3% 6 5 4 65 7 75 8 85 9 95 1

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa Arvokasvuprosentti 3 3 2.5 Harventamaton 2.5 Tapio Arvokasvu (%) 2 1.5 1 Arvokasvu (%) 2 1.5 1.5.5 65 7 75 8 85 9 95 65 7 75 8 85 9 95 3 2.5 Voimakas Arvokasvu (%) 2 1.5 1 Suomi Saha Ruotsi.5 65 7 75 8 85 9 95

2. Laadun huomioiminen hinnoittelussa» Harventamattomassa eniten laatuluokkaa 1» Suomi paras metsänomistajalle» Kiertoajan pidentyessä järjestelmien erot pienenivät» Korkokannalla 3%, kiertoaika alle 65 v.» Lakiraja 27 cm ylittyi vasta iältä 7 lähtien» Laadun kannalta paras päätehakkuuikä 75 jälkeen» Parasta laatua vasta metsänomistajan kannalta parasta päätehakkuuajankohtaa myöhemmin

Metsänomistajan ei kannata tuottaa hyvälaatuista mäntytukkia Laadusta ei makseta, hintasuhteet eri laatujen välillä (liian) pienet Valokuvat Erkki Oksanen Juha Laitila Tuottava metsänkasvatus