Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM
2000-luvun tulvat Meriveden pinnan nousu, ns. loppiaistulva 1/2005 vahingot ~12 milj. Porin rankkasadetulva 8/2007 vahingot lähes 20 milj. Vesistötulvat 2000, 2004, 2005, 2009: vahingot 0,5-2 milj. 2012: vahingot ~ 10 + 10 milj.
Tapahtunutta ja tulevaa EU:n tulvadirektiivi voimaan, lokakuu 2007 Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta, kesä 2010 Tulvariskien alustava arviointi 2010-2011 Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen ja tulvaryhmien asettaminen 20.12.2011 Tulvaryhmien työ käyntiin 2012, alustavien tavoitteiden määrittely Kuuleminen tulvariskien hallinnan tavoitteista sekä ympäristöselostuksen lähtökohdista ja tavoitteista, kevät/kesä 2013 Tulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2013 Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista 1.10.2014-31.3.2015 Tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015
Merkittävällä tulvariskialueella tulva voi vaarantaa ihmisten terveyden tai turvallisuuden keskeyttää välttämättömyyspalvelun (vesihuolto, energia, liikenne) pitkäksi aikaa keskeyttää taloudellisen toiminnan pitkäksi aikaa aiheuttaa laajan ympäristövahingon aiheuttaa korjaamattoman vahingon kulttuuriperinnölle
Merkittävät tulvariskialueet Nimi Asukkaita 1. Helsingin ja Espoon rannikkoalue 25 000 2. Loviisan rannikkoalue 500 3. Huittinen 1 200 4. Pori 20 000 5. Salon keskusta 500 6. Turku, Raisio, Naantali, Rauma rannikkoalue 1 500 7. Riihimäen keskusta 2 800 8. Haminan ja Kotkan rannikkoalue 1 000 9. Kymijoen alaosa 1 000 10. Jyväskylä 1 700 11. Ilmajoki-Seinäjoki 1 300 12. Laihia-Runsor 1 100 13. Lapua 700 14. Ylistaro-Vähäkyrö 700 15. Alavieska-Ylivieska 800 16. Pudasjärven keskusta 700 17. Ivalon taajama 1 000 18. Kemijärven keskusta 1 500 19. Kittilän kirkonkylä 700 20. Rovaniemi 10 000 21. Tornio 3 000 Tulva-alueilla yhteensä yli 70 000 asukasta
riski vaara Tulvariskien hallinta Meteorologia Vesistön hydrologia tulvavesien pidättyminen valuma-alueella, vesistön varastokapasiteetti Hydrologinen vaara Jokiuoma altaiden ja uomien koko, pengerrykset Tulvan vaara Alttius maankäyttö, rakentaminen, rakenteiden tulvansieto Vahinkoriski Tulvatilanteen hallinta ennusteet, varoitukset, säännöstely, tilapäiset rakenteet, torjuntatoimet, pelastustoiminta Vahingot korvaaminen
Tulvariskien hallinta Tarkastellaan kaikenlaisia tulvia, myös meriveden nousua ja hulevesitulvia Päähuomio ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen, ympäristöön ja yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin Tarkastelussa myös hyvin harvinaiset (kerran 250-10 000 vuodessa toistuvat) tulvat Tarkastelualueena koko vesistöalue Tarkastelussa koko riskien hallinnan ketju tulvien ehkäisystä jälkihoitoon ja korvauksiin
Tulvariskien hallinta Painopiste muissa kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvissa toimenpiteissä ennusteet ja varoitukset, tulvakartat, maankäytön suunnittelu, omatoiminen varautuminen Tavoitteena myös tulvavesien pidättäminen valumaalueella, Suomessa käytännössä erityisesti säännöstellyissä järvialtaissa Tavoitteet ja toimenpiteet mietitään yhdessä sidosryhmien kanssa Toimenpiteet sovitetaan yhteen vesienhoidon kanssa
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vähennetään vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle välttämättömyyspalveluille yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille ympäristölle kulttuuriperinnölle Edistetään varautumista tulviin Vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena mahdollisimman vähäisiksi
Toimenpiteiden toteutettavuuden arviointi Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään valitut toimenpiteet niiden vaikutukset, kustannukset ja hyödyt yhteensovittaminen vesienhoitosuunnitelmiin toimenpiteiden etusijajärjestys arvioidut kustannukset toteuttamiseen kiinnostuksensa ilmaisseet tahot rahoitusmahdollisuudet
Valtion tuki tulvasuojeluun Valtio voi myöntää tukea vesistöjen tulvasuojeluun Valtion tuki tulvasuojelutoimenpiteisiin aina harkinnanvaraista ELY-keskus päättää hankkeiden etusijajärjestyksestä tuki enintään 50% tuki avustuksena, ei enää valtion töitä luvan hakijana yleensä kunta tai vesioikeudellinen yhteisö vastuu rakenteiden ylläpidosta luvanhaltijalle
Vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelun kehittäminen Tavoitteena korkeatasoiset vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelut sisältö ja käyttöliittymät (kartta, verkko, mobiili) vastaavat loppukäyttäjien tarpeita yhtenäiset varoitukset vesistötulvista, rannikkotulvista ja hulevesitulvista samasta palvelusta Yhtenäinen tilannekuva ja sitä tukevat viranomaismenettelyt yhtenäinen tapa muodostaa, ylläpitää ja välittää tilannekuvaa ja varoituksia eri tahojen (ELYt, AVIt, Pelastuslaitokset, SYKE, IL, LIVI) tehtävien, työnjaon ja yhteistyön suunnittelu ja kehittäminen varallaolojärjestelyt Julkisesti tarjottavien tietojen, palveluiden ja palvelutason määrittely
Lapväärtinjoen-Isojoen tulva-alue Kristiinankaupungissa lokakuussa 2012 Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Unto Tapio