Ehdotus Pohjois-Karjalan merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu

Transkriptio

1 Kuulutus Dnro POKELY/197/ KUULUTUS Ehdotus Pohjois-Karjalan merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen vedenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Pohjois-Karjalan alueella ja laatinut ehdotuksen Pohjois-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi. Edellisen kerran arviointi on tehty vuonna Arvioinnin perusteella ELY-keskus ei esitä muutoksia v ehdotukseen eikä siten ehdota nimettäväksi toimialueellaan merkittäviä tulvariskialueita. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää ELY-keskusten ehdotusten perusteella merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät maakunnan liittojen ehdotuksesta. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat vuonna 2019 sekä suunnitelmat tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi vuonna Nyt nähtävillä oleva ehdotus koskee Pohjois-Karjalan vesistötulvia. Tämän arvioinnin lisäksi alueen kunnat arvioivat vuoden 2018 aikana hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen ja muu tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuvat lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta sekä lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005). Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi on tehtävä vuoden 2018 aikana. Nähtävillä olevat asiakirjat Pohjois-Karjalaa koskeva ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä asiakirja tulvariskien hallinnan suunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelusta ja valmistelun aikaisesta osallistumisesta ovat nähtävillä Pohjois-Karjalan kunnissa (liite 1) sekä osoitteessa Lisäksi valmistelun tausta-asiakirjat eli vesistöalueille vuonna 2011 laaditut tulvariskien alustavien arviointien raportit (liite 2) ovat nähtävillä osoitteessa > tulvariskien hallinta. Kaikki asiakirjat ovat nähtävillä myös ELY-keskuksessa (Joensuu, Kauppakatu 40 B). Mielipiteiden esittäminen Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä ja tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisesta ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen valmistelusta (ympäristövaikutusten arvioinnista) -palvelun kautta, taikka kirjallisesti Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle mennessä. Postiosoite on Pohjois-Karjalan ELY-keskus, PL 69, Joensuu. Sähköpostiosoite on Mielipiteitä toivotaan erityisesti siitä, sisältääkö ELY-keskuksen ehdotus tulvariskialueiksi ne alueet, joille vesistötulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Mikä on näkemyksenne tulvariskien hallinnan tavoitteista ja toimenpiteiden arviointitekijöistä? Lisätiedot Lisätietoja antavat Teppo Linjama (puh , ja Paula Mononen (puh , Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Joensuussa 9. huhtikuuta 2018 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kauppakatu 40 B Joensuu PL Joensuu Faksi (013) kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi

2 Liitteet 1. Paikat, missä ehdotus on nähtävillä 2. Taulukko tausta-asiakirjoista (tulvariskien alustavat arvioinnit 2011) kunnittain Liite 1. Luettelo paikoista, missä ehdotus merkittävistä tulvariskialueista on nähtävillä Kunta Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Nähtävilläolopaikka Kunnanvirasto, Soihtulantie 7, Ilomantsi Kaupungintalo, Rantakatu 20, Joensuu Kunnanvirasto, Poikolantie 1, Juuka Kaupungintalo, Kiteentie 25, Kitee Kesälahden kirjasto, Pyhäjärventie 3, Kesälahti Kunnanvirasto, Keskuskatu 8, Kontiolahti Lieksan kaupunki, Asiakaspalvelu, Moisionkatu 1, Lieksa Kunnanvirasto, Varolantie 3, Liperi Kaupunginkanslia, Kirkkokatu 14, Nurmes Kaupungintalo, Hovilankatu 2, Outokumpu Kunnanvirasto, Polvijärventie 15, Polvijärvi Kunnanvirasto, Kinnulantie 1, Rääkkylä Kunnanvirasto, Järnefeltintie 1, Tohmajärvi Kuntalaisten talo, Kunnantie 1, Valtimo

3 Liite 2. Luettelo tausta-asiakirjoista (tulvariskien alustavat arvioinnit 2011) kunnittain Kunta / tausta-asiakirja Jänisjoki Kiteenjoki- Tohmajoki Hiitolanjoki Vuoksi Oulujoki Ilomantsi x x Joensuu x x Juuka x Kitee x (x) x Kontiolahti (x) x Lieksa x Liperi x Nurmes x (x) Outokumpu x Polvijärvi x Rääkkylä x Tohmajärvi x x x Valtimo x (x) = vesistöalueesta pieni osa sijaitsee ko. kunnassa

4 Ehdotus POKELY/197/ EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskialueet Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Ehdotus ja nimeäminen perustuivat tulvariskien alustavaan arviointiin, josta laadittiin vesistöaluekohtaiset ja meren rannikkoa koskevat raportit ( Tässä muistiossa esitetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 :n mukainen tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin ja ehdotukseen Pohjois-Karjalan maakunnan merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi. ELY-keskus on keskustellut valmistelun aikana tarkistuksesta niiden kuntien ja pelastuslaitosten kanssa, joiden alueella on arvioitu olevan merkittäviä tulvariskialueita tai muutoksia nimettyihin merkittäviin tulvariskialueisiin. Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät mennessä. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai päivitetään tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistö- tai rannikkoalueen kattavat suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005) mukainen "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen" -asiakirja on nähtävillä osoitteessa Pohjois-Karjalan alueen tarkasteluun kuuluvat seuraavat vesistöalueet, joita alustavassa arvioinnissa tarkastellaan: Vesistöalue nro 1 Jänisjoen vesistöalue Vesistöalue nro 2 Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Vesistöalue nro 3 Hiitolanjoen vesistöalue Vesistöalue nro 4 Vuoksen vesistöalue Vesistöalue nro 59 Oulujoen vesistöalue Hiitolanjoen ja Oulujoen vesistöalueet sijaitsevat vain vähäisiltä osin Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin Uusi tietopohja riskien arvioinnissa Vuoden 2011 tarkastelun jälkeen tietopohjaan tulleita olennaisia muutoksia ovat: Maanpinnan korkeustieto on tarkentunut valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeustietoaineiston johdosta. Tähän laserkeilausaineistoon perustuen on laadittu Ala-Saimaalle uudet tulvavaara- ja -riskikartat vuonna Ala-Saimaa ulottuu Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle Kiteen kaupungissa sijaitsevilta Puruveden osilta.

5 2/4 Syksyllä 2017 hyväksyttiin yhteisessä suomalais-venäläisessä rajavesistöjen käyttökomissiossa "Yhteinen suomalais-venäläinen riskienhallintatoimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden varalta Vuoksen vesistöalueelle". Toimenpideohjelman tarkoituksena on lisätä yhteisen työn ja yhteisten arviointiperusteiden avulla tietoa tulvista aiheutuvista vahingoista molemmilla puolilla rajaa, joka edesauttaisi molempien osapuolten kannalta kokonaisuuden kannalta mahdollisimman vähän vahinkoja. Yhtenä tavoitteena on myös parantaa mahdollisuuksia tulvien ennakoimiseksi ja suurten juoksutusten mahdolliseksi rajoittamiseksi. Työ on käynnistymässä ja työn tuloksena saadaan, yhdessä uuden tulva- ja riskikartta-aineiston kanssa, tarkempaa tietoa harvinaisten tulvien aiheuttamista riskeistä ja vaikutuksista. Tähän vaiheeseen tiedot eivät kuitenkaan ehdi ottaen huomioon myös sen, että kokonaistarkastelu vaatii myös Ylä-Saimaan (mm. Orivesi ja Pyhäselkä) tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen, joka tehdään vuoden 2018 aikana. Vuonna 2014 valmistui Joensuun taajama-alueen ja ympäristön tulvariskikartta, joka perustui tarkempaan laserkeilausaineistoon pohjautuvaan korkeusmalliin (paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/html5). Tulvariskikartan avulla tarkennettiin vuonna 2011 tehtyä yleispiirteistä tulvariskikarttaa ja alustavaa tulvariskien arviota. Yksityiskohtaisen tulvariskikartan perusteella arvio Joensuun alueen tulvariskeistä tarkentui aiemmasta hieman alaspäin. Muilta osin Pohjois-Karjalaa koskeva tulvariskien arviointiin liittyvään tietopohjaan ei ole tullut olennaisia muutoksia. Vuoden 2011 jälkeen tapahtuneet tulvat Merkittäviä ja harvinaisia tulvia ei ole esiintynyt vuoden 2011 jälkeen. Vuosi 2012 oli Vuoksen vesistöalueella ja Saimaalla oli runsasvetinen, mutta toteutettujen lisäjuoksutusten johdosta Saimaan vedenkorkeus ei noussut poikkeukselliseksi tai harvinaiseksi katsottavalle tasolle. Juoksutusmäärä Saimaasta oli kuitenkin jo poikkeuksellisen suuri ja pitkäaikainen (1000 m³/s lähes neljä kuukautta), mikä tulkittiin Venäjän puoleisella Vuoksella jo vaikutusten puolesta merkittäväksi. Jänisjoen ja Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueilla sekä Hiitolanjoen ja Oulujoen vesistöalueiden Pohjois-Karjalassa sijaitsevilla osilla ei ole tapahtunut merkittävämpiä tulvia vuoden 2011 jälkeen. Maankäytössä tapahtuneet tai odotettavissa olevat oleelliset muutokset Maankäytössä ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen sellaista oleellista kehitystä, joka olisi muuttanut aiemmin tehtyjä arvioita. Maankäytössä ei myöskään lähitulevaisuudessa ole Pohjois-Karjalan alueella tapahtumassa sellaisia oleellisia muutoksia, jotka edellyttäisivät muutoksia nykyisiin, vuonna 2011 nimettyihin merkittäviin tai muihin tulvariskialueisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutusarvioinnin oleelliset muutokset Ilmastonmuutosten arvioinnissa ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen oleellista muutosta. Arvioita ilmastomuutoksen vaikutuksista on esitetty Ilmasto-oppaassa ( Esimerkiksi suurimman valunnan määrä kasvaa ajanjaksolle mentäessä noin 0 20 %. Vastaavansuuruiset arvioinnit olivat käytettävissä jo vuonna Ilmastonmuutoksen arviointitiedot eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa edellytä muutoksia vuonna 2011 merkittävistä tulvariskialueista tehtyyn tarkasteluun. Vesienhoidon yhteensovittaminen Pohjois-Karjala sijoittuu valtaosin Vuoksen vesienhoitoalueelle. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (2015) ei esitetä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseen Pohjois-Karjalassa. Vesienhoidon yhteensovittamiseen liittyen ei esitetä muutoksia vuonna 2011 nimettyihin merkittäviin tai muihin tulvariskialueisiin. Ehdotus vesienhoidon keskeisiksi kysymyksiksi ja työohjelmaksi Vuoksen vesienhoitoalueella on parhaillaan kuultavana osoitteessa > vesienhoito.

6 3/4 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle ei nimetty vuonna 2011 merkittäviä tulvariskialueita. Tuolloin esitetyt perusteet eivät ole muuttuneet siinä määrin, että vuonna 2011 tehtyä arviota olisi syytä muuttaa. Muut tulvariskialueiden nimeämiseen vaikuttavat seikat Vuoden 2011 jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia muita seikkoja, jotka aiheuttaisivat muutoksia tulvariskialueiden nimeämisen perusteisiin. Merkittävät tulvariskialueet Merkittävän tulvariskialueen nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia tulvan vahingollisia seurauksia: vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit muistiossaan Näitä ovat mm: enemmän kuin vakituista asukasta harvinaisen tulvan 1 peittämällä asuinalueella, useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella, alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella, jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla, merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella, useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla Edellä mainittujen kriteerien perusteella Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei ehdota nimettäväksi toimialueeltaan merkittäviä tulvariskialueita. Muutosehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei esitä muutoksia vuonna 2011 tehtyyn päätökseen, jossa ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Muut tulvariskialueet Edellä ehdotettujen merkittävien tulvariskialueiden lisäksi ELY-keskus on tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistanut alueita, joilla vesistötulvasta ei arvioida aiheutuvan edellä mainittuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Alueet nimeämisperusteineen on esitetty taulukossa 1. 1 Harvinaisen suurena tulvana voidaan pitää tilastollisesti kerran vuodessa toistuvaa tulvaa. Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa voidaan käyttää myös useammin toistuvaa tulvaa. (asetus 659/2010, Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä muistio )

7 4/4 Taulukko 1. Muut tulvariskialueet Pohjois-Karjalan alueella. Vesistö Muu tulvariskialue Perusteet ehdotukselle Vuoksen vesistöalue Joensuun taajama ympäristöineen harvinaisen tulvan peittämällä alueella asutusta, välttämättömyyspalveluja sekä ympäristöriskikohteita Vuoksen vesistöalue Liperin taajama harvinaisen tulvan peittämällä alueella välttämättömyyspalveluja Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Enon taajama Lieksan taajama Nurmeksen taajama harvinaisen tulvan peittämällä alueella välttämättömyyspalveluja harvinaisen tulvan peittämällä alueella asutusta, välttämättömyyspalveluja sekä kulttuuriperintökohde harvinaisen tulvan peittämällä alueella välttämättömyyspalveluja Näillä alueilla ELY-keskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Muutokset muissa tulvariskialueissa Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei esitä muutoksia muihin tulvariskialueisiin. Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8, 17 ja 20 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1, 7 ja 8 Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), erityisesti 8 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Liitteet 1. Kartta tarkastelualueesta sisältäen vesienhoitoalueet ja valuma-alueet 2. Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet 3. Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

8 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liite 1. Kartta tarkastelualueesta sisältäen vesienhoitoalueet ja valuma-alueet Vuoksen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue Kiteenjoen - Tohmajoen vesistöalue km SYKE, Pohjois-Karjalan ELY Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 Vesienhoitoalueen raja Vattenförvaltningsområdets gräns Vesistöalueen raja Avrinnigsområdets gräns Kunnan raja Kommunens gräns Vuoksen vesienhoitoalue

9 Liite 2. Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet ELYt päivittävät tulvariskien alustavan arvioinnin ja valmistelevat tai tarkistavat ehdotukset merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi Kuuleminen merkittävistä tulvariskialueista sekä suunnitelmien lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta Maakuntien liittojen ehdotukset tulvaryhmissä edustettuina olevista tahoista MMM:lle MMM nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille mennessä Maakuntauu distus voimaan Tulvaryhmä päivittää/asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Sidosryhmien vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Tulvaryhmä hyväksyy tarkistetun /uuden ehdotuksen hallintasuunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi ELYt/maakunnat päivittävät/laativat tulvavaaraja tulvariskikartat merkittäville tulvariskialueille Kartat valmiina Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista samaan aikaan vesienhoidon kanssa Tarvittavat tarkistukset hallintasuunnitelmiin MMM hyväksyy hallintasuunnitelmat mennessä Tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein

10 Liite 3. Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille joille nimetään vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Jos alue nimetään uudelleen merkittäväksi, tarkistetaan olemassa oleva suunnitelma tarpeellisin osin. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja tulvakartoitus sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat uudelleen arvioineet oman alueensa tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi on mahdollisuus esittää mielipiteensä ELY-keskusten esityksistä Maa- ja metsätalousministeriö nimeää mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan asetetaan tulvaryhmät. Alueille, jotka tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella nimetään merkittäviksi, laaditaan tai tarkistetaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hallintasuunnitelmien osana esitetään ympäristöselostus jonka yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Kuva 1. Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet

11 2/7 Kuva 2. Ehdotukset merkittäviksi vesistöjen ja merenrannikon tulvariskialueiksi sekä hallintasuunnitelma-alueet vuosille Olemassa olevat merkittävät tulvariskialueet ja alueilta laaditut tulvariskikartat on esitetty tulvakarttapalvelussa Työn tulokset Yleiset tulvariskien hallinnan tavoitteet Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelmien kohteina olevilla vesistö- ja meren rannikon alueilla ovat tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmät laativat tai päivittävät osana tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelua alueelle tarkemmat tulvariskien hallinnan tavoitteet perustuen tulvariskikartoitukseen ja alueelta muuten saataviin tietoihin. Tavoitteisiin voi esittää kommentteja prosessin aikana. Lopulliset tavoitteet asetetaan v hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

12 3/7 Tulvaryhmän tehtävät Tulvaryhmässä on edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Tulvaryhmän tehtävä on: 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot Tulvavaara- ja riskikartat merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai niiden ajantasaisuus tarkistetaan ainakin: melko harvinaiselle tulvalle (vuotuinen todennäköisyys 2 %, toistuvuus keskimäärin 1/50a), harvinaiselle tulvalle (1 %, 1/100a) ja erittäin harvinaiselle tulvalle (0,1 %, 1/1000a). Lisäksi voidaan laatia tulvavaara- ja riskikartat myös yleisille tulville, eli keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja kymmenessä vuodessa toistuville (1/5a ja 1/10a), melko yleiselle tulvalle (1/20a) sekä erittäin harvinaiselle tulvalle (1/250a). Myös erikoisskenaarioiden, kuten jääpatojen, tulvakarttoja voidaan laatia tarpeen mukaan. Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle ja niitä voidaan hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallintasuunnitelma Merkittäville tulvariskialueille laaditaan vesistöalueen tai rannikkoalueen kattavatulvariskien hallintasuunnitelma, tai olemassa olevien suunnitelmien ajantasaisuus tarkistetaan. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Vuosiksi laaditut tulvariskien hallintasuunnitelmat ja niistä laadittu yhteenveto ovat nähtävillä sivulla Mitä tulvariskejä suunnitelma käsittelee? Tulvariskien hallintasuunnitelmia on laadittu ainoastaan vesistö- ja merivesitulville. Hulevesi- eli rankkasadetulvien hallinnan suunnittelu on kuntien vastuulla. Kunnat laativat tarvittaessa omat suunnitelmansa niihin varautumiseksi. Mitä vaikutuksia suunnitelmalla on? Suunnitelmissa on esitetty tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tulvakarttoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja koko vesistöalueella. Suunnitelmissa tarkastellaan toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä sekä esitetään toimenpiteiden etusijajärjestys. Valtion ja kuntien viranomaiset sekä aluekehitysviranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmat.

13 4/7 Kuva 3. Tulvariskien hallintasuunnitelmien toimenpide-ehdotusten määrät hallinnan eri vaiheittain. Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, vaihtoehtojen valinnan perusteet, kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, seurannan suunnittelu ja yleistajuinen yhteenveto. Ympäristöselostuksen kokoamista kuvaa oheinen kaavio, jossa esitetään tulvariskien hallintasuunnitelman ja sen ympäristöselostuksen valmisteluprosessien vaiheet ja niiden kytkeytyminen toisiinsa (kuva 4).

14 5/7 Kuva 4. Ympäristövaikutusten arviointi osana tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.

15 6/7 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä. Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi vesienhoidon yhteistyöryhmien sekä muiden sidosryhmien kokouksissa. Näissä ryhmissä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. TULVARISKIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN ARVIOINTI TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTOVAIKU- TUKSET MUUT VAI- KUTUKSET TOTEUTET- TAVUUS KUSTAN- NUKSET Terveys ja turvallisuus Vesimuodostuma Talous Tekninen Infrastruktuuri Erityisalueet Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriomaisuus Kuva 5. Esimerkkikaavio tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnissa käytettävistä kriteereistä

16 7/7 Osalliset ja kohderyhmät Maakuntien liitot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Vesistö- tai rannikkoalueen kunnat Vesistö- tai rannikkoalueen pelastuslaitokset Tulvariskialueen sekä maa- ja vesialueiden omistajat ja asukkaat Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä: 1. Merkittävien tulvariskialueiden ehdotuksista kuulemisen aikana mennessä. 2. Jatkuvasti prosessin aikana tulvaryhmien jäsenten kautta, esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja valmistelun kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä ELY-keskuksissa sekä internetissä osoitteessa Ehdotukset tarkistetaan saadun palautteen perusteella ja Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet sekä alueille asetettavat tulvaryhmät mennessä. Hallintasuunnitelmien valmistelun etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata osoitteessa sekä tulvaryhmien internet-sivuilta Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida myös suoraan tulvaryhmän jäsenille. Yhteystiedot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä 2018 lopussa nimettävien tulvaryhmien yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät tulvaryhmien internet-sivuilta. Voit myös virallisten kuulemisten välillä osallistua tulvariskien hallinnan kehittämiseen antamalla palautetta asiantuntijoille sivun kautta. Vastuut tulvan uhatessa ja tulvatilanteessa ELY-keskukset: tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia. Pelastusviranomaiset: toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta. Kunnat: oman infran ja toiminnan suojelu sekä pelastusviranomaisen tukeminen tulvasuojelussa. Hulevesitulviin varautuminen Kansalainen: oman itsensä ja omaisuutensa suojelu.