Ehdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu

Transkriptio

1 Häme KUULUTUS HAMELY/1444/2017 Liitteet 2 KUULUTUS Ehdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen noususta aiheutuvat tulvariskit Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Arvioinnin perusteella ELY-keskus on valmistellut ehdotuksen alueista, joilla tulvariski voi olla merkittävä. ELY-keskus kuuluttaa ehdotuksesta toimialueensa kunnissa. ELYkeskusten ehdotusten perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät maakunnan liiton ehdotuksesta. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan myöhemmin tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä suunnitelmat tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Nyt nähtävillä oleva ehdotus koskee vain vesistötulvia. Tämän arvioinnin lisäksi alueen kunnat arvioivat hulevesistä, eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Ehdotuksen lisäksi suunnittelun aikaista osallistumista, tiedottamista ja kuulemista on kuvattu erillisellä asiakirjalla "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen". Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen ja muu tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuvat lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta sekä lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005). Nähtävillä olevat asiakirjat Kanta- ja Päijät-Hämettä koskeva ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä asiakirja suunnittelun aikaisesta osallistumisesta, tiedottamisesta ja kuulemisesta ovat nähtävillä molempien maakuntien kunnissa (liite 1). Tämän kuulutuksen lisäksi seuraavat tausta-asiakirjat ovat nähtävänä osoitteessa ja ELY-keskuksessa (Kirkkokatu 12, Lahti ja Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna): Ehdotukset Kanta- ja Päijät-Hämeen tulvariskialueiksi Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Vesistöalueille vuonna 2011 laaditut tulvariskien alustavien arviointien raportit Tausta-asiakirjat ovat myös tilattavissa paperiversioina toimialueen kuntiin (ks. kohta Lisätiedot). HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

2 Mielipiteiden esittäminen Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä kirjallisesti tai sähköisesti Hämeen ELY-keskukselle mennessä. Postiosoite on Hämeen ELY-keskus, PL 29, Lahti. Sähköpostiosoite on Lisäksi lausunnon voi antaa seuraavan nettiosoitteen kautta 2/4 Mielipiteitä toivotaan siitä, sisältääkö ELY-keskuksen ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi ne alueet, joille vesistötulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Mielipiteet käsitellään ELY-keskuksessa ja niiden perusteella arvioidaan, onko ehdotusta merkittäviksi tulvariskialueiksi tarvetta tarkistaa. Lisätiedot Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksesta antavat: Reijo Seppälä puh , ja Harri Mäkelä puh , Hämeenlinnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LIITTEET 1. Paikat, missä ehdotus on nähtävillä 2. Taulukko tausta-asiakirjoista kunnittain HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

3 Liite 1 3/4 Luettelo paikoista, missä ehdotus merkittävistä tulvariskialueista on nähtävillä Kunta/Kanta-Häme Osoite Forssa Kaupungintalo, Turuntie 18, Forssa Hattula Kunnanvirasto, Pappilanniementie 9, Hattula Hausjärvi Kunnanvirasto, Keskustie 2-4, Oitti Humppila Kunnanvirasto, Kisakuja 2, Humppila Hämeenlinna Palvelupiste Kastelli, Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna Janakkala Kunnanvirasto, Juttilantie 1, Turenki Jokioinen Kunnanvirasto, Keskuskatu 29 A, Jokioinen Loppi Kunnantalo, Yhdystie 5, Loppi Lopen kirjasto Kauppatie 3 Riihimäki Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki Tammela Kunnanvirasto, Hakkapeliitantie 2, Tammela Ypäjä Kunnanvirasto, Perttulantie 20, Ypäjä Kunta/Päijät-Häme Asikkala Hartola Heinola Hollola Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Osoite Kunnanvirasto, Rusthollintie 2, Asikkala Kunnantalo, Kuninkaantie 16, Hartola Kaupungintalo, Rauhankatu 3, Heinola Kunnanvirasto, Virastotie 3, Hollola Kunnanvirasto, Virkatie 1, Kärkölä Kaupungintalo, Harjukatu 31, Lahti Kunnantalo, Pekkalantie 5, Nastola Kaupungintalo, Erkontie 9, Orimattila Kunnantalo, Kellosalmentie 20, Padasjoki Kunnanvirasto, Valittulantie 5, Sysmä HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

4 LIITE 2 Taulukko tausta-asiakirjoista kunnittain Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KUNTA Kymijoki(14) Taasianjoki(15) Koskenkylänjoki(16) Porvoonjoki(18) Mustijoki(19) Vantaanjoki(21) Karjaanjoki(23) Paimionjoki(27) Kokemäenjoki(35) Kanta-Häme Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Päijät-Häme Asikkala Hartola Heinola Hollola Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

5 Häme HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt vesistöjen vedenkorkeuden noususta aiheutuvat tulvariskialueet Päijät-Hämeen maakunnan alueilla. Ehdotus ja nimeäminen perustuivat tulvariskien alustavaan arviointiin, josta laadittiin vesistöaluekohtaiset ja meren rannikkoa koskevat raportit. ( Tässä muistiossa esitetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 :n mukainen tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin ja ehdotukseen Päijät-Hämeen maakunnan merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi. ELY-keskus on keskustellut valmistelun aikana tarkistuksesta niiden kuntien ja pelastuslaitosten kanssa, joiden alueella on arvioitu olevan merkittäviä tulvariskialueita tai muutoksia nimettyihin merkittäviin tulvariskialueisiin. Tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistuksessa ja ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi on hyödynnetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiä tulvariskien hallintasuunnitelmia. Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät mennessä. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai päivitetään tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistö- tai rannikkoalueen kattavat suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005) mukainen Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen -asiakirja on nähtävillä osoitteessa Päijät-Hämeen tulvariskien alustavassa arviossa on tarkasteltu lähinnä seuraavia vesistöjä: Kymijoen vesistöalue: n:o 14 Porvoonjoen vesistöalue n:o 18 Lisäksi on tarkasteltu seuraavien vesistöjen latvaosia Taasianjoki n:o 15, Koskenkylänjoki n:o 16, ja Mustijoki n:o 19. Näiden vesistöjen alustavassa arviossa ei ole havaittu tulvariskiä. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

6 2/6 Tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin Porvoonjoen vesistöalueella ei todettu 2011 alustavassa arviossa yleiseltä kannalta merkittäviä tulvariskejä. Lahden kaupunki on teettänyt tarkempia selvityksiä Porvoonjoen latvaosista. Joki on mallinnettu, ja siitä on laadittu tulvakartat. Näissäkään selvityksissä ei tullut esille tulvariskialueita. Tiedot löytyvät tulvatietojärjestelmästä. Kymijoen vesistöalueella vuoden 2011 alustavan arvion perusteella nimettiin merkittäviksi tulvariskialueiksi Jyväskylä ja Kymijoen alaosan alue. Kymijoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma. Merkittävät tulvariskialueet ovat Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa. Muuksi tulvariskialueeksi Kymijoen vesistön alustavassa arviossa Päijät-Hämeessä nimettiin Sysmä. Asiaa selvitettiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Arviossa todettiin, että Sysmässä ei ole erityistä riskiä tulvavahingoille. Vuoden 2011 jälkeen tapahtuneet tulvat Hartolassa vuonna 2014 Tainionvirran Hotilankoskessa ja sen ympäristössä tapahtui hyydetulva. Jääpadot räjäytettiin puolustusvoimien virka-apuna. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Maankäytössä tapahtuneet tai odotettavissa olevat oleelliset muutokset Maankäytössä ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen sellaista oleellista kehitystä, joka olisi muuttanut aiemmin tehtyjä arvioita tulvariskialueista. Ilmastonmuutoksen vaikutusarvioinnin oleelliset muutokset Ilmastomuutoksen vaikutusta on arvioitu Kymijoen tulvariskien hallinta suunnitelman yhteydessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Päijät-Hämeen alueella vesistöjen vesimääriin ja tulvien ajoittumiseen. Ilmastonmuutoksen arvioissa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät muutoksia nykyisiin arvioihin tulvariskialueista Päijät-Hämeen alueella. Lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saa sivuilta. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

7 3/6 Vesienhoidon yhteensovittaminen Hämeen ELY-keskuksen alueella ei vesienhoidon suunnitteluun liittyvässä vesimuodostumien tilaluokittelussa ole tapahtunut oleellisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan yhteensovittamiseen edelliseen suunnittelukierrokseen verrattuna. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset ja työohjelma on parhaillaan kuultavana, ja löytyy osoitteesta sivulta. Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Muut tulvariskialueiden nimeämiseen vaikuttavat seikat Merkittäviä tulvariskialueita ei ole edellisen kierroksen jälkeen tullut esille. Lisäksi tarkempia selvityksiä on tehty Sysmästä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Merkittävät tulvariskialueet Merkittävän tulvariskialueen nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia tulvan vahingollisia seurauksia: vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit muistiossaan Näitä ovat mm: - enemmän kuin vakituista asukasta harvinaisen tulvan 1 peittämällä asuinalueella, 1 Harvinaisen suurena tulvana voidaan pitää tilastollisesti kerran vuodessa toistuvaa tulvaa. Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa voidaan käyttää myös useammin toistuvaa tulvaa. (asetus 659/2010, Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä muistio ) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

8 4/6 - useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella, - alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella, - jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla, - merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella, - useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla Muutosehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi Päijät-Hämeen alueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Muut tulvariskialueet Päijät-Hämeen alueella ei ole todettu sellaisia muita tulvariskialueita, joilla täytyisi aloitta suunnittelu tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Muutokset muissa tulvariskialueissa Päijät-Hämeessä Sysmä on jäänyt pois muista tulvariskialueista. Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8, 17 ja 20 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1, 7 ja 8 Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), erityisesti 8 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Liitteet 1. Kartta tarkastelualueesta sisältäen vesienhoito- ja valuma-alueet 2. Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet 3. Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: tausta-asiakirja HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

9 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

10 päivitetty Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet ELYt päivittävät tulvariskien alustavan arvioinnin ja valmistelevat tai tarkistavat ehdotukset merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi Kuuleminen merkittävistä tulvariskialueista sekä suunnitelmien lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta Maakuntien liittojen ehdotukset tulvaryhmissä edustettuina olevista tahoista MMM:lle MMM nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille mennessä Maakuntauu distus voimaan Tulvaryhmä päivittää/asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Sidosryhmien vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Tulvaryhmä hyväksyy tarkistetun /uuden ehdotuksen hallintasuunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi ELYt/maakunnat päivittävät/laativat tulvavaaraja tulvariskikartat merkittäville tulvariskialueille Kartat valmiina Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista samaan aikaan vesienhoidon kanssa Tarvittavat tarkistukset hallintasuunnitelmiin MMM hyväksyy hallintasuunnitelmat mennessä Tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

11 Liite 2. Kartta tarkastelualueesta sisältäen vesienhoitoalueet ja valuma-alueet Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesienhoitoalueen raja Vattenförvaltningsområdets gräns Vesistöalueen raja Avrinnigsområdets gräns Kunnan raja Kommunens gräns Kymijoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Mustijoen vesistöalue Karjaanjoen vesistöalue Koskenkylänjoen vesistöalue Taasianjoen vesistöalue KokemäenjoenSaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalue KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalue Vantaan vesistöalue km Maanmittauslaitoksen taustakartta ja kunta-aineisto 3/2018 SYKEn vesienhoitoalueet ja valuma-aluejako 2010

12 Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille joille nimetään vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Jos alue nimetään uudelleen merkittäväksi, tarkistetaan olemassa oleva suunnitelma tarpeellisin osin. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja tulvakartoitus sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat uudelleen arvioineet oman alueensa tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi on mahdollisuus esittää mielipiteensä ELY-keskusten esityksistä Maa- ja metsätalousministeriö nimeää mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan asetetaan tulvaryhmät. Alueille, jotka tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella nimetään merkittäviksi, laaditaan tai tarkistetaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hallintasuunnitelmien osana esitetään ympäristöselostus jonka yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Kuva 1. Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet

13 2/7 Kuva 2. Merkittävät 2011 nimetyt tulvariskialueet sekä hallintasuunnitelma-alueet vuosille Työn tulokset Yleiset tulvariskien hallinnan tavoitteet Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelmien kohteina olevilla vesistö- ja meren rannikon alueilla ovat tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmät laativat tai päivittävät osana tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelua alueelle tarkemmat tulvariskien hallinnan tavoitteet perustuen tulvariskikartoitukseen ja alueelta muuten saataviin tietoihin. Tavoitteisiin voi esittää kommentteja prosessin aikana. Lopulliset tavoitteet asetetaan v hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

14 3/7 Tulvaryhmän tehtävät Tulvaryhmässä on edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Tulvaryhmän tehtävä on: 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot Tulvavaara- ja riskikartat merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai niiden ajantasaisuus tarkistetaan ainakin: melko harvinaiselle tulvalle (vuotuinen todennäköisyys 2 %, toistuvuus keskimäärin 1/50a), harvinaiselle tulvalle (1 %, 1/100a) ja erittäin harvinaiselle tulvalle (0,1 %, 1/1000a). Lisäksi voidaan laatia tulvavaara- ja riskikartat myös yleisille tulville, eli keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja kymmenessä vuodessa toistuville (1/5a ja 1/10a), melko yleiselle tulvalle (1/20a) sekä erittäin harvinaiselle tulvalle (1/250a). Myös erikoisskenaarioiden, kuten jääpatojen, tulvakarttoja voidaan laatia tarpeen mukaan. Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle ja niitä voidaan hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallintasuunnitelma Merkittäville tulvariskialueille laaditaan vesistöalueen tai rannikkoalueen kattavatulvariskien hallintasuunnitelma, tai olemassa olevien suunnitelmien ajantasaisuus tarkistetaan. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Vuosiksi laaditut tulvariskien hallintasuunnitelmat ja niistä laadittu yhteenveto ovat nähtävillä sivulla Mitä tulvariskejä suunnitelma käsittelee? Tulvariskien hallintasuunnitelmia on laadittu ainoastaan vesistö- ja merivesitulville. Hulevesi- eli rankkasadetulvien hallinnan suunnittelu on kuntien vastuulla. Kunnat laativat tarvittaessa omat suunnitelmansa niihin varautumiseksi. Mitä vaikutuksia suunnitelmalla on? Suunnitelmissa on esitetty tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tulvakarttoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja koko vesistöalueella. Suunnitelmissa tarkastellaan toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä sekä esitetään toimenpiteiden etusijajärjestys. Valtion ja kuntien viranomaiset sekä aluekehitysviranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmat.

15 4/7 Kuva 3. Tulvariskien hallintasuunnitelmien toimenpide-ehdotusten määrät hallinnan eri vaiheittain. Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, vaihtoehtojen valinnan perusteet, kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, seurannan suunnittelu ja yleistajuinen yhteenveto. Ympäristöselostuksen kokoamista kuvaa oheinen kaavio, jossa esitetään tulvariskien hallintasuunnitelman ja sen ympäristöselostuksen valmisteluprosessien vaiheet ja niiden kytkeytyminen toisiinsa (kuva 2).

16 5/7 Kuva 4. Ympäristövaikutusten arviointi osana tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.

17 6/7 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä. Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi vesienhoidon yhteistyöryhmien sekä muiden sidosryhmien kokouksissa. Näissä ryhmissä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. TULVARISKIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN ARVIOINTI TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTOVAIKU- TUKSET MUUT VAI- KUTUKSET TOTEUTET- TAVUUS KUSTAN- NUKSET Terveys ja turvallisuus Vesimuodostuma Talous Tekninen Infrastruktuuri Erityisalueet Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriomaisuus Kuva 5. Esimerkkikaavio tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnissa käytettävistä kriteereistä

18 7/7 Osalliset ja kohderyhmät Maakuntien liitot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Vesistö- tai rannikkoalueen kunnat Vesistö- tai rannikkoalueen pelastuslaitokset Tulvariskialueen sekä maa- ja vesialueiden omistajat ja asukkaat Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä: 1. Merkittävien tulvariskialueiden ehdotuksista kuulemisen aikana mennessä. 2. Jatkuvasti prosessin aikana tulvaryhmien jäsenten kautta, esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja valmistelunkuulemisasiakirjat ovat nähtävillä ELY-keskuksissa sekä internetissä osoitteessa Ehdotukset tarkistetaan saadun palautteen perusteella ja Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet sekä alueille asetettavat tulvaryhmät mennessä. Hallintasuunnitelmien valmistelun etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata osoitteessa sekä tulvaryhmien internet-sivuilta Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida myös suoraan tulvaryhmän jäsenille. Yhteystiedot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä 2018 lopussa nimettävien tulvaryhmien yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät tulvaryhmien internet-sivuilta. Voit myös virallisten kuulemisten välillä osallistua tulvariskien hallinnan kehittämiseen antamalla palautetta asiantuntijoille sivun kautta. Vastuut tulvan uhatessa ja tulvatilanteessa ELY-keskukset: tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia. Pelastusviranomaiset: toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta. Kunnat: oman infran ja toiminnan suojelu sekä pelastusviranomaisen tukeminen tulvasuojelussa. Hulevesitulviin varautuminen Kansalainen: oman itsensä ja omaisuutensa suojelu.