Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys (asianro. 180/00.01.02/2011) kokouksissaan 20.6.2011 423 ja 27.06.2011 459. Palveluverkon kehittämisestä on pidetty kuulemistilaisuus Salon lukiossa 25.8.2011. Aluetoimikunnilta on pyydetty lausunto valmistelussa olevasta selvityksestä Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista. Kiskontien aluetoimikunta käsittelee selvitystä oman toiminta-alueensa palveluverkon osalta. Otsikon alussa oleva numero on sama kuin selvityksessä (Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista. Lopullinen versio; 150611). 2.2 Kaavoitus ja asuminen Palveluverkkoselvityksessä on esitetty aluejako (Keskusta-alue, Merellinen Salo, Järvien Salo ja Jokien Salo), jota esitetään käytettäväksi asumisen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Palveluverkkoselvityksessä hahmoteltiin lisäksi eri palvelutason omaavia keskuksia: Keskusta (Salon, Halikon, Perttelin, Muurlan nykyiset keskukset) Aluekeskukset (Perniön ja Suomusjärven nykyiset keskukset) Palvelukylät (Särkisalon, Kiskon, Kiikalan, ja Kuusjoen nykyiset keskukset) Koulukylät (Perniön asema, Teijo, Kokkila, Hajala, Vaskio, Hiisi, Rekijoki) Nyt tekstissä palvelukyliksi nimetyt taajamat on karttakuviossa nimetty palvelukeskuksiksi. Aluetoimikunnan mielestä esitetty aluejako (Keskusta-alue, Merellinen Salo, Järvien Salo ja Jokien Salo) kuvaa kohtuullisen hyvin laajan Salon kaupungin monipuolista ja monimuotoista luontoa ja maisemaa. Vaikka esitetty aluejako saattaa toimia markkinoinnissa, se ei sovellu asumisen suunnitteluun eikä palveluverkon rungoksi. Asukkaat hakevat palvelunsa joko lähimmästä taajamasta tai työpaikan läheltä, luontevien päivittäisten kulkuyhteyksien päästä. Esitetyssä mallissa Kisko kuuluu järvien Saloon, jonka aluekeskukseksi on suunnitelmassa määritelty Suomusjärvi (Kitula). Pääosa kiskolaisista käy työssä Salon keskustassa, jonne on hyvät liikenneyhteydet (Kiskontie). Myös olemassa oleva julkinen liikenne suuntautuu Toijasta Salon keskustaan. Kehätie Toijan ja Kitulan (Kurkelantie) välillä on mutkainen, huonokuntoinen ja hidas. Talvella sen auraus ja muu kunnossapito verrattuna Kiskontiehen on selvästi huonompaa. Julkisen liikenteen yhteydet Toijan ja Kitulan välillä ovat huonot. Suurimmalle osalle kiskolaisista Kitula sijaitsee sekä fyysisesti että ajallisesti kauempana kuin Salon keskusta. Kiskontien aluetoimikunta edellyttää, että palvelut tulee tarjota kiskolaisille joko Salon keskustassa tai Muurlassa mikäli niitä ei pystytä tuottamaan
omalla alueella. Palvelut tulisi järjestää pääteiden suuntaisesti esim. nykyisten aluetoimikuntien aluejakoa noudattaen. Keskustan läheisyydestä huolimatta myös Muurlan lähipalvelut on turvattava. Aluetoimikunta painottaa, että kaupungin tavoitteena tulee olla elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden tasapuolinen kehittäminen ja vahvistaminen sekä palveluiden turvaaminen koko kaupungin alueella hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen ja viherkaupunkistrategian mukaisesti. 3. Kehittämislinjausten lähtökohta nykytilasta tulevaisuuteen Salon yhdistymissopimuksessa on määritelty, että lähipalvelut joihin on luettu lastenpäivähoito, perusopetus 1.-6. luokka, lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen, tulee järjestää lähellä asukkaita. Uutta lähipalvelumääritelmää ei tässä selvityksessä ole tehty. Aluetoimikunta esittää, että kaupunki noudattaa lähipalvelumäärittelyssä järjestämissopimuksen linjauksia. Lähipalvelun määrittelyä ja tulkintaa on käsitelty mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa (Joakim Zitting, Katja Ilmarinen. THL 43/2010). Pinta-alaltaan laajassa kaupungissa palveluiden saatavuuden lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluiden saavutettavuuteen. 3.1. Varhaiskasvatuspalvelut Selvityksessä todetaan, että tulevaisuudessa päivähoidon yksiköitä tulisi yhdistää kokonaisuuksiksi muiden kunnallisten palveluiden kanssa vähintään kolmen lapsiryhmän kokoisiksi päiväkodeiksi. Kolmen lapsiryhmän vaatimus ei ainakaan kaikissa kehysalueen yksiköissä tällä hetkellä toteudu. Kaikkiin päiväkoteihin ei nykyisellään voida sijoittaa kolmea lapsiryhmää. Aluetoimikunnan mielestä selvityksessä esitetty linjaus ei saa olla perusteena nykyisen päiväkotiverkon karsimiseen kehysalueella. Päivähoito on katsottava lähipalveluksi, jota tulee tarjota taajamissa lähellä palvelun käyttäjiä. Vuoro- ja yöhoito tulee tarjota palvelun käyttäjän kannalta järkevästi ja tapauskohtaisesti neuvotellen, esim. kiskolaisten palveluita ei pääsääntöisesti tule siirtää Suomusjärvelle. 3.4 Kansalaisopisto Kansalaisopiston osalta on palveluverkkotarpeita käsitelty vain keskusta-alueen osalta. Aluetoimikunta olisi toivonut selvitykseen arviota tilojen saatavuuden ja nykyisten tilojen käyttökelpoisuuden osalta myös keskusta-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi Kiskossa suositun kudontapiirin, jossa on tällä hetkellä 14 kangaspuuta, käytössä on myyntilistalla olevan vanhan kunnantalon kellaritiloja. 3.6. Nuorisopalvelut Esityksestä ei käy ilmi, missä nuorisopalveluiden 19 nuorisotilaa sijaitsevat. Ne olisi voinut esittää kartalla. Kiskon kaupunginosassa on kaavailtu nuorisopalveluiden ja kirjastopalveluiden tilojen vaihtoa. Siirtosuunnitelma ei ole saanut kaikkien alueen asukkaiden ja toimijoiden varauksetonta
kannatusta. Koska etäisyydet kaupunginosista keskustaan ovat pitkät, on myös muissa keskuksissa oltava nuorille turvallisia vapaa-ajan viettopaikkoja ja ohjattua toimintaa.
3.7 Liikuntapalvelut Aluetoimikunta toteaa, että liikuntapalveluihin ja liikuntapaikkoihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Liikuntapalvelut, niin liikuntapaikat kuin ohjattu toimintakin, ovat tärkeitä lähipalveluita. 3.8. Kulttuuripalvelut Kaupungin järjestämiä kulttuuripalveluita on rahoitettu yhdistymisavustuksella ja erityyppisellä hankerahoituksella. Näin on erityisesti kehysalueen kulttuuripalveluiden osalta. Selvityksessä ei tule konkreettisesti esille miten kehysalueen kulttuuripalveluita tullaan jatkossa toteuttamaan. Aluetoimikunnan mielestä myös kulttuuripalveluita tulisi tarjota tasapuolisesti koko kaupungin alueella samalla huomioiden keskusta-alueen palveluiden saavutettavuus. 3.9. Kirjastopalvelut Selvityksessä on kirjastopalveluiden osalta todettu, että tilakysymykset koskettavat lähinnä alueellisia yksiköitä. Aluetoimikunta olisi kaivannut tarkempaa esitystä ja suunnitelmaa erityisesti Kiskon ja Muurlan osalta. Kiskon kirjaston osalta ei ole kuvattu suunnitelmaa kirjasto- ja nuorisopalveluiden tilajärjestelyistä. Aluetoimikunnan mielestä kirjaston liikkuvien palveluiden kehittämiseen tulisi jatkossa panostaa ja yhteistyötä eri toimialojen, erityisesti vanhuspalveluiden, kanssa lisätä. 3.10. Terveyspalvelut Selvityksessä ei ole kerrottu eikä kuviossa 24 esitetty missä ennaltaehkäisevän lähipalvelun ja korttelineuvoloiden palveluja tarjotaan. Muurlassa on tällä hetkellä tarjolla hammashoitolan, terveydenhoitajan palvelut sekä lääkäripalveluita esim. kotisairaanhoidon konsultointiin. Kuviosta 24 saa sen käsityksen, että Muurlassa ei tulevaisuudessa ole terveydenhoitopalveluita tarjolla. Aluetoimikunta esittää, että Muurlassa tarjotaan vähintään nykyisen tasoiset palvelut myös tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan alueen lähipalvelut on muuten turvattu. 3.11. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden keskittäminen ei saa vaarantaa palveluiden saavutettavuutta. Saavutettavuuden turvaamiseksi on varauduttava kotikäynteihin ja esim. kiertävään vastaanottoon kehysalueen taajamissa. Sivuvastaanottopiste voitaisiin järjestää esim. Kiskon terveysaseman yhteyteen, tarvittaessa myös Muurlaan. Palveluita käyttävät asiakkaat eivät yleensä pysty asioimaan netin kautta ja useimmat heistä tarvitsevat sosiaalityöntekijän henkilökohtaisen kontaktin. 3.12 Vanhuspalvelut Kaupungin järjestämän vanhuspalvelun painopiste on selvityksen mukaan kotihoidossa. Ikääntyneiden hoivapalvelut keskitetään muutamalle palvelukampukselle, joissa toimivat myös ikääntyneiden neuvontakeskukset. Vanhusten hoivapalvelut ja neuvontapalvelut tulee olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Lähipalveluita on tarjottava riittävästi myös Muurlassa ja Kiskossa. Vanhusten määrä tulee lisääntymään huomattavasti. Kaupungin on varauduttava resurssien lisäämiseen mm. kotisairaanhoidossa ja huolehdittava myös laitospaikkojen riittävyydestä ja omaishoidon tuesta.
4. Palveluverkkolinjaukset Selvityksessä nousee esiin tarve suunnitella palvelupisteitä kokonaisvaltaisiksi monitoimipisteiksi, joissa on eri toimialojen palveluita tarjolla. Kiskontien aluetoimikunnan yhdessä kirjasto- ja nuorisotoimen kanssa keväällä 2011 alueen asukkaille järjestämässä keskustelutilaisuudessa nousi esiin ajatus Kiskolan ympäristöön toteutettavasta Kiskon kyläkampuksesta. Alueella on kaupungin järjestämien koulun, esiopetuksen, päivähoidon, kirjaston, nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekä kansalaisopiston toiminnan lisäksi runsaasti kolmannen sektorin järjestämää toimintaa (mm. MLL:n perhekahvila, 4H-kerho, toimintaa eläkeläisille ja runsaasti eri-ikäisten liikuntaryhmiä). Aluetoimikunnan esitys on, että alueen edelleen kehittämistä yhteistyössä asukkaiden kanssa yhdistysten tarpeet huomioiden jatketaan. Kattavassa selvityksessä ei ole kuvattu perusopetuksen yläkouluja ja niiden kehittämistarpeita. Selvityksessä ei ole myöskään esitetty eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluita. Selvityksessä esitetyt muutokset palveluverkossa toteutetaan vasta erikseen yksityiskohtaisen selvitykseen perustuen, aluetoimikunta esittää, että kaikista palveluverkon muutosta koskevista tulevista ehdotuksista pyydetään myös erikseen aluetoimikuntien lausunnot.