METALLItyöväen LIITTO

toimintakertomus 2006 METALLItyöväen LIITTO

TOIMINTAKERTOMUS 2006 metallityöväen liitto metallityöväen työttömyyskassa

Metalliliitto 2007 Toimitus Timo Korpijärvi Taitto Reima Kangas Kirjapaino Jaarli 2007

Sisällys METALLITYÖVÄEN LIITTO...5 Yhteiskunnallinen kehitys... 5 Sisäpolitiikka... 5 Taloudellinen kehitys... 5 Edunvalvonta... 7 Sopimusyksikkö...7 Oikeudellinen yksikkö...11 Työsuojeluyksikkö...12 Järjestö- ja koulutustoiminta...13 Jäsenrekisteryksikkö...21 Koulutusyksikkö...22 Metallityöväen Murikka-opisto...24 Edunvalvontaa tukevat toiminnot...25 Tutkimustoiminta...25 Ahjo ja sisäinen tiedotus...26 Hallinnon toiminta-alue... 27 Viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden yksikkö...28 Kansainvälinen yksikkö...29 Henkilökunta...30 Liiton hallintoelimet...31 Liiton talous...34 Metallityöväen Työttömyyskassa...38 TOIMINTAKERTOMUS

Metalliliitto 2006

Yhteiskunnallinen kehitys Sisäpolitiikk a Taloudellinen kehitys Tasavallan Presidentiksi valittiin toiselle kaudelle Tarja Halonen. Hän voitti toisella kierroksella odotettua niukemmin kokoomuksen Sauli Niinistön, joka kampanjoi teemalla Työväen Presidentti. Halonen sai 51,8 prosenttia ja Niinistö 48,2 prosenttia äänistä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK piti edustajakokouksensa teemalla Osaava ja oikeudenmukainen Suomi. Ammattiliittojen järjestämisja sopimusrajat nousivat keskusteluun ennen edustajakokousta ja myös edustajakokouksessa. Osa SAK:laisista teollisuusliitoista pyrki yhteistyönsä tiivistämiseen ns. unionimallin puitteissa. Metallityöväen Liitto lähti loppuvuodesta mukaan selvittämään liittorakenteita ja esitti vaihtoehdoksi myös kokonaan uuden teollisuusliiton perustamisen. Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana järjestettiin Suomessa mm. Aasian ja EU:n huippukokous Asem, jonka yhteydessä ammattiyhdistysliike toi esille huolensa työntekijöiden järjestäytymis- ja muista ihmisoikeuksista. Maailmantalous kasvu pysyi hyvänä vuonna 2006. Kasvu jatkuu vuonna 2007, joskin hieman hidastuen. Kasvua vauhdittavat erityisesti Kiina ja Intia, mutta myös EU-alueen talous kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Sen sijaan USA:n talous on hyytymässä. Suomen kansantuote kasvoi vuonna 2006 huimat 5,5 prosenttia tosin johtuen osittain paperiteollisuuden pitkästä työsulusta edellisvuonna, joka leikkasi liki prosentin vuoden 2005 kasvusta. Kansantuotteen kasvu hidastuu kolmeen prosenttiin vuonna 2007, mutta lähivuosien kasvunäkymät ovat edelleen suotuisat. Kasvua vauhditti erityisesti vienti, jonka määrä kasvoi vuonna 2006 peräti 13 prosenttiin tuonnin kasvun jäädessä vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Arvoltaan sekä vienti että tuonti kasvoivat 17 prosenttia. Vaihtosuhteen heikkeneminen kuitenkin jatkui edelleen erityisesti energian ja muiden raakaaineiden hintojen noustessa vientihintoja nopeammin. Vaihtotaseen ylijäämä nousi 10 miljardiin euroon (kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta). Viennin kasvu oli nopeinta edelleen elektroniikka- ja metalliteollisuudessa, mutta aiemmasta poiketen nopeimmin kasvoi konepaja-, telakka- ja metallituoteteollisuuden viennin arvo 27 prosenttia! Metallien jalostuksen viennin arvo kasvoi peräti 37 prosenttia voimakkaan hintojen nousun ansiosta kun elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa viennin arvo lisääntyi vain kolme prosenttia. Valtiontalouden ylijäämä oli 1,6 miljardia verojen alennuksista huolimatta. Julkinen EMU-velka supistui 39 prosenttiin kansantuotteesta, joka on EU-maiden alhaisimpia lukemia. Valtiontalouden hyvä kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Sen sijaan kuntien tilanne ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti. Teollisuustuotanto kasvoi yhdeksän prosenttia vuonna 2006, eniten sitten edellisen huippuvuoden 2000. Nopein arvonlisäyksen kasvu oli metalliteollisuudessa (ilman elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta) lähes 14 prosenttia. Myös kemianteollisuus kasvoi nopeasti noin yhdeksän prosenttia. Elektroniikkateollisuuden kasvu oli olematonta. Yhteiskunnallinen kehitys

Työllisyys parani. Työllisyysaste nousi joulukuussa 2006 jo yli 69 prosentin ja työttömyysaste painui 7,7 prosenttiin. Elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa jatkui työpaikkojen alasajo. Vuoden aikana katosi reilusti yli 1 000 työpaikkaa. Tästä huolimatta kasvoi koko metalliteollisuuden työllisyys noin 3 000 hengellä. Yritysten voitot nousivat nimellisesti suuremmiksi kuin koskaan. Yhteenlaskettu toimintaylijäämä kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2007 maksetaankin ennätyssuuret osingot. Kotitalouksien tulot kasvoivat nimellisesti 3,5 prosenttia ja reaalinen ostovoima 1,6 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat viisi prosenttia, joten säästämisaste aleni 1,5 prosenttia. Kotitalouksien lainanotto pysyi korkeana ja velkaantumisaste nousi korkeammaksi kuin koskaan, syyskuussa 2006 jo yli 94 prosentin. Metalliteollisuuden palkkakehitys on ollut hyvin maltillinen ja teollisuuden keskimääräistä kehitystä hitaampi, kuten alla olevassa kuviossa vuosien 2005 2006 toisten neljännesten välisestä muutoksesta ilmenee. Palkkakehitys 4 nelj./2005 4. nelj./2006, muutosprosentit 4 naiset yhteensä miehet 3,9 3 2 2,0 2,6 2,7 1,7 2,1 2,1 2,1 3,1 3,3 2,1 2,1 2,1 2,0 3,2 1,5 2,0 2,3 3,2 3,1 3,1 1 0 6 Metalliliitto 2006

Edunvalvonta Edunvalvonnan ydintehtävät Edunvalvonnan ydintehtävinä olivat työehtosopimusten neuvotteleminen ja kehittäminen, sopimusten ja lakien noudattamisen valvominen, jatkuva neuvottelu, paikallinen sopiminen, työyhteisöjen kehittäminen, kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus. Sopimusyksikkö Yleistä Vuosi oli työllisyyden näkökulmasta teknologiateollisuudessa kaksijakoinen, mikä näkyi myös edunvalvonnan tehtävissä. Ammattitaitoisista työntekijöistä oli kova puute lähinnä laivanrakennus- ja konepajateollisuudessa. Sen sijaan elektroniikkateollisuudessa jatkui raju toimialan alihankkijoiden alasajo. Työpaikkoja siirrettiin Kiinaan ja muualle halpamaihin. Työehtosopimusten soveltamisalakysymykset keskusteluttivat ja aiheuttivat voimakkaita mielipiteitä eri liittojen taholta. Ns. Foxconn-tapaus sai ratkaisunsa 31.5.2006. Työryhmän enemmistö katsoi, että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen noudattamiselle ei ole estettä. Kaksi työryhmän jäsentä jätti eriävän mielipiteen. Metallityöväen liitto osallistui teollisuusliittojen yhdentymishankkeen kartoitukseen, joka selvittää mahdollisen uuden liiton perustamista. Päivärahojen epäoikeudenmukainen verotus aiheutti laajan tunteita kuohuttavan keskustelun komennustöitä tekevien keskuudessa. Metallityöväen liiton aloitteesta valtiovarainministeri asetti työryhmän selvittämään noin 2 000 Metallin jäsenen epäoikeudenmukaista verotusta. Komennusmiestyöryhmä asetettiin 9.6.2006, loppulausunnon oli oltava valmis 31.12.2006. Työ oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen käsitteli osio verotus- ja huojennuskäytännön nykyvaiheita ja siitä johtuvia toimenpiteitä. Seuraava vaihe käsitteli tuloverolaissa olevien mahdollisten epäkohtien poistamista. Metallityöväen liittoa edusti Kari Hyytiä. Työehtosopimustoiminta Palkkarakenteen ylläpitoprojekti jatkui koko vuoden. Palkkarakennetyöryhmä järjesti yhden ja kahden päivän mittaisia kurssitilaisuuksia, joihin osallistui 805 henkeä 130 yrityksestä. Yrityskohtaista neuvontaa jatkettiin ja järjestettiin kursseja Murikassa ja Johtamistaidon opistolla. Esillä oli luottamusmiesorganisaatio ja luottamusmiehen työsuhdeturva. Liitot perustivat työryhmän selvittämään keinoja, millä parantaa luottamusmiehen asemaa. Tuottavuus ja laatu olivat kehittämistyöryhmän päällimmäisiä hankkeita. Tuloksena syntyi kirja Tuottavuuden tienviitat älyä peliin. Kirja on kooste perusteista mistä syntyy hyvinvointi sekä kilpailukykyinen, tuottava, mielekäs ja ammattitaidolla tehty työ. Vuokratyön osuus kasvoi vuoden aikana voimakkaasti, noin viiteen prosenttiin tehdyistä tunneista. Yrityksien kanssa tehtiin yksi työsopimusmalli. Ongelmana olivat lyhyet toimeksiannot ja työ- ja palkkaehtojen valvonta. Tilaajavastuulaki 1.1.2007 alkaen antaa luottamushenkilöille lisää oikeuksia valvoa työehtojen noudattamista. Erimielisyysasioihin on kiinnitetty eri yhteyksissä huomiota, etenkin erimielisyysmuistioiden käsittelyn viivästymisiin. Viivästymiset ovat johtuneet mm. muistioiden määrän huolestuttavasta lisääntymisestä viime vuosina. Entistä useammin muistiot tulevat liittoihin ilman, että asiasta olisi perusteellisesti neuvoteltu työpaikalla neuvottelujärjestyksen mukaisesti. On myös asioita, joissa ratkaisun tekeminen edellyttää tiettyjen asiaan vaikuttavien seikkojen seurantaa. Muun muassa kollektiivisyihin perustuvissa irtisanomisissa on seurattava, mitä tapahtuu irtisanomisaikana ja usein myös tämän jälkeen takaisinottovelvollisuuden kuluessa. TOIMINTAKERTOMUS

Muistioiden käsittelyssä nopeus on vain yksi näkökohta muiden joukossa. Usein muistioihin liittyy myös vaikeasti ratkaistavia oikeudellisia ja työehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyviä ongelmia. Muistioratkaisu voi olla samalla myös ennakkopäätös muissa vastaavissa työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Tällöin oleellinen seikka ei ole käsittelyn nopeus, vaan mahdollisimman pitävä ja oikea päätös. Neuvottelumenettely kokonaisuudessaan toki kaipaa päivitystä ja panostusta paikallisen edunvalvonnan tukemiseen, jotta työehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyviin ongelmiin voitaisiin puuttua jo ennakolta. Vuoden sopimuskorotukset tulivat voimaan 1.6.2006. Yleiskorotus oli 1,6 prosenttia ja lisäksi työpaikkakohtainen lisä oli 0,3 prosenttia. Myös eri lisät ja taulukkopalkat nousivat. Kansainvälinen edunvalvonta Liiton edustaja osallistui neljään Pohjoismaiseen IN:n sopimusverkoston kokoukseen, joiden aiheina oli mm. kvartsihiekkasopimus. Sopimusta sovelletaan useissa Euroopan maissa. Vuosille 2007 2011 luotiin toimintaperiaatteet. Käytiin läpi myös eri Pohjoismaiden työehtosopimustavoitteet ja neuvottelutulokset. Osallistuttiin EMY:n kokouksiin ja kesäkouluun. Esillä olivat Eurooppa-tason tilastollinen yhteistyö ja palkkakoordinaatio (EUCOB@N). Henkilöstö Vaihtuvuus jatkui edelleen voimakkaana, mikä vaati perehdyttäjiltä jaksamista ja venymistä. Myös ns. hiljaisen tiedon siirto teetti työtä. Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat olleet hyvää. Ammatillinen edunvalvonta Kone- ja metallitekniikan perustutkintoon ensisijaishakijoita oli kevään 2006 yhteishaussa 2 142, kasvua edelliseen vuoteen 434 hakijaa. Yli 63 prosenttia 3 390:stä vapaasta aloituspaikasta täyttyi ensisijaishakijoilla. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaan ensisijaisesti hakeneita oli 290, sähkö- ja automaatiotekniikkaan 361. Kone- ja metallitekniikan tutkintoihin valmentavia oppisopimusopiskelijoita vuonna 2005 oli 1 200, ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa 3 297 sekä sähkö- ja automaatiotekniikassa 1 619. Vuoden 2006 osallistuja- ja tutkintotiedot ovat saatavissa tilastokeskuksesta 2007 lopulla. Kokonaisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tehtiin vuonna 2005 sopimusaloilla yhteensä 2 172 ja osatutkintoja 1 515. Naisten osuus osallistuneista ja tutkinnon suorittajissa oli yli 10 prosenttia. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 200 000 euroa Osaamisella menestystä, ammattitutkintojen edistämishankkeelle yrityksissä. Tutkinto- ja koulutustoimikuntien työntekijäedustajat osallistuivat aktiivisesti toimikuntien työskentelyyn. Liittojen yhteistyö ESR-hankkeissa Elmo Uusimaa ja Elmo yhteistyö päättyi. Opas Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt teknologiateollisuudessa valmistui. Eurooppalainen konserniyhteistyö (ewc) Eurooppalaista konserniyhteistyötä toteutettiin yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän kanssa. Yhteistoimintaryhmällä on ollut kokouksia kerran kuukaudessa. Yhteistoimintaryhmä järjesti kolme koulutustilaisuutta. Ensimmäinen koulutustilaisuus oli 9.3. Tiedekeskus Heurekassa, Vantaalla. Tilaisuuteen osallistui hieman yli 100 henkilöä. Toinen EWC-tilaisuus järjestettiin 11. 13.10. Gustavelundissa. Kolmas koulutus toteutettiin yhteistoimintaryhmän jäsenille yhdessä SASK:n kanssa ja siihen liittyi opintomatka Intiaan ja tutustuminen Nokian Intian tuotantolaitokseen, sekä Intian työelämän suhteisiin. Liiton järjestämä EWC-puitesopimusseminaari pidettiin 13. 14.10. Murikassa. Seminaariin osallistui 25 edustajaa eri konserneista. EMY:n yrityspoliittisen komitean sekä komitean perustaman työvaliokunnan (pientyöryhmän) jäsenenä on ollut Jari Hakkarainen. Komitea kokoontui kaksi kertaa ja pientyöryhmä neljä kertaa vuoden aikana. Pääteemoina työskentelyssä olivat yritysten rakennemuutokset, koordinaattoreiden koulutus ja Eurooppa-yhtiö asiat. Yrityspoliittinen komitea järjesti ensimmäisen konferenssin koskien EWC-toimintaa. Tilaisuuteen osallistuivat Jari Hakkarainen, Veli-Matti Kauppinen sekä Antti Salonen. Ruotsinkielinen tes-toiminta Ruotsinkielinen työehtosopimustoiminta keskittyi pääasiassa palkkarakenteen ylläpitoa käsitteleviin päiväkursseihin. Myös työpaikkakohtaisia palkkarakennekursseja järjestettiin. Murikassa toteutettiin luottamusmiesten kolmipäiväinen täydennyskurssi, jonka aiheina olivat uusi yt-laki ja ulkopuolisen työvoiman käyttö ja siihen liittyvä vuokratyön käyttö. Metalliliitto 2006

ERI SOPIMUSALAT Malmikaivokset Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita. Huomattavimpia malmintutkimushankkeita ovat mm. Keivitsan ja Talvivaaran nikkeliesiintymä sekä Suohankon palladium-, platina-, kulta-, kupari- ja nikkeliesiintymä. Kittilän Suurikuusikon kultaesiintymän alueen rakennuspäätös tehtiin kesäkuussa. Tuotanto alkaa vuoden 2008 puoliväliin mennessä. Oriveden kaivoksen toiminnan alkaminen ja päätökset Huittisen esiintymän louhinnasta siirtyivät vuodelle 2007. Vammalan rikastamo on täydessä toimintavalmiudessa. Malmikaivosten työehtosopimuksen palkkoja korotettiin 1,6 prosenttia, sekä työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus oli 0,3 prosenttia 1.6 alkaen. Kaivoslisä on 1,28 snt/t. Alan koulutus jatkuu Sodankylän ammattiinstituutissa. Syksyllä aloitettiin myös rikastamon työntekijöiden koulutus. Alan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskurssi toteutettiin Murikka-opistolla. Kaivosalan edustajisto kokoontui tammikuussa ja johtoryhmän kokouksia oli kolme. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokous- ja koulutuspäivät olivat Nivalassa. Neuvottelu- ja retkeilypäivät pidettiin Iso-syötteellä. Kaivosalan seitsemässä ammattiosastossa oli 997 jäsentä 31.12.2006. Jalometalliala Jalometallialalla on edelleen neljä ns. suurempaa työnantajaa. Lapponia Jewelry Oy muutti yhteen Kalevala Koru Oy:n kanssa. Molemmissa yrityksissä on kuitenkin omat luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiot. Kaksi muuta ns. isommista yritystä ovat Kultakeskus Oy ja Saurum Oy. Jalometallialan palkat nousivat 1.6.2006. Korotus oli 2,1 prosenttia, joka laitettiin suoraan taulukkopalkkoihin. Kuten työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, on kuluvan vuoden aikana suunniteltu uutta palkkarakennetta. Työt on suunniteltu jaettavaksi kuuteen vaativuusryhmään, jotka muodostuvat työn vaativuudesta ja vastuusta. Kultakeskus Oy on ilmoittanut olevansa valmis ns. kokeilutaloksi, jolloin selvitetään vastaako tehty perustyö yrityksissä olevia töitä. Edustajiston kokous pidettiin tammikuussa. Kokouksessa valittiin viisihenkinen johtoryhmä, joka kokoontui tarpeen mukaan ja on hoitanut omat tehtävänsä hyvin. Opintopäivät pidettiin lokakuussa ja niiden aihe oli palkkarakenteen sen hetkinen tila sekä yhteistoimintalaki. Jalometallialalla on neljä ammattiosastoa ja niissä yhteensä 568 jäsentä. Pelti- ja teollisuuseristysala Pelti- ja teollisuuseristysalojen uudet urakkahinnat hinnat tulivat voimaan 1.6.2006. Edustajiston sääntömääräinen kokous pidettiin tammikuussa. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja on hoitanut omat tehtävänsä hyvin. Opintopäivät olivat huhtikuussa Hämeenlinnassa hotelli Vaakunassa. Ohjelma käsitteli muutosturvaa ja vuosilomalakia. Opintopäivien yhteydessä järjestettiin myös työpaikkakäynti Hämeenlinnan Rautaruukille. Alan edustajat ovat olleet aktiivisesti kehittämässä alan ammattitutkintoja. Matkatyöryhmä kokoontui lokakuussa ja sai valmiiksi esitykset matkamääräysten kehittämisestä seuraavalle neuvottelukierrokselle. Alan työllisyystilanne on ollut hyvä. Ulkomaisten työntekijöiden käyttö on valtakunnallisesti lisääntynyt alalla. Pelti- ja teollisuuseristysalalla on viisi ammattiosastoa ja niissä yhteensä 1 477 jäsentä. Auto- ja konekorjaamoala sekä auto- ja konekaupan ala Vuosi 2006 oli autokaupassa sekä varaosa- ja korjaamotoiminnassa kannattava. Alalla jatkui ryhmäpoikkeusasetuksen voimaantulosta käynnistynyt keskittyminen ja kehitys, joka luo suuria valtakunnallisia useamman merkin liikkeitä alalle. Autoalan työvoimabarometrin mukaan alan henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan noin neljä prosenttia. Tämä kehitys ei huolimatta jäsenhankintaponnistuksista lisännyt autoalan jäsenmäärää vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Jäsenistön määrä väheni 55 henkilöllä, mikä johtuu pääsääntöisesti eläköitymisestä. Jäseniä oli 12 650 vuoden lopussa joista 12,5 prosenttia naisia. Autoalan henkilöstö ikääntyy ja AKL:n 2006 esittelemien ennusteiden mukaan autoalan työvoiman kokonaistarve tulee olemaan 2 050 uutta työntekijää ja toimihenkilöä vuodessa. Virallinen koulutusjärjestelmä tuottaa nykyisillä koulutuskanavilla noin 1 100 uutta henkilöä vuodessa autoalalle. Vuotuinen vajaus on siis miltei 950 henkilöä. Liitto on käynnistänyt yhdessä AKL:n ja uudenmaan TE-keskuksen kanssa hankkeen, jolla etsitään uusia koulutus- ja rekrytointikanavia, joilla henkilöstövajeeseen löytyisi ratkaisu. Auto- ja konealoilla on toiminnasta vastaamassa kolme toimitsijaa, sekä osittain lakimies osoitettuna oikeudellisesta yksiköstä. Hallinnosta vastaa alan toimintaohjeen mukaisesti johtoryhmä, sekä vuosittain tammikuussa pidettävä Autoalojen edustajisto. Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti. TOIMINTAKERTOMUS

Kulunut vuosi ei ollut työehtosopimusneuvotteluvuosi, joten neuvottelutoiminnassa on keskitytty työehtosopimuksessa sovittuihin työryhmätöihin. Työtä on tehty palkkausjärjestelmien osalla, korjaamon palkkarakenne 2000 päivittämisen ja uuden koulutusaineiston kanssa sekä rakennettu Kaupan sopimukseen toimihenkilöille uutta palkkarakennetta. Jälkimmäinen työ on aloitettu varaosamyynnistä. Kenttäaineistoa ja toimenkuvauksia on kerätty lukuisista eri liikkeistä. Työehtosopimusten yhdistämisneuvotteluja on käyty. Muu neuvottelutoiminta on ollut käytännön kysymysten hoitamista sekä erimielisyysasioiden neuvottelua. On syytä mainita, että toimintavuoden aikana on oikeusistuimilta tullut tuomioita, joilla on vaikutusta ennakkoratkaisuina, muun muassa Korjaamoalan työaika kiistassa. Työtuomioistuin määritteli 7,5/37,5 työajan täydeksi työajaksi. Toimintavuoden aikana on yhdistynyt kolme autoalan ammattiosastoa. Energia-ala Energia-alan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tammikuussa. Kokouksessa oli edustettuna sopimusalan kaikki ammattiosastot. Johtoryhmä kokoontui tarvittaessa sekä pidettyjen tilaisuuksien yhteydessä. Kokouksissa käsiteltiin mm. alan työehtosopimuksen kehittämiseen liittyviä teemoja. Syksyn koulutuspäivien aiheena oli työsuojelu. Alalle on tullut uusia jäseniä ja työtilanne on ollut hyvä. Energia-alalla on kolme ammattiosastoa ja niissä 260 jäsentä. Metsäteollisuuden korjaamoala Metsäteollisuuden korjaamoalan edustajiston säätömääräinen vuosikokous pidettiin tammikuussa Mikkelissä. Kokouksessa oli edustettuna sopimusalan kaikki ammattiosastot. Johtoryhmä kokoontui aina tarvittaessa sekä pidettyjen tilaisuuksien yhteydessä. Kokouksissa käsiteltiin mm. alan työehtosopimuksen kehittämiseen liittyviä teemoja sekä ajankohtaisia laki yms. uudistuksia. Luottamusmiesten neuvottelupäivät olivat huhtikuussa. Uutena tilaisuutena järjestettiin toukokuussa Mäntyharjulla sopimusalan johtoryhmien yhteistapaaminen (Metalliliitto, Sähköliitto ja Puuliitto). Tilaisuus sai paljon kehuja alan edustajilta. Tapahtumasta pyritään tekemään jokavuotinen. Sopimusalan edunvalvontakurssi pidettiin marraskuussa Tampereella. Sen yhteydessä vierailtiin työväen keskusmuseossa. Alalla on valmisteltu laajaa puupölyselvitystä, Työterveyslaitoksen ja TKK:n puualan tutkijan toimesta. Se esitellään alkuvuodesta 2007. Selvityksen pohjalta alan työalatoimikunta päättää jatkotoimista mm. tiedottamisesta. Ongelmia aiheuttaa uusien ulkomaisten puulajien mm. eukalyptuksen ja tiikin yleistyminen. Niissä on todettu monia kemiallisia haitallisia yhdisteitä, joille on vaarassa altistua puuta työstäessä. Alan tulevaisuutta edustaa ns. älypuuhanke, joka pyrkii liittämään puuteknologiaa ja nykyelektroniikan sovellutuksia yhteen. Tällä uskotaan olevan suurta merkitystä, kun mietitään alan kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa. Työllisyystilanne on ollut koko vuoden hyvä. Sopimusalan yksiköt ovat tehneet kaikki erinomaiset tulokset ja tilauskirjat ovat täynnä. Sahatavaratuotanto oli edellisvuoden tasolla. Suomessa tuotettiin sahatavaraa 12,1 miljoonaa kuutiota, eli saman verran kuin vuonna 2005. Sahateollisuuden tuotteiden kysyntä on nyt hyvä, mutta tuotantoa rajoittaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus ja hinta. Metsäteollisuuden korjaamoalalla on kuusi ammattiosastoa ja niissä yhteensä 428 jäsentä. Televiestintäala Työnantajapuolella tapahtui vuoden kuluessa merkittäviä järjestäytymismuutoksia, jotka tulevat heijastumaan tulevaan työehtosopimuksen soveltamisalueeseen. IsoWorks Oy irtautui Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:stä ja järjestäytyy jatkossa vain Tietoalojen liittoon. Tämä tarkoittaa, että yrityksessä tulevan sopimuskierroksen alusta aletaan soveltaa myös nykyiseen Metallityöväen Liiton jäsenistöön Erton ja Tietoalojen liiton välistä työehtosopimusta. Myöhemmin syksyllä myös YIT:n teollisuus- ja verkostopalvelut Oy ilmoitti irtautuvansa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitosta. Sen osalta ei vielä vuoden lopussa ollut tietoa uudesta järjestäytymisestä. Tästä syystä Metallityöväen Liiton edustajat irtautuivat tietoalojen yhteisestä työehtosopimuksen valmistelutyöstä, kunnes selviää miten alan työnantajat lopullisesti järjestäytyvät. Televiestintäalan täydennyskurssi toteutettiin suunnitelmien mukaisesti Murikassa keväällä. Työehtosopimuskorotukset 1.6. alkaen olivat korotusvaikutukseltaan runsaat kaksi prosenttia. Tietoliikennealalla oli vuoden lopussa 30 ammattiosastoa ja niissä jäseniä 2 549. Puolustusministeriön työpaikat Puolustusministeriön päätökset maavoimien korjaamojen töiden ulkoistamisesta täsmentyivät. Valtaosa töistä tulee siirtymään perustettavalle Millog Oy:lle. Siirtyvän henkilöstön asema ja työehdot turvataan liikkeenluovutusta koskevia periaatteita noudattaen neljän vuoden suoja-ajaksi. Puolustusministeriön luottamusmieskokous toteutettiin marraskuussa ja paikalla olivat lähes kaikki alan pääluottamusmiehet. Alan jäsenmäärä oli vuoden lopussa noin 550. 10 Metalliliitto 2006

Oikeudellinen yksikkö Yksikön käsiteltäväksi tulleiden uusien asioiden määrän lasku jatkui, kuten tapahtui jo edellisenä vuonna. Alkaneita juttuja oli nyt 120, kun niitä edellisenä vuonna oli 158. Uudet jutut jakaantuivat seuraavasti: ammattiosastojen lähettämiä oikeusapuhakemuksia oli 107 (125 v. 2005), sopimusyksikön käsittelyn jälkeen erimieliseksi jääneitä erimielisyysmuistioita seitsemän (32 v. 2005) ja palkkaturvassa riitautettuja saatavia kuusi (yksi v. 2005). Erimielisyyskysymykset liittyivät edelleenkin useimmiten työsuhteesta johtuviin erilaisiin palkkasaataviin (39), eri perustein tapahtuneisiin työsuhteen päättämistilanteisiin (38) ja työsuojelurikkomuksiin (25), jotka lisääntyivät kymmenellä edellisestä vuodesta. Vuosittain yksikön käsiteltäviksi tulleiden työsuojelurikkomusten määrä on vaihdellut 13-15 välillä. Riitaisten työsuhteen päättämistilanteiden syyt jakaantuivat työsuhteen purkuihin (10), irtisanomisiin työntekijästä johtuvista syistä (10) sekä irtisanomisiin taloudellisin ja tuotannollisin perustein (18). Lomautusta koskevia riitoja oli neljä. Luottamushenkilöihin kohdistuvia juttuja on alkanut ja ollut vuosittain käsittelyssä seuraavasti: kaksi tapausta vuonna 2001, ei yhtään tapausta vuonna 2002, kolme tapausta vuonna 2003, yksi tapaus vuonna 2004, kymmenen tapausta vuonna 2005 ja yksi tapaus vuonna 2006. Oikeusapu myönnettiin 51 tapauksessa. Oikeusapua ei tarvittu 14 tapauksessa, sillä asiat sovittiin ilman oikeudenkäyntiä tai ratkaistiin muutoin. Kaikkiaan 163 päättyneestä jutusta sovittiin 47, joista oikeudenkäynnin aikana 24 (15 v. 2005). Oikeusapua ei myönnetty 16 tapauksessa. Yleisissä tuomioistuimissa päättyi 61 juttua käräjäoikeuden, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiolla. Työtuomioistuimessa päättyi 11 työehtosopimuksen tulkintaan liittyvää juttua. Kaikkiaan jutuista voitettiin 39, sovittiin prosessin kuluessa 24 ja sovittiin muutoin 23. Jutuista hävittiin 18. Ilman oikeudenkäyntiä päättyi 47 juttua. Työtuomioistuimessa päättyi 13 työrauhaa käsittelevää juttua. Työtuomioistuimen käsittely on kesken neljän työrauhaa ja kymmenen työehtosopimuksen tulkintaa koskevan jutun osalta. Palkkasaatavien ja oikeuskulujen perinnän on hoitanut edelleen Intrum Justitia, jolle on annettu perittäväksi kertomusvuonna 11 tuomiota niissä tapauksissa, joissa perintä on ollut välttämätöntä hoitaa ulosottotoimin. Kaikkiaan perinnässä on yhdeksän tuomiota. Tuloksettomiksi jääneet perinnät on lopetettu ja kirjattu tappioiksi. Aikaisemmin perittäviksi annetuista jutuista on kuluneella kaudella saatu suorituksia. Liiton hakemuksesta saatiin 64 palkkaturvapäätöstä. Palkkaturvana maksettiin työsuhteesta johtuvia saatavia korkoineen 504 542 euroa sekä liitolle jäsenmaksua 7 401 euroa. Konkurssien valvonnassa muutettiin vuonna 2005 työtapa sellaiseksi, että jäsenmaksujen valvonta siirrettiin jäsenrekisteriyksikön tehtäväksi. Oikeudellinen yksikkö ei kertomusvuonna valvonut palkkasaatavia konkurssivalvonnassa, koska valvottavia palkkasaatavia ei ollut. Vuoden lopussa kesken olevia asioita joko selvittelyssä (57) tai toimeksiantoina asianajajilla ja tuomioistuimissa oli yhteensä 234. Näistä palkkasaatavia oli 62, työturvallisuuteen liittyviä (työsuojelurikkomukset) 50, työsuhteen päättymiseen liittyviä 80 ja muita 42. TOIMINTAKERTOMUS 11

Työsuojeluyksikkö Työsuojeluyksikön keskeisiä tehtäviä olivat edunvalvonta, koulutus ja tiedottaminen, metallialan työsuojeluriskien hallinta, työpaikkojen kehittämisyhteistyö, työsuojeluorganisaatiot, työkyky ja jaksaminen, sosiaali- ja työkyvyttömyysturva, työsuojelupäivät, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö, ympäristönsuojelu ja kansainvälinen yhteistyö. Osaaminen Työsuojeluyksikön keskeisenä painopisteenä oli työsuojeluvaltuutettujen ja asiamiesten osaamisen vahvistaminen. Työsuojeluvaltuutetuille (1 749) ja asiamiehille (827) tiedotettiin neljällä liiton tiedotteella keskeisistä uudistuksista ja tapahtumista. Uusien työsuojeluhenkilöiden perehdyttämistilaisuuksia pidettiin 10, kaikilla toiminta-alueilla. Yksikön toimitsijat osallistuivat Murikan työsuojelun perus- ja jatkokurssien koulutukseen ja toimivat ammattiosastojen ja seuturyhmien iltaja viikonloppukurssien vetäjinä. Ajankohtaispäiviä järjestettiin seitsemän eri alueilla. Ajankohtaispäiville osallistui 268 työsuojeluaktiivia ja niillä oli keskeisesti esillä mm. uusi työsuojelun valvontalaki, yhteisen työpaikan työsuojeluyhteistoiminta, työterveyshuollon työpaikkaselvitys sekä KAMATtietokortit. Yksikkö järjesti Murikassa työsuojelun teemaseminaarin aiheista korvaavan työn käyttö, työsuojelun valvontalaki sekä yhteinen työpaikka. Seminaariin osallistui 120 henkilöä. Valimotyöntekijöiden neuvottelu- ja retkeilypäiville, joiden koulutusaiheena oli mm. työaika, osallistui yhteensä 136 henkilöä. Valimo- ja metallurgiakurssit pidettiin yhdistettynä ja aiheena oli metalliteollisuuden tilanne sekä oikeus vahingonkorvaukseen työtapaturmissa. Kurssille osallistui 36 alojen ammattilaista eri työpaikoilta. Yhteistyö Yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunionin kanssa tuotettiin Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja ohjeita -kirjanen. Osallistuttiin Työturvallisuuskeskuksen metalli- ja autoalan työalatoimikuntien, teollisuusryhmän sekä puolustusministeriön keskustoimikunnan työhön. Metalli- ja autoalan työalatoimikunnat jatkoivat Nolla tapaturmaa -hanketta sekä järjestivät koulutusta ja tietoiskuja. Teollisuusryhmä sekä metalli- ja autoalan työalatoimikunnat tuottivat mm. uutta työturvallisuuskorttimateriaalia sekä Metallissa nolla - ja Bensiinin turvallinen käsittely -esitteet. Osallistuttiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton metallialan työpaikkaonnettomuuksien tutkintaan. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui seitsemän kappaletta. Erityinen riskiala oli metallituoteteollisuus. Oltiin mukana useissa työryhmissä ja tutkimushankkeiden ohjausryhmissä, kuten Haastamme -teknologiateollisuuden työympäristökilpailu, Työterveyslaitoksen Riskienhallinnan malliratkaisut metallituote- ja autoalalle, Elämäntapaliiton ja SAK:n yhteinen Huugo -hanke, Työterveyslaitoksen ja Metalliliiton yhteinen hanke KAMAT- tietokortit (Kemiallinen altistuminen metalli- ja autoalan työtehtävissä), Työterveyslaitoksen Työntekijöiden hengitysoireet ja -sairaudet teräs- ja rautavalimoissa -hanke sekä Talotekniikan asentajien työmenetelmien kehittämishanke Taske. Työkyvyttömyysturva Jäsenet ovat saaneet neuvoja ja opastusta eri syistä johtuvien työkyvyttömyyteen liittyvien toimeentulo- ja vakuutuskorvausongelmien selvittelyyn. Lisäksi on avustettu yksittäisiä jäseniä tekemään valituksia tapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutusyhtiöihin sekä työkyvyttömyyspäätöksistä työeläkeyhtiöihin. Erilaisia kirjallisia selvittelyjä, muutoksenhakuja, valituksia ja lausuntoja tehtiin yhteensä 83 kpl. Oikeusapujen selvittäminen Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyvien oikeusapujen selvittäminen on siirtynyt oikeudelliselta yksiköltä työsuojeluyksikköön. Vuonna 2006 alkoi 27 uutta oikeusaputapausta, jotka kaikki koskivat vakavia työtapaturmia. Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyvät asiat vaativat hyvin paljon selvitystyötä ja ne kestävät usein vuosia. Keskeneräisiä tapauksia on 72 kpl. Työsuojelupäivät Vuoden 2006 aikana järjestettiin 13 alueellista työsuojelupäivää, joissa käytiin 172 työpaikalla. Työsuojelupäivien keskeinen tavoite on kehittää työpaikkojen ja ammattiosastojen edunvalvontaa ja työsuojelua. Paikkakunnilla pidettiin päivän tapahtumista iltatilaisuus, jossa esiteltiin alueellinen yhteenveto työsuojelupäivästä ja muita ajankohtaisia asioita. Iltatilaisuuksiin osallistui 113 henkilöä ja paikalla oli myös työsuojelupiirin metallialan tarkastajia sekä työnantajia. Yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla Valvontalain uudistamisen myötä yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutetun asema koheni ja sitä 12 Metalliliitto 2006

kautta valvontalaki saatiin kokonaisuudessaan ajan tasalle. Ilman työntekijäpuolen laajaa yhteistyötä ja aloitteellisuutta lakiuudistus olisi jäänyt vajaaksi. Liitto on ollut tukemassa työturvallisuuskortin kehittämistä ja käyttöönottoa mm. korttitoimikunnan, koulutuksen ja tiedotuksen kautta. Teollisuuden yhteisille työpaikoille suunniteltu työturvallisuuden osaamistodistus on saanut suuren suosion. Korttikoulutuksen on saanut yli 300 000 henkilöä, joista merkittävä osa työskentelee metalliteollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälinen yhteistyö Työsuojeluyksikkö piti kiinteää yhteyttä kaikkiin työsuojelupiireihin ja erityisesti metallialan tarkastajiin. Osallistuttiin Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan kautta työterveyshuollon kehittämiseen. Vaikutettiin ja osallistuttiin SAK:n ja Teollisuuden Palkansaajien kautta lakiuudistuksiin mm. valvontalain uudistamiseen, konedirektiivin mukaiseen kone- ja laitesäännöksiin, syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalivakuutuksen kehittämiseen sekä EU:n sosiaali- ja työsuojeluasioiden etenemiseen. Eurooppa-tasolla sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken työtekijöiden terveyden suojelusta kvartsihiekan ja sitä sisältävien tuotteiden hyvän käsittelyn ja käytön avulla. Kvartsihiekan käyttöä ei kielletty, mutta hyviä käytäntöjä on levitettävä erityisesti valimoissa ja seurattava niiden vaikutusta. Osallistuttiin Pohjoismaisen Metallin työympäristöverkoston hankkeisiin, kuten Psyykkinen työympäristö, Työturvallisuuskortti, Nuoret ja työ sekä Henkilöstötilinpäätökset. Järjestö- ja koulutustoiminta Yleistä Järjestö- ja koulutustoiminnan tehtävänä on mm. vastata liiton järjestö- ja edunvalvontaorganisaation sekä alue-, koulutus- ja jäsenrekisteritoiminnan toimivuudesta, organisoinnista, koordinoinnista ja kehittämisestä. Painopisteet Järjestö- ja koulutustoiminnan yleisiä painopisteitä olivat: l alue-, seuturyhmä- ja paikallistoiminnan ylläpito ja kehittäminen l korkean järjestäytymisen, osallistumisen ja jäsenaktiivisuuden ylläpito l työmarkkinatiedotus ja oppilasjäsenyyden edistäminen l koulutusjärjestelmän toimivuuden kehittäminen ja koulutukseen osallistumisen vahvistaminen l uusien koulutusaineistojen tuottaminen Järjestäytyminen ja jäsenkehitys Toimintavuoden lopussa liittoon kuului 336 (339 vuonna 2005) ammattiosastoa, joiden yhteinen jäsenmäärä oli 165 506 (166 085). Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 8 923 (7 466). Uusista jäsenistä 5 843 (5 650) oli 30-vuotiaita tai nuorempia. Jäseniä poistui vuoden aikana 9 502 (8 715); 2 729 (2 534) alan vaihdon vuoksi, 3 761 (3 506) maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi, 1 175 (1 105) kuolemantapausten vuoksi ja 1 371 (1 246 muista syistä). Ytk-kassaan siirtyi liiton tietojen mukaan vuoden aikana 466 (377) jäsentä ja ytk-kassasta liiton ammattiosastoihin 359 (305) jäsentä. Nopeasti muuttuvat työpaikka- ja työsuhdetilanteet ovat kasvava haaste korkealle järjestäytymiselle. Järjestäytyminen on parhainta niillä työpaikoilla, joissa ammattiosastojen, työhuonekuntien ja luottamushenkilöiden toiminta on hyvin ja kattavasti organisoitu. Koko alaa koskevan tarkan järjestäytymisasteen laskeminen on vaikeutunut. Järjestäytymisaste on arviolta 85 87 prosenttia. Heikointa järjestäytyminen on pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä. Vuoden aikana toimeenpantu työpaikka-, järjestäytymis- ja edunvalvontakartoitus osoitti työpaikka- ja ammattiosastotasoisen perusorganisaation suuret haasteet jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. TOIMINTAKERTOMUS 13

Aluetoiminta Alueellista toimintaa suunniteltiin, organisoitiin ja toteutettiin liiton kuudella toiminta-alueella vakiintuneen toimintatavan mukaan. Alueellisissa painopisteissä korostuivat mm. seuturyhmä- ja työpaikkatasoisen toiminnan kehittäminen ja jäsenaktiivisuuden kaikinpuolinen ylläpito. Myös ammattiosastojen seuturyhmät osallistuivat aluetoiminnan suunnitteluun ja toimintatavoitteiden asettamiseen. Alueellisten toimintakalenterien mukainen toiminta toteutui melko tyydyttävästi ja keräsi yhteensä noin 18 000 osanottajaa. Tapahtumista jouduttiin peruuttamaan runsaat 20 ja tapahtumakohtaiset osanottajamäärät laskivat jonkin verran. Toisaalta aluetoiminnassa toteutettiin paljon myös suunnitellun tapahtumakalenterin ulkopuolella olevaa toimintaa. Seuturyhmät Ammattiosastojen seuturyhmille 2006 oli ensimmäinen toiminnallisesti ehjä toimintavuosi. Vaikka 51 seuturyhmän toiminnallinen tilanne vaihtelee, on asiassa päästy paikoittain vahvastikin eteenpäin ja kehittämisen suunnasta ja painopisteistä vallitsee kohtuullinen yksimielisyys. Noin 45 seuturyhmän toiminnalle on luotu yhteinen perusrakenne ja toimintatapa. 35 seuturyhmää pystyy itsenäiseen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Aluetoimistovetoisia on seuturyhmistä kymmenkunta ja selvästi toimintansa alkutaipaleella 4 5 seuturyhmää. Eniten seuturyhmätoiminta on lisännyt koulutukseen liittyvää keskustelua ja tuloksia. Jo vuonna 2006 41 seuturyhmä järjesti 56 omaa koulutustilaisuutta. Seuturyhmätoiminta on rohkaisevista tuloksista huolimatta pitemmän tähtäyksen toimintaa, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei ole läheskään löydetty. Patenttiratkaisua kaikkiin toimintaan liittyviin haasteisiin ja ongelmiin seuturyhmät eivät tuota, mutta tarjoavat parhaat mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle. Ammattiosastot ja seuturyhmät Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue Helsingin seuturyhmä (jäseniä 9 906) Ammattiosastot: 5, 12, 27, 41, 70, 77, 78, 82, 84, 128, 155, 321, 337, 401 Espoo - Kirkkonummi - Vantaa seuturyhmä (jäseniä 5 437) Ammattiosastot: 11, 15, 165, 168, 173, 254, 255, 263, 271, 287, 342, 374, 423, 424 Lohja - Karkkila - Vihti seuturyhmä (jäseniä 3 308) Ammattiosastot: 8, 35, 130, 178, 225, 436 Etelä-kärjen seuturyhmä (jäseniä 3 078) Ammattiosastot: 21, 31, 44, 93, 100, 117, 121, 125, 171, 232, 379 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä 4 350) Ammattiosastot: 4,42, 48, 58, 90, 151, 281, 338, 432 Itä-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä 2 087) Ammattiosastot: 25, 86, 136, 177, 229, 246, 359 Kymen ja Savo-Karjalan toiminta-alue Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmä (jäseniä 2 110) Ammattiosastot: 116, 133, 145, 175, 209, 245, 300 Etelä-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 3 527) Ammattiosastot: 3, 30, 52, 96, 188, 230, 242, 253, 266 Metallin Kotka-Hamina seuturyhmä (jäseniä 2 528) Ammattiosastot: 13, 20, 109, 194, 301 Saimaan Metallit seuturyhmä (jäseniä 1 276) Ammattiosastot: 17, 212, 234, 291, 346 Ri-Mi seuturyhmä (jäseniä 1 211) Ammattiosastot: 61, 71, 113, 156 Metallit 201 ja 354 seuturyhmä (jäseniä 691) Ammattiosastot: 201, 354 Keski-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 348) Ammattiosastot: 22, 333 Ylä-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 374) Ammattiosastot: 76, 153, 162, 341 Joensuun seuturyhmä (jäseniä 3 769) Ammattiosastot: 59, 196, 216, 221, 320 Ylä-Savon seuturyhmä (jäseniä 1 602) Ammattiosastot: 107, 148, 224, 328, 425 Kuopion seuturyhmä (jäseniä 2 205) Ammattiosastot: 60, 112, 124, 147, 176, 223, 279, 331, 411 Keski-Savon seuturyhmä (jäseniä 2 880) Ammattiosastot: 18, 24, 233, 251, 304, 414 14 Metalliliitto 2006

Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue Turun seuturyhmä (jäseniä 12 795) Ammattiosastot: 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 215, 270, 343, 403 Turunmaan seuturyhmä (jäseniä 667) Ammattiosastot: 54, 69, 295, 336 Vakka-Suomen seuturyhmä (jäseniä 2 831) Ammattiosastot: 36, 268, 365 Loimaan seuturyhmä (jäseniä 671) Ammattiosasto: 29 Salon seuturyhmä (jäseniä 6 304) Ammattiosastot: 57, 62, 180, 184, 211, 286, 315, 433 Kaakkois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä 2 631) Ammattiosastot: 127, 190, 193, 249, 273, 282, 312, 350, 381 Porin seuturyhmä (jäseniä 6 221) Ammattiosastot: 6, 91, 92, 122, 163, 294,296, 416 Pohjois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä 629) Ammattiosastot: 243, 318, 329 Rauman seuturyhmä (jäseniä 3 927) Ammattiosastot: 66, 102, 160, 299, 376 Keski-Suomen ja Vaasan toiminta-alue Pohjoisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä 3 187) Ammattiosastot: 34, 115, 120, 138, 141, 197, 198, 262, 283, 358 Jyvässeudun seuturyhmä (jäseniä 4 501) Ammattiosastot: 26, 74, 131, 150, 170, 182, 410 Läntisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä 1 695) Ammattiosastot: 68, 110, 161, 167, 205, 344 Vaasan ja Laihian seuturyhmä (jäseniä 5 987) Ammattiosastot: 28, 172, 174, 261, 272, 292, 311, 330, 417 Seitsemän Sillan seuturyhmä (jäseniä 3 310) Ammattiosastot: 10, 67, 104, 135, 228, 308, 362, 426 Härmä/Lapua/Järviseutu (jäseniä 2 450) Ammattiosastot: 146, 204, 214, 366, 370 Kuusiokuntien Metalli (jäseniä 857) Ammattiosastot: 51,142, 187,257 Seinänaapurit (jäseniä 1 227) Ammattiosastot: 248, 307, 357, 434 Suupohjan seuturyhmä (jäseniä 2 123) Ammattiosastot: 64, 226, 252, 274, 317, 334, 356 Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue Hämeenlinnan seuturyhmä (jäseniä 3 066) Ammattiosastot: 43, 88, 101, 186, 250 Riihimäen seuturyhmä (jäseniä 1 248) Ammattiosastot: 103, 157, 244, 352 Forssan seuturyhmä (jäseniä 1 326) Ammattiosastot: 2, 79, 158, 179 Lahden seuturyhmä (jäseniä 6 834) Ammattiosastot: 14, 23, 47,111, 114, 144, 323 Tampereen seuturyhmä (jäseniä 11 907) Ammattiosastot: 7, 38, 65, 80, 97, 134, 140, 149, 183, 195, 231, 239, 402 Lounais-Pirkanmaan seuturyhmä (jäseniä 761) Ammattiosastot: 327, 345, 363 Etelä-Pirkanmaan seuturyhmä (jäseniä 1 784) Ammattiosastot: 105, 169, 335 Luoteis-Pirkanmaan seuturyhmä (jäseniä 1 234) Ammattiosastot: 220, 340 Ylä-Pirkanmaan seuturyhmä (jäseniä 891) Ammattiosastot: 16, 32, 166, 236, 349 Oulun ja Lapin toiminta-alue Oulun seuturyhmä (jäseniä 7 129) Ammattiosastot: 56, 72, 108, 118, 139, 210, 219, 222, 288, 289, 418 Raahen seuturyhmä (jäseniä 4 490) Ammattiosastot: 55, 200, 351 Jokilaaksojen seuturyhmä (jäseniä 3 842) Ammattiosastot: 227, 235, 259, 275, 309, 310, 332, 353, 368, 377, 420 Kainuun seuturyhmä (jäseniä 2 440) Ammattiosastot: 63, 164, 181, 256, 302, 367, 369, 419 Koillismaan seuturyhmä (jäseniä 457) Ammattiosastot: 129, 199, 202, 280 Meri-Lapin seuturyhmä (jäseniä 2 823) Ammattiosastot: 75, 81, 83, 213, 284, 413 Keski-Ylälapin seuturyhmä (jäseniä 2 468) Ammattiosastot: 46, 99, 159, 208, 276, 306, 313, 316, 375, 404 TOIMINTAKERTOMUS 15

Ammattiosastot ja työhuonekunnat Ammattiosastojen toiminnan perustavoitteet ja kehittämisen lähtökohdat ovat 19. liittokokouksen linjausten mukaisesti ylläpitää korkeaa järjestäytymistä ja jäsenten yhteistoiminnan aktiivisuutta, vahvistaa sopimustoiminnan edellytyksiä sekä paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Tämän toiminnan kattavuuden, rakenteen ja sisällön kehittäminen jäsenten osallistumista ja edunvalvontaa tukevasta muuttuvassa toimintaympäristössä, on ammattiosastojen toiminnan jatkuva haaste. Tässä ammattiosastot onnistuvat vaihtelevasti. Pienten työpaikkojen lukumäärä ja niiden työntekijämäärä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 pelkästään metalli- ja elektroniikkateollisuuden alle 50 hengen työpaikoissa on yhteensä yli 34 986 työntekijää ja yli 500 hengen työpaikoilla on työntekijöitä yhteensä 26 727. Liiton 336 ammattiosastosta 151:ssä (157) on alle 200 jäsentä. Näiden osastojen yhteinen jäsenmäärä on noin 14 387 (15 500). 200 499 jäsenen ammattiosastoja on 88 (84), joissa yhteensä 27 752 (26 500) Jäsenmäärä ja osastojen lukumäärä osaston koon mukaan 31.12.2005 Jäsenmäärä ja osastojen lukumäärä osaston koon mukaan 31.12.2006 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 14 387 151 osastoa Alle 200 jäsentä jäsenmäärä 88 osastoa 27 752 osastojen lukumäärä 38 001 55 osastoa 41 679 30 osastoa 43 687 12 osastoa 200 499 500 999 1000 1999 2000 tai enemmän 160 140 120 100 80 60 40 20 0 jäsentä. 500 999 jäsenen ammattiosastoja on 55 (57), joissa yhteensä 38 001 (39 800) jäsentä. 1 000 1 999 jäsenen ammattiosastoja on 30 (29), joissa yhteensä 41 679 (40 700) jäsentä ja yli 2 000 jäsenen ammattiosastoja 12 (12), joissa yhteensä 43 687 (43 500) jäsentä. Työpaikkojen lukumäärän kasvusta huolimatta ammattiosastojen alaisuudessa toimi vain 201 (225) rekisteröityä työhuonekuntaa. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio Syksyn pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten valinnat ja vaalit toteutettiin ohjeiden mukaisesti. Nopeasti muuttuvat työpaikkatilanteet muuttavat edunvalvontakenttää. Liiton rekisterissä on 1 819 (1 861) pääluottamusmiestä, joista ensimmäiselle kaudelle valittuja oli noin 353 (611). Pääluottamusmiesten lisäksi toimi 954 (972) luottamusmiestä. Työsuojeluvaltuutettuja oli 1 790 (1 753), joista ensimmäiselle kaudelle valittuja oli noin 714 (400). Työsuojeluvaltuutettujen lisäksi toimi 965 (833) työsuojeluasiamiestä. Yhteensä liittoon rekisteröityinä pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, -asiamiehinä ja heidän varahenkilöinään ja yhdysmiehinä toimi 9 572 (9 540) henkilöä. Heistä uusia, ensimmäiselle kaudelle valittuja oli 2 165. Kokonaisuudessaan työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio kattoi noin 2 300 (2 200) työpaikkaa ja noin 110 140 (107 600) jäsentä. Todellinen kattavuus on tätä parempi, koska luvuissa on huomioitu vain kirjallisen ilmoituksen aluetoimistoon toimittaneet luottamushenkilöt. Nuorisotoiminta Nuorisotoiminnan painopisteitä olivat ammattiosastojen ja seuturyhmien nuorisotoiminnan aktivointi ja kouluttaminen, uusien nuorisoaktiivien koulutus ja työmarkkinatiedotus ja oppilasjäsenten määrän ja toiminnan kehittäminen. Toimintansa lopettaneet ammattiosastot 405 Lahden auto- ja konekaupan ammattiosasto ry 407 Kouvolan auto- ja konealan ammattiosasto ry 428 Savonlinnan Auto- ja konekaupan toimihenkilöt ry Ammattiosaston nimen muutos 228 Esse Metallarbetarfackavdelning - Ähtävän Metallityöväen ammattiosasto r.f. Uusi nimi: Pedersöre Metallarbetarfackavdelning - Pedersören Metallityöväen ammattiosasto rf 16 Metalliliitto 2006

Jäsenmäärä 31.12.2005 Nimi Ammattiosastoja Jäseniä Osuus liiton jäsenmäärästä Naisia Naisten osuus Miehiä Miesten osuus 1 HELSINKI 14 9 906 6,0 % 1 445 14,6 % 8 461 85,4 % 2 UUSIMAA 47 18 260 11,0 % 5 040 27,6 % 13 220 72,4 % 3 VARSINAIS-SUOMI 28 23 374 14,1 % 6 434 27,5 % 16 940 72,5 % 4 SATAKUNTA 25 13 408 8,1 % 2 336 17,4 % 11 072 82,6 % 5 HÄME 20 12 474 7,5 % 2 341 18,8 % 10 133 81,2 % 6 PIRKANMAA 26 16 577 10,0 % 2 148 13,0 % 14 429 87,0 % 7 KYMI 21 8 165 4,9 % 843 10,3 % 7 322 89,7 % 8 ETELÄ-SAVO 11 3 178 1,9 % 405 12,7 % 2 773 87,3 % 9 POHJOIS-KARJALA 11 4 491 2,7 % 839 18,7 % 3 652 81,3 % 10 POHJOIS-SAVO 20 6 687 4,0 % 828 12,4 % 5 859 87,6 % 11 KESKI-SUOMI 23 9 383 5,7 % 1 708 18,2 % 7 675 81,8 % 12 VAASA 37 15 954 9,6 % 2 541 15,9 % 13 413 84,1 % 13 OULU 37 18 358 11,1 % 4 863 26,5 % 13 495 73,5 % 14 LAPPI 16 5 291 3,2 % 796 15,0 % 4 495 85,0 % Yhteensä 336 165 506 100,0 % 32 567 19,7 % 132 939 80,3 % Piirijärjestöt 31.12.2006 Nimi Ammattiosastoja Muutos edeliseen vuoteen Metalliala Peltiala Helsinki 14 7 3 1 2 1 Uusimaa 47 36 7 3 1 Varsinais-Suomi 28 19 4 1 1 1 1 Satakunta 25 21 3 1 Häme 20-1 13 4 1 1 1 Pirkanmaa 26 22 2 1 1 Kymi 21-1 11 4 4 1 Etelä-Savo 11-1 5 2 2 1 1 Pohjois-Karjala 11 7 2 2 Pohjois-Savo 20 9 6 3 1 1 Keski-Suomi 23 17 2 2 1 1 Vaasa 37 26 7 3 1 Oulu 37 26 5 4 2 Lappi 16 5 4 3 1 3 YHTEENSÄ 336 224 55 31 3 5 6 7 4 Autoja koneala Tietoliikenneala Energiaala Metsäteoll. korjaamoala Kaivosala Jalometalliala TOIMINTAKERTOMUS 17

LIITON JÄSENOSASTOT JA LIITON JÄSENMÄÄRÄ VUOSINA 1899-2006 Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä 1899 12 550 1927 84 11613 1954 239 37104 1982 377 161228 1900 15 572 1928 88 13437 1955 356 40596 1983 377 160429 1901 23 564 1929 83 11258 1956 265 41120 1984 376 156889 1902 23 464 1930 52 3296 1957 270 36307 1985 376 156675 1903 23 300 1931 71 3570 1958 238 35821 1986 372 155209 1904 18 420 1932 71 3002 1959 259 38263 1987 366 154255 1905 22 380 1933 71 3167 1960 263 37668 1988 365 154600 1906 40 920 1934 74 4005 1961 259 40442 1989 363 151382 1907 58 1330 1935 79 5516 1962 287 42875 1990 360 148134 1908 62 2391 1936 79 8140 1963 264 41516 1991 359 148099 1909 75 2080 1937 87 12332 1964 268 42164 1992 355 148523 1910 71 1628 1938 90 12411 1965 277 45955 1993 353 151972 1911 70 1815 1939 88 13114 1966 288 46025 1994 350 154364 1912 81 2657 1940 91 12641 1967 278 50602 1995 349 160358 1913 90 3548 1941 94 17283 1968 291 57405 1996 343 161663 1914 95 4292 1942 111 17280 1969 305 81378 1997 338 165338 1915 95 5573 1943 117 18254 1970 379 105614 1998 333 167454 1916 111 10288 1944 113 24970 1971 337 117959 1999 331 167992 1917 152 26288 1945 123 55809 1972 345 123022 2000 331 170714 1918 1946 172 53118 1973 326 134024 2001 325 170752 1919 94 6223 1947 179 54678 1974 340 145851 2002 321 169059 1920 107 9350 1948 186 48219 1975 352 151355 2003 351 169775 1921 104 8752 1949 188 42416 1976 356 155210 2004 350 167387 1922 102 7730 (I nelj. v. 1950) 1977 361 154133 2005 339 166085 1923 82 7942 1950 192 44984 1978 367 156079 2006 336 165506 1924 82 8016 1951 244 45007 1979 370 158434 1925 84 8534 1952 233 38902 1980 374 163811 1926 85 10305 1953 211 36560 1981 377 161733 Satakunta 13 408 Jäsenmäärä piireittäin 31.12.2006 Varsinais- Suomi 23 374 Helsinki 9 906 Lappi 5 291 Oulu 18 358 Vaasa Pohjois-Savo 15 954 6 687 Keski-Suomi Pohjois-Karjala 9 383 4 491 Pirkanmaa Etelä-Savo 16 577 3 178 Häme 12 474 Kymi 8 165 Uusimaa 18 260 Jäsenmäärä toiminta-alueittain 31.12.2006 Varsinais- Suomi / Satakunta 36 782 Keski-Suomi / Vaasa 25 337 Häme / Pirkanmaa 29 051 Helsinki / Uusimaa 28 166 Oulu / Lappi 23 649 Kymi / Savo- Karjala 22 521 Autoala 12 621 Tietoliikenne 2 547 Energia 257 Peltiala 1 477 Metsä 428 Kaivosala 1 006 Jalometalli 567 Ahvenanmaa 46 Jäsenmäärä vaalipiireittäin 31.12.2006 Satakunta 12 851 Varsinais- Suomi 22 001 Lappi 3 959 Oulu 16 493 Vaasa Pohjois-Savo 14 165 5 713 Keski-Suomi Pohjois-Karjala 8 250 3 997 Pirkanmaa Etelä-Savo 15 432 2 507 Häme 11 376 Helsinki 6 145 Kymi 6 720 Uusimaa 16 920 18 Metalliliitto 2006

Metallityöväen liiton jäsenmäärän kehitys alueittain vuosina 1980 2006, indeksi (1980=100) 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 oulu ja lappi vaasa ja keski-suomi Häme ja Pirkanmaa kymi ja savo-karjala v-suomi ja satakunta Helsinki ja Uusimaa Toimintaa suunniteltiin ja organisoitiin valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisen nuorisotoiminnan kautta. Alueellisia nuorisojaostoja toimi 96. Ammattiosastoja kannustettiin toteuttamaan nuorisotoimintaa myös seuturyhmissä, joiden nuorisotoiminta on kehitysvaiheessa. Ensimmäistä kertaa järjestetyissä nuorten alueellisissa aktiivitapahtumissa oli 77 osanottajaa. Yhteensä valtakunnallisiin ja alueellisiin toimintatapahtumiin osallistui noin 770 (800) nuorta. Ammattiosastojen nuorisojaostot ja -vastaavat toimivat 117 (124) ammattiosastossa. Työmarkkinatiedottamista seurattiin aikaisempaa tarkemmin. Tehty yhteenveto osoitti, että työmarkkinatiedotus toimii hyvin vain muutamilla alueilla. Tiedotustapahtumia oli yhteensä vajaa 70, joilla tavoitettiin n. 2 400 opiskelijaa. Oppilasjäseniä oli vuoden vaihteessa 3 268 (3 045). Alan vetovoimaan liittyvissä asioissa tehtiin yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa mm. Next step -messuilla. Oppilasjäsenten omaan tapaamiseen osallistui 23 oppilasjäsentä. Tasa-arvo- ja naistoiminta Tasa-arvotyön painopisteitä olivat työpaikkojen tasa-arvosuunnittelun edistäminen, tasa-arvolain tuntemuksen lisääminen ja liiton tasa-arvo-ohjelman tunnetuksi tekeminen. Tähän liittyvä toiminta suunniteltiin tasa-arvotoimikunnassa. Tasa-arvotyötä toteutettiin myös yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Toimihenkilöunionin ja Kiljavan opiston kanssa mm. erilaisten tasa-arvosuunnitteluprojektien, tasa-arvoklinikoiden ja sähköisen viestinnän keinoin. Tasa-arvotoiminta sisälsi uutta materiaalia, koulutusta ja tiedottamista. Aiheita käsiteltiin useissa koulutustilaisuuksissa kuten luottamushenkilöille suunnatulla erillisellä kurssilla sekä työpaikka- ja ammattiosastojen koulutustilaisuuksissa. Tasa-arvotoimintaan liittyviin valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin osallistui 350 jäsentä. Tasa-arvolakiin liittyvää koulutusta ja tiedotusta suunnattiin myös toimitsijoille. Naistoiminnan tärkein painopiste oli jäsenaktiivisuuden vahvistaminen. Toimintaa toteutettiin naisten seminaareilla Murikassa ja alueilla, joihin osallistuttiin aktiivisesti ja suunnitellulla tavalla. Naistoiminnan valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin osallistujia oli 300. Myönteistä on ollut uusien toimijoiden ja mm. maahanmuuttajanaisten mukaantulo toimintaan. Nais- ja tasa-arvotoimintaa koskevien alueellisten tapahtumien teemana on ollut myös seuturyhmäyhteistyö, jossa saatiin perustettua ensimmäiset Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio alueittain Toiminta-alue PLM VPLM LM YHD TSV TSV1 TSV2 TSA Helsinki-Uusimaa 305 247 202 58 319 231 155 193 Varsinais-Suomi ja Satakunta 344 260 177 61 345 260 181 185 Häme ja Pirkanmaa 338 267 160 42 335 267 188 142 Kymi ja Savo-Karjala 325 257 94 61 321 247 156 101 Keski-Suomi ja Vaasa 318 245 199 57 295 226 156 173 Oulu ja Lappi 189 148 122 57 175 133 84 171 Yhteensä 1819 1424 954 336 1790 1364 920 965 TOIMINTAKERTOMUS 19