Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1
Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien toteutuminen.3 1. Toimialakohtaisten työnantajakäyntien tavoitteet... 4 2. Toimialan valinta työnantajakäynneille... 4 3. Työnantajakäyntien haastattelulomakkeen suunnittelu... 5 4. Työnantajakäynneistä sopiminen... 6 5. Työnantajakäyntien toteuttaminen... 7 6. Asiakasohjaus ja työnvälitys työnantajakäynneiltä saatuihin työmahdollisuuksiin... 8 7. Työnantaja/ yritysyhteistyön ylläpitäminen... 9 Liite 1.Työhönkuntoutuksen palveluprosessissa etenemisen osatehtävät... 10 Liite 2. Rakennus- ja metallialojen työnantajakäyntien haastattelulomake... 11 Liite 3. Kooste rakennus- ja metallialan työnantajakäynneistä... 15 Suunto-projektin kaikkien toimialakohtaisten työnantajakäyntien koosteet löytyvät projektin wwwsivuilta osoitteesta: www.ely-keskus.fi/lappi -> Työvoima- ja työllisyys -> Suunto-projekti -> Työllisyysmallit- ja työnantajayhteydet 2
3
1. Toimialakohtaisten työnantajakäyntien tavoitteet Suunto-projektin organisoimat toimialakohtaiset työnantajakäynnit on suunniteltu työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden työllistymisen tueksi. Työnantajakäynnit tehdään pääsääntöisesti yrityksiin, mutta myös julkiselle puolen esim. kunnat ja III-sektorin työnantajien luona käydään toimialasta riippuen. Suunto-projektin työnantajakäynnit on toteutettu yhdessä Rovaniemen- ja Meri-lapin TEtoimistojen työvoimavirkailijoiden kanssa. Toimialakohtaisten työnantajakäyntien tavoitteena on etsiä työllistymismahdollistuksia työmarkkinavalmiuksiaan parantaville asiakkaille. Tämän lisäksi toimialakohtaisilta työnantajakäynneiltä saadaan tietoa mm. alakohtaisista ammattitaitovaatimuksista, työelämävaatimuksista sekä rekrytointitavoista. Työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden ohjaaminen yritysten työmahdollisuuksiin vaatii erilaista asiantuntemusta ja ohjaustaitoja, verrattuna esim. muiden työnhakija-asiakkaiden työnvälitystyöhön. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantajakäynneillä selvennetään toimialan ammattitaitovaatimuksia sekä työn toimintaympäristöä, jotta asiakasohjaus onnistuu ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen työllistymisen onnistumiseksi. 2. Toimialan valinta työnantajakäynneille Työnantajakäyntien toimialat valitaan sellaisilta aloilta, joihin työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden on mahdollista työllistyä. Tällöin tulee huomioida, että toimialan työtehtävät ovat sellaisia, joihin ei vaadita korkeaa osaamista ja/tai pitkää työkokemusta tai työtehtäviä on tarvittaessa mahdollisuus räätälöidä esim. vajaakuntoisen henkilön työllistymisen yhteydessä. Työpaikalla tulee olla myös mahdollisuus perehdyttää ja ohjata työllistettyä varsinkin työn alkuvaiheessa. Työnantajakäyntien toimialan valinta: Työnhakijaperusteisesti o Minkä alan työtä työllistymisvaiheessa (Liite 1.) olevat työnhakijat hakevat? Valitaan työnantajakäyntien toimiala sen mukaan, minkä toimialan hakijoita on runsaasti työttömänä. Työnantajalähtöisesti o KOTTI-projekti (yritysharava-toimintamalli) haastattelujen perusteella. Valitaan toimiala, jonka työnantajat ovat kiinnostuneita tuetun työllistämisen malleista. Esim. Lapin KOTTI-projekti tuloksissa tuetusta työllistämisestä oli kiinnostunut 276 tukku- ja vähittäiskaupan alalla työskentelevää työnantajaa Työvoimavirkailijoiden kokemusten perusteella o Työvoimavirkailijoilla on kokemusta toimialoista, joihin heidän asiakkaat ovat työllistyneet parhaiten. 4
3. Työnantajakäyntien haastattelulomakkeen suunnittelu Suunto-projektin toimialakohtaisilla työnantajakäynneillä on käytetty haastattelulomaketta (Liite 2.), joka on tehty sähköiseen kysely- ja analysointi järjestelmään (digium, webropol). Lomakkeen kysymykset suunnitellaan mahdollisimman hyvin yhdessä työvoimavirkailijoiden kanssa. Työnantajakyselylomake: Haastattelulomake tehdään sähköiseen analysointijärjestelmään, jotta toimialakohtaisen työnantajakoosteen tekeminen mahdollistuu Lomake suunnitellaan hyvin ja siinä tulee huomioida, ettei se ole liian pitkä ja tarvittavat tiedot saadaan kuitenkin kerättyä. Lomakkeessa kysytään mm. seuraavia asioita: o Työnantajan yhteystiedot o Henkilöstön työhönotosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. o Yrityksen/ työpaikan työtehtävät ja niihin vaadittava ammattitaito sekä muut työhönottoon vaikuttavat tekijät. o Onko yrityksellä/työpaikalla ollut työharjoittelijoita ja kuinka paljon? o Millainen kokemus yrityksessä/työpaikalla on työmarkkinavalmiuksiaan parantavista asiakasta? o Aikooko yritys palkata työntekijöitä seuraavan vuoden aikana? o Mikäli yritys lisää työntekijöitä, voisiko työllistettävä henkilö olla työmarkkinavalmiuksiaan parantava työnhakija? o TE-toimiston palvelut työmarkkinavalmiuksiaan parantavan asiakkaan työllistämiseksi esim. tarjotaan työnantajalle työllistämispakettia : 1 kk työelämävalmennus + palkkatuki määräaikaiseen työllistämiseen työelämävalmennuksen jälkeen. Mikäli työnantaja kiinnostuu työllistämisestä, niin kerrotaan hänelle koulutusmahdollistuksista esim. Toppis-koulutus o Sovitaan jatkosta: Milloin voidaan olla tarkemmin uudelleen yhteydessä tai miten ja milloin asiakkaiden olisi parasta hakea mahdollista työpaikkaa? o Työnantajan asemointi: Työllistymisvaiheen työnantaja, koulutusvaiheen työnantaja vai ainoastaan TE-toimiston työnvälitys asiakas? Lomake kysellään työnantajakäynnillä ja täytetään ja lähetetään webropol/ digiumjärjestelmään (sähköinen linkki, jonka avulla kyselylomakkeen saa auki). Kun kaikki työnantajakäynnit on tehty, niin työnantajakäyntien kooste saadaan suoraan webropol/ digium-järjestelmästä. 5
4. Työnantajakäynneistä sopiminen a) Työnantajayhteyksien kartoittaminen: Yritysharava-aineistosta: KOTTI-haastattelun tulokset URA:n työnantajatiedoista ASKO-järjestelmästä Yleiset yrityshakujärjestelmät: Finder, Eniro, Suomen yrityshaku ym. YTJ yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä saadaan myös tietoa yrityksen toimintaan liittyen (Onko yritys esim. lopettanut toiminnan?) URAsta ja ASKOsta haettavista yritystiedoista voidaan nähdä myös, milloin yrityksessä on viimeksi tehty työnantajakäynti tai milloin sinne on suunnitteilla seuraava työnantajakäynti. Tärkeää olisi, ettei tehtäisi päällekkäisiä työnantajakäyntejä, vaan yhteistyössä kaikkien palvelulinjojen työvoimavirkailijoiden kanssa. b) Työnantajille soittaminen: Valitaan yhdessä työnantajia, joille virkailijat soittavat ja kysyvät tapaamisaikaa. Jokaisella virkailijalla on useita työnantajia, joihin ollaan yhteydessä. Puhelinkeskustelussa kerrotaan työnantajalle lyhyesti: o Kuka soittaa ja millä asialla (tavoitteena sopia työnantajakäynnistä)? o Mikä tavoite työnantajakäynneillä on? Asiakaskohderyhmän esittely markkinoivasti (ei käytetä nimityksiä vaikeasti työllistyvät, vajaakuntoinen ym.) Esim. Työnantajakäyntien tavoitteena on kartoittaa toimialan ammattitaitovaatimuksia ja asiakkaidemme työllistymismahdollisuuksia toimialan työtehtäviin. Työnantajakäynneiltä saatu tieto on meille tärkeä, jotta osaamme ohjata oikeita työnhakijoita työ- ja harjoittelupaikkoihin. o Kuinka kauan työnantajakäynti kestää esim. Työnantajakäynti kestää noin vajaan tunnin ja tulemme mielellämme käymään teidän yrityksessä? Mikäli työnantajalla ei ole pysyvää toimitilaa, kannattaa tapaaminen sopia TEtoimiston tiloihin. o Työnantajakäynnistä sopiminen. Työnantajille on parasta ehdottaa mahdollisia tapaamisaikoja, jolloin työnantajan on helpompi valita sopiva aika. Sovittu aika on hyvä vielä välittää työnantajan sähköpostiin puhelun jälkeen. Tapaamista ei kannata sopia, mikäli työnantaja ei aio palkata työntekijöitä tai työnantaja ei ole kiinnostunut rekrytoimaan työntekijöitä TE-hallinnon kautta. Kiireisten työntekijöiden kanssa kannattaa yrittää saada sovittua tapaamisaikaa, koska heillä on mahdollisesti oikeasti tarjolla työpaikkoja. Työnantajayhteyksistä (puhelinsoitto)noin puolelle saadaan sovittua työnantajakäynti. 6
Kaikki työnantajille soitetut puhelinyhteydet kirjataan ylös ja merkitään tulos: Sovittu tapaaminen ja päivämäärä tai miksei tapaaminen sopinut. Kaikki yhteydenotot merkitään URAan yhteydenotot kortille yhteistyön edistämisenä (05). Tämän lisäksi kaikki työnantajakäynnit merkittiin työnantajakäynneille tehtyyn taulukkoon (Exceltaulukko). MARKKINOINTITAIDOT KÄYTTÖÖN TYÖNANTAJAYHTEYKSISSÄ! 5. Työnantajakäyntien toteuttaminen Suunto-projektin työnantajakäynneille osallistui Suunto-projektin työntekijä sekä työvoimavirkailija TE-toimistosta. Virkailijat voivat hoitaa työnantajakäynnit myös yksin tai joissakin tapauksissa pareittain. Työnantajakäynneillä tulee välttää liian suuria delegaatioita. a) Ennen työnantajakäyntiä: Tutustaan työnantajaan URAn, ASKO-järjestelmän ja nettissivujen kautta. Otetaan mukaan haastattelulomake ja esitteitä työelämävalmennuksesta, työharjoittelusta sekä palkkatuesta. Otetaan esittelyjä työllistymisvaiheessa olevista työnhakijoista, joiden työnhakuammatti vastaa työnantajan toimialaa (asiakkaalta kysytty suostumus tietojen antamiseen työnantajille). b) Työnantajakäynnillä: Haastatellaan työnantajaa vapaamuotoisesti ja täytetään haastattelulomaketta samalla. Annetaan esitteet niistä palveluista, joista työnantaja on kiinnostunut. Sovitaan jatkopalveluista: o Milloin ja keneltä työnhakija voi tulla kysymään työharjoittelua ja/tai työpaikkaa? Esitellään mahdollisia ehdokkaita, mikäli työvoimavirkailijalla on mukana työnhakijoiden esittelyjä. o Milloin työvoimavirkailija on yhteydessä esim. Toppis-koulutuksen alkamisesta? 7
o Avoimien työpaikkojen hakuilmoituksista sopiminen ja muiden palveluiden esim. sähköiset palvelut ja täsmäkoulutus huomioiminen ja tarpeiden ilmoittaminen eteenpäin. Pidetään kiinni aikataulusta, ei käytetä työnantajan aikaa enempää kuin on sovittu. c) Työnantajakäynnin jälkeen: Työnantajakäynnit merkitään URA- ja ASKO-järjestelmiin. o URAssa yhteydenottokortille merkitään tieto työnantajakäynnistä (08) ja työnantajakäynneiltä saatu tulos merkitään palveluprofiilin tietoihin. (Esim. Tulos: Työmarkkinavalmiuksiaan parantaville asiakkaille on tarjolla työelämävalmennuspaikka ja tämän jälkeen työllistymismahdollisuus palkkatuen avulla määräaikaiseen työsuhteeseen) o ASKO-järjestelmän tapahtumatietoihin merkitään työnantajakäynti sekä tulos työnantajakäynnistä. Suunto-projekti on tehnyt kampanjan ASKOjärjestelmään ja kaikki tehdyt työnantajakäynnit on liitetty kampanjaan, jolloin tehdyt työnantajakäynnit helppo löytää kampanjan alta. Haastattelulomakkeen tiedot siirretään webropol/digium- järjestelmään. 6. Asiakasohjaus ja työnvälitys työnantajakäynneiltä saatuihin työmahdollisuuksiin Mikäli työnantaja on ollut kiinnostunut työllistämään työmarkkinavalmiuksiaan parantavan työnhakijan, jolloin avoimet työpaikat pyritään täyttämään ko. kohderyhmän työllistymisvaiheessa olevilla työnhakijoilla. Myös työharjoittelumahdollisuus on tärkeä ja siihen tulee ohjata asiakkaita, joilla on myös työllistymismahdollisuus alalle. Työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden kohdalla yrityksiin ohjataan työharjoitteluun tai työhön: Ensisijaisesti työllistymisvaiheessa olevia työnhakijoita. Työharjoittelumahdollisuuksia pelkästään tarjoaviin työllistymismahdollisuuksiin voidaan ohjata myös koulutusvaiheessa olevia työnhakijoita. Kuntoutusvaiheessa olevia työnhakijoita ei pidä ohjata yritysten työllistymismahdollisuuksiin. Työnvälitys työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden kohdalla: Ohjataan työllistymisvaiheessa olevista työnhakijoista parhaat mahdolliset hakijat kysymään työnantajakäynneiltä saatua työtehtävää (kaikkien virkailijoiden asiakkaat mukana ohjaustilanteessa). 8
Työllistettäessä yrityksiin rekrytointituella työmarkkinavalmiuksiaan parantavia asiakkaita, niin työhönvalmennuspalvelu liitetään työllistetyn tueksi palkkatukityösuhteen alkuvaiheessa. Mikäli asiakas tarvitsee uudessa työssä osaamisen lisäämistä, niin esitetään työnantajalle ja asiakkaalle rekry- tai Toppis-koulutus mahdollisuuksia. Kooste työnantajakäynneistä: Kun sovitut työnantajakäynnit on tehty, niin työnantajakäynnillä tehdyistä haastatteluista tehdään kooste webropol/ digium-kyselyaineistolla (Liite 3). Toimialakohtaisten työnantajakäyntien koosteen tavoitteena on saada yleisempää tietoa toimialan työtehtävistä, ammattitaitovaatimuksista ja alan rekrytointitavoista sekä työllistymismahdollisuuksista. Kooste puretaan TE-toimiston virkailijoiden yhteisessä palaverissa, jotta toimialakohtaiset ammattitaitovaatimukset ja työllistymismahdollisuudet tulevat kaikkien virkailijoiden käyttöön. 7. Työnantaja/ yritysyhteistyön ylläpitäminen Yritysyhteistyössä on tärkeää, että myös asiakasohjauksen/ työnvälityksen jälkeen ollaan yhteydessä työnantajaan: Seurataan, kuinka työllistetyn työsuhde/ työharjoittelu etenee ja kuinka työharjoittelusuhdetta jatketaan. o Työhönvalmentaja raportoi virkailijaa työn/koulutuksen etenemisestä, mutta palkkatukeen liittyvistä päätöksistä vastaa virkailija. Kysytään palautetta työnantajalta, kuinka rekrytoinnissa ja asiakasohjauksessa on onnistuttu sekä työnantajan näkökulmaa työhönvalmennuksen onnistumisesta. Huolehditaan työnantajan jatkotyöllistämistarpeista sekä tarvittavista palveluista. YKSI ONNISTUNUT REKRYTOINTI LISÄÄ TYÖTILAISUUKSIA MYÖS MUILLE TYÖNHAKIJOILLE! 9
Liite 1.Työhönkuntoutuksen palveluprosessissa etenemisen osatehtävät
Liite 2. Rakennus- ja metallialojen työnantajakäyntien haastattelulomake 11
12
13
14
Liite 3. Kooste rakennus- ja metallialan työnantajakäynneistä 15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31