Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista. Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari

1 Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari

2 Esipuhe Vähittäiskaupan rakenteessa ja sijainnissa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Suurten kaupan yksiköiden määrä on kasvanut, ja uudet myymälärakennukset ovat olleet keskikooltaan aiempaa suurempia. Keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille on perustettu runsaasti uusia myymälöitä, ja sinne on muuttanut myös aiemmin keskustassa sijainneita kauppoja. Vähittäiskaupan muutokset heijastuvat monin tavoin yhdyskuntien muihin toimintoihin sekä kuntien, seutukuntien ja maakuntien eri osien kehitykseen.. Tietoa vähittäiskaupan muutosten vaikutusten voimakkuudesta ja laajuudesta tarvitaan maankäytön suunnittelua ja ohjausta varten. Käsillä olevassa selvityksessä tarkastellaan jo toteutettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden alueellisia vaikutuksia erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta. Työssä tutkitaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä erilaisten keskusta-alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden asiointialueiden laajuutta. Selvitys on laadittu Suomen ympäristökeskuksessa Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista -hankkeessa. Työn ovat toteuttaneet erikoistutkija Harri Pitkäranta, apulaistutkija Joni Rantakari ja erikoistutkija Antti Rehunen. Tutkimusja kehittämishanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Työtä on ohjannut ylitarkastaja Juha Nurmi ympäristöministeriöstä. Selvitys on jatkoa aiemmalle Vaikutusaluetutkimus ja yhdyskuntarakenne -tutkimus- ja kehittämishankkeelle, jossa otettiin yhdyskuntarakenneanalyyseja varten käyttöön TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 (SVT) -aineisto. SVT tarjoaa laajan tietopohjan kaupan vaikutusalueiden selvittämiseen. Aineiston avulla pystytään tunnistamaan ostopaikkakohtaisia asiointialueita kuntatasolla ja osin myös kuntien sisällä postinumeroalueiden tasolla. Tässä työssä vuoden 2011 asiointia on verrattu myös edellisen, vuoden 2006 SVT:n asiointiaineistoon ja tätä kautta selvitetty viime vuosina valmistuneiden suuryksiköiden aiheuttamia muutoksia asioinnissa. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää kaupan ohjauksen tukena ympäristöministeriössä ja uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden alueellisten vaikutusten arvioinnissa kunnissa, maakuntien liitoissa ja konsulteilla. Helsingissä 18.9.2013 Tekijät

Sisällys 1. Selvityksen tausta ja tarkoitus... 4 2. Suuri vaikutusaluetutkimus 2011... 4 3. SVT:n tuoteryhmät ja niiden luokittelu... 5 3.1 Tuoteryhmäluokittelu... 5 4. Asioinnin muutokset 2006 2011... 9 4.1 SVT2006- ja SVT2011-aineistojen vertailu... 9 4.2 Asiointi omassa asuinkunnassa 2006 ja 2011... 12 5. Internetasiointi 2011... 18 6. Kauppa Tampereen kaupunkiseudulla... 21 6.1 Kaupan alueet Tampereen kaupunkiseudulla SVT2011:ssä... 21 6.2 Kaupan alueellinen rakenne Tampereen kaupunkiseudulla... 22 6.3 Kaupan alueellinen rakenne Tampereen kehyskunnissa... 24 6.4 Kaupan asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla... 31 6.5 Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullinen merkitys... 42 6.6 Asioinnin muutokset 2006 2011 Tampereen seudulla... 48 6.7 Muutokset asiointietäisyyksissä... 58 7. Yhteenvetoa ja arviointia... 65 7.1 Aluerakenteen näkökulma... 65 7.2 Yhdyskuntarakenteen näkökulma... 65 3 Liitteet... 72 Liite 1. Vastaajien määrät kunnittain SVT2006:ssa ja SVT2011:ssä... 72 Liite 2. SVT2011:n (ja SVT2006:n) tuoteryhmät ja niiden luokittelu tuoteryhmäluokkiin sekä arvio tuoteryhmien asiointitaajuudesta... 79 Liitetaulukko 3. SVT2006- ja SVT2011-tutkimuksiin vastanneiden sekä kotitalouksien kunnittaiset jakaumat Tampereen seudulla... 82 Liite 4. Kuntien luokittelu kuntatyyppeihin... 83 Liite 5. Omaan asuinkuntaan suuntautuvan seudullisten erikoistavaroiden asioinnin osuus kunnassa asuvista kaikista seudullisten erikoistavaroiden asiakkaista 2006 ja 2011... 85 Liite 6. SVT2011:n asiointikohteet Tampereen kaupunkiseudulla ja niiden ryhmittely tässä selvityksessä käytettyihin osaalueisiin ja asiointikohteisiin (alleviivatut alaotsikot)... 92 Liitetaulukko 7. Kaupan asioinnin jakautuminen kunnittain ja tuoteryhmäluokittain Tampereen seudulla v. 2011... 94 Liitetaulukko 8. Ostajatalouksien lukumäärä tuoteryhmittäin Tampereen seudun kunnissa v. 2011... 94 Liitetaulukko 9. Akaalla asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus akaalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere)... 95 Liitetaulukko 10. Kangasalalla asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%- osuus kangasalalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere)... 96 Liitetaulukko 11. Lempäälässä asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%- osuus lempääläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere)... 97 Liitetaulukko 15. Vesilahdella asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%- osuus vesilahtelaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere)... 101 Liitetaulukko 16. Ylöjärvellä asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%- osuus ylöjärveläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere)... 102 Liitetaulukko 18. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 päivittäistavaroissa Tampereen seudun kunnissa... 104 Liitetaulukko 19. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 paikallisissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa... 104 Liitetaulukko 20. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 seudullisissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa... 105 Liitetaulukko 21. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 tilaa vaativissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa... 105 Liite 22. Tampereen seudun kuntien keskimääräiset asiointietäisyydet 2006 ja 2011... 106 Liite 23. Kauppakeskusten seudullisuutta kuvaavien tunnuslukujen keskinäisiä korrelaatioita... 107

4 1. Selvityksen tausta ja tarkoitus Kaavoituksessa samoin kuin sen ohjauksessa ja valvonnassa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen ja mitoittaminen ovat monesti yksi keskeisimpiä suunnittelukysymyksiä. Kaavoittajan tehtävänä on arvioida, minkälaisia vaikutuksia uudella kaupallisella suuryksiköllä on ympäristöönsä. Näitä ovat mm. vaikutukset jo olemassa olevaan kauppaan ja sen kysyntään ja tarjontaan sekä tätä kautta kaupan palveluverkon kokonaisrakenteeseen. Tällä puolestaan on keskeinen merkitys yhdyskuntarakenteen kuten keskustojen, kaupunkiseutujen alakeskusten ja muiden, lähipalveluja tarjoavien paikalliskeskusten kehitykseen ja samalla kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen. Joissakin tapauksissa kaupan suuryksiköillä voidaan olettaa olevan myös edellistä laajempia, aluerakenteellisia vaikutuksia, jotka näyttäytyvät muutoksina seudullisessa tai maakunnallisessa keskusverkossa ja siihen kuuluvien keskusten välisissä vaikutussuhteissa. Tämän selvityksen tarkoituksena on arvioida vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia empiirisen aineiston pohjalta. Analyysin kohteena on se, miten laajalta alueelta suuryksiköt keräävät asiointia ja miten asiointialueet poikkevat toisistaan eri suuryksikköjen sekä toisaalta keskusta-alueiden ja alakeskusten välillä. Asiointia eritellään lisäksi toimialaryhmittäin. Ensisijaisena lähdeaineistona selvityksessä käytetään TNS Gallup Oy:n toteuttaman Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 ja osin myös vastaavan vuonna 2006 suoritetun tutkimuksen tuloksia. Näiden perusteella voidaan tehdä havaintoja mm. kaupan asiointivirroissa tapahtuneista muutoksista vuosien 2006 2011 välisenä aikana sekä eräiden yksittäisten suurten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksista kaupan alueelliseen rakenteeseen. Työssä tarkastellaan kaupan alueellista rakennetta ja siinä tapahtuneita muutoksia yleisellä tasolla koko maan kattavasti. Selvityksen ensisijaisena kohdealueena on kuitenkin Tampereen ympäristö, jossa kaupan sijoittumisessa on viime vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohdealueen valintaa on sanellut myös ostopaikkojen alueellinen erittely, joka on Tampereen seudulla analyysin näkökulmasta tarkempi kuin monilla muilla seudulla. 2. Suuri vaikutusaluetutkimus 2011 Suuri vaikutusaluetutkimus 2011 (SVT) on TNS Gallup Oy:n tekemä, n. 30 000 kotitalouden vastauksiin perustuva selvitys kuluttajien asiointivirroista kuntien välillä. Vastaajamäärältään SVT on suurin yksittäinen TNS Gallup Oy:n toteuttama tutkimus. Vastaavia selvityksiä on tehty vuosina 1986, 1992, 1995, 1999 ja 2006. Tiedonkeruu on aikaisemmista kirjekyselyistä poiketen tehty vuonna 2011 web-kyselynä. Vastaajilta (kotitalouden 15 vuotta täyttäneet jäsenet) on kysytty, mistä kunnasta talouteen on viimeksi hankittu 39:ää eri tuotetta tai palvelua. Kuntien lisäksi vaihtoehtona on mukana ollut myös internet. Jatkokysymyksellä vastaaja on lisäksi täsmentänyt, mistä alueelta kunnasta tai mistä ostopaikasta viimeinen hankinta on tehty. Kyselyn kohdejoukko ei perustu satunnaisotantaan vaan taloudet on pyritty valitsemaan niin, että kohdejoukko olisi alueellisesti mahdollisimman kattava. Tästä johtuen vastaajien osuus kaikista kotitalouksista on asukasluvultaan suuremmissa kunnissa yleensä alempi kuin pienissä kunnissa. Tämä koskee erityisesti aiempia kirjeitse suoritettuja kyselyjä. Sen sijaan vuoden 2011 webkyselyssä suuret kaupunkiseudut ovat vastaajien joukossa selvästi vahvemmin edustettuina kuin esim. SVT2006:ssa. Asiaa on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä SVT2006- ja SVT2011- aineistojen vertailun yhteydessä.

Kunnittaiset kotitalouksien ja vastaajien määrät on esitetty liitteessä 1. Koska vastaajien määrä varsinkin pienissä kunnissa on usein melko pieni, on satunnaisvaihtelun mahdollisuus otettava merkittävänä tekijänä huomioon näitä kuntia koskevien tulosten tulkinnassa. Todennäköisyyslaskennan sääntöjen mukaisesti kunnittaisia tai muita alueellisia asiointiosuuksia arvioitaessa voidaan soveltaa seuraavia vastausten virhemarginaaleja: 5 Vastaajien määrä Virhemarginaali 3 000 +/- 1,5 % 2 500 +/- 2,0 % 1 500 +/- 2,5 % 1 000 +/- 3,0 % 700 +/- 4,0 % 400 +/- 5,0 % 200 +/- 6,0 % 150 +/- 7,0 % Kysely on suoritettu marraskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana, joten se kattaa myös mm. joulumyynnin. Vastaavasti kesäajan vaikutukset asiointiin eivät juuri näy tutkimuksen tuloksissa. Joulumyynnin kattava ajankohta lisää todennäköisesti harvemmin hankittavien tuotteiden hankintamääriä ja siten kyselyn kattavuutta myös näiden tuotteiden osalta. 3. SVT:n tuoteryhmät ja niiden luokittelu SVT:n 39 tuoteryhmästä ja palvelusta tämän selvityksen tarkasteluun otettiin 21 kaupan tuoteryhmää ja 14 muuta julkista tai yksityistä palvelua. Kaupan asiointi muodostaa selvityksen perusaineiston. Muiden palvelujen asiointia käytetään viiteaineistona kuvaamaan keskusten merkitystä asiointikohteina myös muiden kuin kaupan palvelujen kannalta. Tuoteryhmät ja palvelut on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin SVT-aineistosta neljä asioinnin suuntautumisen kannalta muista tuoteryhmistä poikkeavaa palvelua: majoituspalvelut vapaa-aikana, kotimaan matkailukohteet, uusi auto sekä käytetty auto. Aineiston käsittelyn helpottamiseksi kaupan 21 tuoteryhmää on ryhmitelty liitteessä 2 esitetyllä tavalla neljään tuoteryhmäluokkaan ja seudullisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokka lisäksi neljään alaluokkaan. Tuoteryhmäluokittelun ensisijaisena perusteena on ollut se, millä palvelujen hierarkiatasolla kyseisen tuoteryhmän kaupan voidaan yleisesti katsoa toimivan. 3.1 Tuoteryhmäluokittelu Tuoteryhmän hierarkiatason selvittämiseksi laskettiin koko valtakunnan SVT-aineistosta kunkin tuoteryhmän asioinnin jakautuminen oman asuinkunnan sisälle ja asuinkunnan ulkopuolelle suuntautuvaan asiointiin. Toisena luokitteluperusteena käytettiin SVT-aineistoon pohjautuvaa laskelmaa siitä, kuinka monesta Suomen kunnasta (pl. Ahvenanmaa) ko. tuoteryhmää myyvän kaupan voidaan katsoa puuttuvan. Satunnaisvaihtelusta johtuen ja muun epätyypillisen kaupan eliminoimiseksi kaupan katsottiin puuttuvan ao. kunnasta, jos alle 10 % ko. tuoteryhmän asioinnista suuntautui omaan kuntaan ja vähintään 90 % muuhun kuin omaan kuntaan. Tuoteryhmäkohtaiset tiedot asioinnin ylikunnallisuudesta ja ko. tuoteryhmää myyvän kaupan kunnittaisesta esiintymisestä on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1.

6 Taulukko 1. Tuoteryhmien esiintyminen kunnissa Tuoteryhmä Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kaikista kunnassa asuvista asiakkaista Niiden kuntien lukumäärä, joissa omassa kunnassa asioivien osuus kaikista kunnassa asuvista asiakkaista < 10 % Elintarvikkeet arkisin 90 % 2 Elintarvikkeet 86 % 3 viikonloppuisin Pesu- ja puhdistus- 84 % 12 ja paperitarvikkeet Rautakauppa 73 % 58 Alkotuotteet 72 % 102 Kosmetiikka 66 % 65 Silmälasit 65 % 129 Kodinkoneet 63 % 117 Urheiluvälineet 61 % 147 Lasten vaatteet 61 % 140 Kellot ja korut 60 % 129 Miesten jalkineet 58 % 136 Miesten vaatteet 58 % 150 Naisten jalkineet 56 % 149 Naisten vaatteet 56 % 137 Kodin viihdeelektroniikka 55 % 144 Huonekalut 55 % 146 Kirjat 54 % 132 Matkapuhelimet 53 % 151 Kodin tietotekniikka 52 % 148 DVD, Tietokonepelit 50 % 154

7 Päivittäistavarat Paikallinen erikoiskauppa Seudullinen erikoiskauppa Kuva 1. Päivittäistavaroiden sekä paikallisten ja seudullisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokkien muodostaminen tuoteryhmien kunnittaisen esiintymisen perusteella Selvästi omaksi, päivittäistavaroiden ryhmäkseen erottautuvat elintarvikkeet arkisin, elintarvikkeet viikonloppuisin sekä pesu-, puhdistus- ja paperitarvikkeet, joiden osalta omaan asuinkuntaan suuntautuvan asioinnin osuus kaikista kunnassa asuvista ko. tuoteryhmän ostajista on koko maassa keskimäärin selvästi yli 80 %. Edellä kuvatuin kriteerein määriteltynä elintarvikkeiden kauppa puuttui 2 kunnasta ja pesu-, puhdistus- ja paperitavaran kauppa 12 kunnasta. Toinen, melko heterogeeninen ryhmä koostuu kosmetiikkatuotteiden, rauta- rakennus- ja remonttitarvikkeiden sekä alkoholin kaupasta, jotka tässä selvityksessä on nimetty paikallisten erikoistavaroiden kaupaksi. Omassa kunnassa tapahtuvan asioinnin osuus tuoteryhmän kaikista kunnan ko. tuoteryhmään kohdistuvista asioinneista vaihtelee tässä tuoteryhmäluokassa 73 %:n (rautakauppa) ja 66 %:n (kosmetiikka) välillä. Ko. tuoteryhmän kauppa puuttui vähimmillään rautakaupan osalta eli 58 kunnasta ja enimmillään alkoholin osalta eli 102 kunnasta. Kolmas tuoteryhmäluokka on nimetty seudullisten erikoistavaroiden kaupaksi. Siihen kuuluvat kaikki muut SVT:ssä mukana olevat kaupan tuoteryhmät (pl. autokauppa). Omaan asiointikuntaan suuntautuvan asioinnin osuus vaihtelee tässä tuoteryhmäluokassa 65 %:sta (silmälasit ja muut optikkotarvikkeet) 52 %:iin (DVD, CD ja tietokonepelit). Ko. tuoteryhmän kauppa puuttui vähimmillään kodinkoneiden osalta eli 117 kunnasta ja enimmillään kodin tietotekniikan osalta eli 151 kunnasta.

Varsinaisen tuoteryhmäluokituksen lisäksi seudulliset erikoistavarat luokiteltiin myös suppeampiin alaluokkiin. Tässä yhtenä luokitteluperusteena oli tuoteryhmää koskevan asioinnin painottuminen keskustoihin tai keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Tämä tehtiin Hämeenlinnan ja Jyväskylän kaupunkiseutuja koskevien asiointitietojen pohjalta. Hämeenlinnassa laskettiin erikseen Hämeenlinnan keskustan ja Tiiriön kuntakohtaisten asiointiosuuksien painottamaton keskiarvo kunkin tuoteryhmän osalta. Jyväskylässä vastaava laskelma tehtiin erikseen Jyväskylän keskustan sekä Seppälän, Keljon ja Palokan alueen kauppojen yhteenlasketun asioinnin osalta. Tuoteryhmää koskevan asioinnin keskustapainotteisuutta kuvataan keskustan ja keskustan ulkopuolisen kaupan alueen/alueiden asiointiosuuksien välisellä erotuksella. Kyseisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. SVT2011:n tuoteryhmiä koskevan asioinnin painottuminen keskustaan ja keskustan ulkopuolisille kaupan alueille Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä 8 Tuoteryhmä Keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan keskittymien asiointiosuuksien erotus H:linna 1 J:kylä 2 Keskiarvo Silmälasit 41,6 24,9 33,3 Kirjat 34,7 25,6 30,2 Kellot ja korut 12,2 24,6 18,4 Naisten jalkineet 6,9 5,7 6,3 Naisten vaatteet 1,8 7,7 4,8 ---------------------------------------------------------------------------------------- Miesten vaatteet 4,2-1,7-1,3 Urheiluvälineet ja vaatteet 4,7-8,9-2,1 Miesten jalkineet -2,3-4,1-3,2 Kosmetiikka -17,5 6,0-5,8 Matkapuhelimet -7,5-8,1-7,8 DVD, CD -8,5-13,4-11,0 Lasten vaatteet -10,6-12,4-11,5 Tietotekniikka -23,0-14,2-18,6 Alko -12,6-25,5-19,1 Elintarvikkeet arkisin -19,3-28,4-23,9 Huonekalut -10,8-37,4-24,1 Viihde-elekroniikka -41,3-23,8-32,6 Elintarvikkeet viikonloppuisin -33,7-33,5-33,6 Pesu ja puhdistus, paperit -34,3-39,3-36,8 Kodin koneet -44,7-35,8-40,3 Rautakauppa -44,8-38,2-41,5 1 = Keskustan ja Tiiriön asiointiosuuksien erotus (laskettu painottamattomana keskiarvona SVT2011:n osa-alueittaisista (Hämeenlinna) ja kunnittaisista (muut vaikutusalueen kunnat) asiointiosuuksista. 2 = Keskustan asiointiosuuden ja Seppälän, Keljon sekä Palokan yhteenlasketun asiointiosuuden erotus (laskettu painottamattomana keskiarvona SVT2011:n osa-alueittaisista (Jyväskylä) ja kunnittaisista (muut vaikutusalueen kunnat) asiointiosuuksista. Tarkastelun perusteella asioinniltaan keskustapainotteisiksi voitiin seudullisten erikoistavaroiden osalta luokitella kello- ja kultasepän tuotteiden, optiikka-alan ja kirjojen kauppa, joita tässä selvityksessä kutsutaan keskustapainotteisiksi erikoistavaroiksi. Vastaavasti asioinniltaan keskustojen ulkopuolelle painottuvana kauppana voidaan pitää rauta- ja rakennusalan, kodinkoneiden ja huonekalujen kauppaa. Näistä kodinkoneet ja huonekalut tuoteryhmäluokituksessa seudullisiin erikoista-

varoihin, joten niistä muodostettiin seudullisen tilaa vaativan erikoistavaran luokka. Muut seudullisiin erikoistavaroihin kuuluvat tuoteryhmät sijoittuvat keskusta-asioinnin näkökulmasta pääosin näiden edellä mainittujen tuoteryhmien väliin. Ne jaettiin tuotteiden laadun perusteella kahteen luokkaan eli muotiin ja urheiluun (naisten, miesten ja lasten vaatteet, naisten ja miesten jalkineet sekä urheiluasusteet ja -välineet) sekä viihteeseen ja tekniikkaan (kodin viihde-elektroniikka, kodin tietotekniikkalaitteet, DVD, CD ja tietokonepelit sekä matkapuhelimet ja laajakaistaliittymät). Edellä kuvatun tuoteryhmäluokittelun kanssa päällekkäisenä tuoteryhmäluokkana on tarkasteltu erikseen tilaa vaativaa kauppaa. Siihen kuuluvat paikallisista erikoistavaroista rauta-, rakennus- ja remonttitavaroiden kauppa sekä seudullisista erikoistavaroista kodinkoneiden sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa. 9 4. Asioinnin muutokset 2006 2011 4.1 SVT2006- ja SVT2011-aineistojen vertailu Suurin ero SVT2006- ja SVT2011-aineistojen välillä on se, että SVT2006:sta on saatavissa vain kuntien välisiä asiointivirtoja koskevia tietoja. SVT2011-aineistossa ostajatalouden asuinpaikka on sitä vastoin paikannettavissa asuinkunnan ohella myös postinumeroalueen tarkkuudella. Lisäksi SVT2011-aineistossa asiointikohde tai -alue on paikannettavissa kunnan keskukseen ja kunnan muuhun alueeseen ja suurimpien kuntien osalta lisäksi erikseen merkittävimpiin vähittäiskaupan suuryksiköihin tai kaupan alueisiin. Vuosien 2006 ja 2011 asiointitietojen vertailu on siten mahdollista vain kuntien välisten asiointivirtojen osalta. Vuoden 2006 kuntapohjaisissa tiedoissa on huomioitu vuosien 2006 ja 2011 välillä tapahtuneet kuntaliitokset. Toinen merkittävä ero aineistojen välillä on se, että vuoden 2011 aineistossa internetin kautta tapahtuva asiointi on otettu omaksi ryhmäkseen. Se kattaa varsinkin seudullisten erikoistavaroiden osalta paikoittain melko suuren osan asioinnista. Vuosien 2006 ja 2011 asiointitietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden takia on jäljempänä vuoden 2011 tiedoista poistettu internetasioinnin osuus. Nopeasti kasvavana kaupan muotona verkkoasiointi on kuitenkin syytä huomioida kaupan ja asioinnin rakenteeseen vaikuttavana tekijänä. Lisäksi on huomattava, että SVT 2011:ssä tiedonkeruu suoritettiin aikaisemmista, mm. SVT2006:ssa käytetystä kirjekyselyistä poiketen web-kyselynä. On oletettavaa, että tämä on yksi syy siihen, että vastaajien alueelliset jakautumat näissä tutkimuksissa poikkeavat toisistaan. SVT2011:ssä suuret kaupunkikeskukset ovat vastaajien joukossa selvästi vahvemmin ja pienet maaseutukunnat selvästi heikommin edustettuina kuin vuoden 2006 tutkimuksessa (liite 1). Esimerkiksi Tampereen seudulla vastaajien määrä on Tampereella lähes sama molemmissa tutkimuksissa mutta muissa kunnissa oleellisesti pienemmät SVT2011:ssä kuin SVT2006:ssa. Tämän seurauksena tamperelaisten vastaajien osuus kaikista Tampereen seudun vastaajista on SVT2006:ssa 37 % ja SVT2011:ssä 59 % (liitetaulukko 3). Toisistaan merkittävästi poikkeavat vastaajien alueelliset jakautumat SVT2006:n ja SVT2011:n välillä (kuvat 2 3) on syytä pitää mielessä, kun tehdään johtopäätöksiä asioinnin muutoksista tarkasteluaikavälillä.

Akaa Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Sastamala Tampere Valkeakoski Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä/keskiarvo 10 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Vastaajat %:a kotitalouksista 2006 Vastaajat %:a kotitalouksista 2011 Kuva 2. Tampereen seudun vastaajien osuus kunnassa asuvista kotitalouksista SVT2006:ssa ja SVT2011:ssä Kuva 3. Tampereen seudun kotitalouksien ja vastaajien kunnittaisen %-jakauman erotus SVT2006:ssa ja SVT2011:ssä Viestintäviraston TNS Gallup Oy:llä teettämän Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 - aineistoon perustuvan Kotitalouksien internetyhteydet - katsauksen (Viestintävirasto, Markkinakatsaus 1/2012) mukaan internetyhteyksien levinneisyydessä ei ole maakunnittain (kuva 4) eikä kuntatyypeittäin tarkasteltuna (kuva 5) suuria eroja. Kuntatyypeittäiset erot ovat jonkin verran suurempia, kun tarkastellaan nopean (8 Mbit/s tai yli) kiinteän laajakaistan levinneisyyttä. Eniten nopeita laajakaistoja on pääkaupunkiseudulla, noin 42 %:ssa ja vähiten ns. muissa kunnissa, noin 23 %:ssa kotitalouksista.

11 Kuva 4. Internetyhteyksien levinneisyydet maakunnittain (lähde: Viestintävirasto, Markkinakatsaus 1/2012) Kuva 5. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit kuntatyypeittäin (lähde: Viestintävirasto, Markkinakatsaus 1/2012) Em. selvityksessä merkittävimmät erot eri kotitalouksien välillä internetyhteyksien levinneisyydessä havaittiin ikäryhmittäin tehdyssä tarkastelussa. Vanhimmassa 65 79-vuotiaiden ikäryhmässä internetyhteys puuttui 47 %:lta ja 50 64-vuotiaiden ikäryhmässä 13 %:lta kotitalouksista. Nuorimmassa 15 24-vuotiaiden ikäryhmässä internetyhteys puuttui vain 1 %:lta kotitalouksista (kuva 6).

12 Kuva 6. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin (lähde: Viestintävirasto, Markkinakatsaus 1/2012) Viestintäviraston selvityksen pohjalta voidaan todeta, että kyselyn toteuttaminen SVT2011:ssä internetin välityksellä vaikuttanee sellaisenaan jonkin verran, joskaan ei kovin merkittävästi kyselyn perusjoukkona olevien kotitalouksien alueelliseen jakautumaan esim. SVT2006-kyselyyn verrattuna. Sen sijaan on oletettavaa, että kyselyn suorittamistavasta johtuen 65 79-vuotiaiden vanhin ikäryhmä on SVT2011:ssä selvästi heikommin edustettuna kuin vastaavissa aiemmissa kyselyissä. 4.2 Asiointi omassa asuinkunnassa 2006 ja 2011 Tässä selvityksessä asioinnin muutoksia vuosina 2006 2011 tarkastellaan ensisijaisesti vain omassa asuinkunnassa tapahtuvan asioinnin osalta. Tietoaineisto mahdollistaisi myös tätä kattavampien tarkastelujen suorittamisen, mutta tässä selvityksessä tämä on toteutettu vain Tampereen kaupunkiseudun osalta luvussa 6. Jäljempänä esitettäviä tuloksia arvioitaessa on huomattavia seuraavia, selvityksen perusaineistoon ja tekotapaan liittyviä näkökohtia: - kuntia laajempia aluekokonaisuuksia, myös koko maata koskevat asiointiosuustiedot on yleensä laskettu kunnittaisten asiointiosuustietojen painottamattomina keskiarvoina, jolloin vastaajien alueellisessa jakautumassa olevat vuosien 2006 ja 2011 väliset erot eivät vaikuta tuloksiin. - asuinkunnan asiointiosuutta koskevat luvut eivät suoraan kuvaa omassa asuinkunnassa suoritettavien asiointimatkojen osuutta vaan kunkin tuoteryhmän osalta viimeisintä, ko. tuoteryhmää koskevaa asiointia. Jokaista tuoteryhmää koskee siis vain yksi asiointi riippumatta siitä, kuinka usein ko. tuoteryhmän asiointia tapahtuu. Tämä luonnollisesti korostaa seudullisten erikoistavaroiden ja vähentää tiheään asioitavien päivittäistavaroiden merkitystä yhteenlasketuissa asiointiosuustiedoissa. Eri tuoteryhmiä koskevat asiointitiheydet on esitetty liitteessä 2 - tuoteryhmäluokittain esitetyt asiointiosuudet on laskettu ko. tuoteryhmäluokkaan kuuluvien tuoteryhmien asiointiosuuksien painottamattomana keskiarvona. - tulosten tulkinnassa huomioon otettavien virhemarginaalien osalta voidaan viitata liitteessä 1 esitettyyn kunnittaisten vastaajien lukumäärään sekä edellä sivulla 5 esitettyyn vastaajien lukumäärän mukaisesti esitettyihin likimääräisiin virhemarginaaleihin. - eri kuntatyyppeihin kuuluvat kunnat käyvät ilmi liitteestä 4. Seutukeskuksina on pidetty kuntia, jotka eivät ole maakuntakeskuksia eivätkä niiden kehyskuntia ja joissa seudullisten erikoistavaroiden omaan asuinkuntaan kohdistuvan asioinnin osuus on joko vuonna 2006, vuonna 2011 tai molempina ollut yli 40 %. Tähän ryhmään kuuluvista kunnista on kuitenkin poistettu Kyyjärvi ja Töysä, jotka ovat leimallisesti oman seutunsa vähittäiskaupan keskuksia, mutta eivät toimi tässä roolissa muiden seudullisten palvelujen osalta.

Odotusten mukaisesti oman asuinkunnan osuus asioinnista on koko maassa korkein päivittäistavaroissa (runsaat 70 %) ja alhaisin seudullisissa erikoistavaroissa (n. 30 %). Kaupan asiointi omassa asuinkunnassa on koko maassa vähentynyt vuosien 2006 ja 2011 välisenä aikana vajaalla 2 %- yksiköllä. Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna asuinkunnan asiointiosuus on vähentynyt eniten tivakaupassa eli runsaasta 40 %:sta vajaaseen 38 %:iin (kuvat 7 ja 8). Lievä negatiivinen trendi viitannee lisääntyneeseen liikkuvuuteen kaupan asiakkaiden keskuudessa. 13 Kuva 7. Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kunnan kotitalouksista 2006 ja 2011 tuoteryhmäluokittain Kuva 8. Omassa asuinkunnassa asioivien osuuden muutos 2006-2011 tuoteryhmäluokittain Vähittäiskaupan suuryksiköiden kannalta tärkeässä seudullisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokassa omaan asuinkuntaan suuntautuvan asioinnin osuus vaihtelee maakunnittain Lapin 36 %:sta Varsinais-Suomen 20 %:iin (SVT2011), missä heijastunee maakuntien toisistaan poikkeava asukastiheys ja kuntajako. Eniten, eli 5 %-yksiköllä, oman asuinkunnan asiointiosuus on vähentynyt Etelä- Savossa sekä 4 %-yksiköllä Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Asiointiosuudet ovat kasvaneet vain Uudellamaalla (2 %-yksikköä) ja Kaakkois-Suomessa (1 %-yksikköä) (taulukko 3).

14 Taulukko 3. Omassa asuinkunnassa asioineiden osuus kunnan kaikista seudullisia erikoistavaroita ostaneista kotitalouksista maakunnittain vuosina 2006 ja 2011 Maakunta Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kaikista kunnassa asuvista asiakkaista 2006 - seudulliset erikoistavarat Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kaikista kunnassa asuvista asiakkaista 2011 - seudulliset erikoistavarat Muutos 2006 2011 Uusimaa 33 % 35 % 2 % Varsinais-Suomi 21 % 20 % -1 % Satakunta 28 % 24 % -4 % Pirkanmaa 33 % 32 % -1 % Häme 28 % 27 % 0 % Kaakkois-Suomi 32 % 33 % 1 % Etelä-Savo 30 % 25 % -5 % Pohjois-Karjala 38 % 34 % -4 % Pohjois-Savo 33 % 29 % -3 % Keski-Suomi 27 % 26 % -1 % Pohjanmaa + Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa + Kainuu 31 % 29 % -3 % 32 % 30 % -2 % Lappi 40 % 36 % -4 % Kuntatyypeistä oman asuinkunnan asiointiosuus on kasvanut eniten, 3 %-yksiköllä maakuntakeskusten kehyskunnissa ja myös itse maakuntakeskuksissa (2 %-yksikköä). Seutukeskusten vastaavat asiointiosuudet ovat pienentyneet 2:lla ja muiden kuntien 3:lla %-yksiköllä. Helsinkiläisten asiointiosuus omassa kunnassaan on säilynyt muuttumattomana (kuvat 9-10).

15 Kuvat 9-10. Oman asuinkunnan osuus kaikista seudullisten erikoistavaroiden asioinneista kuntatyypeittäin vuosina 2006 ja 2011 (kuva 9) ja osuuden muutos 2006 2011 (kuva 10) Yksittäisistä maakuntakeskuksista eniten omaan asuinkuntaan suuntautuvan asioinnin osuutta ovat kasvattaneet Rovaniemi (9 %-yksikköä), Mikkeli (8 %-yksikköä) ja Kokkola (6 %-yksikköä). Ainoat asiointiosuuksia menettäneet maakuntakeskukset ovat Tampere (- 3 %-yksikköä) ja Kouvola (- 2 %-yksikköä) (kuva 11). Huomionarvoista on, että asiointiosuuksia eniten kasvattaneista maakuntakeskuksista ainakin Rovaniemellä ja Mikkelissä on vuosina 2006 2011 tehty merkittäviä kaupan investointeja kaupunkien keskustoihin. On ilmeistä, että maakuntakeskuksien asiointiosuuden nousu

on ainakin osittain tapahtunut kilpailevien maakuntakeskusten (Mikkelissä Lahden ja Rovaniemellä Oulun) sekä Helsingin kustannuksella. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen vähentynyttä asiointiosuutta selittänee ainakin osittain vuosien 2006 2011 välisenä aikana toteutuneet kaupan investoinnit Lempäälään (Ideapark). Samalla on otettava huomioon, että myös Tampereella on samaan aikaan toteutettu merkittäviä kaupan investointeja (mm. Ikea). 16 Kuva 11. Oman asuinkunnan osuus kunnassa asuvista kaikista seudullisten erikoistavaroiden asiakkaista maakuntakeskuksissa vuosina 2006 ja 2011 Kuntakohtaiset tiedot omaan asuinkuntaan suuntautuvan seudullisten erikoistavaroiden asioinnista on esitetty liitteessä 5. Sellaisia maakuntakeskusten kehyskuntia, joissa vuonna 2006 oman asuinkunnan asiointiosuus oli yli 50 %, oli yhteensä neljä eli Espoo, Järvenpää, Kerava ja Vantaa. Vuonna 2011 vastaavia kuntia oli kuusi eli edellisten lisäksi Raisio ja Lempäälä. Näistä erityisesti Lempäälän omaan asuinkuntaan kohdistuvan asioinnin osuus oli tuona aikavälinä kohonnut merkittävästi, 13 %:sta 56 %:iin. Raisi-

ossa vastaava asiointiosuus oli noussut 47 %:sta 59 %:iin. Asiointiosuuksien muutokset näissä kahdessa kunnassa heijastanevat niissä tapahtuneita kaupan investointeja kyseisenä aikana: Lempäälässä Ideapark ja Raisiossa Ikea. Muita merkittäviä seudullisen erikoistavaran kaupan keskuksia maakuntakeskusten kehyskunnissa (oman asuinkunnan asiointiosuus yli 30 %) ovat Kempele (35 %), Kirkkonummi (30 %), Nokia (39 %), Nurmijärvi (30 %) ja Ylöjärvi (33 %). Suurin "voittaja" 2006 2011 aikavälillä on tässä kuntaryhmässä kuitenkin Lempäälä + 43 %:lla. Seutukeskusten asema seudullisia erikoistavaroita tarjoavina keskuksina näyttää jonkin verran heikentyneen vuosina 2006 2011. Sen lisäksi, että omaan asuinkuntaan suuntautuvan asioinnin osuus kunnan kaikista ko. tuoteryhmäluokan asioijista on näissä kunnissa vähentynyt n. 2 %-yksiköllä, on tähän kuntaryhmään kuuluvien kuntien määrä vähentynyt kymmenellä eli 88:sta 78:aan. Asiointiosuuttaan eniten kasvattaneita seutukeskuksia tässä kuntaryhmässä näyttäisivät olevan Alavus (+ 22 %), Saarijärvi (+ 21 %) ja Tornio (+ 18 %). Näistä Alavuden kehitys, ottaen huomioon myös muut samantyyppistä kehityssuuntaa osoittavat lähikunnat, näyttäisi kytkeytyvän Töysään (Veljekset Keskinen) suuntautuvan asioinnin kehitykseen. Tornion kehitystä arvioitaessa on otettava huomioon 2006 2011 ajanjaksona Haaparannan ja Tornion rajalle valmistunut kauppakeskus På Gränssen. Suhteellisesti eniten seudullisen erikoistavarakaupan asiointia omien kuntalaistensa keskuudessa menettänyt seutukeskus on Valkeakoski (- 21 %-yksikköä), mikä tarkoittaa hieman yli 2 000 kotitaloutta. Muita asiointiosuuttaan voimakkaasti menettäneitä kuntia näyttäisivät olevan Harjavalta (- 15 %), Kannus (- 16 %), Pello (-15 %), Sodankylä (- 18 %), Suomussalmi (- 16 %) ja Vimpeli (- 18 %). Näistä ainakin Valkeakoskella tapahtunut muutos on kytkettävissä vuosina 2006 2011 tapahtuneeseen vähittäiskaupan suuryksiköiden kehitykseen kunnan lähiympäristössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että joissakin seutukunnissa on, otannan virhemarginaalikin huomioon ottaen, tapahtunut vuosien 2006 2011 välisenä aikana merkittäviä kuntien välisiä muutoksia seudullisten erikoistavaroiden kaupan alueellisessa tarjonnassa ja asioinnissa. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Tampereen kaupunkiseudulla, jolla Lempäälä on valtakunnallisesti suurin "voittaja" ja Valkeakoski suurin "häviäjä". On selvää, että Ideaparkin avaaminen vuonna 2006 (ei vaikuttanut vielä SVT2006:n tuloksiin) on merkittävällä tavalla vaikuttanut tähän kehitykseen. Myös Tampereen kaupunkiseudun länsiosassa on tapahtunut Ylöjärven Elon kauppakeskuksen avaamisen seurauksena huomattavia muutoksia asiointivirroissa. Samalla Tampereen oma osuus seudullisten erikoistavaroiden asioinnista on omien kuntalaisten keskuudessa vähentynyt kaikista maakuntakeskuksista eniten eli n. 3 %-yksikköä, mikä kotitalouksien lukumääränä tarkoittaa hieman yli 3 000 kotitaloutta. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että samaan aikaan myös Tampereella on toteutettu merkittäviä kaupan investointeja, mm. Ikea kaupungin eteläosaan. Myös Turun kaupunkiseudulla Raision merkitys seudullisten erikoistavaroiden kaupallisena keskuksena on entisestään vahvistunut (omaan asuinkuntaan suuntautunut seudullisten erikoistavaroiden asiointiosuus raisiolaisten keskuudessa kasvanut 12 %-yksikköä). Jo vuonna 2006 vaikuttaneen Myllyn kauppakeskuksen lisäksi Raision merkittävyyttä on vuosina 2006 2009 nostanut mm. Ikean perustaminen Myllyn kauppakeskuksen naapuriin. Raision vahvistuminen seudullisen kaupan keskuksena on heijastunut ennen muuta Turun kaupunkiseudun kehyskuntien asioinnin suuntautumiseen Turun sijasta Raisioon. Tämä koskee ensisijaisesti kaupunkiseudun länsiosia. Sen sijaan turkulaisten itsensä keskuudessa samoin kuin kaupunkiseudun itäosissa Turun asema kaupan seudullisena keskuksena näyttäisi säilyneen. Tältä osin merkitystä saattaa olla mm. sillä, että vuosien 2006 2011 aikana Turun länsiosassa avattiin mm. Skanssin kauppakeskus. Kolmas, kuntien välisten asiointivirtojen merkittäviä muutoksia seudullisten erikoistavaroiden osalta kokenut seutukunta näyttäisi olevan Töysä ja sen ympäristökunnat. Näistä Töysässä omaan asuinkuntaan kohdistuvan seudullisten erikoistavaroiden asiointiosuus on jonkin verran vähentynyt 17

(78 %:sta 72 %:iin) mutta noussut Töysän naapurikunnissa, eniten Alavudella (21 %:sta 43 %:iin) ja jonkin verran myös mm. Alajärvellä, Virroilla ja Ähtärissä. 5. Internetasiointi 2011 Internetasioinnin osuus tuoteryhmäkohtaisesta asioinnista on esitetty kuvassa 12. Suurinta internetasioinnin osuus (15 25%) on viihteen ja tekniikan tuoteryhmäluokassa sekä kirjoissa ja vähäisintä tai lähes olematonta päivittäistavaroiden, alkoholin sekä rauta- rakennus- ja remonttitarvikkeiden osalta. Internetasioinnin osuus tuoteryhmäluokittain ja kunnittain laskettuina keskiarvoina on esitetty kuvassa 13. 18 Kuva 12. Internetasioinnin osuus koko tuoteryhmän asioinnista Kuva 13. Internetasioinnin osuus tuoteryhmäluokittain

Verrattaessa tuoteryhmäkohtaisia internetasioinnin osuuksia kuntatyypeittäisiin asiointiosuuksiin on huomattava, että niiden laskentaperusteet ovat toisistaan poikkeavat. Tuoteryhmäkohtaiset asiointiosuudet perustuvat kaikkien vastaajien ilmoittamiin asiointitietoihin kun taas kuntatyypeittäin lasketut internetasioinnin osuudet ovat kunnittaisista asiointiosuuksista laskettuja painottamattomia keskiarvoja. Tästä johtuen internetasioinnin osuudesta saa tuoteryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellessa korkeamman arvion verrattaessa vastaavia tuloksia kunnittain laskettuihin keskiarvoihin, joissa sekä asukasmäärältään suuri maakuntakeskus että pieni maaseutukunta saavat laskennassa saman painoarvon. Kuntatyypeittäin internetasiointia on tarkasteltu seudullisten erikoistavaroiden osalta kuvassa 14. Internetasiointi näyttäisi olevan yleisintä Helsingissä ja maakuntakeskuksissa, joissa internetin kautta tapahtuvan seudullisten erikoistavaroiden asioinnin osuus on keskimäärin 10 %. Vähäisintä internetasiointi näyttäisi olevan ns. muissa kunnissa, 2 %. 19 Kuva 14. Internetasioinnin osuus seudullisissa erikoistavaroissa kuntatyypeittäin (laskettu kunnittaisina keskiarvoina) Maakuntakeskuksittain tarkasteltuna internetasioinnin osuuksissa ei ole suuria eroja (kuva 15). Suurimmat, 13 %:n asiointiosuudet ovat Kokkolassa ja Oulussa ja alhaisimmat 8 % Hämeenlinnassa, Mikkelissä ja Seinäjoella.

20 Kuva 15. Internetasioinnin osuus seudullisissa erikoistavaroissa eri maakuntakeskuksissa Myöskään maakunnittain tarkasteltuna internetasioinnin keskiarvo-osuuksissa ei ole suuria eroja vaan ne vaihtelevat 3 %:n ja 5 %:n välillä (kuva 16). Poikkeuksena on Lappi, jossa osuus on 7 %. On mahdollista, että tämä on osittain seurausta pitkistä asiointimatkoista, joita internetin avulla kompensoidaan. Kuva 16. Internetasioinnin osuus seudullisissa erikoistavaroissa maakunnittain (laskettu kunnittaisina keskiarvoina) Internetasiointia koskevia SVT2011:n tuloksia arvioitaessa kiinnittyy huomio mm. siihen, että asiointiosuus ns. "muissa kunnissa" on melko alhainen, keskimäärin 2 %, samalla kun vastaajien määrät näissä kunnissa ovat merkittävästi vähentyneet SVT2006:een verrattuna. Koska SVT2011 toteutettiin web-kyselynä, on oletettavaa, että kaikilla vastaajilla on ollut mahdollisuus asioida myös internetin välityksellä, joskin nopean laajakaistayhteyden levinneisyydessä olevilla alueellisilla eroilla on saattanut olla vaikutusta asiaan. Kohtuullisen suuri ero internetasioinnin osuuksissa pienten maaseutukuntien ja maakuntakeskusten välillä johtunee siten ensisijaisesti muista, kuin välittömästi itse kyselyn suorittamistapaan liittyvistä syistä. Yhtenä selityksenä voidaan esittää kuntatyyppien toisistaan poikkeava ikä- ja koulutusjakauma, joka voi heijastua myös asioinnin suorittamistapaan liittyviin tottumuksiin ja myös tarpeeseen hankkia internetin kautta yleisimmin ostettavia tuotteita.

21 Internetin kautta ostaminen on epäilemättä nopeasti kasvava asioinnin muoto. Huomion arvoista tältä kannalta on, että se kohdistuu pääosin samoihin erikoistavaroihin, joiden myynti muodostaa huomattavan osan myös vähittäiskaupan suuryksiköiden liikevaihdosta. On oletettavaa, että tällä on ja tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupan suuryksiköiden ja myös muiden kaupan keskittymien tuotevalikoimaan ja myynnin kehitykseen. 6. Kauppa Tampereen kaupunkiseudulla 6.1 Kaupan alueet Tampereen kaupunkiseudulla SVT2011:ssä SVT2011:n tulosten avulla vähittäiskaupan asiointia on mahdollista tarkastella kuntien välisten asiointivirtojen lisäksi myös joidenkin erikseen nimettyjen kunnan osien ja vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkkuudella. Tässä työssä on tarkemmin tarkasteltu Tampereen kaupunkiseudun ja muun eteläisen Pirkanmaan osalta tiettyjä kunnan osia ja vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka on esitetty kuvassa 17 ja liitteessä 6. Osa näistä alueista tai suuryksiöistä on yhdistetty liitteestä ilmenevällä tavalla edellisiä laajemmiksi, yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tarkastellut kohteet kuuluvat yhdyskuntarakenteen seurannassa rajattuihin Tampereen ja Valkeakosken kaupunkiseututaajamiin. Mukaan tarkasteluun on otettu myös Akaan kunnasta Toijalan keskus. Sen sijaan Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä mukana oleva Oriveden kaupunki ei ole mukana tässä tarkastelussa. Liitteen 6 mukaisia osa-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä tarkasteltaessa voidaan havaita, että ne eivät ole eri kuntien kesken täysin yhdenmukaisesti määriteltyjä. Osassa kunnista asiointikohteeksi on nimetty yksittäinen suuryksikkö ja osassa tätä laajempi kaupan alue riippumatta siitä, onko tämän ko. suuryksikön läheisyydessä muitakin kaupan yksiköitä. Näin ollen johonkin keskustan ulkopuoliseen kaupan alueeseen suuntautuva asiointi voi yhdessä kunnassa tilastoitua kyseiseen, SVT2011:ssä nimettyyn kaupan alueeseen ja toisessa kunnan ns. "muuhun alueeseen". Tuloksia arvioitaessa on myös huomattava, että vastaajilla voi olla poikkeavia käsityksiä SVT2011:n kyselyssä esitettyjen ostospaikkojen kuten "keskustan" maantieteellisestä ulottuvuudesta. On myös mahdollista, etteivät kaikki vastaajat ole tarkkaan selvillä kuntarajan sijainnista eli siitä, missä kunnassa he ovat asioineet. Tämä voi heijastua esim. Pirkkalaa koskevissa tuloksissa.

22 Kuva 17. Tampereen seudun vähittäiskaupan asiointikohteet SVT2011:ssä 6.2 Kaupan alueellinen rakenne Tampereen kaupunkiseudulla Taulukon 4 mukaisesti tarkastelun kohteeksi valittujen Tampereen kaupunkiseudun kuntien kotitalouksista asuu Tampereella runsaat 62 % ja kaupan asioinnista Tampereelle suuntautuu hieman yli 68 % kuntien asiointivirroista. Nämä on laskettu kertomalla SVT2011:n mukaiset tuoteryhmäkohtaiset asiointimäärät liitteen 2 mukaisilla asiointifrekvensseillä. Tarkastellun alueen muiden kuntien osuus kotitalouksista ja kaupan asioinnista vaihtelee vajaasta 4 %:sta runsaaseen 8 %:iin. Kotitalouksien lukumäärällä mitattuna kunnista suurimpia Tampereen jälkeen ovat Nokia, Kangasala ja Ylöjärvi ja vastaavasti kaupan asioinnilla mitattuna Lempäälä ja Nokia. Kaupan alueellisen rakenteen kannalta huomion arvoista on se, että Tampereen ohella Lempäälän ja Pirkkalan osuus kaupan asioinnista on suurempi kuin niiden osuus seudun kotitalouksista. Taulukko 4. Kotitaloudet (2009) ja kaupan asiointi (2011) tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa Kunta Kotitalouksien määrä 2009 %:a seudun kotitalouksista Kaupan asiointi yhteensä %:a seudun koko asioinnista Tampere 103175 62,3 50210348 68,2 Kangasala 12426 7,5 3891405 5,3 Lempäälä 8110 4,9 5089566 6,9 Nokia 13933 8,4 4720166 6,4 Pirkkala 5815 3,5 2991237 4,1 Valkeakoski 9948 6,0 2853039 3,9 Ylöjärvi 12275 7,4 3837138 5,2 Yhteensä 165682 100,0 73592899 100,0

Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna (kuva 18, liitetaulukko 7) Tampereen osuus kaupan asioinnista on ennakko-odotusten mukaisesti keskimääräistä suurempaa seudullisissa erikoistavaroissa (72,9 %) ja vielä selvemmin tiva-kaupassa (75,2 %). Muissa kunnissa tilanne on päinvastainen eli kaupan asiointi niissä on keskimääräistä suurempaa päivittäistavaroiden ja paikallisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokissa. Poikkeuksena tästä on Lempäälä, jonka osuus seudullisten erikoistavaroiden asioinnista (12,3 %) on selvästi korkeampi kuin kunnan osuus kaupan koko asioinnista ao. seudulla (6,9 %). Tulosten tulkinnassa on syytä huomata myös, että asiointiosuudet on laskettu kaikista ko. tuoteryhmäluokan asiakkaista, ei siis kaikista kotitalouksista. Tuoteryhmäkohtaiset asiakastalouksien määrät ja niiden osuus Tampereen seudun kuntien kaikista kotitalouksista on esitetty liitetaulukossa 8. Asiakastalouksien osuus kaikista kotitalouksista vaihtelee elintarvikkeiden lähes 100 %:sta lastenvaatteiden runsaaseen 50 %:iin. 23 Kuva 18. Kaupan asioinnin jakautuminen kunnittain ja tuoteryhmäluokittain Tampereen seudulla v. 2011

24 6.3 Kaupan alueellinen rakenne Tampereen kehyskunnissa Kangasala Kuva 19. Kaupan sijainti Kangasalalla 2011 Keskustan ja kunnan muun alueen ohella SVT2011 tunnistaa Kangasalalta omana kaupan asiointikohteena Prisma-keskuksen. Kauppakeskuksen kerrosala on 10 375 k-m 2 (VTJ/VRK 4/2012). Se sijaitsee Tampere Lahti valtatien (vt 12) varrella noin 6 km Kangasalan keskustasta Tampereen suuntaan. Etäisyys Tampereen keskustaan on n. 13 km ja Tampereen rajalle noin 2,5 km. Kangasalan kunnan itärajalta matkaa Kangasalan keskustaan on n. 50 km ja Prismakeskukseen 57 km. Prismakeskus sijaitsee Urban Zone (UZ)- vyöhykejaon mukaisen intenssiivisen joukkoliikennevyöhykkeen ja autovyöhykkeen rajalla. Taulukko 5. Kaupan alueet Kangasalalla Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Kangasala keskusta 510799 18,4 155186 26,2 94559 18,3 13173 13,9 760544 19,5 Kangasala Prisma 1502283 54,0 346209 58,5 293823 57,0 34054 36,0 2142315 55,1 Kangasala muu alue 770394 27,7 90810 15,3 127342 24,7 47397 50,1 988546 25,4 Kangasala yhteensä 2783476 100,0 592206 100,0 515724 100,0 94623 100,0 3891405 100,0 Koko Kangasalan kaupan asioinnista Prisma-keskuksen osuus on yli puolet ja Kangasalan keskustan noin 20 %. Tuoteryhmäluokittain Prisma-keskuksen ja Kangasalan keskustan väliset erot asiointiosuuksissa ovat suurin piirtein samat. Poikkeuksena on Tiva-kauppa, jonka asioinnista muun Kangasalan osuus on n. 50 %. Merkittäviä tiva-kaupan yksiköitä sijaitsee mm. Prisma-keskuksen läheisyydessä.

Seudun kehyskuntien muihin kaupan suuryksiköihin verrattuna Kangasalan Prisma-keskus on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointimäärällä mitattuna Lempäälän Ideaparkin jälkeen seudun toiseksi suurin ja suurin piirtein samaa kokoa kuin Nokian K- Citymarket-keskus. Kangasalan keskusta puolestaan on kehyskuntien kuntakeskuksista SVT2011:n asiointimäärissä alueen toisiksi pienin. Taakse jää vai Pirkkalan keskusta. Lempäälä 25 Kuva 20. Kaupan sijainti Lempäälässä 2011 Keskustan ja kunnan muun alueen ohella SVT2011 tunnistaa Lempäälästä omiksi kaupan asiointikohteiksi Kauppakeskus Ideaparkin, Prisma-keskus Ideaparkin ja Keljon. Tässä selvityksessä Kauppakeskus Ideaparkia ja Prisma-keskus Ideaparkia käsitellään yhtenä yksikkönä. Keljo on puolestaan sisällytetty Lempäälän muuhun alueeseen. Ideapark sijaitsee Helsinki-Tampere valtatien (vt 3) ja Valkeakoskelle menevän Helsingintien (mt 130) liittymässä. Kauppakeskuksen kerrosala on 138 000 k-m 2 (VTJ/VRK 4/2012). Matkaa Lempäälän keskustaan on n. 7 km, Tampereen keskustaan n. 17 km ja Tampereen rajalle n. 9 km. Etäisyys Valkeakoskelle on n. 20 km ja Toijalaan 28 km. Ideapark sijatsee UZ- vyöhykejaon mukaiseen autovyöhykkeeseen ja osin myös joukkoliikennevyöhykkeeseen kuuluvan YKR-taajaman rajalla.

26 Taulukko 6. Kaupan alueet Lempäälässä Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Lempäälä keskusta 701917 37,4 157102 26,2 83083 3,2 8745 3,7 942103 18,5 Lempäälä Ideapark 783105 41,8 405583 67,6 2429130 92,9 211413 88,7 3617818 71,1 Lempäälä muu alue 390392 20,8 37421 6,2 101833 3,9 18162 7,6 529645 10,4 Lempäälä yhteensä 1875414 100,0 600106 100,0 2614046 100,0 238320 100,0 5089566 100,0 Koko Lempäälän kaupan asioinnista Ideaparkin osuus on n. 70 % ja Lempäälän keskustan vajaa 20 %. Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna Ideapark on Lempäälän keskustaan verrattuna hallitseva kaikissa tuoteryhmäluokissa mutta erityisesti seudullisissa erikoistavaroissa (93 %) ja tiva-kaupassa (89 %). Päivittäistavaroissa ero näiden kahden alueen välillä on pienin. Useimmista muista tarkasteltavista kunnista poiketen kunnan keskustan ja kauppakeskuksen ulkopuolisen ns. muun alueen merkitys on myös tiva-kaupan osalta varsin vähäinen. Seudun kehyskuntien muihin kauppakeskuksiin verrattuna Lempäälän Ideapark on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointiasiointimäärällä mitattuna selvästi seudun kehyskuntien suurin. Lempäälän keskusta puolestaan on kehyskuntien kuudesta kuntakeskuksesta SVT2011:n asiointimäärissä alueen kolmanneksi pienin. Nokia Kuva 21. Kaupan sijainti Nokialla 2011 Keskustan ja kunnan muun alueen ohella SVT2011 tunnistaa Nokialta K-Citymarket keskuksen, jonka kerrosala on 14 215 k-m 2 (VTJ/VRK 4/2012). Se sijaitsee Tampere Turku-valtatien (vt12)

varrella n. 2 km Nokian keskustasta etelään. Etäisyys Tampereen keskustaan on n. 17 km ja Tampereen rajalle n. 6 km. Pirkkalan keskustaan matkaa on n. 10 km ja Ylöjärvelle n. 16 km. K- Citymarket-keskus sijaitsee UZ-vyöhykejaon mukaisen joukkoliikennevyöhykkeen ja autovyöhykkeen rajalla. Taulukko 7. Kaupan alueet Nokialla 27 Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Nokia keskusta 1369500 41,2 356430 60,1 280590 34,9 46399 30,3 2006519 42,5 Nokia citymarket 1551915 46,7 126866 21,4 384192 47,8 9872 6,4 2062974 43,7 Nokia muu alue 402525 12,1 109367 18,5 138781 17,3 96911 63,3 650673 13,8 Nokia yhteensä 3323940 100,0 592664 100,0 803562 100,0 153182 100,0 4720166 100,0 Koko Nokian kaupan asioinnista K-Citymarket-keskuksella ja Nokian keskustalla on suurin piirtein sama osuus, runsaat 40 %. Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna K-Citymarket-keskus on jonkin verran vahvempi osapuoli päivittäistavaroissa ja seudullisissa erikoistavaroissa ja Nokian keskusta vastaavasti paikallisissa erikoistavaroissa ja tiva-kaupassa. Tiva-kaupan osalta suurin osa asioinnista (yli 60 %) suuntautuu Nokialla kuitenkin näiden ulkopuolelle ns. muulle alueelle. Seudun kehyskuntien muihin vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattuna Nokian K-Citymarketkeskus on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointimäärällä mitattuna seudun kolmanneksi suurin ja lähes samaa kokoa kuin Kangasalan Prisma-keskus. Nokian keskusta puolestaan on kehyskuntien kuntakeskuksista SVT2011:n asiointimäärissä alueen toisiksi suurin. Pirkkala Kuva 22. Kaupan sijainti Pirkkalassa 2011

28 Keskustan ja kunnan muun alueen ohella SVT2011 tunnistaa Pirkkalasta Sarankulman K- Citymarket- keskuksen. Kauppakeskuksen kerrosala on 17 900 k-m 2 (VTJ/VRK 4/2012). Se sijaitsee Tampereen läntisen ohikulkutien (vt3) varrella n. 8 km Pirkkalan keskustasta itään. Etäisyys Tampereen keskustaan on n. 6 km ja Tampereen rajalle vain muutama sata metriä. Matkaa Lempäälän rajalle ja Lempäälän Sääksjärvelle on n. 8 km ja Nokialle 16 km. Pirkkalan K-Citymarketkeskus sijaitsee UZ-vyöhykejaon mukaisella intenssiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä. Taulukko 8. Kaupan alueet Pirkkalassa Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Pirkkala keskusta 292798 15,2 66855 15,8 25229 4,0 7310 5,9 384882 12,9 Pirkkala citymarket 1090527 56,5 201617 47,8 332075 52,0 43078 35,0 1624219 54,3 Pirkkala muu alue 547612 28,4 153630 36,4 280894 44,0 72727 59,1 982136 32,8 Pirkkala yhteensä 1930936 100,0 422102 100,0 638199 100,0 123115 100,0 2991237 100,0 Koko Pirkkalan kaupan asioinnista Sarankulman K-Citymarket-keskuksen osuus on yli puolet ja Pirkkalan keskustan runsas 10 %. Erityisesti seudullisten erikoistavaroiden ja tiva-kaupan osalta Pirkkalan keskustan asema on lähes olematon. Tiva-kaupan asioinnista muun Pirkkalan osuus on lähes 60 %. Merkittäviä tiva- ja myös muun kaupan yksiköitä sijaitsee ensisijaisesti Pirkkalan Partolassa K-Citymarket-keskuksen läheisyydessä. Oletettavasti tästä syystä ns. muun Pirkkalan osuus asioinnista on myös muissa tuoteryhmäluokissa tavanomaista suurempi verrattuna seudun muihin kehyskuntiin. Seudun kehyskuntien muihin vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattuna Pirkkalan K-Citymarketkeskus on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointimäärällä mitattuna seudun pienin ja lähes samaa kokoa kuin Ylöjärven Elovainio. Myös Pirkkalan keskusta on selvästi pienin kehyskuntien kuntakeskuksista SVT2011:n asiointimäärillä mitattuna.

29 Valkeakoski Kuva 23. Kaupan sijainti Valkeakoskella 2011 Valkeakoski on ainoa tarkasteltavista kunnista, jossa ei ole keskustan ulkopuolella sijaitsevia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Valkeakosken keskusta sijaitsee n. 36 km:n etäisyydellä Tampereen keskustasta ja n. 20 km:n etäisyydellä Lempäälän Ideaparkista. Taulukko 9. Kaupan alueet Valkeakoskella Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Valkeakoski keskusta 1654428 80,2 338337 85,7 370883 93,7 53991 57,5 2363648 82,8 Valkeakoski muu alue 407751 19,8 56660 14,3 24979 6,3 39944 42,5 489390 17,2 Valkeakoski yhteensä 2062180 100,0 394997 100,0 395862 100,0 93936 100,0 2853039 100,0 Koko Valkeakosken kaupan asioinnista Valkeakosken keskusta on hallitsevassa asemassa runsaalla 80 %:lla. Kaupan asioinnin kannalta ns. muulla Valkeakoskella on merkityksellinen asema vain tiva-kaupassa, jossa sen osuus koko Valkeakosken tiva-kaupan asioinnista on n. 40 %. Seudun kehyskuntien muihin kuntakeskuksiin verrattuna Valkeakosken keskusta on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointimäärällä mitattuna seudun suurin, jonkin verran Nokian keskustaa suurempi.

30 Ylöjärvi Kuva 24. Kaupan sijainti Ylöjärvellä 2011 Keskustan ja kunnan muun alueen ohella SVT2011 tunnistaa Ylöjärvellä omiksi kaupan asiointikohteiksi Kauppakeskus Elon/Elovainion alueen, Keskusta/Soppeenmäen ja Kuruntien varsi/kirkonmäen. Tässä selvityksessä Keskusta, Keskusta/Soppeenmäki ja Kuruntienvarsi/Kirkonmäki on yhdistetty yhdeksi Ylöjärven keskustaksi. Elovainion alue sijaitsee Tampere - Vaasa valtatien (vt 3) varrella n. 3 km:n etäisyydellä luoteeseen Ylöjärven keskustasta. Elon kauppakeskuksen kerrosala on 29 626 k-m 2 (VTJ/VRK 4/2012). Matkaa Tampereen keskustaan on n. 14 km ja saman verran Nokian keskustaan. Etäisyys Hämeenkyröön on n. 23 km. Ylöjärven kunnan pohjoisrajalta matkaa Ylöjärven keskustaan ja Elovainion kauppakeskukseen kertyy yli 50 km. Elovainion alue sijaitsee UZ-vyöhykejaon mukaisen joukkoliikennevyöhykkeen ja autovyöhykkeen rajalla. Taulukko 10. Kaupan alueet Ylöjärvellä Päivittäistava %:a koko ra-asiointi kunnan PT yhteensä asioinnista Paikallisten erikoistavaro %:a koko iden asiointi kunnan PET yhteensä asioinnista Seudullisten erikoistavaro iden asiointi yhteensä %:a koko kunnan SET asioinnista %:a koko kunnan Tiva asioinnista Koko kaupan asiointi yhteensä %:a koko kunnan koko asioinnista Kaupan asiointialueet ja - kohteet Tiva-asiointi yhteensä Ylöjärvi keskusta 1292247 51,0 271652 54,0 81142 10,1 60609 42,9 1645041 42,9 Ylöjärvi Elovainio 828365 32,7 179507 35,7 667266 83,5 44290 31,4 1675138 43,7 Ylöjärvi muu alue 413938 16,3 51866 10,3 51154 6,4 36230 25,7 516959 13,5 Ylöjärvi yhteensä 2534550 100,0 503026 100,0 799563 100,0 141129 100,0 3837138 100,0 Koko Ylöjärven kaupan asioinnista Elovainion ja Ylöjärven keskustan osuudet ovat lähes samansuuruiset, runsaat 40 %. Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna Elovainio dominoi seudullisissa erikoistavaroissa (83,5 %), mutta muilta osin Ylöjärven keskusta on Elovainiota jonkin verran suosi-

tumpi asiointikohde. Tämä koskee myös tiva-kauppaa, jonka osalta Ylöjärven keskusta on Valkeakosken keskustan ohella ainoa, jossa kunnan keskus on tällä kaupan sektorilla hallitsevin (42,9 %). Asiaa arvioitaessa on huomattava, että Ylöjärvellä keskustan rajaus saattaa SVT2011:n tulosten osalta olla laajempi kuin muissa Tampereen kehyskunnissa. Seudun kehyskuntien muihin vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattuna Ylöjärven Elovainion kauppakeskus on SVT2011:n tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvensseillä painotetulla asiointimäärällä mitattuna seudun toiseksi pienin ja lähes samaa kokoa kuin Pirkkalan Sarankulman K- Citymarket-keskus. Ylöjärven keskusta on Valkeakosken ja Nokian jälkeen selvästi seudun kolmanneksi suurin SVT2011:n asiointimäärillä mitattuna. 6.4 Kaupan asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla Seuraavassa vähittäiskaupan asiointivirtoja Tampereen kaupunkiseudulla tarkastellaan kuntakohtaisesti ja ensisijaisesti Tampereen kehyskuntien kannalta. Jäljempänä olevissa kunnittaisissa taulukoissa asiointivirrat on esitetty tuoteryhmäluokittain tuoteryhmäkohtaisista asiointiosuuksista laskettuina painottamattomina keskiarvoina. Akaata ja Vesilahtea lukuun ottamatta asiointivirtoja on tarkasteltu sekä kunnasta lähtevinä että kuntaan tulevina virtoina. Akaan ja Vesilahden osalta on esitetty vain kunnasta lähtevät asiointivirrat. Käsitettä talouskertymä on SVT2011:ssä käytetty osoittamaan jollekin alueelle tai johonkin vähittäiskaupan suuryksiköön suuntautuvan asioinnin kokonaismäärää sellaisena kuin se esiintyy SVT2011:ssä (so. viimeisin ko. tuoteryhmän ostospaikka). Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetyt tuoteryhmäluokittaiset talouskertymät ovat ao. tuoteryhmien yhteenlaskettuja "talouskertymiä". Ne ovat siten sitä suurempia, mitä useampia tuoteryhmiä kyseiseen tuoteryhmäluokkaan kuuluu, eivätkä ne näin ollen kuvasta ao. tuoteryhmäluokan kokonaisasiointia. Asiaan vaikuttaa myös se, ettei tässä toisin kuin edellisen luvun tarkastelussa - huomioida eri tuoteryhmien toisistaan poikkeavia asiointifrekvenssejä. Em. seikat huomioon ottaen taulukoissa esiintyvät tuoteryhmäluokittaiset talouskertymät liioittelevat esim. seudullisten erikoistavaroiden asiointia päivittäistavaroihin verrattuna. Koska laskelmat on tehty samalla tavalla kaikkien ostospaikkojen ja -alueiden osalta, antavat tuoteryhmäluokittaiset talouskertymät kuitenkin mahdollisuuden vertailla asioinnin suhteellista painottumista eri ostospaikkojen ja -alueiden välillä. Akaa Akaalaisten päivittäistavara-asioinnissa Akaan pääkeskus Toijala on ylivoimainen asiointikohde 72 %:n asiointiosuudella (kuva 25, liitetaulukko 9). Toijala on selvä, joskaan päivittäistavaroihin verrattuna ei yhtä ylivoimainen markkinajohtaja myös paikallisissa erikoistavaroissa (n. 40 %). Paikallisiin erikoistavaroihin luokitellussa rautakaupassa eniten asiointia suuntautuu Viialan- Kylmäkosken alueelle (37 %). Seudullisissa erikoistavaroissa akaalaisten tärkein asiointipaikka on Ideapark yli 30 %:n asiointiosuudella. Seuraavina ovat Toijala ja Tampere, kumpikin n. 12 %:n asiointiosuuksilla. Myös verkkokaupalla on n. 10 %:n asiointiosuus seudullisiin erikoistavaroihin suuntautuvasta akaalaisten asioinnista. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna Ideapark on erityisen vahva muodin ja urheilun alalla. Keskustahakuisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokassa Toijala on kuitenkin edelleen akaalaisten tärkein ostospaikka. Tiva-kaupassa akaalaisten asiointi jakautuu melko tasan Ideaparkin (19 %), Toijalan (16 %), Viiala-Kylmäkosken (16 %) sekä Kaakkois- ja Etelä- Tampereen kesken (13 %). Tiva-kaupan tuoteryhmistä Ideapark on markkinajohtaja kodinkoneissa (29 %), Viiala-Kylmäkoski (37 %) rautakaupassa sekä Kaakkois- ja Etelä-Tampere huonekaluissa (30 %). 31

32 Kuva 25. Akaan kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%- osuus akaalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Kangasala Kangasalalaisten asiointi suuntautuu päivittäistavaroiden (43 % kangasalalaisista) ja myös paikallisten erikoistavaroiden (25 % kangasalalaisista) osalta ensisijaisesti Kangasalan Prisma-keskukseen ja seudullisten erikoistavaroiden osalta Tampereen keskustaan (27 %) (kuva 26, liitetaulukko 10). Tiva-kaupassa suosituin ostosalue on Kaakkois- ja Etelä-Tampere (22 %), jossa mm. Ikea on merkittävä asiointikohde. Kangasalan keskustan merkitys asiointikohteena on marginaalinen lukuun ottamatta eräitä, SVT2011:ssä mukana olleita palveluita (pankki, kirjasto, liikuntapalvelut, julkiset lääkäripalvelut), joiden osalta Kangasalan keskusta on ensisijainen asiointikohde. Päivittäistavaroiden ja paikallisten erikoistavaroiden ohella Kangasalan keskustalla on jossakin määrin merkitystä ns. keskustahakuisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokassa. Rautakaupassa Kangasalan ns. "muu alue" on suosituin asiointialue (28 %). Kaupan koko asioinnissa Kangasalan Prisma-keskus ja Tampereen keskusta ovat Kangasalalla suurin piirtein yhtä merkittäviä asiointikohteita (n. 20 % kumpikin).

33 Kuva 26. Kangasalan kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus kangasalalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Kangasalan keskustan kaupan asioinnista n. 80 % on lähtöisin Kangasalalta. Vastaava osuus Kangasalan Prisma-keskuksen osalta on runsaat 70 % (taulukot 11 ja 12). Jälkimmäisen osalta merkittävimmät asiointivirrat Kangasalan ulkopuolelta tulevat Tampereelta ja Pälkäneeltä (kumpikin n. 8 % Prisma-keskuksen talouskertymästä). Tuoteryhmäluokittaiset erot talouskertymän alueellisessa jakautumassa eivät ole kovin merkittäviä. Kangasalan osuus on odotetusti suurin päivittäistavaroissa molemmissa ostospaikoissa (Kangasalan keskusta runsaat 90 %, Prisma-keskus n. 85 %). Kangasalalla, niin kuin monessa muussakin Tampereen kehyskunnassa, asiointi painottuu kunnan keskustassa vahvasti palveluihin ja keskustan ulkopuolella sijaitsevassa vähittäiskaupan suuryksikössä kauppaan. Taulukko 11. Kangasalan keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Kangasalan keskusta Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %-osuus talouskertymästä Kangasalan %-osuus talouskertymästä Muiden kuntien %-osuus talouskertymästä Päivittäistavara 6150 8,5 93,7 6,3 Paikallinen erikoistavara 5701 7,9 84,8 15,2 Seudullinen erikoistavara 8042 11,1 71,2 28,8 Tiva 1179 1,6 84,0 16,0 Kauppa yhteensä 19893 27,6 82,1 17,9 Palvelut 52310 72,4 77,2 22,8 Kaikki yhteensä 72203 100,0 78,5 21,5

Taulukko 12. Kangasalan Prisma-keskukseen suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Kangasalan Prismakeskus Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Kangasalan %- osuus talouskertymästä Muiden kuntien %- osuus talouskertymästä Siitä Tampere Siitä Pälkäne Päivittäistavara 18187 29,9 85,7 14,3 6,6 5,0 Paikallinen erikoistavara 12183 20,0 65,5 34,5 9,2 16,0 Seudullinen erikoistavara 26015 42,8 67,8 32,2 9,3 7,1 Tiva 4377 7,2 60,5 39,5 9,6 0,0 Kauppa yhteensä 56384 92,7 73,1 26,9 8,4 8,3 Palvelut 4441 7,3 70,1 29,9 11,1 0,0 Kaikki yhteensä 60825 100,0 72,9 27,1 8,6 7,7 Lempäälä Lempääläisten suosituin asiointikohde kaikissa tuoteryhmäluokissa on Ideapark, joskin päivittäistavaroiden osalta Lempäälän keskustassa asioidaan käytännöllisesti katsoen yhtä paljon eli runsaat 25 % (kuva 27, liitetaulukko 11). Erityisesti seudullisissa erikoistavaroissa Ideapark on lempääläisten hallitseva asiointikohde n. 40 %:lla. Tampereen keskustan osuus on noin puolet tästä. Yksittäisistä tuoteryhmistä Lempäälän keskusta on Ideaparkia jonkin verran suositumpi asiointikohde elintarvikkeissa ja alkoholissa. Rautakaupassa Ideapark häviää Kaakkois- ja Etelä-Tampereelle, joka on myös huonekalukaupassa käytännöllisesti katsoen yhtä suosittu kuin Ideapark. Tampereen keskusta ohittaa Ideaparkin silmälasien ja muiden optikkotuotteiden kaupassa. Lempäälässä keskustan merkitys asiointikohteena ei ole niin marginaalinen kuin esim. Kangasalalla ja Pirkkalassa, ja se on monien palvelujen osalta (pankki, kirjasto, julkiset lääkäripalvelut) lempääläisten ensisijainen asiointikohde Tampereen keskustan ohella. 34 Kuva 27. Lempäälän kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus lempääläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa)

Lempäälän keskustan kaupan asioinnista runsas 70 % on lähtöisin Lempäälästä. Vastaava osuus Ideaparkin osalta on n. 20 % (taulukot 13 ja 14). Lempäälän keskustan osalta merkittävin asiointivirta Lempäälän ulkopuolelta tulee Vesilahdelta (n. 15 % Lempäälän keskustan talouskertymästä). Ideaparkin asiointivirrat tulevat laajalta alueelta, mutta tärkein niistä on lähtöisin Tampereelta (17 %). Myös Akaa ja Valkeakoski edustavat kumpikin runsasta 10 %:a Ideaparkin asioinnista. Tuoteryhmäluokittaiset erot talouskertymän alueellisessa jakautumassa eivät Lempäälän keskustan osalta ole kovin merkittäviä. Sen sijaan Ideaparkin osalta lempääläisten osuus päivittäistavaroiden asioinnissa on vajaat 70 % ja seudullisten erikoistavaroiden osalta, ml. tiva-kauppa alle 20 %. Myös Lempäälässä kuntakeskuksen asiointi painottuu palveluihin, joskaan ei yhtä selvästi kuin esim. Kangasalla. Taulukko 13. Lempäälän keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Lempäälän keskus Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Lempäälän %-osuus talouskertymästä Muiden kuntien %- osuus talouskertymästä Siitä Vesilahti Päivittäistavara 8264 19,1 73,5 26,5 15,0 Paikallinen erikoistavara 4812 11,1 62,8 37,2 18,6 Seudullinen erikoistavara 5305 12,2 77,9 22,1 11,7 Tiva 1244 2,9 59,3 40,7 16,6 Kauppa yhteensä 18381 42,4 72,2 27,8 15,1 Palvelut 24955 57,6 73,6 26,4 5,8 Kaikki yhteensä 43336 100,0 72,4 26,8 9,6 35 Taulukko 14. Lempäälän Ideaparkkiin suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Ideapark Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Lempäälän %- osuus talouskertymästä Muiden kuntien %-osuus talouskertymästä Siitä Tampere Siitä Akaa Siitä Valkeakoski Siitä Vesilahti Päivittäistavara 9945 4,0 67,0 33,0 8,5 5,2 4,6 5,6 Paikallinen erikoistavara 15002 6,0 30,7 69,3 12,7 13,3 13,4 4,1 Seudullinen erikoistavara 209569 84,3 17,8 82,2 17,7 12,4 11,5 3,7 Tiva 26688 10,7 16,7 83,3 20,5 12,5 10,6 1,8 Kauppa yhteensä 234516 94,3 20,7 79,4 17,0 12,2 11,4 3,8 Palvelut 14211 5,7 25,6 74,4 14,8 6,8 5,8 2,9 Kaikki yhteensä 248726 100,0 21,0 79,1 16,9 11,9 11,1 3,7 Nokia Nokialaisten asiointivirrat jakautuvat melko tasaisesti Nokian keskustan, K-Citymarketin ja Tampereen keskustan kesken näiden osuuksien vaihdellessa Nokian keskustan 21 %:sta Tampereen keskustan 16 %:iin (kuva 28, liitetaulukko 12). Asioinnin painopiste näiden ja muiden ostospaikkojen kesken vaihtelee kuitenkin tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain. Päivittäistavaroissa K- Citymarket on suosituin ostospaikka (n. 44 %) mutta Nokian keskusta on lähes samaa luokkaa (n. 38 %). Paikallisissa erikoistavaroissa asiointi suuntautuu eniten Nokian keskustaan (n. 33 %), mutta tähän tuoteryhmäluokkaan kuuluvassa rautakaupassa ns. "muulla Nokialla" on hallitseva markkinaasema (46 %). Seudullisissa erikoistavaroissa nokialaisten asiointia suuntautuu eniten Tampereen keskustaan (n. 20 %) mutta kohtalaisesti myös Nokian keskustaan ja K-Citymarketiin (kumpaankin n. 15 %). Tiva-kaupassa Länsi-Tampere, ns. muu Nokia ja myös Nokian keskusta ovat lähes yhtä suosittuja asiointikohteita. Palveluissa Nokian keskusta on oman kunnan asukkaille monista muista Tampereen seudun kuntakeskuksista poiketen Tampereen keskustaa selvästi tärkeämpi asiointikohde.

36 Kuva 28. Nokian kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%- osuus nokialaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Nokian keskustan kaupan asioinnista runsas 90 % on lähtöisin Nokialta. Vastaava osuus Nokian K- Citymarketin osalta on n. 80 % (taulukot 15 ja 16). Nokian keskustan osalta merkittävin asiointivirta Nokian ulkopuolelta tulee Tampereelta, mutta se on vain n. 2 % Nokian keskustan kaupan kokonaisasioinnista. K-Citymarketin osalta merkittävin Nokian ulkopuolinen asiointivirta on lähtöisin Sastamalasta eli n. 10 % vähittäiskaupan suuryksikön kokonaisasioinnista. Tuoteryhmäluokittaiset erot talouskertymän alueellisessa jakautumassa eivät Nokian kummassakaan ostoskohteessa ole kovin suuria lukuun ottamatta seudullisten erikoistavaroiden asiointia K-Citymarketissa, jossa Nokian ulkopuolelta tulevan asioinnin osuus on n. 30 % ko. tuoteryhmäluokan asioinnista. Tästä Sastamalan osuus on noin puolet. Taulukko 15. Nokian keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Nokian keskusta Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Nokian %-osuus Talouskertymästä Muiden kuntien %- osuus talouskertymästä Siitä Tampere Päivittäistavara 16214 11,9 96,5 3,5 1,3 Paikallinen erikoistavara 12469 9,2 93,0 7,0 3,9 Seudullinen erikoistavara 29013 21,3 82,4 17,6 2,2 Tiva 6048 4,4 87,7 12,3 0,0 Kauppa yhteensä 57697 42,4 88,6 11,4 2,3 Palvelut 78262 57,6 81,3 18,7 4,3 Kaikki yhteensä 135958 100,0 84,4 15,6 3,5

Taulukko 16. Nokian K-Citymarket-keskukseen suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen 37 Nokia K-citymarket Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %-osuus talouskertymästä Nokian %-osuus talouskertymästä Muiden kuntien %-osuus talouskertymästä Siitä Sastamala Päivittäistavara 18707 33,2 93,3 6,7 0,0 Paikallinen erikoistavara 4474 7,9 84,0 16,0 10,6 Seudullinen erikoistavara 31433 55,7 71,5 28,5 15,4 Tiva 946 1,7 76,0 24,0 0,0 Kauppa yhteensä 54614 96,8 80,0 20,0 9,7 Palvelut 1810 3,2 81,6 18,4 0,0 Kaikki yhteensä 56424 100,0 80,1 19,9 9,4 Pirkkala Pirkkalalaisten asiointivirtojen pääkohteita ovat Sarankulman K-Citymarket päivittäistavaroiden (n. 40 % Pirkkalassa asuvien päivittäistavara-asioinnista) ja paikallisten erikoistavaroiden (n. 25 %) osalta, Tampereen keskusta seudullisten erikoistavaroiden (runsas 30 %) sekä Kaakkois- ja Etelä- Tampere tiva-kaupan (n. 25 %) osalta (kuva 29, liitetaulukko 13). Myös Pirkkalan ns. "muu alue" on kohtuullisen suosittu ostosalue erityisesti päivittäistavaroissa ja paikallisissa erikoistavaroissa. Suuri osa tästä asioinnista kohdistuu oletettavasti K-Citymarket Sarankulman naapurissa olevalle Partolan alueelle, jolla sijaitsee useita merkittäviä kaupan yksiköitä. Pirkkalan keskustan merkitys pirkkalalaisten asiointikohteena on marginaalinen. Vähittäiskaupan osalta se on yleisin asiointikohde ainoastaan alkoholijuomissa ja lisäksi joissakin palveluissa kuten pankki, kirjasto ja julkiset lääkäripalvelut. Kuva 29. Pirkkalan kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus pirkkalalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa)

38 Pirkkalan keskustan kaupan asioinnista runsas 90 % on lähtöisin Pirkkalasta. Vastaava osuus Sarankulman K-Citymarketin osalta on vajaat 40 % (taulukot 17 ja 18). Pirkkalan ulkopuolelta Sarankulman K-Citymarkettiin tulevasta asioinnista Tampereen osuus on noin puolet eli n. 30 % kyseisen kaupan kokonaisasioinnista. Muista kunnista merkittävimmät asiointivirrat ovat lähtöisin Nokialta (n. 5 %) ja Lempäälästä (n. 4 %). Tuoteryhmäluokittain tarkasteltuna Sarankulman K-Citymarket näyttäisi olevan tamperelaisten keskuudessa suurin piirtein yhtä suosittu asiointikohde kaikissa tuoteryhmäluokissa. Sen sijaan muista Pirkkalan ulkopuolisista kunnista asiointi Sarankulman K- Citymarkettiin näyttäisi painottuvan ennen muuta seudullisiin erikoistavaroihin. Taulukko 17. Pirkkalan keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Pirkkalan keskus Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Pirkkalan %- osuus talouskertymästä Muiden kuntien %- osuus talouskertymästä Siitä Tampere Päivittäistavara 3229 12,1 95,8 4,2 0,0 Paikallinen erikoistavara 1876 7,0 94,9 5,1 0,0 Seudullinen erikoistavara 562 2,1 50,0 50,0 37,5 Tiva 0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kauppa yhteensä 5667 21,2 90,9 9,1 3,7 Palvelut 21031 78,8 82,9 17,1 5,3 Kaikki yhteensä 26697 100,0 84,6 15,4 5,0 Taulukko 18. Sarankulman K-Citymarket-keskukseen suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen K-Citymarket Sarankulma, Pirkkala Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertym ästä Pirkkalan %- osuus talouskertym ästä Muiden kuntien %- osuus talouskertym ästä Siitä Tampere Siitä Nok ia Siitä Lempä älä Siitä Ylöjä rvi Päivittäistavara 13256 24,1 59,4 40,6 27,6 0,0 5,6 2,1 0,0 0,0 Paikallinen erikoistavara 8682 15,8 46,4 53,6 30,0 3,1 3,8 0,0 3,7 0,0 Seudullinen erikoistavara 31920 58,1 26,1 73,9 29,3 8,5 3,1 2,3 2,0 0,7 Tiva 4224 7,7 17,8 82,3 33,3 6,4 7,8 0,0 7,6 0,0 Kauppa yhteensä 53858 98,0 37,6 62,4 29,0 5,5 3,8 1,9 1,8 0,4 Palvelut 1127 2,0 24,9 75,1 37,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaikki yhteensä 54985 100,0 37,3 62,7 29,2 5,4 3,7 1,8 1,8 0,4 Siitä Kangasala Siitä Ak aa Valkeakoski Valkeakoskella ensisijainen asiointikohde on Valkeakosken keskusta (kuva 30, liitetaulukko 14). Tämä koskee kaikkia tuoteryhmäluokkia, mutta ennen muuta päivittäistavaroita (66 %). Seudullisia erikoistavaroita lukuun ottamatta Valkeakosken ns. "muu alue" on selvästi toiseksi yleisin asiointialue erityisesti tiva-kaupassa (20 %) ja paikallisissa erikoistavaroissa (rautakauppa). Seudullisissa erikoistavaroissa suosituin ostoskohde Valkeakosken keskustan (n. 30 %) jälkeen on Lempäälän Ideapark (n. 20 %) ja tämän jälkeen Tampereen keskusta (n. 10 %). Yksittäisistä tuoteryhmistä Ideapark ohittaa Valkeakosken keskustan useissa muodin ja urheilun tuoteryhmissä. Huonekaluissa Kaakkois- ja Etelä-Tampere on suosituin asiointikohde (27 %). Viihteen ja tekniikan tuoteryhmäluokassa verkkoasiointi on joidenkin tuoteryhmien (tietotekniikka ja CD, DVD yms.) kohdalla noussut jo Valkeakosken keskustan edelle.

39 Kuva 30. Valkeakosken kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus valkeakoskelaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Valkeakosken keskustan kaupan asioinnista yli 90 % on lähtöisin Valkeakoskelta (taulukko 19). Suhteellisesti eniten kunnan ulkopuolelta käydään keskustan tiva-kaupoissa, joiden asioinnista n. 15 % on lähtöisin muualta kuin Valkeakoskelta. Myös seudullisissa erikoistavaroissa kunnan ulkopuolelta tuleva asiointi ylittää 10 %:n rajan. Tärkein kunnan ulkopuolelta tuleva asiointivirta on lähtöisin Akaalta. Taulukko 19. Valkeakosken keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Valkeakosken keskusta Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %-osuus talouskertymästä Talouskertymä Valkeakoskelta Talouskertymä muista kunnista Siitä Akaa Päivittäistavara 19936 13,5 97,7 2,3 0,0 Paikallinen erikoistavara 11733 7,9 94,1 5,9 0,0 Seudullinen erikoistavara 39128 26,5 88,6 11,4 2,3 Tiva 7529 5,1 84,6 15,4 8,8 Kauppa yhteensä 70797 47,9 92,1 7,9 1,3 Palvelut 76861 52,1 84,7 15,3 3,4 Kaikki yhteensä 147658 100,0 88,3 11,7 2,4

40 Vesilahti Vesilahdella asiointi suuntautuu päivittäistavaroita lukuun ottamatta ensisijaisesti kunnan ulkopuolelle (kuva 31, liitetaulukko 15). Päivittäistavaroiden osalta runsas 40 % vesilahtelaisista on ilmoittanut asioineensa viimeksi Vesilahden keskustassa. Merkittäviä päivittäistavaran ostospaikkoja ovat myös Lempäälän keskusta (n. 20 %) ja Ideapark (n.10 %). Paikallisissa erikoistavaroissa Lempäälän keskusta (n. 18 %) ja Ideapark (n. 15 %) mutta myös Vesilahden ns. muu alue (rautakauppa 33 %) ovat tärkeimmät asiointikohteet. Seudullisissa erikoistavaroissa Ideapark on ylivoimainen markkinajohtaja n. 40 %:n asiointiosuudella. Seuraavaksi yleisin asiointipaikka tässä tuoteryhmäluokassa on internet, jonka osuus on vajaa 15 %. Tilaa vaativan kaupan osalta vesilahtelaiset asioivat eniten, runsaalla 20 %:lla Kaakkois- ja Etelä-Tampereella (huonekalut) ja vajaalla 20 %:lla Ideaparkissa (muoti ja urheilu). Kuva 31. Vesilahtelaisten kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus vesilahtelaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Ylöjärvi Ylöjärvellä suosituin asiointikohde vaihtelee tuoteryhmäluokan mukaan (kuva 32, liitetaulukko 16). Päivittäistavaroissa ja paikallisissa erikoistavaroissa Ylöjärven keskusta on tärkein ostospaikka (n. 40 % ja n. 30 %). Seudullisten erikoistavaroiden asiointivirrat jakautuvat melko tasaisesti Ylöjärven Elovainion, Länsi-Tampereen ja Tampereen keskustan kesken (20 25 %). Tiva-kaupassa Länsi- Tampere on ylöjärveläisten selvä markkinajohtaja (n. 35 %). Kauppaa kokonaisuutena tarkasteltaes-

sa Elovainio ja Länsi-Tampere erottuvat yli 20 %:n asiointiosuuksilla muista ostospaikoista. Palveluissa Ylöjärven ja Tampereen keskustat ovat suurin piirtein yhtä suosittuja. 41 Kuva 32. Ylöjärven kotitalouksien asioinnin alueellinen jakautuminen tuoteryhmäluokittain (%-osuus ylöjärveläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) Suurin osa sekä Ylöjärven keskustaan että Elovainion alueelle suutautuvista kaupan asiointivirroista on lähtöisin Ylöjärveltä, joskin Elovainiolla ylöjärveläisten osuus (n. 60 %) on selvästi alhaisempi kuin keskustassa (n. 80 %) (taulukot 20 ja 21). Tiva-kaupassa muiden kuin ylöjärveläisten asiointi sekä Elovainiolla että Ylöjärven keskustassa on samaa luokkaa tai suurempaa kuin ylöjärveläisten (n. 50 55 %). Tärkeimmät asiointivirrat kunnan ulkopuolelta ovat sekä Ylöjärven keskustan että Elovainion osalta lähtöisin Tampereelta ja Hämeenkyröstä. Elovainiolla kummankin näiden kunnan osuus asioinnista on n. 10 % ja Ylöjärven keskustassa 3-5 %. Muista Tampereen kehyskuntien kauppakeskuksista ja vähittäiskaupan suuryksiköistä poiketen Elovainion asioinnin alueellinen jakautuminen eri tuoteryhmäluokissa ei näyttäisi kovinkaan paljon poikkeavan Ylöjärven keskustan vastaavasta jakautumasta.

42 Taulukko 20. Ylöjärven keskustaan suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Ylöjärven keskusta Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Ylöjärven %- osuus talouskertymästä Muiden kuntien %-osuus talouskertymästä Siitä Tampere Siitä Hämeenkyrö Siitä Nokia Päivittäistavara 15226 17,9 94,9 5,1 1,4 0,0 0,0 Paikallinen erikoistavara 10712 12,6 82,4 17,6 3,9 2,9 0,0 Seudullinen erikoistavara 7626 9,0 56,1 43,9 16,6 4,0 4,7 Tiva 7010 8,3 49,4 50,6 24,1 8,8 5,1 Kauppa yhteensä 33565 39,5 82,1 17,9 5,7 1,8 1,1 Palvelut 51310 60,5 81,1 18,9 5,3 4,6 0,7 Kaikki yhteensä 84875 100,0 81,5 18,5 5,5 3,5 0,8 Taulukko 21. Ylöjärven Elovainioon suuntautuvan asioinnin alueellinen jakautuminen Ylöjärven Elovainio Laskennallinen kokonaisasiointi Tuoteryhmän %- osuus talouskertymästä Ylöjärven %-osuus talouskertymästä Muiden kuntien %- osuus talouskertymästä Siitä Tampere Siitä Hämeenkyrö Päivittäistavara 10585 12,7 78,4 21,6 5,3 11,6 0,0 Paikallinen erikoistavara 7419 8,9 61,3 38,7 5,7 11,4 7,3 Seudullinen erikoistavara 56865 68,5 57,4 42,6 12,2 10,0 2,5 Tiva 5418 6,5 43,7 56,3 18,2 0,0 6,6 Kauppa yhteensä 74869 90,2 60,7 39,3 10,6 10,4 3,1 Palvelut 8165 9,8 70,2 29,8 3,4 10,0 0,0 Kaikki yhteensä 83035 100,0 61,7 38,3 9,9 10,3 2,8 Siitä Nokia 6.5 Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullinen merkitys Vähittäiskaupan suuryksikön seudullista merkitystä voidaan arvioida sen kokoa ja vaikutuksia kuvaavien tunnuslukujen avulla. Näistä muutamia on käsitelty seuraavassa Tampereen seudun kehyskuntien vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Kaupan yksikön koko Kaavoituksessa vähittäiskaupan suuryksikön koko määritellään yleensä kaupan rakennuksen kokonaiskerrosalan perusteella. Tällä perusteella tarkasteltuna Tampereen kehyskuntien vähittäiskaupan suuryksiköistä Lempäälän Ideapark on selvästi suurin ja Elon kauppakeskus Ylöjärvellä toiseksi suurin (kuva 33). Myös muut vähittäiskaupan suuryksiköt ylittävät seudullisen suuryksikön rajana usein pidetyn 10 000 k-m²:n rajan.

43 Kuva 33. Tampereen kehyskuntien kauppakeskusten ja muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalat Toinen tapa kuvata vähittäiskaupan suuryksikön kokoa on sen kävijämäärä. Tässä selvityksessä tätä voidaan arvioida SVT2011:n tiedoista saatavalla, ns. laskennallisen kokonaisasioinnin ja/tai sen pohjalta laskettavalla, tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvenssikertoimilla painotetulla asioinnin määrällä (kuvat 34 35). Kuva 34. Tampereen kehyskuntien kauppakeskusten ja muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden SVT2011:n pohjalta laskettu kokonaisasiointi

44 Kuva 35. Tampereen kehyskuntien kauppakeskusten ja muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden SVT2011:n pohjalta laskettu, tuoteryhmäkohtaisilla asiointifrekvenssikertoimilla painotettu kokonaisasiointi Myös tässä tarkastelussa Lempäälän Ideapark on molemmilla asioinnin laskentatavoilla vähittäiskaupan suuryksiköistä selvästi suurin, vaikkakin kokoerot tasoittuvat selvästi, kun asiointia mitataan eri tuoteryhmien asiointifrekvenssillä painottaen. Painottamattomalla asiointimäärällä mitattuna vähittäiskaupan suuryksiköistä toisiksi suurin eli Ylöjärven Elovainio on asiointifrekvensseillä painotetussa tarkastelussa lähes samaa kokoluokkaa kuin vähittäiskaupan suuryksiköistä pienin eli Pirkkalan K-Citymarket. Asiointifrekvenssikertoimella painotetun asiointijakauman kanssa hyvin samanlainen kuva vähittäiskaupan suuryksiköiden keskinäisistä kokoeroista saadaan, kun asiointimäärät painotetaan arvioiduilla tuoteryhmäkohtaisilla kulutusmenoilla (liite 17, kuva 36).

45 Kuva 36. Tampereen kehyskuntien kauppakeskusten ja muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden SVT2011:n pohjalta laskettu, tuoteryhmäkohtaisesti arvioiduilla kotitalouksien kulutusmenoilla painotettu kokonaisasiointi Erilaisilla asioinnin laskentatavoilla saatavat erot heijastavat kauppakeskusten ja muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden tuotevalikoimassa olevia eroja. Kangasalan Prisma-keskuksessa samoin kuin Nokian ja Pirkkalan K-Citymarket-keskuksissa korkeaa asiointitiheyttä ja suurta kulutusmenojen osuutta edustavien päivittäistavaroiden merkitys asioinnille on suuri verrattuna Ylöjärven Elovainioon ja ennen muuta Lempäälän Ideaparkkiin. Näissä puolestaan alhaisen asiointitiheyden seudullisilla erikoistavaroilla on muita alueen vähittäiskaupan suuryksiköitä suurempi osuus asioinnista. Muita mahdollisia vähittäiskaupan suuryksiköiden koon tunnuslukuja ovat mm. suuryksikön tarjoamien työpaikkojen lukumäärä sekä suuryksikön myymälöiden liikevaihto/myynti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden liikevaihtoa/myyntiä koskevia tietoja ei käsillä olevaa selvitystä varten ollut käytettävissä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset asiointiin Yksi tapa arvioida vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullista merkitystä on tarkastella suuryksikköön suuntautuvan asioinnin alueellista jakautumaa eli sitä, kuinka suuri osa suuryksikön asioinnista on lähtöisin sijaintikunnasta ja vastaavasti muista kunnista. Vähittäiskaupan suuryksiköiden laskennallisen kokonaisasioinnin (so. ei painotettu) perusteella tarkasteltuna Tampereen kehyskuntien vähittäiskaupan suuryksiköistä sijaintikunnan ulkopuolelta tulevan asioinnin osuus on ylivoimaisesti suurin (n. 80 %) Lempäälän Ideaparkilla (kuva 37). Myös Pirkkalan Sarankulman K-Citymarket -keskuksen asioinnista suuri osuus (n. 60 %) on lähtöisin Pirkkalan ulkopuolelta. Tähän vaikuttaa osaltaan kaupan suuryksikön sijainti Pirkkalan Tampereen ja Lempäälän vastaisella rajalla. Vähiten sijaintikunnan ulkopuolelta tulevaa asiointia esiintyy Nokian K-Citymarket-keskuksessa (20 %).

46 Kuva 37. Sijaintikunnan ja muiden kuntien osuus kauppakeskusten tai muun vähittäiskaupan suuryksikön asioinnista Lempäälän Ideaparkin ero muihin vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattuna korostuu entisestään kun sijaintikunnan ulkopuolelta tulevaa asiointia tarkastellaan absoluuttisena asioinnin määränä (kuva 38). Kuva 38. Sijaintikunnan ulkopuolelta kauppakeskuksiin ja muihin vähittäiskaupan suuryksiköihin tuleva laskennallinen kokonaisasiointi Toinen näkökulma vähittäiskaupan suuryksiköiden seudulliseen merkittävyyteen on sen vaikutus naapurikunnissa asuvien kotitalouksien asioinnin suuntautumiseen (taulukot 21 23). Siten, vaikka asukasluvultaan pienen kunnan merkitys suuryksikön kokonaisasioinnin kannalta olisikin vähäinen, voi kyseinen kauppa kuitenkin olla ko. kunnassa asuvien keskuudessa merkittävä asiointikohde.

Kunnan asukaslukuun suhteutettuna Kangasalan Prisma-keskuksen merkittävimmät ylikunnalliset vaikutukset kohdistuvat Pälkäneelle, jonka kotitalouksista keskimäärin n. 10 % on ilmoittanut asioineensa viimeksi ko. vähittäiskaupan suuryksikössä (taulukko 21). Kangasalan Prisma-keskuksen merkitys pälkäneläisten asiointikohteena on suurin paikallisten erikoistavaroiden (alkoholi ja kosmetiikka) ja seudullisista erikoistavaroista muodin ja urheilun tuoteryhmäluokissa. Prismakeskuksella on merkitystä myös pälkäneläisten päivittäistavara-asioinnille. Vaikka tamperelaisten osuus Kangasalan Prisma-keskuksen asioinnista on yhtä suuri tai jopa hieman suurempi kuin pälkäneläisten (taulukko 22), on se koko Tampereen väkilukuun suhteutettuna kuitenkin varsin vähäistä. Pirkkalan Sarankulman K-Citymarket-keskuksen vaikutukset ulottuvat useaan kuntaan, mutta eivät mihinkään, näiden kuntien asukasluku huomioon ottaen, kovin voimakkaasti (taulukko 21). Kaupan kokonaisasioinnista suuryksiköllä on yli 1 %:n asiointiosuus Lempäälässä ja Nokialla. Lempääläisten asioinnissa painottuvat päivittäistavarat sekä seudullisista erikoistavaroista tekniikan ja viihteen tuoteryhmäluokka. Jälkimmäinen hallitsee myös nokialaisten asiointia ko. kauppakeskuksessa. Vaikka Tampereen osuus Sarankulman K-Citymarket-keskuksen asioinnista on lähes yhtä suuri ja joissakin tuoteryhmäluokissa jopa suurempi kuin Pirkkalan, on suuryksikön merkitys koko Tampereen kannalta n. 0,5 %:n luokkaa. Taulukko 21. Kangasalan Prisma-keskuksen ja Pirkkalan Sarankulman K-Citymarketkeskuksen osuus naapurikuntien kotitalouksien asioinnista 47 Kaupan suuryksikkö Kangasalan Prisma Pirkkala Sarankulma Pirkkala Sarankulma Pirkkala Sarankulma Pirkkala Sarankulma Pirkkala Sarankulma Asuinkunta Pälkäne Lempäälä Nokia Kangasala Ylöjärvi Tampere Akaa Pirkkala Sarankulma Päivittäistavara 10,3 3,0 0,0 0,0 0,7 0,7 0,0 Paikallinen erikoistavara 26,0 2,0 1,0 1,3 0,0 0,0 0,0 Muoti ja urheilu 16,2 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keskusta hakuinen et. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 Seudullinen tiva 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tekniikka ja viihde 4,0 4,3 4,3 2,0 2,0 1,5 0,0 Seudullinen erikoistavara 7,5 1,1 1,5 0,5 0,5 0,4 0,3 Tiva 0,0 2,0 1,0 1,3 0,0 0,0 0,0 Kauppa yhteensä 10,6 1,5 1,2 0,6 0,5 0,4 0,2 Tarkasteltavista vähittäiskaupan suuryksiköistä Lempäälän Ideaparkin vaikutukset asiointiin ulottuvat laajimmalle. Taulukossa 22 on esitetty ne Lempäälän lähikunnat, joista keskimääräinen asiointiosuus kauppakeskukseen on yli 2 %. Näiden lisäksi SVT2011:n tunnistamia asiointikuntia ovat Hattula (1,3 %), Pälkäne (1,3 %), Tammela (0,9 %), Hämeenkyrö (0,8 %), Hämeenlinna (0,8 %), Jokioinen (0,7 %), Ylöjärvi (0,7 %), Mänttä-Vilppula (0,6 %), Janakkala (0,4 %), Sastamala (0,4 %), Forssa (0,2 %) ja Riihimäki (0,1 %). Lempäälän naapurikunnista Ideaparkin merkittävimmät vaikutukset kunnan asukasluku huomioon ottaen kohdistuvat Vesilahdelle, jossa asuvista kotitalouksista n. 30 % on ilmoittanut asioineensa viimeksi ko. kauppakeskuksessa. Merkittäviä vaikutuksia Ideaparkilla on myös akaalaisten ja valkeakoskelaisten asiointiin. Tampereen kaupunkiseudulla Ideaparkin vaikutukset ovat selvimmät alueen eteläosissa. Pirkkalassa kauppakeskuksen osuus asioinnista on n. 4 %. Asioinnissa painottuu ennen muuta seudullinen erikoistavara, jonka osalta Ideaparkin osuus Vesilahdella on n. 40 %, Akaalla n. 30 % ja Valkeakoskella n. 20 %. Tuoteryhmäluokan sisällä Ideaparkilla on erityisen vahva asema muodin ja urheilun tuoteryhmissä. Vesilahdella Ideaparkilla on merkitystä myös päivittäistavaroiden ostospaikkana n. 10 %:n asiointiosuudella.

48 Taulukko 22. Lempäälän Ideaparkin osuus naapurikuntien kotitalouksien asioinnista Kaupan suuryksikkö Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Lempäälä Ideapark Asuinkunta Vesilahti Akaa Valkeakoski Urjala Pirkkala Nokia Kangasala Punkalaidun Tampere Päivittäistavara 11,7 2,3 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoistavara 23,6 17,3 11,4 5,6 2,1 2,1 1,7 1,2 1,2 Muoti ja urheilu 51,7 43,0 33,0 12,5 10,3 6,2 6,5 6,3 4,8 Keskustahakuinen erikoistavara 38,7 18,3 11,3 8,3 4,0 2,3 3,0 0,0 1,7 Seudullinen tiva 22,0 26,5 18,5 6,0 5,0 6,5 4,0 0,0 2,5 Tekniikka ja viihde 33,5 25,3 12,0 11,0 0,0 0,0 0,0 4,5 0,0 Seudullinen erikoistavara 40,3 31,1 21,1 10,4 5,6 3,8 3,7 3,7 2,6 Tiva 14,7 19,3 12,3 4,0 3,3 4,3 2,7 0,0 1,7 Kauppa yhteensä 32,6 24,1 16,5 8,0 4,0 2,9 2,8 2,7 2,0 Nokian K-Citymarket-keskuksen ylikunnalliset vaikutukset ulottuvat lähinnä Sastamalaan, jossa asuvien kotitalouksien asioinnista keskimäärin n. 3 % suuntautuu ko. vähittäiskaupan suuryksikköön (taulukko 23). Suurinta asiointi on seudullisten erikoistavaroiden ja sen sisällä erityisesti muodin ja urheilun sekä tekniikan ja viihteen tuoteryhmäluokissa. Väkilukuun suhteutettuna Ylöjärven Elon kauppakeskuksen ja muiden Elovainion alueen kauppojen vaikutukset naapurikuntiin kohdistuvat ennen muuta Hämeenkyröön (taulukko 23). Kunnassa asuvista keskimäärin n. 10 % on ilmoittanut asioineensa viimeksi ko. kaupan alueella. Asioinnissa painottuu ennen muuta seudullinen erikoistavara (muoti ja urheilu) mutta myös päivittäistavara. Kankaanpään esiintymistä tuloksissa voidaan pitää SVT2011:n otantaperusteiseen tutkimukseen liittyvänä sattumana. Taulukko 23 Nokian K-Citymarket-keskuksen ja Ylöjärven Elovainion osuus naapurikuntien kotitalouksien asioinnista Kaupan suuryksikkö Nokia K- Citymarket Nokia K- Citymarket Ylöjärvi Elovainio Ylöjärvi Elovainio Ylöjärvi Elovainio Ylöjärvi Elovainio Asuinkunta Sastamala Vesilahti Hämeenkyrö Ikaalinen Nokia Kankaanpää Päivittäistavara 0,0 4,3 9,3 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoistavara 1,7 0,0 7,0 0,0 1,3 0,0 Muoti ja urheilu 7,2 0,0 19,5 2,2 1,5 1,0 Keskusta hakuinen et. 0,0 0,0 9,0 0,0 0,0 0,0 Seudullinen tiva 0,0 0,0 0,0 5,0 1,5 0,0 Tekniikka ja viihde 3,5 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 Seudullinen erikoistavara 3,8 0,0 10,9 1,5 0,8 0,4 Tiva 0,0 0,0 0,0 3,3 1,0 0,0 Kauppa yhteensä 3,0 0,6 10,1 1,1 0,8 0,3 6.6 Asioinnin muutokset 2006 2011 Tampereen seudulla SVT2006:n toteutustavasta johtuen asioinnissa tapahtuneita muutoksia on mahdollista tarkastella vain kuntatasolla. Lisäksi kuntakohtaiset vastaajien määrät rajoittavat johtopäätösten tekoa lukumääräisesti vain kaikkein suurimpiin kuntien välisiin asiointivirtoihin ja niissä tapahtuneisiin muu-

toksiin. Tästä johtuen jäljempänä esitettävät tuoteryhmäluokittaiset tarkastelut rajoittuvat ensisijaisesti vain asuinkuntaan itseensä sekä Tampereelle ja Lempäälään suuntautuvaan asiointiin. SVT2006:n ja SVT2011:n vertailtavuuden parantamiseksi vuoden 2011 kunnittaiset asiointiosuudet on laskettu siitä asioinnin kokonaismäärästä, josta on poistettu verkkokaupan osuus. Asiointivirroissa tapahtuneita muutoksia arvioitaessa on otettava huomioon Tampereen kehyskunnissa vuosien 2006 ja 2011 välillä tapahtuneet muutokset vähittäiskaupan alueellisessa rakenteessa. Näistä huomattavimmat ovat: - Lempäälän Ideapark avattiin 2006, mutta ei vaikuttanut SVT2006:n tuloksiin, - Ylöjärven Elon kauppakeskus avattiin 2009, - Nokian K-Citymarket-keskus avattiin 2005 eikä siinä sen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, - Kangasalan Prisma-keskus on ollut toiminnassa jo ennen vuotta 2006. Keskuksen vähäinen 273 k- m 2 :n laajennus on valmistunut vuonna 2007. - Pirkkalan Sarankulman K-Citymarket-keskuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2006 ja 2011 välisenä aikana. Lisäksi myös Tampereella on toteutettu merkittäviä kaupan investointeja. Näistä huomattavimpana voidaan mainita 28 000 k-m 2 : n suuruisen Ikean avaaminen v. 2010 Lahdesjärven alueelle Tampere- Helsinki moottoritien läheisyyteen. Päivittäistavaroihin kohdistuva asiointi Päivittäistavara-asioinnissa suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut Ylöjärvellä, jossa kunnan osuus ylöjärveläisten päivittäistavara-asioinnista on noussut yli 20 %-yksiköllä samalla kun Tampereen osuus on vähentynyt n. 15 %-yksiköllä (taulukko 24). Ylöjärven merkitys päivittäistavaraasioinnissa on kasvanut selvästi myös Hämeenkyrössä (liitetaulukko 18). On oletettavaa, että kehitykseen on näiltä osin vaikuttanut merkittävästi kauppakeskus Elon avaaminen Ylöjärven Elovainion alueella. Toinen, joskaan ei Ylöjärveen verrattuna yhtä suuri muutos on tapahtunut Lempäälässä ja sen lähiympäristössä, missä Lempäälän osuus päivittäistavara-asioinnista näyttäisi kasvaneen Lempäälässä itsessään (n. 8 %-yksikköä) sekä Vesilahdella (n. 10 %-yksikköä) ja vähäisessä määrin myös Akaalla. Pääsyynä kehitykseen voitaneen pitää vuonna 2006 avattua Ideaparkkia ja sen yhteydessä toimivaa Prisma-keskusta. Samalla Tampereelle suuntautuvan asioinnin osuus ja Akaalla myös omaan asuinkuntaan suuntautuvan asioinnin osuus näissä kunnissa asuvien kotitalouksien päivittäistavara-asioinnista on vähentynyt jonkin verran. Edellä mainittuja kuntia lukuun ottamatta Tampereen asema päivittäistavarakaupan asioinnin kohdekuntana on vuosien 2006 2011 aikana jonkin verran vahvistunut. Tampereen oma asiointiosuus on kasvanut 1,5 %-yksiköllä ja se näyttäisi jonkin verran kasvattaneen asiointiosuuttaan myös mm. Kangasalalla ja Pirkkalassa. 49 Taulukko 24. Kuntien välisten asiointivirtojen muutokset päivittäistavaroissa tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 Asiointikunta Oma asuinkunta Asiointikunta Oma asuinkunta Asiointikunta Oma asuinkunta Asiointikuntkuntkuntkuntkuntkunta Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Tampere Tampere Tampere Lempäälä Lempäälä Lempäälä

50 Asuinkunta Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Akaa 82,8 % 79,9 % -2,9 % 6,7 % 5,4 % -1,2 % 4,2 % 5,8 % 1,6 % Hämeenky rö 77,6 % 79,9 % 2,3 % 10,9 % 3,4 % -7,5 % na. na. na. Kangasala 79,6 % 82,7 % 3,0 % 14,8 % 16,0 % 1,2 % na. 0,7 % 0,7 - - 0,7% Lempäälä 62,4 % 70,7 % 8,4 % 27,7 % 22,1 % -5,6 % Nokia 90,5 % 91,5 % 1,0 % 6,1 % 5,7 % -0,4 % na. na. na. Orivesi 93,5 % 89,0 % -4,5 % 3,1 % 6,6 % 3,5 % na. na. na. Pirkkala 87,1 % 82,1 % -5,0 % 12,3 % 13,7 % 1,4 % na. 0,9 % 0,4-0,9% Pälkäne 70,3 % 81,0 % 10,7 % 7,1 % 3,8 % -3,3 % na. na. na. Sastamala 85,5 % 85,4 % -0,2 % 2,8 % 2,0 % -0,8 % na. na. na. Tampere 93,5 % 95,0 % 1,5 % na. na. na. Valkeakoski 84,0 % 82,2 % -1,8 % 6,7 % 7,2 % 0,5 % na. na. na. Vesilahti 43,7 % 46,5 % 2,8 % 10,1 % na. 0,0 - - 9,8% 26,6 % 38,0 % 11,4 % Ylöjärvi 50,4 % 73,7 % 23,3 % 38,4 % 21,6 % -16,8 % na. na. na. Asiointivirtojen muutoksesta saatava kuva on jossain määrin toisenlainen, kun asiointia tarkastellaan kotitalouksien absoluuttisina lukumäärinä (kuva 39). Nämä on saatu kertomalla kunnittaisten kotitalouksien lukumäärät SVT2006:n ja SVT2011:n mukaisilla asiointiosuuksilla. Näin tarkasteltuna suurin muutos Tampereen seudun päivittäistavara-asioinnissa on tamperelaisten omassa asuinkunnassaan tapahtuvan päivittäistavara-asioinnin kasvu yli 8 000:lla kotitaloudella. Tampereen korostuminen asioinnin lukumääräisten muutosten tarkastelussa johtuu Tampereen suuren väestömäärän ohella myös siitä, että kotitalouksien lukumäärä on niiden keskikoon pienentyessä kasvanut väkilukua nopeammin. Tämä koskee Tampereen lisäksi muitakin kuntia. Väestökehityksestä riippumatta kaikissa tarkastelualueen kunnissa kotitalouksien lukumäärä on kasvanut ja omassa asuinkunnassa tapahtuvan laskennallisen päivittäistavara-asioinnin määrä on absoluuttisesti lisääntynyt myös niissä, joissa omassa asuinkunnassa asioinnin osuus päivittäistavaroiden kokonaisasioinnista on pienentynyt. Tampereen ohella merkittäviä absoluuttisia muutoksia päivittäistavara-asioinnissa on tapahtunut Ylöjärvellä, jossa omassa kuntaan suuntautuva asiointi on kasvanut noin 3 500:lla ja Tampereelle suuntautunut asiointi vähentynyt n. 1 500 kotitaloudella. Kangasalalla, Lempäälässä ja Nokialla omaan kuntaan suuntautuva päivittäistavara-asiointi on lisääntynyt vajaalla 1 300 kotitaloudella.

51 Kuva 39. Omaan asuinkuntaan ja Tampereelle suuntautuvan päivittäistavara-asioinnin muutokset tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 (kotitalouksien lukumäärä) Paikallisiin erikoistavaroihin kohdistuva asiointi Paikallisten erikoistavaroiden melko heterogeenisessa tuoteryhmäluokassa (kosmetiikka, alkoholi sekä rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet) suurin asiointivirtojen kasvu vuosina 2006 2011 näyttäisi kohdistuneen Lempäälään ja Ylöjärvelle ja vastaavasti vähentyminen Tampereelle (taulukko 25). Lempäälässä asuvien kotitalouksien asiointi omassa kunnassa on paikallisten erikoistavaroiden osalta kasvanut vuosina 2006 2011 n. 15 %-yksiköllä. Tässä tuoteryhmäluokassa Lempäälä näyttäisi lisänneen asiointiosuuttaan myös Akaalla, Vesilahdella ja Valkeakoskella. Näissä kunnissa vastaavasti Tampere on menettänyt asiointiosuuttaan sekä Akaalla ja Valkeakoskella myös oma asuinkunta. Ylöjärvellä paikallisiin erikoistavaroihin kohdistuva ja omaan asuinkuntaan suuntautuva asiointi on vuosina 2006 2011 kasvanut yli 20 %-yksiköllä ja vastaava Tampereen osuus vähentynyt n. 14 %- yksiköllä. Myös asiointi Hämeenkyröstä Ylöjärvelle näyttäisi tässä tuoteryhmäluokassa kasvaneen 8 13 %-yksiköllä (liitetaulukko 19) ja vastaavasti asiointi Tampereelle vähentyneen n. 7 %- yksiköllä. Edellä mainittujen kuntien ohella Tampere näyttäisi menettäneen asiointiosuuttaan tässä tuoteryhmäluokassa myös Kangasalalla ja Pirkkalassa sekä jossakin määrin myös tamperelaisten itsensä keskuudessa. Sekä Kangasalalla että Pirkkalassa asiointi omassa asuinkunnassa on jonkin verran lisääntynyt. Sen sijaan muutokset Nokialla näyttäisivät olevan vähäisiä.

Taulukko 25. Kuntien välisten asiointivirtojen muutokset paikallisissa erikoistavaroissa tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 52 Asuinkunta Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2006 Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2011 Asiointikunta Oma asuinkunta Muutos 2006 2011 Asiointikuntkuntkuntkuntkuntkunta Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Tampere Tampere Tampere Lempäälä Lempäälä Lempäälä Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Akaa 67,0 % 60,2 % -6,8 % 19,8 % 10,6 % -9,1 % 4,6 % 15,3 % 10,7 % Hämeenky rö 60,8 % 59,7 % -1,1 % 24,7 % 17,3 % -7,5 % na. na. na. Kangasala 54,6 % 60,6 % 6,0 % 36,8 % 30,0 % -6,8 % na. na. na. Lempäälä 35,2 % 50,9 % 15,7 % 54,0 % 36,4 % -17,6 % Nokia 69,7 % 67,8 % -1,9 % 22,6 % 22,2 % -0,4 % na. na. na. Orivesi 79,1 % 67,0 % -12,2 % 15,9 % 26,6 % 10,7 % na. na. na. Pirkkala 57,9 % 61,5 % 3,6 % 38,7 % 32,3 % -6,4 % na. na. na. Pälkäne 31,6 % 35,7 % 4,1 % 25,2 % 12,5 % -12,7 % na. na. na. Sastamala 68,5 % 66,3 % -2,3 % 11,2 % 12,3 % 1,1 % na. na. na. Tampere 91,0 % 88,8 % -2,3 % na. na. na. Valkeakoski 6,0-9,0 71,4 % 65,9 % -5,5 % 15,5 % 12,5 % -3,0 % na. 9,0 % % Vesilahti 13,4 % 14,3 % 0,9 % 32,8 % 19,6 % -13,2 % 32,1 % 41,1 % 9,0 % Ylöjärvi 35,7 % 58,5 % 22,8 % 47,4 % 33,3 % -14,1 % na. na. na. Kotitalouksien lukumäärän kasvun seurauksena (n. 7 200) huomattavin asiointimäärän lisääntyminen (n. 4 000) on tapahtunut Tampereella huolimatta siitä, että kunnan osuus tamperelaisten asioinnista on paikallisten erikoistavaroiden osalta vähentynyt runsaalla 2 %:lla (kuva 40). Samalla sekä lempääläisten että ylöjärveläisten asiointi Tampereella on vähentynyt kummassakin n. 1 000 kotitaloudella. Vastaavasti ylöjärveläisten asiointi omassa asuinkunnassa on lisääntynyt yli 3 000:lla ja lempääläläisten yli 1 500 kotitaloudella. Myös Kangasalalla asiointi omassa asuinkunnassa on kasvanut yli 1 000 kotitaloudella. Kun otetaan huomioon paikallisiin erikoistavaroihin kuuluvat tuoteryhmät, on selvää, että tässä selvityksessä käytetty, kaikki kotitaloudet mukaan ottava laskentatapa antaa jonkin verran liian korkeita asioinnin kokonaismääriä. SVT2011:n tietojen pohjalta voidaan arvioida, että niiden kotitalouksien osuus, jotka ovat ko. tutkimuksessa ilmoittaneet hankkineensa ko. tuoteryhmäluokkaan kuuluvia tuotteita, vaihtelee Tampereen seudulla rauta- rakennus- ja remonttitarvikkeiden 70 %:sta kosmetiikkatuotteiden 87 %:iin. Samaan suuntaan vaikuttaa myös se, että kunnittaisissa asiointiosuuksissa ei ole huomioitu verkkoasiointia. Tämä johtuu siitä, että kyseinen asiointimuoto ei ollut mukana SVT2006:ssa. Laskelmissa on siten oletettu, että kaikki asiointi on tapahtunut muun kuin internetin välityksellä eli kauppamatkana.

53 Kuva 40. Omaan asuinkuntaan ja Tampereelle suuntautuvan, paikallisia erikoistavaroita koskevan asioinnin muutokset tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 (kotitalouksien lukumäärä) Seudullisiin erikoistavaroihin kohdistuva asiointi Kaikista tuoteryhmäluokista suurimmat asiointivirtojen muutokset Tampereen seudulla vuosina 2006 2011 ovat tapahtuneet seudullisissa erikoistavaroissa (taulukko 26). Paikallisten erikoistavaroiden tavoin voittajia tässäkin tuoteryhmäluokassa ovat olleet Lempäälä ja Ylöjärvi sekä häviäjinä Tampere ja Lempäälän lähikunnat Valkeakoski ja Akaa. Muutokset ovat seudullisten erikoistavaroiden asioinnissa olleet kuitenkin keskimäärin suurempia kuin paikallisissa erikoistavaroissa. Lempääläisistä kotitalouksista runsaat 10 % ilmoitti vuonna 2006 ostaneensa seudullisiin erikoistavaroihin kuuluvan tuoteryhmän tuotteen viimeksi omasta asuinkunnastaan. Vastaava osuus vuonna 2011 oli yli 55 %. Samalla ajanjaksolla Tampereen vastaava osuus lempääläisten keskuudessa on pudonnut yhtä paljon kuin Lempäälän osuus on noussut eli vajaasta 80 %:sta n. 35 %:iin. Samanlaista kehitystä on tapahtunut Lempäälän naapurikunnissa eli Vesilahdella, Akaalla ja Valkeakoskella. Vesilahdella Lempäälän osuus asioinnista on noussut n. 45 %-yksiköllä ja vastaavasti Tampereen osuus laskenut vajaalla 40 %-yksiköllä. Tuoteryhmäluokan asiointi omassa asuinkunnassa on vesilahtelaisten keskuudessa ollut molempina tarkasteluvuosina lähes olematonta.

Akaalla asiointi Lempäälään on vuosien 2006 ja 2011 välillä noussut n. 45 %-yksiköllä. Tämä on tarkoittanut akaalaisten asioinnin vähentymistä Tampereella n. 20 %-yksiköllä ja omassa kunnassa vajaalla 15 %-yksiköllä. Valkeakoskella muutos on ollut jossakin määrin toisen tyyppinen. Asiointi Tampereella on vähentynyt vain vähän (n. 4 %-yksikköä) mutta asiointi omassa kunnassa yli 20 %- yksikköä. Samaan aikaan asiointi Lempäälässä on lisääntynyt n. 25 %-yksiköllä. Myös muissa Tampereen lähikunnissa eli Pirkkalassa, Nokialla ja Kangasalalla Lempäälän osuus seudullisten erikoistavaroiden asioinnissa näyttäisi kasvaneen keskimäärin n. 4 5 %-yksikön verran. Samaan aikaan näiden kuntien oma osuus asioinnista on myös hieman kasvanut tai pysynyt ennallaan ja Tampereen osuus selvästi laskenut noin 8 10 %-yksiköllä. Tampereelta Lempäälään suuntautuvat asiointivirrat ovat kasvaneet edellisiä kuntia jonkin verran vähemmän, n. 2 3 %- yksiköllä. Tampereen oma osuus asioinnista on vähentynyt n. 3 %-yksiköllä. Ajanjaksolla 2006 2011 tapahtuneet muutokset seudullisia erikoistavaroita koskevassa asioinnissa ovat myös Ylöjärvellä olleet huomattavia mutta eivät yhtä laaja-alaisia kuin Lempäälän ympäristössä. Ylöjärveläisten kotitalouksien keskuudessa oman asuinkunnan osuus seudullisten erikoistavaroiden asioinnissa on noussut n. 10 %-yksiköstä noin yhteen kolmasosaan (n. 33 %). Samalla Tampereen osuus vastaavasta asioinnista on pudonnut n. 75 %-yksiköstä vajaaseen 60 %-yksikköön. Myös Hämeenkyrössä Ylöjärven merkitys seudullisten erikoistavaroiden asiointikohteena on lisääntynyt 10 15 % -yksikön asiointiosuudella. Samaan aikaan Tampereen osuus hämeenkyröläisten kotitalouksien asioinnista on vähentynyt lähes saman verran (liitetaulukko 20). Myös hämeenkyröläisten asiointi omassa asuinkunnassaan on hieman vähentynyt n. 4 %-yksikköä. 54 Taulukko 26. Kuntien välisten asiointivirtojen muutokset seudullisissa erikoistavaroissa tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 Asuinkunta Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2006 Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2011 Asiointikunta Oma asuinkunta Muutos 2006 2011 Asiointikuntkuntkuntkuntkuntta Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointikun- Tampere Tampere Tampere Lempäälä Lempäälä Lempäälä Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Akaa 32,9 % 19,7 % -13,2 % 48,4 % 27,6 % -20,8 % na. 48,4 % 44,5-48,4% Hämeenky rö 27,6 % 23,4 % -4,2 % 59,7 % 47,2 % -12,5 % na. na. na. Kangasala 23,7 % 27,2 % 3,5 % 67,6 % 58,8 % -8,8 % na. 4,8 % 3,7-4,8% Lempäälä 13,4 % 56,2 % 42,8 % 78,2 % 36,2 % -42,0 %. Nokia 36,8 % 39,2 % 2,4 % 55,4 % 45,2 % -10,1 % na. 5,9 % 4,2-5,9% Orivesi 43,0 % 39,3 % -3,7 % 45,4 % 49,0 % 3,6 % na. na. na. Pirkkala 25,7 % 25,9 % 0,2 % 69,6 % 60,8 % -8,8 % na. 6,6 % 5,4-6,6% Pälkäne 10,1 % 6,3 % -3,8 % 56,0 % 48,2 % -7,9 % na. na. na. Sastamala 57,5 % 51,6 % -5,9 % 22,8 % 23,7 % 0,9 % na. na. na. Tampere 90,4 % 87,4 % -2,9 % na. 3,4 % 1,9-3,4% Valkeakoski 23,7-60,5 % 39,1 % -21,5 % 29,4 % 25,4 % -3,9 % na. 25,4 % 25,4% Vesilahti 1,4 % 1,4 % -0,1 % 60,1 % 21,9 % -38,2 % 15,2 % 60,3 % 45,1 % Ylöjärvi 10,6 % 33,1 % 22,5 % 75,2 % 57,5 % -17,7 % na. na. na. Kotitalouksien asiointimäärinä mitattuna suurinta kasvua seudullisten erikoistavaroiden osalta on tapahtunut omaan asuinkuntaan suuntautuvana asiointina Lempäälässä ja Ylöjärvellä mutta myös Tampereella (kuva 41). Erityisesti Lempäälässä mutta myös Ylöjärvellä omassa asuinkunnassa tapahtuvaan asioinnin kasvuun n. 3 000 kotitaloudella on liittynyt Tampereelle suuntautuvan asioin-

nin merkittävä väheneminen 2 500 10 00 kotitaloudella. Tampereella omassa asuinkunnassa tapahtuvan asioinnin n. 3 000 kotitalouden lisäys selittyy puolestaan pelkästään kotitalouksien lukumäärän kasvulla. Myös muissa Tampereen seudun ympäristökunnissa seudullisten erikoistavaroiden asiointi Tampereella on pääsääntöisesti vähentynyt, em. Lempäälän ja Ylöjärven ohella eniten Akaalla, n. 1 500 kotitaloudella. Omaan asuinkuntaan suuntautuva asiointi on vähentynyt voimakkaimmin Valkeakoskella, n. 2 000 kotitaloudella. Akaalla vastaava vähentyminen on vajaa 1000 kotitaloutta. Paikallisten erikoistavaroiden tavoin kokonaisasiointimäärän laskentatapa ja verkkoasioinnin huomiotta jättäminen liioittelevat jossakin määrin seudullisten erikoistavaroiden asiointimääriä. Erityisesti monissa seudullisiin erikoistavaroihin kuuluvissa tuoteryhmissä verkkoasioinnin osuus saattaa olla huomattava (kts. luku 4). Lisäksi on otettava huomioon, että niiden kotitalouksien osuus, jotka ovat SVT2011-tutkimuksessa ilmoittaneet hankkineensa ko. tuoteryhmäluokkaan kuuluvia tuotteita, vaihtelee Tampereen seudulla lasten vaatteiden 54 %:sta naisten vaatteiden 85 %:iin. 55 Kuva 41. Omaan asuinkuntaan ja Tampereelle suuntautuvan, seudullisia erikoistavaroita koskevan asioinnin muutokset tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 (kotitalouksien lukumäärä)

56 Tiva-kauppaan kohdistuva asiointi Myös paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden (tiva) kaupassa on vuosina 2006 2011 tapahtunut Tampereen seudulla merkittäviä asiointivirtojen muutoksia, joskaan ne eivät kokonaisuudessaan ole yhtä suuria kuin seudullisissa erikoistavaroissa (taulukko 27). Tässä tuoteryhmässä ainoa selvä voittaja on ollut Lempäälä ja häviäjiä Lempäälän naapurikunnat Valkeakoski ja Akaa ja jossakin määrin myös Pirkkala ja Tampere. Lempääläisistä kotitalouksista vajaa 40 % ilmoitti SVT2011-tutkimuksessa ostaneensa tiva-kaupan tuotteen viimeksi omasta asuinkunnastaan. Tämä on n. 20 %-yksikköä enemmän kuin vuoden 2006 vastaavassa tutkimuksessa. Samalla asiointi Tampereella on vähentynyt yhtä paljon vaikkakin tivakaupan asiointi Lempäälästä Tampereelle on edelleen yleisempää kuin asiointi omassa asuinkunnassa. Valkeakoskella tiva-kaupan alalla asiointi omassa asuinkunnassa on ajanjaksolla 2006 2011 vähentynyt n. 20 %-yksiköllä ja asiointi Lempäälässä lisääntynyt runsaalla 10 %-yksiköllä. Lempäälän vahvistunut asema ei kuitenkaan ole vaikuttanut vähentävästi valkeakoskelaisten tiva-asiointiin Tampereella, jonka osuus asioinnista näyttäisi jopa hieman nousseen n. 20 %:sta n. 25 %:iin. Myös Akaalla tiva-asiointi suuntautuu entistä selvemmin Lempäälään, jonka osuus akaalaisten tivaasioinnista oli vuonna 2011 n. 20 %:n luokkaa, mikä tarkoittaa Lempäälän asiointiosuuden kasvua vuodesta 2006 n. 15 20 %-yksiköllä. Valkeakoskesta poiketen tämä on Akaalla merkinnyt oman asuinkunnan asiointiosuuden pienenemisen ohella myös Tampereen asiointiosuuden vähenemistä. Molemmissa akaalaiset asioivat vuonna 2011 n. 10 %-yksikköä vähemmän kuin vuonna 2006. Pirkkalassa tiva-asiointi omassa kunnassa on vähentynyt n. 10 %-yksiköllä. Tämä ostovoima näyttäisi siirtyneen suurin piirtein puoliksi Lempäälään ja Tampereelle. Tampereen osuus tivaasioinnista on kasvanut jonkin verran myös Ylöjärvellä. Taulukko 27. Kuntien välisten asiointivirtojen muutokset tiva-kaupassa tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 Asuinkunta Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2006 Asiointikunta Oma asuinkunta Asioinnin osuus 2011 Asiointikunta Oma asuinkunta Muutos 2006 2011 Asiointikuntkuntkuntkuntkuntkunta Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Asiointi- Tampere Tampere Tampere Lempäälä Lempäälä Lempäälä Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Asioinnin osuus 2006 Asioinnin osuus 2011 Muutos 2006 2011 Akaa 44,5 % 33,0 % -11,5 % 37,2 % 27,1 % -10,2 % na. 21,6 % 16,0 21,6 % Hämeenky rö 33,8 % 27,0 % -6,8 % 48,9 % 48,4 % -0,6 % na. na. na. Kangasala 25,9 % 29,6 % 3,7 % 63,4 % 58,3 % -5,0 % na. 3,2 % 2,0 3,3 % Lempäälä 18,3 % 37,9 % 19,6 % 68,2 % 48,8 % -19,4 % Nokia 40,1 % 38,3 % -1,8 % 47,7 % 48,7 % 1,1 % na. 4,8 % 1,1 4,8 % Orivesi 52,1 % 45,4 % -6,7 % 39,0 % 38,1 % -0,8 % na. na. na. 2,6 Pirkkala 31,8 % 21,3 % -10,4 % 61,6 % 66,5 % 4,9 % na. 4,3 % 4,3 % Pälkäne 28,6 % 24,0 % -4,6 % 43,5 % 38,0 % -5,5 % na. na. na. Sastamala 63,5 % 59,5 % -4,0 % 16,9 % 17,9 % 1,0 % na. na. na. Tampere 88,1 % 87,5 % -0,5 % na. 2,4 % 1,2 2,4 % Valkeakoski 68,6 % 48,8 % -19,9 % 20,4 % 24,8 % 4,4 % na. 14,0 % 10,4 14,0 % Vesilahti 10,6 % 13,5 % 2,9 % 47,9 % 36,5 % -11,3 % 17,6 % 26,9 % 9,3 % Ylöjärvi 29,3 % 29,8 % 0,5 % 57,9 % 63,0 % 5,1 % na. na. na.

Lempäälän lähikuntien lisäksi Tampere on menettänyt jonkin verran tiva-kaupan asiointiosuuttaan Kangasalalla ja Pälkäneellä, molemmissa n. 5 %-yksikköä. Tämä näyttää tapahtuneen Kangasalan vahvistumisen seurauksena. Kangasalalaisten tiva-asiointi omassa kunnassa on lisääntynyt n. 4 %- yksiköllä ja pälkäneläisten asiointi Kangasalalla yli 10 %-yksiköllä (liitetaulukko 21). Kotitalouksien määränä mitattuna suurin kasvu tilaa vaativien erikoistavaroiden asioinnissa on tapahtunut Tampereella, jossa omaan asuinkuntaan suuntautuva asiointi on lisääntynyt vajaalla 6 000 kotitaloudella (kuva 42). Myös tässä tapauksessa Tampereen kasvu on ollut yksinomaan seurausta kotitalouksien lukumäärän kasvusta, sillä Tampereen suhteellinen osuus tamperelaisten tivaasioinnista on jonkin verran vähentynyt, 0,5 %-yksiköllä. Asiointi Tampereelle on määrällisesti lisääntynyt myös Ylöjärvellä n. 1300 kotitaloudella sekä vajaalla 1 000 kotitaloudella Pirkkalassa ja Nokialla. Sen sijaan lempääläisten ja akaalaisten tivaasiointi Tampereella on vähentynyt, Lempäälässä vajaalla 1 000 kotitaloudella ja Akaalla noin 600 kotitaloudella. Tämän vastapainona lempääläisten asiointi omassa asuinkunnassaan on lisääntynyt lähes 2 000 kotitaloudella. Suurimman menetyksen myös tiva-kaupan asioinnissa on kokenut Valkeakoski, jossa asiointi omassa asuinkunnassa on vähentynyt vajaalla 2 000 kotitaloudella. Toiseksi suurin menettäjä on ollut Akaa n. 700 kotitaloudella. 57 Kuva 42. Omaan asuinkuntaan ja Tampereelle suuntautuvan, tilaa vaativia erikoistavaroita koskevan asioinnin muutokset tarkastelun kohteena olleissa Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 2011 (kotitalouksien lukumäärä)

58 6.7 Muutokset asiointietäisyyksissä Asiointietäisyyksien laskeminen Asiointietäisyyksiä laskettaessa on jouduttu tekemään joukko laskennan mahdollistavia tai sitä yksinkertaistavia olettamuksia. Näistä merkittävimmät ovat: - lähtökohtana on, että kahden kunnan välisen asioinnin oletetaan tapahtuvan näiden kuntien pääkeskusten välillä. - edellisestä poiketen Kangasalalle suuntautuva asiointi on laskettu Kangasalan Prismakeskukseen ja Pirkkalaan suuntautuva asiointi Sarankulman K-Citymarket-keskukseen. Sen sijaan Kangasalalta ja Pirkkalasta ulospäin suuntautuva asiointi on laskettu em. pääsäännön mukaisesti ko. kuntien pääkeskuksesta lähtien. - Lempäälän ja Ylöjärven asiointivirrat on SVT2006:n osalta laskettu em. pääsäännön mukaisesti. SVT2011:n osalta näihin kuntiin suuntautuva asiointi on sen sijaan laskettu sekä näiden kuntien pääkeskukseen että Lempäälän osalta Ideaparkkiin ja Ylöjärven osalta Elovainiolle. Muualle näihin kuntiin suuntautuva asiointi on jaettu mainittujen keskusta- ja kauppakeskusalueiden kesken niihin suuntautuvien asiointimäärien mukaisessa suhteessa. Näistä kunnista ulospäin suuntautuva asiointi on myös SVT2011:n osalta laskettu em. pääsäännön mukaisesti. - laskennassa on huomioitu vain omaan asuinkuntaan suuntautuva sekä kahteen muuhun yleisimpään asiointikuntaan suuntautuvat asiointimatkat. Rajauksesta huolimatta laskenta kattaa useimmassa tapauksessa yli 90 % kunnasta ulospäin suuntautuvista asiointivirroista. - Lempäälää ja Valkeakoskea lukuun ottamatta kunnan sisäisten asiointimatkojen keskipituus perustuu kunnan yhdyskuntarakenteeseen ja alueelliseen laajuuteen perustuvaan arvioon. Lempäälän ja Valkeakosken osalta etäisyys kunnan pääkeskukseen perustuu ruutukohtaisesti laskettuihin ja ruutukohtaisella väestömäärällä painotettuihin etäisyystietoihin. - Etäisyydet on laskettu kilometreissä lyhyimmän maantieyhteyden mukaan Edellä kuvatuista todellisuutta yksinkertaistavista oletuksista johtuen asiointietäisyyksistä saatavia tuloksia on pidettävä vain suuntaa antavina. Erityisesti tämä koskee päivittäistavaroita, joiden osalta etäisyyksien laskeminen pelkästään kunnan pääkeskukseen tai joissakin tapauksissa kunnan hallitsevaan kauppakeskukseen tai vähittäiskaupan suuryksikköön antaa tulokseksi selvästi liian pitkiä asiointimatkoja. Sama koskee myös kaikkia Tampereelle laskettuja asiointietäisyyksiä. Oletettavasti suuri osa Tampereen asiointimatkoista suuntautuu keskustan sijasta jollekin muulle ja useimmiten asiakasta lähempänä sijaitsevalle kaupan alueelle. Vaikka absoluuttisista asiointietäisyyksistä saatava tieto onkin edellä kuvatulla tavalla vääristynyttä, on ilmeistä, että laskelmien avulla saadaan kuitenkin päivittäistavaroita ehkä lukuun ottamatta oikean suuntaista tietoa asiointietäisyyksissä tapahtuneista muutoksista. Tämä on mahdollista koska vuosia 2006 ja 2011 koskevat tiedot on muokattu keskenään vertailukelpoisiksi ja asiointietäisyyden laskentatapa on molempien vuosien osalta sama. Poikkeuksena ovat Lempäälä ja Ylöjärvi, joissa vuosien 2006 2011 välisenä aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia kaupan alueellisessa rakenteessa eli Lempäälässä Ideapark ja Ylöjärvellä Elovainio on avattu kyseisenä aikavälinä. Vuoden 2011 etäisyyksien laskeminen sekä näiden kuntien pääkeskukseen että mainittuihin kauppakeskuksiin antaa siten mahdollisuuden arvioida kyseisten kauppakeskuksien vaikutuksia kaupan asioinnin matkasuoritteeseen. Asiointietäisyyksien muutokset 2006 2011 Tampereen seudulla Asiointietäisyydet Tampereen seudulla ovat odotetusti lyhyimmät päivittäistavaroissa ja pisimmät seudullisissa erikoistavaroissa. Tiva-kauppaa lukuun ottamatta keskimääräiset asiointietäisyydet näyttäisivät vuosien 2006 2011 aikana lyhentyneen. Selvintä tämä on ollut seudullisten ja myös paikallisten erikoistavaroiden tuoteryhmäluokissa (kuvat 43 ja 44).

59 Kuva 43. Tampereen seudun keskimääräiset asiointietäisyydet tuoteryhmäluokittain 2006 ja 2011 (km) Kuva 44. Keskimääräisten asiointietäisyyksien muutos (km) tuoteryhmäluokittain 2006 2011 Tampereen seudulla Kunnittain tarkasteltuna asiointietäisyydet ovat yleensä sitä pitempiä, mitä kauempana kunta sijaitsee Tampereen keskustasta (kuvat 45 ja 46). Siten esimerkiksi seudullisten erikoistavaroiden tuote-

ryhmäluokassa pisimmät yli 20 km:n keskimääräiset asiointietäisyydet ovat Vesilahdella ja Akaalla sekä vuoden 2006 osalta myös Lempäälässä. 60 Kuvat 45 ja 46. Keskimääräiset asiointietäisyydet tuoteryhmäluokittain Tampereen seudun kunnissa vuosina 2006 ja 2011 Kunnittain tarkasteltuna asiointietäisyyksien muutoksissa on merkittäviä eroja (kuva 47, liite 21). Kauppamatkat ovat lyhentyneet eniten Lempäälässä (esim. seudullisten erikoistavaroiden osalta n. 8 km) ja Ylöjärvellä (tiva-kauppaa lukuun ottamatta n. 2 km:llä) sekä päivittäistavaroita lukuun ottamatta myös Vesilahdella (seudullisten erikoistavaroiden osalta noin vajaa 6 km). Sen sijaan vesilahtelaisten päivittäistavara-asioinnin keskimääräinen pituus näyttäisi kasvaneen alueen kunnista eniten, lähes 4 km:llä.

Etäisyydet Tampereen seudulla ovat pidentyneet ennen muuta valkeakoskelaisten tiva-kaupan ja seudullisten erikoistavaroiden asioinnissa tiva-kaupan osalta lähes 4 km ja seudullisten erikoistavaroiden osalta yli 2 km. Muissa tarkastelluissa Tampereen seudun kunnissa kauppamatkojen keskimääräisissä pituuksissa ei voida sanoa tapahtuneen merkittäviä muutoksia vaikkakin esim. tiva-kaupassa asiointietäisyydet näyttäisivät kasvaneet jonkin verran esim. Nokialla ja Pirkkalassa. Lisäksi Tampereella ja Pirkkalassa kuten myös Akaalla keskimääräiset asiointietäisyydet paikallisissa ja seudullisissa erikoistavaroissa ovat mahdollisesti hieman lyhentyneet (1 2 km). 61 Kuva 47. Keskimääräisten asiointietäisyyksien muutos 2006 2011 tuoteryhmäluokittain Tampereen seudun kunnissa Asiointietäisyyksien muutosten arviointia Edellä kuvattujen asiointietäisyyksien muutosten taustalla voidaan nähdä ainakin seuraavia syitä: - SVT-tutkimusten toteutustapa, - asiointietäisyyksien laskentatapa,

62 - Lempäälän Ideapark ja Ylöjärven Elovainion alue ja - muut asiointikäyttäytymisen muutokset. Lähtöaineistoon ja tutkimuksen suorittamistapaan liittyviä näkökohtia SVT2006- ja SVT2011-tutkimusten luonne alueellisesti kohdistettuna otantana on otettava huomioon erityisesti Vesilahtea koskevien tulosten tulkinnassa. SVT2011:ssä kuntaa edustaa vain 24 kotitalouden vastaukset (SVT2006:ssa 56 kotitaloutta). Pirkkalassa vastaajia oli 72 (SVT2006:ssa 116) ja Lempäälässä 99 (SVT2006:ssa 128). Muissa tarkastelluissa kunnissa vastaajien määrä on yli sata. Vaikka saatuihin tuloksiin on vastaajien pienestä lukumäärästä johtuen suhtauduttava em. kuntien osalta varauksin, ovat ne kuitenkin kokonaisuutena tarkasteltuna hyvin samansuuntaisia. Poikkeuksena tästä on Vesilahden päivittäistavara-asioinnin keskimääräisten etäisyyksien huomattava kasvu, joka laskennallisesti johtuu toisaalta Lempäälän asiointiosuuden noususta ja Lempäälän keskustaa etäämpänä olevan Ideapark-Prisman osuudesta siinä ja toisaalta toisena ulkopuolisena asiointikohteena v. 2006 olleen Tampereen (n. 10 %:n asiointiosuus etäisyys 34 km) korvautumisesta v. 2011 tätä kauempana olevalla Nokialla (n. 10%:n asiointiosuus etäisyys 44 km). Vesilahtelaisten päivittäistavara-asioinnin määrässä oman asuinkunnan osalta ei ole tapahtunut merkittävää muutosta (n. 45 %). Asiointietäisyyksien laskentatapa on otettava huomioon myös mm. Tampereella ja Pirkkalassa tapahtuneita muutoksia arvioitaessa. Molemmissa Helsinki on v. 2006 ollut joko yleisin tai toiseksi yleisin kunnan ulkopuolinen asiointikunta niin paikallisissa kuin seudullisissakin erikoistavaroissa. SVT2011:ssä Helsinki on paikallisten erikoistavaroiden osalta korvautunut molemmissa kunnissa Nokialla ja seudullisissa erikoistavaroissa niin ikään molempien kuntien osalta Lempäälän Ideaparkilla. Vaikka Helsingin osuus vuoden 2006 asioinnista on sekä Tampereella että Pirkkalassa ollut varsin pieni (0,7 1,5 %), on sen mukana olo pitkästä etäisyydestä johtuen kuitenkin selvästi vaikuttanut nostavasti molempien kuntien keskimääräisiin asiointietäisyyksiin. Jos oletetaan, että Helsingin mukana olo vuoden 2006 laskelmissa on seurausta otantaan liittyvästä sattumasta ja jätetään se tästä syystä laskennasta pois, olisivat keskimääräiset asiointietäisyydet Tampereella ja seudullisten erikoistavaroiden osalta myös Pirkkalassa itse asiassa jonkin verran pidentyneet. Tampereen suuresta painoarvosta johtuen tällä voi myös olla vähäinen vaikutus tuoteryhmäluokittaisista asiointietäisyyksien muutoksista saatavaan kokonaiskuvaan. Lempäälän Ideaparkin ja Ylöjärven Elovainion vaikutuksia Otannasta ja asiointietäisyyksien laskentatavasta aiheutuvista epävarmuustekijöistä huolimatta on selvää, että merkittävimmät asiointietäisyyksien muutoksista saadut tulokset ovat seurausta Lempäälän Ideaparkin ja myös Ylöjärven Elovainion vaikutuksista Tampereen seudun asiointikäyttäytymiseen. Kyseisten kauppakeskusten sijaintikuntien lisäksi nämä muutokset ovat koskeneet Valkeakoskea ja Akaata. Myös Vesilahti voitaneen lukea tähän joukkoon kunnan pienestä otoskoosta huolimatta. Lempäälässä päivittäistavara-asioinnin etäisyys olisi tulosten mukaan lyhentynyt 1,3 km:llä. Tämä on seurausta sekä Tampereelle että Pirkkalaan suuntautuvien asiointimatkojen osuuden vähentymisestä ja Lempäälän osuuden kasvusta. Erityisesti päivittäistavaroiden osalta on kuitenkin huomattava, että tässä selvityksessä asioinnin on oletettu suuntautuvan vain joko Lempäälän keskustaan tai Ideaparkiin (v. 2011 osalta). Siten esim. Ideaparkin vaikutukset kunnan muihin osiin suuntautuvaan päivittäistavara-asiointiin eivät tässä selvityksessä tule esille. Paikallisia erikoistavaroita koskevat lempääläisten asiointimatkat ovat lyhentyneet keskimäärin 2,9 km:llä, seudullisten erikoistavaroiden osalta 7,8 km:llä ja tiva-kaupan osalta 3,6 km:llä. Kaikissa mainituissa tuoteryhmäluokissa keskimääräisten asiointietäisyyksien lyhentyminen on ollut seurausta Ideaparkin myötä tapahtuneesta Lempäälän osuuden kasvusta ja Tampereelle suuntautuvien asi-

ointimatkojen osuuden vähentymisestä. Kolmanneksi tärkeimmän asiointikunnan Pirkkalan osuus on tässä yhteydessä ollut marginaalinen. Ylöjärvellä asiointietäisyyksien lyhentymisen (1,7 km 2,6 km) taustalla on pitkälti samat syyt kuin Lempäälässäkin. Elovainion myötä Ylöjärven oma osuus ylöjärveläisten asioinnista on kasvanut sekä päivittäistavaroissa että paikallisissa ja seudullisissa erikoistavaroissa Tampereen osuuden kustannuksella. Asiaan vaikuttaa osaltaan myös se, että kaikissa mainituissa tuoteryhmäluokissa vuonna 2006 kolmanneksi yleisimpänä asiointikuntana ollut Hämeenkyrö on vuonna 2011 korvautunut tätä lähempänä sijaitsevalla Pirkkalalla (päivittäistavarat ja seudulliset erikoistavarat) ja Nokialla (paikalliset erikoistavarat). Tiva-kaupassa ei Ylöjärvellä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valkeakoski on tarkasteltavista kunnista ainoa, jossa asiointietäisyyksissä on tapahtunut merkittävää kasvua. Tämä koskee seudullisia erikoistavaroita, joissa keskimääräinen asiointietäisyys on kasvanut 2,5 km:llä ja tiva-kauppaa, joissa kasvua on ollut 3,9 km. Molemmissa tuoteryhmäluokissa Valkeakosken oma osuus asioinnista on merkittävästi laskenut ja Lempäälän osuus Ideaparkin myötä noussut. Tiva-kaupassa myös Tampereen osuus on jonkin verran noussut. Myös Akaalla on tapahtunut Ideaparkin myötä merkittäviä muutoksia asioinnin alueellisessa suuntautumisessa. Akaan oma osuus on laskenut erityisesti erikoistavaroissa ja myös tiva-kaupassa samalla kun Lempäälän osuus on voimakkaasti kasvanut. Kuitenkin, koska myös Tampere on menettänyt akaalaisten asiointia Ideaparkille, ovat keskimääräiset asiointietäisyydet pikemminkin lyhentyneet kuin kasvaneet. Samantyyppinen kehityssuunta on nähtävissä myös Vesilahdella. Muut asiointikäyttäytymisen muutokset Muut kuin Ideaparkkiin ja Elovainioon kytkettävissä olevat muutokset asiointietäisyyksissä ovat melko vähäisiä ja ne ainakin osittain voivat olla otantaperusteisiin tutkimuksiin liittyvän sattuman aiheuttamia. Huomion arvoista on, ettei esim. Ikean avaaminen Tampereella 2010 juurikaan näy tuoteryhmäluokittain lasketuissa asiointietäisyyksissä. Internet-kaupan vaikutus asiointietäisyyksiin Vuotta 2011 koskevista tuloksista on erotettavissa myös internetin kautta tapahtuva asiointi. Edellä kuvatuissa tuloksissa internet-asiointia ei ole huomioitu vertailtavuuden säilyttämiseksi 2006- tietoihin. Asioinnista aiheutuvan matkakertymän ja siten myös keskimääräisten asiointietäisyyksien kannalta internet-asioinnilla on kuitenkin merkitystä. Jos asiointietäisyytenä internettiä käyttävien osalta pidetään 0 kilometriä, lyhenevät keskimääräiset asiointietäisyydet erityisesti seudullisissa erikoistavaroissa merkittävästi (kuva 48). Internetin vaikutus seudullisten erikoistavaroiden keskimääräisiin asiointietäisyyksiin on selvästi suurinta kauempana Tampereesta sijaitsevissa kunnissa, esim. Akaalla n. 3 km (kuva 49). Valkeakoskella internet lyhentää seudullisten erikoistavaroiden keskimääräistä asiointietäisyyttä n. 2 km:llä, mikä on lähes yhtä paljon kuin mitä etäisyys tavanomaisen kauppa-asioinnin osalta on tässä tuoteryhmäluokassa kasvanut. 63

64 Kuva 48. Internetasioinnin vaikutus keskimääräisiin asiointietäisyyksiin (km) tuoteryhmäluokittain Tampereen seudulla 2011 Kuva 49. Seudullisten erikoistavaroiden internetasioinnin vaikutus keskimääräisiin asiointietäisyyksiin Tampereen seudun kunnissa

65 7. Yhteenvetoa ja arviointia 7.1 Aluerakenteen näkökulma Vähittäiskaupan kehitys vuosina 2006 2011 on seurannut pääosin aluerakenteen yleisiä kehityssuuntia. Koko maan mittakaavassa vähittäiskaupan alueellista kehitystä on tässä selvityksessä tarkasteltu ensisijaisesti omassa asuinkunnassa tapahtuvan, seudullisia erikoistavaroita koskevan asioinnin kautta. Oman asuinkunnan asiointiosuudella mitattuna seudullisten erikoistavaroiden kauppa on kasvanut eniten (3 %-yksikköä) maakuntakeskusten (ml. Helsinki) kehyskunnissa ja myös maakuntakeskuksissa (pl. Helsinki), joiden asiointiosuus on kasvanut 2 %-yksiköllä. Menettäjiä ovat olleet seutukeskukset 2 %-yksiköllä ja ns. muut kunnat 3 %-yksiköllä. Helsingissä ei ole tapahtunut muutoksia. Koko maan mittakaavassa oman asuinkunnan asiointiosuus on seudullisissa erikoistavaroissa pienentynyt vajaalla 2 %-yksiköllä (kuntien keskiarvo). Asumisen ja työpaikkojen tapaan seudullisen erikoistavaran kauppakin on siis keskittymässä entistä enemmän maakuntakeskuksiin, joissa se puolestaan on levittäytymässä entistä vahvemmin näiden keskusalueiden kehyskuntiin. Edellistä yksityiskohtaisempi kuva kaupan aluerakenteellisista muutoksista on saatavissa Tampereen seudulta. Kun aluerakenteellinen näkökulma rajataan koskemaan eri kaupunkiseutujen ja seutukuntien välisissä suhteissa tapahtuvia muutoksia, koskee se tämän selvityksen tarkastelualueella lähinnä tässä työssä tarkastelun kohteena olleiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien (so. Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi) suhdetta sitä ympäröivään muuhun Pirkanmaahan ja tässä tapauksessa ennen muuta Etelä-Pirkanmaan (so. Akaa, Valkeakoski ja Vesilahti) suuntaan. Tärkeä ja myös aluerakenteen tasolla merkittävä muutos on ollut Lempäälän Ideaparkin avaaminen vuonna 2006. Itse Lempäälän ohella kauppakeskus on merkittävästi muuttanut kaupan asioinnin suuntautumista myös Etelä-Pirkanmaan kunnissa. Kunnasta riippuen nämä vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia Aluerakenteellisesti merkittävin Ideaparkin vaikutus on kohdistunut Valkeakoskelle siitäkin huolimatta, että Ideapark-asioinnin osuus on valkeakoskelaisten keskuudessa alempi kuin esim. Akaalla tai Vesilahdella. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki Valkeakoskelta Ideaparkiin suuntautuva asiointi on sellaista, joka aikaisemmin on ollut Valkeakosken sisäistä. Sitä vastoin Akaalla ja myös Vesilahdella suuri osa Ideaparkiin suuntautuvasta asioinnista on aikaisemmin suuntautunut Tampereelle. Etenkin erikoistavaroiden osalta akaalaisten asiointi omassa asuinkunnassaan on jo ennen Ideaparkia ollut selvästi Valkeakoskea vähäisempää ja sen osuus on Ideaparkin myötä entisestään pienentynyt. Asiointiosuuksina tai -määrinä tämä menetys ei kuitenkaan ole samaa luokkaa kuin Valkeakoskella. Päivittäistavaroita lukuun ottamatta vesilahtelaisten asiointi omassa kunnassa on ollut varsin vähäistä. Ideaparkin myötä vesilahtelaisia asiakkaita ovat menettäneet lähinnä Tampere ja myös Lempäälän keskusta. Muualla Tampereen seudun ympäristössä ei vastaavan suuruisia aluerakennetason vaikutuksia ole havaittavissa. Ylöjärvellä Elovainion alue on selvästi lisännyt hämeenkyröläisten asiointia Ylöjärvellä ja itse asiassa kääntänyt nettoasiointivirran monen tuoteryhmän kohdalla aiempaan (v. 2006) nähden päinvastaiseksi. Nokian K-Citymarket houkuttelee jonkin verran asiakkaita Sastamalasta ja Kangasalan Prisma-keskus Pälkäneeltä. Kysymys on näiltä osin kuitenkin Lempäälän Ideaparkiin verrattuna pienistä asiakasmääristä eikä niillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia Pirkanmaan kaupan alueelliseen kokonaisrakenteeseen. 7.2 Yhdyskuntarakenteen näkökulma Toteutuneet vaikutukset

Tampereen koko kaupunkiseudun näkökulmasta merkittävimmät yhdyskuntarakenteelliset muutokset liittyvät lähinnä Ideaparkin perustamiseen vuonna 2006. Muutokset ovat olleet suurimmat seudullisten erikoistavaroiden asiointivirroissa, joissa Tampere on koko seutua hallitseva ehdoton pääkeskus. Ideapark ja vähemmässä määrin myös vuonna 2009 avattu Elovainion alue Ylöjärvellä ovat kuitenkin jossain määrin heikentäneet Tampereen asemaa kaupunkiseudun ykköskeskuksena. Tämä näkyy myös koko maata koskevassa tarkastelussa, jossa Tampere erottautui muista maakuntakeskuksista eniten (- 3 %-yksikköä) seudullisten erikoistavaroiden asioinnin omavaraisuutta menettäneenä keskuksena. Samaan aikaan kuitenkin, lähinnä kotitalouksien lukumäärän kasvun seurauksena tamperelaisten kotitalouksien absoluuttiset asiointimäärät seudullisissa erikoistavaroissa ovat Tampereella lisääntyneet runsaalla 3 000 kotitaloudella. Tampere on menettänyt seudullisten erikoistavaroiden asiointiosuuksia ja usein myös absoluuttisia asiakasmääriä Ideaparkille sen ympäristökunnissa. Tämä koskee ennen muuta Lempäälää, jossa n. 40 % kotitalouksista on vaihtanut seudullisten erikoistavaroiden asiointikohteen Tampereesta Ideaparkiin. Vastaava muutos Pirkkalassa on ollut n. 6 %-yksikköä sekä Kangasalalla ja Nokialla 4 5 %-yksikköä kummassakin. Kun lisäksi otetaan huomioon Tampereen menetykset Ideaparkille Akaalla, Valkeakoskella ja Vesilahdella, voidaan Tampereen yhteenlasketun menetyksen Ideaparkille tämän tarkastelualueen puitteissa arvioida olevan hieman yli 10 000 kotitaloutta. Elovainion vastaavan vaikutuksen Tampereeseen voidaan arvioida olevan noin 2 500 kotitaloutta, mikä koostuu enimmiltään ylöjärveläisistä ja osin myös hämeenkyröläisistä kotitalouksista. Koko alueen puitteissa Tampereen menetykset Ideaparkille ja Elovainiolle ovat seudullisten erikoistavaroiden asiointiosuudella mitattuna yhteensä n. 7 % kotitalouksista. Samaan aikaan alueen kotitalouksien lukumäärä on kasvanut n. 14 000 eli n. 8 %. Ideapark ja Elovainio ovat siten yhdessä hyödyntäneet lähes kokonaisuudessaan kotitalouksien lukumäärän kasvusta seuranneen asiointimäärän kasvun Tampereen seudulla. Tampereen kehyskunnissa kaupan yhdyskuntarakenteelliset muutokset ovat olleet suuria. Parhaiten nämä ovat käytettävissä olevan aineiston avulla todennettavissa Lempäälässä ja Ylöjärvellä, joissa vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen on toteutettu tarkasteluaikavälillä 2006 2011. Lempäälässä Ideaparkilla on ollut merkittävä vaikutus. Samalla, kun se on kaikkien tuoteryhmäluokkien osalta syrjäyttänyt Lempäälän keskustan kunnan tärkeimpänä kauppapaikkana, on asioinnin omavaraisuus kunnassa huomattavasti noussut, eniten seudullisissa erikoistavaroissa. Tämä on tapahtunut ennen muuta Tampereen kustannuksella. Päivittäistavaroissa Lempäälän keskustan merkitys on edelleenkin lähes Ideaparkin luokkaa. Palveluissa Ideaparkilla ei ole sanottavaa merkitystä vaan kunnan keskustaajama on näiltä osin edelleenkin Lempäälän pääkeskus. Ylöjärvellä kehitys on ollut samansuuntaista, joskaan ei niin voimakasta kuin Lempäälässä. Syynä tähän on Elovainion alueen Ideaparkkia selvästi pienempi koko sekä tästä poikkeava kaupan konsepti ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Myös lähtökohdat ovat olleet toiset kuin Lempäälässä. Jo ennen Elovainion perustamista Ylöjärven melko hajanaisella keskustalla on ollut Lempäälän keskustaa selvästi tärkeämpi merkitys kauppapaikkana. Ylöjärvellä keskusta-alue on edelleenkin kunnan tärkein kauppapaikka seudullisia erikoistavaroita lukuun ottamatta. Näiden osalta kaupan painopiste on vahvasti siirtynyt Elovainion alueelle. Muissa tuoteryhmäluokissa Elovainion osuus Ylöjärven kaupan asioinnista on noin kolmannes. Muissa kuin kaupan palveluissa Ylöjärven keskusta on edelleen kunnan pääkeskus. Edellä todettua Hämeenkyröä lukuun ottamatta Elovainion alueella ei ole merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia Tampereen kaupunkiseudun muihin osiin siitäkään huolimatta, että merkittävä osa eli n. 40 % Elovainion asioinnista seudullisten erikoistavaroiden osalta tulee Ylöjärven kunnan ulkopuolelta ja kunta itsessään on tätä kautta jonkin verran vahvistanut kaupallista ase- 66

maansa Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteessa. Tiva-kaupassa Ylöjärven asema näyttäisi kuitenkin jopa lievästi heikentyneen. Tampereen seudun muiden kuntien osalta ei Lempäälän ja Ylöjärven kaltaista arviointia voida tehdä, koska kunnissa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt olivat vaikuttamassa jo SVT2006:n tuloksiin. Asioinnin jakautumisen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Kangasalalla ja varsinkin Pirkkalassa perinteiset kuntakeskukset ovat jääneet täysin kaupan suuryksiköiden varjoon. Molemmissa kunnissa asiointi selvityksessä mukana olevissa suuryksiköissä on kaikissa tuoteryhmäluokissa selvästi suurempaa kuin asiointi kuntakeskuksissa. Näissä kunnissa suuryksiköiden voidaan sanoa täydellisesti muuttaneen kunnan sisäistä yhdyskuntarakennetta. Julkisten palvelujen osalta keskustaajamat ovat kuitenkin edelleen näiden kuntien pääkeskuksia. Kangasalan ja Pirkkalan vähittäiskaupan suuryksiköillä on vaikutuksia myös naapurikuntiin. Molemmat suuryksiköt sijaitsevat Tampereen vastaisen rajan läheisyydessä, mistä johtuen tamperelaiset muodostavat huomattavan osan suuryksiköiden asiakkaista. Vaikutukset näiltä osin ovat kuitenkin lähinnä paikallisia eli Kangasalan Prisma-keskus vaikuttaa Tampereen itäosien ja Pirkkalan K- Citymarket-keskus Tampereen eteläosien ja Lempäälän pohjoisosien asiointikäyttäytymiseen. Tämän lisäksi Kangasalan Prisma-keskuksella on kohtalaisia vaikutuksia myös Pälkäneelle, jossa suuryksikön osuus kaupan kokonaisasioinnista on n. 10 %. Nokian keskustan eteläpuolella sijaitsevaa K-Citymarket-keskusta voidaan pitää kaupan asiointimäärillä mitattuna yhtä suurena kaupan keskuksena kuin perinteistä Nokian keskustaakin, joka kuitenkin on edelleen sekä julkisten että yksityisten palvelujen osalta kunnan selvä pääkeskus. Keskustan ulkopuolisen vähittäiskaupan suuryksikön myötä Nokian yhdyskuntarakenne on kuitenkin muuttunut selvästi kaksinapaiseksi. Naapurikuntiin suuryksiköllä ei ole sanottavia vaikutuksia. Kotitalouksien lukumäärään suhteutettuna eniten K-Citymarket-keskuksessa asioidaan Sastamalasta, koko kaupan osalta keskimäärin n. 3 %:n asiointiosuudella. Vaihtoehtoisten kaupan sijaintiratkaisujen vaikutusten arviointia Talousmaantieteellisten teorioiden pohjalta on muodostettu useita erilaisia laskentamalleja, joiden avulla on mahdollista ennakoida kaupan markkina-alueen laajuutta ja markkinavaikutuksen voimakkuutta. Yhteistä näille malleille on, että kaupan markkinavaikutus määrätyllä alueella riippuu: - kaupan koosta tai muulla tavalla lasketusta vetovoimasta, - alueen etäisyydestä ko. kauppaan, - alueeseen vaikuttavien muiden kauppojen tai kaupallisten keskittymien koosta ja - alueen etäisyydestä näihin. Tämän selvityksen pohjalta ei ollut mahdollista kehittää SVT2011:n tai SVT2006:n tietoihin pohjautuvaa markkina-alueiden laskentamallia. Malliin liittyvien perusmuuttujien avulla voidaan kuitenkin arvioida, miten kaupan alueellinen rakenne olisi kehittynyt, jos tarkasteltujen kauppakeskusten ja kaupan suuryksiköiden sijasta kaupan investoinnit olisi kohdistettu olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien kunnan pääkeskuksiin. Tältä pohjalta voidaan tehdä seuraavia arvioita: Kangasalalla kunnan pääkeskus sijaitsee kauempana Tampereesta ja myös kunnan väestöllisestä painopisteestä kuin Prisma-keskus. Tältä pohjalta voidaan arvioida, ettei Kangasalan keskusta olisi houkutellut yhtä paljon asiakkaita kuin nykyinen Prisma-keskus. Asioinnin omavaraisuus Kangasalalla olisi todennäköisesti nykyistä alhaisempi kunnan länsiosissa asuvan kangasalalaisten enemmistön kauppamatkojen suuntautuessa oman kunnan sijasta Tampereelle. Tämä olisi vahvistanut Tampereen itäosien kaupallisia aluekeskuksia. Toisaalta Kangasalan keskustan vaikutukset Pälkäneelle olisivat todennäköisesti nykyistä voimakkaammat. 67

Lempäälän keskusta sijaitsee Ideaparkkiin verrattuna etäämpänä Tampereesta ja seudun pääliikenneväylistä. Tästä syystä se ei todennäköisesti olisi kyennyt houkuttelemaan varsinkaan seudullisten erikoistavaroiden osalta läheskään yhtä suuria asiakasmääriä kuin Ideapark. Asioinnin omavaraisuus kunnassa olisi kuitenkin todennäköisesti merkittävästi noussut ja sen asema Akaan ja varsinkin Vesilahden suunnassa olisi vahvistunut. Vaikutukset varsinkin Valkeakoskelle mutta myös Tampereelle ja sen kehyskuntiin olisivat olleet Ideaparkkia selvästi vähäisempiä. Pirkkalassa tilanne olisi todennäköisesti samankaltainen kuin Kangasalalla sillä erotuksella, että Pirkkalan keskuksen kaupallinen merkitys olisi jäänyt Kangasalan keskustaa selvästi vähäisemmäksi. Kunnan väestöllisen painopisteen sijaitessa kunnan itäosissa nykyistä huomattavasti suurempi osa pirkkalalaisista asioisi todennäköisesti Tampereella ja vahvistaisi näin erityisesti Tampereen eteläisiä kaupan keskuksia. Myös Lempäälän pohjoisosan kaupan rakenne olisi mahdollisesti nykyistä vahvempi. Pirkkalan kuntakeskuksen vaikutus Nokialla olisi nykyistä suurempi. Nokialla kaupungin perinteisen keskustan asema Tampereen kaupunkiseudun länsiosien kaupallisena keskuksena olisi vahvistunut. Sen merkitys saattaisi olla suurempi kuin Nokian nykyisen keskustan ja K-Citymarketin yhteenlaskettu painoarvo. Tästä johtuen Nokian asioinnin omavaraisuus saattaisi olla nykyistä jonkin verran korkeampi ja sen vaikutus naapurikuntiin, erityisesti Ylöjärven suuntaan ja Tampereen länsiosiin olisi nykyistä suurempi. Ero nykytilanteeseen ei kuitenkaan olisi todennäköisesti kovin suuri. Ylöjärven keskusta sijaitsee Elovainioon verrattuna lähempänä Tamperetta ja on liikenteelliseltä sijainniltaan verrattavissa Elovainioon. Tästä johtuen Soppeenmäellä ja Kuruntien varrella sijaitseva Ylöjärven keskusta olisi todennäköisesti kyennyt lisäämään alueelle suuntautuvaa kaupan asiointia Elovainion aluetta vastaavalla määrällä tai jopa enemmän. Vaikutukset Tampereen suuntaan olisivat olleet nykyistä voimakkaammat ja muihin ympäristökuntiin suurin piirtein samansuuruisia kuin nytkin. Kaupan suuryksiköiden seudullinen merkittävyys Maakuntakaavan sisältöä ja esitystapaa koskevan oppaan (MRL 2000-sarja, opas 6) mukaan sellaisella vähittäiskaupan suuryksiköllä, jonka asiakaskunnasta merkittävän osan ennakoidaan koostuvan muusta kuin kyseisen suuryksikön sijaintikunnassa asuvista asiakkaista, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia. Sama koskee sellaista kaupan suuryksikköä, jolla ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus muiden kuin kyseisessä sijaintikunnassa toimivien kauppojen myyntiin. Kun asiaa arvioidaan kaupan asiakaskunnan alueellisen jakautuman näkökulmasta, Lempäälän Ideapark on tarkasteltavien suuryksiköiden joukossa omaa luokkaansa. Noin 80 % kaupan asioinnista on lähtöisin Lempäälän ulkopuolelta. Myös Pirkkalan K-Citymarketin asiakkaista yli puolet eli n. 60 % tulee muualta kuin Pirkkalasta. Toisessa ääripäässä on Nokian K-Citymarket-keskus, jonka asiakkaista vain noin 20 % tulee Nokian ulkopuolelta. Varsinkin Pirkkalan K-Citymarketin mutta myös Kangasalan Prisma-keskuksen seudullista merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että näissä suuryksiköissä suuri osa sijaintikunnan ulkopuolisista asiakkaista on lähtöisin melko suppealta alueelta, vaikkakin kuntarajan toiselta puolelta. Samantyyppinen asiakaskunnan jakauma saattaisi periaatteessa olla millä tahansa kuntarajojen läheisyydessä sijaitsevalla kaupan yksiköillä sen koosta riippumatta. Yhtenä arviointiperusteena tulisikin asiointiosuuksien lisäksi pitää asiakasmäärien absoluuttista määrää ja sitä, kuinka voimakkaasti rajan läheisyydessä sijaitseva kaupan yksikkö vaikuttaa naapurikunnan kaupan palveluverkon perusrakenteisiin. Arvioitaessa kaupan suuryksiköiden seudullista merkitystä siltä kannalta, mikä merkitys suuryksiköllä on muihin kuin sijaintikunnassa toimivien kauppojen myyntiin, kuva muuttuu jonkin verran. Tällöinkin Lempäälän Ideapark on erottuu selvästi muista, mutta seuraavina ovat Kangasalan Pris- 68

ma-keskus ja Ylöjärven Elovainion alue. Ensin mainitun osuus pälkäneläisten asioinnista on keskimäärin n. 10 % ja samaa luokkaa on Elovainion osuus hämeenkyröläisten asioinnista. Tältä kannalta vähäisin seudullinen merkitys on Pirkkalan K-Citymarketilla, jonka vaikutus on suurinta Lempäälässä, mutta sielläkin keskimäärin vain alle 2 %:n luokkaa. On kuitenkin selvää, että suuryksiköllä on vaikutuksia Lempäälän pohjoisosien eli lähinnä Sääksjärven alueen kauppoihin. Toisaalta absoluuttisina asiakasmäärinä tarkastellen Pirkkalan K-Citymarket houkuttelee tarkasteltavista kaupan suuryksiköistä Ideaparkin jälkeen selvästi toiseksi eniten asiakkaita sijaintikunnan ulkopuolisesta kunnasta (Tampere). Taulukkoon 28 on koottu eräitä Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullisen merkittävyyden tunnuslukuja. Niiden välisiä riippuvuussuhteita on kuvattu liitteessä 23. 69 Taulukko 28. Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullisen merkittävyyden tunnuslukuja Muiden kuin sijaintikunnan kotitalouksien %-osuus asioinnista Laskennallinen kokonaisasiointi sijaintikunnan ulkopuolelta Kauppakeskuksen enimmäisosuus naapurikunnan asiakkaista Naapurikunta, jossa kauppakeskuksen osuus asioinnista on suurin Kauppakeskuksen naapurikuntalähtöi sten asiointikertojen kunnittainen enimmäismäärä Naapurikunta, josta asiointi kauppakeskuksessa on määrällisesti suurinta Vähittäiskaupan suuryksikkö Kerrosala k-m² Kangasala, Prisma 10375 26,9 15185 10,6 Pälkäne 4736 Tampere Lempäälä, Ideapark 138425 79,4 186091 32,6 Vesilahti 39868 Tampere Nokia, K-Citymarket 14215 20,0 10907 3,0 Sastamala 5298 Sastamala Pirkkala, K-Citymarket 17954 62,4 33616 1,5 Lempäälä 15619 Tampere Ylöjärvi, Elovainio 29626 39,3 29388 10,1 Hämeenkyrö 7936 Tampere Kaupan kokonaisasioinnin ohella kaupan suuryksikön seudullista merkitystä on syytä arvioida myös kaupan laadun kannalta. Vaikka suuryksiköllä ei kaupan asioinnin kokonaisuuden kannalta olisikaan merkittäviä seudullisia vaikutuksia, saattaa se toimia merkittävänä kaupallisena keskuksena joissakin suppeammissa tuoteryhmissä tai tuoteryhmäluokissa. Suunnittelun kannalta tärkeimpänä näistä voidaan pitää päivittäistavaroita, joiden helppo saatavuus on arjen sujuvuuden kannalta olennaista. Merkittävimmät seudulliset vaikutukset naapurikuntien päivittäistavarakauppaan on Kangasalan Prisma-keskuksella Pälkäneelle, Lempäälän Ideaparkilla Vesilahdelle ja Ylöjärven Elovainiolla Hämeenkyröön. Kaikissa em. tapauksissa ao. suuryksiköiden osuus näiden kuntien päivittäistavaraasiakkaista on 10 %:n luokkaa. Verkkoasiointi Joidenkin tuoteryhmien kuten viihteen ja kirjojen osalta internet edustaa jo yli 20 % asioinnista. Verkkoasioinnin osuus on suurinta kaupunkikeskuksissa ja alueilla, joilla etäisyydet kaupallisiin keskuksiin ovat pitkiä. Monessa Tampereen seudun kunnassa internetin osuus varsinkin seudullisten erikoistavaroiden asioinnista on suurempi kuin naapurikunnassa olevan vähittäiskaupan suuryksikön. On myös oletettavaa, että verkkoasiointi tulee entisestään kasvamaan. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa tavanomaiseen kauppaan, sen tuotevalikoimaan ja mitoitukseen. Jatkotutkimuksilla olisi selvitettävä, minkälaisia vaikutuksia verkkoasioinnin kasvulla tulee olemaan alueellisesti ja esim. keskustakaupan ja keskustojen ulkopuolella sijaitsevien kaupan suuryksiköiden välisiin suhteisiin. Asiointietäisyydet ja kaupan saavutettavuus Keskimääräiset asiointietäisyydet Tampereen seudulla ovat odotetusti lyhimmät päivittäistavaroissa ja pisimmät seudullisissa erikoistavaroissa. Sen sijaan ennakko-odotuksista ehkä poiketen asiointietäisyydet ovat yleisesti ottaen pikemminkin lyhentyneet kuin kasvaneet. Tämä koskee erityisesti

paikallisia ja seudullisia erikoistavaroita. Päivittäistavaroiden osalta ei tämän, lähinnä vain kuntien välisiä asiakasvirtoja koskevan selvityksen puitteissa voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Eniten asiointietäisyydet ovat lyhentyneet Lempäälässä ja sen naapurikunnassa Vesilahdella sekä Ylöjärvellä. Tärkeimpänä syynä tähän ovat Ideapark ja Elovainion alue, jotka ovat näissä kunnissa korvanneet aiemmin Tampereelle suuntautuneita asiointimatkoja ennen muuta erikoistavaroissa. Toisena, asiointietäisyyksien pidentymistä edustavana ääripäänä on Valkeakoski, jossa omaan kuntaan suuntautuneet seudullisten erikoistavaroiden kauppamatkat ovat osittain korvautuneet kauppamatkoilla Ideaparkiin. Samansuuntaista kehitystä on osin tapahtunut myös Akaalla, jossa asiointietäisyydet ovat keskimäärin kuitenkin lyhentyneet Tampereelle suuntautuvien kauppamatkojen vähentymisen seurauksena. Selvityksen puitteissa ei ollut mahdollisuutta tarkastella esimerkiksi Ideaparkin kokonaisvaikutuksia asiointimatkasuoritteeseen. Se, että Ideaparkin vaikutusten tarkastelu on tässä selvityksessä rajattu koskemaan vain Tampereen seutua, saattaa jossain määrin vääristää kauppakeskuksen vaikutuksista saatavaa kuvaa esim. asiointimatkasuoritteiden osalta. Kaupan laadusta riippuen 10 20 % kauppakeskuksen asiakaskunnasta on lähtöisin Tampereen kaupunkiseudun ja Valkeakosken Akaan alueen ulkopuolelta. Näiden asiakkaiden ottaminen huomioon asiointietäisyyksiä koskevissa laskelmissa luonnollisesti pidentäisi koko kauppakeskuksen keskimääräisiä asiointietäisyyksiä ja vaikuttaisi tätä kautta myös asiointietäisyyksien muutoksista saataviin tuloksiin. Kun verkkoasiointi otetaan huomioon ja oletetaan sen asiointietäisyydeksi 0 km, keskimääräiset asiointietäisyydet lyhenevät esim. seudullisten erikoistavaroiden osalta vajaan kilometrin. Eniten se lyhentää seudullisten erikoistavaroiden asiointietäisyyksiä Tampereen seudun eteläisissä reunakunnissa Akaalla, Vesilahdella ja myös Valkeakoskella, jossa internetin asiointietäisyyttä lyhentävä vaikutus on lähes samaa luokkaa kuin Ideaparkin asiointietäisyyttä pidentävä vaikutus eli n. 2 km. Asiointietäisyyttä koskevia laskelmia koko maan osalta ei tässä selvityksessä ole tehty. Erikoistavaroiden osalta laskettujen ja kuntakohtaisten, asioinnin omavaraisuutta koskevien tietojen pohjalta voidaan kuitenkin arvioida, että asiointietäisyydet ovat tässä tuoteryhmäluokassa lyhentyneet suurissa kaupunkikeskuksissa ja niiden kehysalueilla. Sitä vastoin pienemmissä seutukeskuksissa ja maaseutukunnissa asiointietäisyydet ovat todennäköisesti kasvaneet. Asiaa olisi kuitenkin syytä selvittää tarkemmin. Keskimääräisiä asiointietäisyyksiä koskevia tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että ne eivät sellaisenaan ilmennä kaupan saavutettavuutta. Etäisyyden lisäksi tähän vaikuttaa ennen muuta kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa ja mahdollisuus suorittaa kauppamatkat muulla kuin yksityisautolla. Urban Zone -tutkimuksessa määriteltyjen kaupunkivyöhykkeiden perusteella mukana olevista kaupan suuryksiköistä vain Kangasalan Prisma-keskus ja Pirkkalan K-Citymarket-keskus sijaitsevat intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeellä. Arviointia kaavaohjauksen näkökulmasta Kaavoitukseen ja kaavaohjaukseen liittyen selvityksestä voidaan nostaa esille seuraavia, erityisesti: - seutukeskusten kaupallisen aseman turvaaminen, - kasvavan verkkoasioinnin huomioon ottaminen kaupan mitoitussuunnittelussa ja - seudullisesti merkittävän kaupan määrittely. Selvityksen perusteella yksi keskeinen, kaupan saavutettavuuden turvaamiseen liittyvä suunnittelukysymys varsinkin maakuntakaavatasolla on pienten ja keskisuurten keskusten, samoin kuin suurten kaupunkiseutujen aluekeskusten kaupallisen aseman turvaaminen. Esimerkkinä seutukeskuksista, jotka ovat tuntuvasti menettäneet kaupallista merkitystään läheisyyteen perustetun kaupan suuryksikön takia, voidaan Tampereen seudulta mainita Valkeakoski ja Akaan Toijala. Monesta pienem- 70

mästä kuntakeskuksesta seudullisen erikoistavaran kauppa on käytännöllisesti katsoen jo hävinnyt. Myös Tampereen kaupungin sisällä suurten kaupan yksiköiden sijoittuminen on monessa tapauksessa heikentänyt olemassa olevien tai suunniteltujen aluekeskusten kaupallisia kehitysmahdollisuuksia. On selvää, että mitä pienemmästä seutu- tai aluekeskuksesta on kysymys, sitä pienemmällä keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvalla kaupan suuryksiköllä voi olla ratkaiseva merkitys kyseisen keskusta-alueen kehitykselle Verkkoasioinnin kasvava merkitys tulisi ottaa huomioon kaavoitusta varten tehtävissä kaupan ostovoimalaskelmissa. Tämä koskee ennen muuta erikoistavaroiden kauppaa, joka toimii markkinoilla pitkälti samoissa tuoteryhmissä kuin verkkokauppakin. Selvityksen tulokset herättävät kysymyksen siitä, mikä on maakuntakaavalla ohjattavan seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön koon alaraja Tampereen kokoisella kaupunkiseudulla. Kaikki tässä selvityksessä tarkastellut vähittäiskaupan suuryksiköt ovat kooltaan selvästi Pirkanmaan maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajana Tampereen kaupunkiseudulla sovellettua 10 000 k-m 2 :a suurempia. Tästä huolimatta osalla näistä kaupan yksiköistä seudullisia vaikutuksia voidaan pitää melko vähäisinä, vaikka niiden vaikutukset kunnan sisäiseen yhdyskuntarakenteeseen ovatkin merkittäviä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudullisesta merkittävyydestä saatava kuva riippuu suuressa määrin mittaustavasta. Onkin selvää, ettei seudullisen merkittävyyden arvioinnissa voida soveltaa yhtä yksittäistä mittaustapaa vaan kysymys on useamman eri näkökulman yhdistelmästä. Tällöin harkittavaksi tulee eri näkökohdille annettava painoarvo. Punnittavaksi tulee mm. se, mikä seudullinen merkitys on esim. kauppakeskuksen 20 %:n osuudella pienen naapurikunnan asioinnista, jos se lukumääräisesti tarkoittaa esim. muutamaa sataa ylikunnallista asiointimatkaa viikossa ja edustaa 5 % kauppakeskuksen asiakaskunnasta. Vastaavasti on arvioitava, mikä seudullinen merkitys on kauppakeskuksen 2 %:n osuudella suuren naapurikunnan asioinnista, jos se kuitenkin lukumääräisesti tarkoittaa useita tuhansia ylikunnallisia asiointimatkoja ja edustaa yli 50 % kauppakeskuksen asiakaskunnasta. 71

72 Liitteet Liite 1. Vastaajien määrät kunnittain SVT2006:ssa ja SVT2011:ssä 2006 2011 Kunta Kotitalou det (2004 tilasto) Vastaajat %-osuus Kotitalou det (2009 tilasto) Vastaajat %-osuus Akaa 7300 253 3,5 % 7619 103 1,4 % Alajärvi 4117 135 3,3 % 4174 37 0,9 % Alavieska 1120 55 4,9 % 1128 11 1,0 % Alavus 3949 96 2,4 % 3963 31 0,8 % Asikkala 3877 92 2,4 % 4033 65 1,6 % Askola 1778 54 3,0 % 1949 53 2,7 % Aura 1502 49 3,3 % 1615 22 1,4 % Enonkoski 765 49 6,4 % 746 14 1,9 % Enontekiö 860 44 5,1 % 865 12 1,4 % Espoo 97834 1237 1,3 % 106152 1529 1,4 % Eura 5698 130 2,3 % 5735 54 0,9 % Eurajoki 2436 62 2,5 % 2532 19 0,8 % Evijärvi 1135 55 4,8 % 1147 8 0,7 % Forssa 9012 116 1,3 % 9152 185 2,0 % Haapajärvi 3146 64 2,0 % 3168 41 1,3 % Haapavesi 2937 63 2,1 % 3025 29 1,0 % Hailuoto 424 38 9,0 % 471 4 0,8 % Halsua 535 55 10,3 % 533 6 1,1 % Hamina 10137 131 1,3 % 10367 168 1,6 % Hankasalmi 2460 65 2,6 % 2503 23 0,9 % Hanko 4769 64 1,3 % 4704 40 0,9 % Harjavalta 3726 92 2,5 % 3803 25 0,7 % Hartola 1741 44 2,5 % 1727 12 0,7 % Hattula 3875 89 2,3 % 4087 52 1,3 % Haukipudas 6312 130 2,1 % 7093 82 1,2 % Hausjärvi 3446 65 1,9 % 3734 65 1,7 % Heinola 10252 134 1,3 % 10280 96 0,9 % Heinävesi 2023 36 1,8 % 1951 11 0,6 % Helsinki 288215 2983 1,0 % 301815 3719 1,2 % Hirvensalmi 1225 40 3,3 % 1221 14 1,1 % Hollola 8746 131 1,5 % 9279 108 1,2 % Honkajoki 860 44 5,1 % 844 13 1,5 % Huittinen 5014 130 2,6 % 5138 37 0,7 % Humppila 1156 45 3,9 % 1164 11 0,9 % Hyrynsalmi 1371 57 4,2 % 1340 15 1,1 % Hyvinkää 19967 214 1,1 % 21141 246 1,2 % Hämeenkoski 960 51 5,3 % 965 15 1,6 % Hämeenkyrö 4384 122 2,8 % 4611 60 1,3 % Hämeenlinna 30728 506 1,6 % 32528 704 2,2 % Ii 3391 109 3,2 % 3728 25 0,7 % Iisalmi 10514 137 1,3 % 10821 98 0,9 % Iitti 3408 73 2,1 % 3424 40 1,2 % Ikaalinen 3466 92 2,7 % 3533 38 1,1 % Ilmajoki 4583 88 1,9 % 4846 38 0,8 % Ilomantsi 3111 81 2,6 % 3029 16 0,5 % Imatra 14758 132 0,9 % 14686 128 0,9 % Inari 3055 73 2,4 % 3149 31 1,0 % Inkoo 2108 67 3,2 % 2329 29 1,2 %

73

74

75 Kunta Kotitalou det (2004 tilasto) Vastaajat %-osuus Kotitalou det (2009 tilasto) Vastaajat %-osuus Loppi 3264 67 2,1 % 3456 45 1,3 % Loviisa 7310 207 2,8 % 7516 95 1,3 % Luhanka 397 29 7,3 % 383 2 0,5 % Lumijoki 662 44 6,6 % 738 8 1,1 % Luoto 1253 21 1,7 % 1422 5 0,4 % Luumäki 2457 61 2,5 % 2510 37 1,5 % Luvia 1356 65 4,8 % 1420 12 0,8 % Maalahti 2390 24 1,0 % 2476 11 0,4 % Maaninka 1609 57 3,5 % 1667 14 0,8 % Marttila 912 53 5,8 % 929 16 1,7 % Masku 3228 196 6,1 % 3654 47 1,3 % Merijärvi 461 43 9,3 % 446 4 0,9 % Merikarvia 1623 65 4,0 % 1574 10 0,6 % Miehikkälä 1093 45 4,1 % 1052 7 0,7 % Mikkeli 23322 297 1,3 % 24092 603 2,5 % Muhos 3186 68 2,1 % 3468 40 1,2 % Multia 897 47 5,2 % 863 2 0,2 % Muonio 1026 44 4,3 % 1034 12 1,2 % Mustasaari 6821 90 1,3 % 7494 42 0,6 % Muurame 3360 97 2,9 % 3681 51 1,4 % Mynämäki 3399 120 3,5 % 3502 82 2,3 % Myrskylä 855 51 6,0 % 883 6 0,7 % Mäntsälä 7138 123 1,7 % 7950 266 3,3 % Mänttä-Vilppula 5865 157 2,7 % 5760 41 0,7 % Mäntyharju 3334 74 2,2 % 3234 30 0,9 % Naantali 7774 245 3,2 % 8393 87 1,0 % Nakkila 2566 92 3,6 % 2590 13 0,5 % Nastola 6457 104 1,6 % 6706 205 3,1 % Nilsiä 2961 68 2,3 % 3041 30 1,0 % Nivala 4135 80 1,9 % 4346 36 0,8 % Nokia 12661 192 1,5 % 13933 155 1,1 % Nousiainen 1698 51 3,0 % 1886 24 1,3 % Nummi-Pusula 2456 64 2,6 % 2637 36 1,4 % Nurmes 4301 88 2,0 % 4273 51 1,2 % Nurmijärvi 13966 179 1,3 % 15293 267 1,7 % Närpiö 4026 22 0,5 % 4101 29 0,7 % Orimattila 7042 163 2,3 % 7431 76 1,0 % Oripää 601 50 8,3 % 632 7 1,1 % Orivesi 4040 122 3,0 % 4503 46 1,0 % Oulainen 3351 79 2,4 % 3468 39 1,1 % Oulu 62694 677 1,1 % 68956 661 1,0 % Oulunsalo 3093 79 2,6 % 3383 33 1,0 % Outokumpu 3676 80 2,2 % 3672 28 0,8 % Padasjoki 1712 54 3,2 % 1657 21 1,3 % Paimio 4266 102 2,4 % 4610 75 1,6 % Paltamo 1860 59 3,2 % 1820 26 1,4 % Parainen 6764 161 2,4 % 7012 54 0,8 % Parikkala 2915 78 2,7 % 2886 22 0,8 % Parkano 3348 55 1,6 % 3274 28 0,9 %

76 2006 2011 Kunta Kotitalou det (2004 tilasto) Vastaajat %-osuus Kotitalou det (2009 tilasto) Vastaajat %-osuus Pelkosenniemi 532 34 6,4 % 532 4 0,8 % Pello 1940 53 2,7 % 1886 12 0,6 % Perho 1032 66 6,4 % 1072 9 0,8 % Pertunmaa 1019 43 4,2 % 988 11 1,1 % Petäjävesi 1624 68 4,2 % 1741 22 1,3 % Pieksämäki 9957 191 1,9 % 10050 71 0,7 % Pielavesi 2463 78 3,2 % 2405 14 0,6 % Pietarsaari 8648 96 1,1 % 8909 42 0,5 % Pihtipudas 2161 70 3,2 % 2081 11 0,5 % Pirkkala 5815 116 2,0 % 6747 72 1,1 % Polvijärvi 2291 57 2,5 % 2278 12 0,5 % Pomarkku 1109 72 6,5 % 1093 4 0,4 % Pori 40039 549 1,4 % 41538 331 0,8 % Pornainen 1579 56 3,5 % 1775 25 1,4 % Porvoo 20463 212 1,0 % 21649 315 1,5 % Posio 1766 51 2,9 % 1726 12 0,7 % Pudasjärvi 3854 80 2,1 % 3857 20 0,5 % Pukkila 815 59 7,2 % 861 13 1,5 % Punkaharju 1837 48 2,6 % 1801 5 0,3 % Punkalaidun 1618 53 3,3 % 1571 18 1,1 % Puolanka 1553 45 2,9 % 1512 20 1,3 % Puumala 1284 47 3,7 % 1229 11 0,9 % Pyhtää 2157 58 2,7 % 2341 23 1,0 % Pyhäjoki 1390 52 3,7 % 1418 10 0,7 % Pyhäjärvi 2754 57 2,1 % 2761 21 0,8 % Pyhäntä 651 46 7,1 % 644 5 0,8 % Pyhäranta 933 47 5,0 % 964 8 0,8 % Pälkäne 2891 118 4,1 % 3100 27 0,9 % Pöytyä 3566 133 3,7 % 3724 38 1,0 % Raahe 9713 121 1,2 % 9987 79 0,8 % Raasepori 12900 191 1,5 % 13476 88 0,7 % Raisio 10672 178 1,7 % 11252 148 1,3 % Rantasalmi 1941 50 2,6 % 1892 26 1,4 % Ranua 1787 54 3,0 % 1746 12 0,7 % Rauma 19229 245 1,3 % 19225 198 1,0 % Rautalampi 1707 43 2,5 % 1670 15 0,9 % Rautavaara 992 45 4,5 % 928 13 1,4 % Rautjärvi 2053 63 3,1 % 2008 7 0,3 % Reisjärvi 1171 43 3,7 % 1173 10 0,9 % Riihimäki 12746 177 1,4 % 13722 202 1,5 % Ristiina 2246 59 2,6 % 2268 18 0,8 % Ristijärvi 716 61 8,5 % 722 10 1,4 % Rovaniemi 17863 292 1,6 % 28512 612 2,1 % Ruokolahti 2659 74 2,8 % 2663 19 0,7 % Ruovesi 2459 74 3,0 % 2403 18 0,7 % Rusko 2012 116 5,8 % 2153 24 1,1 % Rääkkylä 1389 60 4,3 % 1297 6 0,5 % Saarijärvi 4827 126 2,6 % 4901 29 0,6 % Salla 2079 50 2,4 % 2027 18 0,9 %

77 Kunta Kotitalou det (2004 tilasto) Vastaajat %-osuus Kotitalou det (2009 tilasto) Vastaajat %-osuus Sastamala 10947 300 2,7 % 11302 119 1,1 % Sauvo 1208 43 3,6 % 1310 13 1,0 % Savitaipale 1844 50 2,7 % 1834 9 0,5 % Savonlinna 14056 232 1,7 % 14025 173 1,2 % Savukoski 568 45 7,9 % 551 9 1,6 % Seinäjoki 23891 323 1,4 % 26447 294 1,1 % Sievi 1783 72 4,0 % 1862 11 0,6 % Siikainen 796 63 7,9 % 796 4 0,5 % Siikajoki 2286 98 4,3 % 2356 8 0,3 % Siikalatva 2820 166 5,9 % 2783 21 0,8 % Siilinjärvi 8111 159 2,0 % 8675 197 2,3 % Simo 1514 48 3,2 % 1515 11 0,7 % Sipoo 6994 126 1,8 % 7107 99 1,4 % Siuntio 2091 63 3,0 % 2367 41 1,7 % Sodankylä 4089 82 2,0 % 4055 31 0,8 % Soini 1041 45 4,3 % 1010 5 0,5 % Somero 4402 106 2,4 % 4425 43 1,0 % Sonkajärvi 2151 53 2,5 % 2140 55 2,6 % Sotkamo 4604 86 1,9 % 4838 44 0,9 % Sulkava 1487 55 3,7 % 1434 11 0,8 % Suomenniemi 382 29 7,6 % 375 2 0,5 % Suomussalmi 4546 84 1,8 % 4412 34 0,8 % Suonenjoki 3657 73 2,0 % 3719 26 0,7 % Sysmä 2264 79 3,5 % 2237 31 1,4 % Säkylä 2208 55 2,5 % 2226 27 1,2 % Taipalsaari 1934 69 3,6 % 2006 20 1,0 % Taivalkoski 1857 88 4,7 % 1845 17 0,9 % Taivassalo 790 37 4,7 % 806 9 1,1 % Tammela 2701 58 2,1 % 2796 34 1,2 % Tampere 103175 1210 1,2 % 110464 1569 1,4 % Tarvasjoki 768 51 6,6 % 826 6 0,7 % Tervo 827 52 6,3 % 829 11 1,3 % Tervola 1607 40 2,5 % 1558 9 0,6 % Teuva 2645 62 2,3 % 2593 14 0,5 % Tohmajärvi 2483 51 2,1 % 2403 13 0,5 % Toholampi 1382 48 3,5 % 1384 9 0,7 % Toivakka 997 54 5,4 % 1038 13 1,3 % Tornio 9541 109 1,1 % 10017 171 1,7 % Turku 92077 961 1,0 % 94329 1078 1,1 % Tuusniemi 1439 42 2,9 % 1418 9 0,6 % Tuusula 13604 169 1,2 % 14795 395 2,7 % Tyrnävä 1905 75 3,9 % 2158 16 0,7 % Töysä 1309 58 4,4 % 1336 9 0,7 % Ulvila 5910 109 1,8 % 6006 47 0,8 % Urjala 2553 74 2,9 % 2594 19 0,7 % Utajärvi 1319 45 3,4 % 1289 6 0,5 % Utsjoki 597 52 8,7 % 602 7 1,2 % Uurainen 1224 61 5,0 % 1320 28 2,1 % Uusikaarlepyy 3026 33 1,1 % 3138 4 0,1 %

78 2006 2011 Kunta Kotitalou det (2004 tilasto) Vastaajat %-osuus Kotitalou det (2009 tilasto) Vastaajat %-osuus Vaala 1693 41 2,4 % 1615 53 3,3 % Vaasa 28009 264 0,9 % 29264 242 0,8 % Valkeakoski 9690 134 1,4 % 9948 109 1,1 % Valtimo 1250 41 3,3 % 1220 13 1,1 % Vantaa 83080 968 1,2 % 89890 1174 1,3 % Varkaus 11728 139 1,2 % 11561 80 0,7 % Vehmaa 1099 51 4,6 % 1109 20 1,8 % Vesanto 1221 53 4,3 % 1187 12 1,0 % Vesilahti 1424 56 3,9 % 1656 24 1,4 % Veteli 1386 60 4,3 % 1426 10 0,7 % Vieremä 1690 49 2,9 % 1713 13 0,8 % Vihanti 1371 39 2,8 % 1359 15 1,1 % Vihti 10394 188 1,8 % 11547 176 1,5 % Viitasaari 3393 81 2,4 % 3413 38 1,1 % Vimpeli 1339 50 3,7 % 1359 6 0,4 % Virolahti 1669 44 2,6 % 1637 10 0,6 % Virrat 3651 85 2,3 % 3657 39 1,1 % Vähäkyrö 1913 48 2,5 % 1995 14 0,7 % Vöyri 2810 67 2,4 % 2884 17 0,6 % Yli-Ii 777 52 6,7 % 795 6 0,8 % Ylitornio 2253 60 2,7 % 2211 12 0,5 % Ylivieska 5591 107 1,9 % 6090 58 1,0 % Ylöjärvi 10945 247 2,3 % 12275 135 1,1 % Ypäjä 1156 48 4,2 % 1181 10 0,8 % Ähtäri 2959 80 2,7 % 2995 32 1,1 % Äänekoski 9286 214 2,3 % 9471 93 1,0 % Koko maa 2381650 42199 1,8 % 2504670 31901 1,3 %

79 Liite 2. SVT2011:n (ja SVT2006:n) tuoteryhmät ja niiden luokittelu tuoteryhmäluokkiin sekä arvio tuoteryhmien asiointitaajuudesta SVT-tutkimuksessa on tiedusteltu, miten kauan aikaa sitten kuhunkin tuoteryhmään kuuluva tuote tai palvelu on hankittu. Vastaajilla on ollut vaihtoehtoina eri aikavälejä. Kustakin toimialasta on laskettu kaikkien asiointikertojen jakauma eri asiointiajankohtien välillä. Tältä pohjalta voidaan kullekin asiointiajankohdalle arvioida keskimääräinen asiointiaikaväli. Nämä ja niitä vastaavat vuotuiset asiointikertojen määrät on esitetty alla olevassa taulukossa A. Taulukko A. Suuren vaikutusaluetutkimus 2011:n asiointikyselyn asiointiajankohtavaihtoehdot ja niiden mukaan oletettu asiointiväli ja asiointikerrat vuodessa. Asiointiajankohta kyselyssä SYKEn olettama asiointiaikaväli (vrk) Asiointikertoja vuodessa viimeksi kuluneen viikon sisällä 3,5 104,3 2 viikkoa-1 kk sitten 21 17,4 2-3 kk sitten 46 7,9 4-6 kk sitten 152 2,4 7-12 kk sitten 273 1,3 yli vuosi sitten 730 0,5 Kunkin tuoteryhmän asiointikertojen jakauman eri ajankohtien välille ja ajankohtia vastaavan vuotuisen laskennallisen asiointikertojen määrän perusteella on mahdollista laskea likimääräinen arvo sille, miten monta kertaa vuodessa kyseisen toimialan palveluja on hankittu (Taulukko B). On vaikea arvioida, miten hyvin asiointikertojen määrät vastaavat todellisuutta. Päivittäistavarakaupan osalta tiedot vaikuttavat hyvin uskottavilta, sillä päivittäistavarakaupan alan omissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että kotitaloutta kohden kaupassa asioidaan pari kertaa viikossa. Erikoistavarakaupan osalta arviot voivat olla epätarkempia. Mitä harvemmin asiointia tapahtuu, sitä enemmän asiointitutkimuksen vastaukset riippuvat ihmisten muistista ja arviokyvystä. Voidaan kuitenkin olettaa, että tuoteryhmittäisiä asiointikertojen määriä voidaan käyttää melko uskottavasti hyväksi yhdistettäessä hyvin erilaisten tuoteryhmien tietoja toisiinsa. Elintarvikeostokset ovat kaikkein useimmin hankittu palvelu. Myös muita päivittäistavaroita, kuten pesu- ja puhdistusaineita ja paperitavaroita hankitaan varsin usein, samoin alkoholia. Erikoiskaupan tuoteryhmistä useimmin hankittuja ovat vaatteet, kirjat, erilaiset mediatuotteet sekä urheiluvälineet ja -asusteet, joiden hankintataajuus on 1 2 kertaa kuukaudessa. Muita erikoistavarakaupan palveluja hankitaan keskimäärin harvemmin kuin kerran kuussa. Naisten jalkineita, rautakauppatavaraa, huonekaluja ja sisustustarvikkeita, kelloja ja koruja sekä matkapuhelintarvikkeita hankitaan keskimäärin 7 10 kertaa vuodessa. Noin 5-6 kertaa vuodessa asioidaan optikkotuotteiden, miesten jalkineiden, kodin viihde-elektroniikan, tietotekniikkalaitteiden sekä kodinkoneostosten parissa. Palveluista kahvila- ja lounasravintolapalvelujen sekä liikuntapalvelujen käyttö sekä kirjastossa käyminen on varsin yleistä. Niitä harrastetaan keskimäärin useamman kerran kuussa. Myös ravintolapalveluita käytetään keskimäärin pari kertaa kuussa. Lääkäri- ja terveydenhoitopalveluja, kampaamo-, parturi- tai kauneushoitolapalveluja, pankkipalveluja ja erilaisia kulttuuripalveluja käytetään keskimäärin vähintään kerran kuussa. Julkisten koulutuspalvelujen käyttö, yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut, kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa käyminen, elokuvissa käynti ja majoituspalvelujen käyttö tapahtuvat keskimäärin 1 2 kuukauden välein. Vakuutusyhtiön konttorissa ja matkatoimistossa asioidaan 2 3 kuukauden välein.

Asiointitaajuus ei kuitenkaan kerro siitä, miten paljon asiointiin liittyviä matkoja todellisuudessa tehdään. Päivittäistavarakaupassa tehdään ostoksia lähes joka kerta kun käydään kaupassa. Sen sijaan esimerkiksi huonekalukaupassa ennen varsinaista tuotteen hankintaa saatetaan kiertää lukuisissa liikkeissä tekemässä vertailuja. Tämä lienee tyypillistä isoille ostoksille ja tilaa vaativien tuotteiden kaupalle. Muut kuin varsinaiset ostokseen päätyneet matkat eivät kuitenkaan näy tässä aineistossa. Osa erikoistavaroiden ostoksista saattaa toisaalta ketjuuntua samalle matkalle. Esimerkiksi kauppakeskuksessa käytäessä saatetaan hankkia monen eri tuoteryhmän tuotteita samalla matkalla. 80 Taulukko B. Tuoteryhmien luokittelu tuoteryhmäluokkiin sekä asiointikertojen laskennallinen määrä eri tuoteryhmissä SVT2011:n ja sen pohjalta oletettujen asiointivälien perusteella. Päivittäistavarat Asiointeja/vuosi Elintarvikkeet arkisin 102,5 Elintarvikkeet viikonloppuisin 87,8 Pesu- ja puhdistusaineet, paperit 43,2 Paikalliset erikoistavarat Kosmetiikka 12,0 Alkoholi 25,2 Rauta-,rakennus- ja remonttitarvikkeet 5,7 Seudulliset erikoistavarat Muoti ja urheilu Naisten vaatteet 14,5 Miesten vaatteet 7,3 Lasten vaatteet 7,6 Naisten jalkineet 5,0 Miesten jalkineet 2,7 Urheiluvälineet ja asusteet 6,9 Keskustahakuinen erikoistavara Kellot ja korut 3,5 Silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet 3,4 Kirjat 10,1 Seudulliset tilaa vaativat erikoistavarat Kodinkoneet 2,5 Huonekalut ja sisustustarvikkeet 4,8 Viihde ja tekniikka Kodin viihde-elektroniikka 2,4 Kodin tietotekniikkalaitteet 2,6 DVD, CD, tietokonepelit yms. 8,9 Matkapuhelimet, liittymät, laajakaista 3,2

81 Tilaa vaativat erikoistavarat 1) Rauta-,rakennus- ja remonttitarvikkeet Kodinkoneet Huonekalut ja sisustustarvikkeet Palvelut Kauppakeskuksissa esiintyvät palvelut Ravintolapalvelut 16,9 Kahvila- tai lounasravintolapalvelut 39,0 Pankkikonttorissa asiointi 10,6 Vakuutusyhtiön konttorissa asiointi 2,8 Matkatoimistossa asiointi 2,3 Kampaamot/parturit, kauneushoitolat 11,1 Muut palvelut Kulttuuripalvelut 7,7 Julkiset koulutuspalvelut 9,6 Kirkossa käynti, uskonnolliset tilaisuudet 6,3 Kirjastossa käynti 20,2 Elokuvissa käynti 5,1 Liikuntapalvelut 27,9 Julkiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut 14,1 Yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut 6,8 Selvityksen ulkopuolelle jätetyt tuoteryhmät ja palvelut Uusi auto 0,4 Käytetty auto 0,6 Majoituspalvelut vapaa-aikana 4,3 Kotimaan matkailukohteet 1,9 1) = Tilaa vaativien erikoistavaroiden tuoteryhmäluokka on päällekkäinen edellisten tuoteryhmäluokkien kanssa

Liitetaulukko 3. SVT2006- ja SVT2011-tutkimuksiin vastanneiden sekä kotitalouksien kunnittaiset jakaumat Tampereen seudulla 82 Kotitalou det Kotitalou det (2009) Vastaajat %:a koko alueesta 2006 Vastaajat %:a koko alueesta 2011 Kotitalou det %:a koko alueesta 2004 Kotitalou det %:a koko alueesta 2009 Vastaajat %:a kotitalou ksista 2006 Vastaajat %:a kotitalou ksista 2011 Vastaajien ja kotitalouk sien %- jakauman erotus 2006 Vastaajien ja kotitalouks ien %- jakauman erotus 2011 Vastaajat Vastaajat Kunta 2006 2011 (2004) Akaa 253 103 7300 7619 7,7 3,9 3,8 3,7 3,5 1,4 3,9 0,2 Hämeenkyrö 122 60 4384 4611 3,7 2,2 2,3 2,2 2,8 1,3 1,4 0,0 Kangasala 285 154 11310 12426 8,7 5,8 5,9 6,0 2,5 1,2 2,8-0,2 Lempäälä 128 99 7133 8110 3,9 3,7 3,7 3,9 1,8 1,2 0,2-0,2 Nokia 192 155 12661 13933 5,8 5,8 6,6 6,7 1,5 1,1-0,8-0,9 Orivesi 122 46 4040 4503 3,7 1,7 2,1 2,2 3,0 1,0 1,6-0,5 Pirkkala 116 72 5815 6747 3,5 2,7 3,0 3,3 2,0 1,1 0,5-0,6 Pälkäne 118 27 2891 3100 3,6 1,0 1,5 1,5 4,1 0,9 2,1-0,5 Sastamala 300 119 10947 11302 9,1 4,5 5,7 5,5 2,7 1,1 3,4-1,0 Tampere 1210 1569 103175 110464 36,9 58,7 53,8 53,4 1,2 1,4-17,0 5,3 Valkeakoski 134 109 9690 9948 4,1 4,1 5,1 4,8 1,4 1,1-1,0-0,7 Vesilahti 56 24 1424 1656 1,7 0,9 0,7 0,8 3,9 1,4 1,0 0,1 Ylöjärvi 247 135 10945 12275 7,5 5,1 5,7 5,9 2,3 1,1 1,8-0,9 Yhteensä/kes kiarvo 3283 2672 191715 206694 100,0 100,0 100,0 100,0 1,7 1,3 0,0 0,0

83 Liite 4. Kuntien luokittelu kuntatyyppeihin Pääkaupunkikeskus Helsinki Maakuntakeskukset Turku Pori Tampere Hämeenlinna Lahti Kotka Kouvola Lappeenranta Mikkeli Joensuu Kuopio Jyväskylä Vaasa Seinäjoki Kokkola Oulu Kajaani Rovaniemi Kehyskunnat Espoo Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Sipoo Tuusula Vantaa Kaarina Lieto Naantali Raisio Rusko Nakkila Ulvila Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Hattula Janakkala Asikkala Hollola Nastola Orimattila Pyhtää Iitti Taipalsaari Kontiolahti Liperi Siilinjärvi Laukaa Muurame Toivakka Mustasaari Ilmajoki Haukipudas Kempele Kiiminki Oulunsalo Seutukeskukset Hanko Hyvinkää Karkkila Lohja Loviisa Mäntsälä Porvoo Raasepori Loimaa Salo Somero Uusikaupunki Eura Harjavalta Huittinen Kankaanpää Kokemäki Rauma Ikaalinen Parkano Sastamala Mänttä-Vilppula Orivesi Valkeakoski Virrat Forssa Riihimäki Sysmä Heinola Hamina Imatra Parikkala Kangasniemi Mäntyharju Pieksämäki Savonlinna Ilomantsi Juuka Kitee Lieksa Nurmes Outokumpu Iisalmi Kiuruvesi Nilsiä Pielavesi Suonenjoki Varkaus Jämsä Keuruu Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kristiinankaupunki Närpiö Pietarsaari Alajärvi Alavus

84 Jalasjärvi Kauhajoki Kauhava Kurikka Lapua Vimpeli Ähtäri Kannus Kaustinen Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Pudasjärvi Pyhäjärvi Raahe Taivalkoski Ylivieska Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Inari Kemi Kemijärvi Kittilä Pello Ranua Salla Sodankylä Tornio Ylitornio

85 Liite 5. Omaan asuinkuntaan suuntautuvan seudullisten erikoistavaroiden asioinnin osuus kunnassa asuvista kaikista seudullisten erikoistavaroiden asiakkaista 2006 ja 2011 Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kunnassa asuvista kaikista asiakkaista 2006 - seudullinen erikoistavara Omassa asuinkunnassa asioivien osuus kunnassa asuvista kaikista asiakkaista 2011 - seudullinen erikoistavara Muutos 2006-2011 Kunta Akaa 33 % 20 % -13 % Alajärvi 44 % 54 % 9 % Alavieska 12 % 3 % -9 % Alavus 21 % 43 % 22 % Asikkala 16 % 21 % 5 % Askola 0 % 1 % 0 % Aura 13 % 4 % -9 % Enonkoski 1 % 1 % 0 % Enontekiö 18 % 11 % -6 % Espoo 67 % 75 % 7 % Eura 46 % 47 % 0 % Eurajoki 8 % 3 % -5 % Evijärvi 35 % 25 % -10 % Forssa 80 % 88 % 8 % Haapajärvi 64 % 67 % 2 % Haapavesi 49 % 40 % -8 % Hailuoto 6 % 7 % 1 % Halsua 2 % 0 % -2 % Hamina 55 % 58 % 3 % Hankasalmi 24 % 16 % -8 % Hanko 54 % 47 % -8 % Harjavalta 45 % 30 % -15 % Hartola 28 % 14 % -13 % Hattula 2 % 1 % -1 % Haukipudas 28 % 23 % -5 % Haukipudas 28 % 23 % -5 % Hausjärvi 5 % 2 % -3 % Heinola 79 % 69 % -9 % Heinävesi 27 % 13 % -15 % Helsinki 79 % 79 % 0 % Hirvensalmi 3 % 0 % -3 % Hollola 16 % 16 % 0 % Honkajoki 3 % 1 % -2 % Huittinen 66 % 59 % -8 % Humppila 10 % 8 % -1 % Hyrynsalmi 24 % 7 % -17 % Hyvinkää 79 % 76 % -3 % Hämeenkoski 4 % 4 % -1 %

Hämeenkyrö 28 % 23 % -4 % Hämeenlinna 82 % 86 % 5 % Ii 10 % 24 % 14 % Iisalmi 85 % 88 % 3 % Iitti 13 % 14 % 0 % Ikaalinen 41 % 41 % 0 % Ilmajoki 11 % 10 % -1 % Ilomantsi 49 % 37 % -12 % Imatra 84 % 84 % -1 % Inari 54 % 58 % 4 % Inkoo 2 % 3 % 1 % Isojoki 24 % 17 % -7 % Isokyrö 9 % 5 % -4 % Jalasjärvi 44 % 40 % -4 % Janakkala 8 % 8 % 0 % Joensuu 91 % 93 % 2 % Jokioinen 0 % 0 % 0 % Joroinen 4 % 4 % 0 % Joutsa 22 % 27 % 5 % Juankoski 27 % 14 % -14 % Juuka 61 % 49 % -13 % Juupajoki 8 % 5 % -3 % Juva 38 % 24 % -15 % Jyväskylä 90 % 91 % 2 % Jämijärvi 2 % 0 % -2 % Jämsä 61 % 70 % 9 % Järvenpää 66 % 69 % 3 % Kaarina 26 % 22 % -4 % Kaavi 19 % 30 % 11 % Kajaani 89 % 90 % 1 % Kalajoki 48 % 44 % -3 % Kangasala 24 % 27 % 3 % Kangasniemi 45 % 45 % 0 % Kankaanpää 68 % 74 % 6 % Kannonkoski 2 % 0 % -2 % Kannus 54 % 38 % -16 % Karijoki 6 % 5 % -1 % Karjalohja 0 % 0 % 0 % Karkkila 48 % 35 % -13 % Karstula 38 % 23 % -16 % Karvia 21 % 24 % 3 % Kaskinen 3 % 0 % -3 % Kauhajoki 74 % 68 % -6 % Kauhava 44 % 42 % -2 % Kauniainen 5 % 7 % 2 % Kaustinen 51 % 41 % -9 % Keitele 32 % 34 % 2 % Kemi 84 % 84 % 0 % Kemijärvi 72 % 61 % -12 % Keminmaa 23 % 14 % -8 % 86

Kemiönsaari 28 % 19 % -9 % Kempele 26 % 35 % 9 % Kempele 26 % 35 % 9 % Kerava 51 % 55 % 4 % Kerimäki 15 % 10 % -6 % Kesälahti 14 % 5 % -10 % Keuruu 56 % 46 % -10 % Kihniö 9 % 5 % -5 % Kiikoinen 9 % 2 % -7 % Kiiminki 8 % 11 % 3 % Kiiminki 8 % 11 % 3 % Kinnula 16 % 4 % -12 % Kirkkonummi 23 % 30 % 7 % Kitee 72 % 65 % -7 % Kittilä 47 % 46 % -1 % Kiuruvesi 62 % 53 % -9 % Kivijärvi 6 % 8 % 2 % Kokemäki 50 % 38 % -12 % Kokkola 84 % 91 % 6 % Kolari 39 % 24 % -15 % Konnevesi 13 % 7 % -6 % Kontiolahti 1 % 0 % 0 % Korsnäs 4 % 0 % -4 % Koski Tl 4 % 2 % -2 % Kotka 90 % 91 % 2 % Kouvola 90 % 88 % -2 % Kristiinankaupunki 57 % 59 % 2 % Kruunupyy 2 % 4 % 2 % Kuhmo 66 % 67 % 1 % Kuhmoinen 16 % 4 % -12 % Kuopio 92 % 92 % 0 % Kuortane 12 % 5 % -7 % Kurikka 47 % 42 % -5 % Kustavi 4 % 11 % 8 % Kuusamo 85 % 86 % 2 % Kyyjärvi 30 % 53 % 24 % Kärkölä 5 % 5 % -1 % Kärsämäki 24 % 15 % -9 % Köyliö 1 % 2 % 1 % Lahti 92 % 92 % 0 % Laihia 29 % 22 % -7 % Lapinjärvi 1 % 2 % 1 % Lapinlahti 22 % 15 % -7 % Lappajärvi 16 % 10 % -7 % Lappeenranta 86 % 90 % 3 % Lapua 55 % 52 % -3 % Laukaa 9 % 16 % 7 % Lavia 8 % 2 % -5 % Lempäälä 13 % 56 % 43 % Leppävirta 22 % 14 % -8 % 87

Lestijärvi 3 % 0 % -3 % Lieksa 76 % 66 % -10 % Lieto 8 % 9 % 0 % Liminka 4 % 6 % 2 % Liperi 2 % 3 % 1 % Lohja 71 % 76 % 5 % Loimaa 62 % 63 % 1 % Loppi 10 % 2 % -7 % Loviisa 35 % 47 % 11 % Luhanka 1 % 0 % -1 % Lumijoki 1 % 1 % 0 % Luoto 0 % 0 % 0 % Luumäki 11 % 12 % 1 % Luvia 1 % 0 % -1 % Maalahti 9 % 8 % -1 % Maaninka 3 % 2 % -1 % Marttila 7 % 8 % 0 % Masku 14 % 8 % -6 % Merijärvi 2 % 0 % -2 % Merikarvia 23 % 10 % -12 % Miehikkälä 2 % 6 % 5 % Mikkeli 84 % 92 % 8 % Muhos 19 % 17 % -2 % Multia 2 % 0 % -2 % Muonio 37 % 35 % -2 % Mustasaari 5 % 7 % 2 % Muurame 3 % 2 % -1 % Mynämäki 14 % 19 % 4 % Myrskylä 4 % 2 % -2 % Mäntsälä 44 % 40 % -5 % Mänttä-Vilppula 51 % 39 % -12 % Mäntyharju 43 % 29 % -14 % Naantali 11 % 11 % -1 % Nakkila 14 % 16 % 2 % Nastola 13 % 15 % 2 % Nilsiä 52 % 38 % -13 % Nivala 60 % 45 % -14 % Nokia 37 % 39 % 2 % Nousiainen 0 % 1 % 1 % Nummi-Pusula 3 % 4 % 1 % Nurmes 70 % 61 % -8 % Nurmijärvi 21 % 30 % 8 % Närpiö 43 % 53 % 10 % Orimattila 25 % 21 % -5 % Oripää 2 % 0 % -2 % Orivesi 43 % 39 % -4 % Oulainen 68 % 68 % 0 % Oulu 91 % 92 % 0 % Oulunsalo 8 % 6 % -2 % Oulunsalo 8 % 6 % -2 % 88

Outokumpu 43 % 33 % -11 % Padasjoki 14 % 13 % -1 % Paimio 30 % 20 % -10 % Paltamo 16 % 20 % 4 % Parainen 15 % 18 % 2 % Parikkala 42 % 48 % 6 % Parkano 67 % 68 % 1 % Pedersören kunta 3 % 12 % 9 % Pelkosenniemi 14 % 0 % -14 % Pello 41 % 26 % -15 % Perho 13 % 6 % -7 % Pertunmaa 7 % 6 % -1 % Petäjävesi 4 % 0 % -4 % Pieksämäki 65 % 71 % 6 % Pielavesi 40 % 31 % -9 % Pietarsaari 82 % 77 % -5 % Pihtipudas 53 % 39 % -14 % Pirkkala 26 % 26 % 0 % Polvijärvi 13 % 20 % 7 % Pomarkku 3 % 0 % -3 % Pori 91 % 91 % 0 % Pornainen 1 % 0 % 0 % Porvoo 68 % 80 % 12 % Posio 29 % 22 % -7 % Pudasjärvi 54 % 45 % -9 % Pukkila 1 % 2 % 1 % Punkaharju 16 % 6 % -10 % Punkalaidun 15 % 7 % -8 % Puolanka 37 % 25 % -11 % Puumala 20 % 10 % -9 % Pyhtää 0 % 1 % 0 % Pyhäjoki 5 % 6 % 1 % Pyhäjärvi 42 % 44 % 2 % Pyhäntä 2 % 2 % 1 % Pyhäranta 0 % 0 % 0 % Pälkäne 10 % 6 % -4 % Pöytyä 6 % 4 % -1 % Raahe 79 % 84 % 5 % Raasepori 60 % 64 % 5 % Raisio 47 % 59 % 12 % Rantasalmi 35 % 16 % -18 % Ranua 35 % 47 % 11 % Rauma 83 % 87 % 4 % Rautalampi 26 % 8 % -17 % Rautavaara 4 % 3 % -1 % Rautjärvi 13 % 13 % 0 % Reisjärvi 5 % 6 % 2 % Riihimäki 72 % 82 % 10 % Ristiina 10 % 6 % -4 % Ristijärvi 2 % 2 % 0 % 89

Rovaniemi 84 % 93 % 9 % Ruokolahti 0 % 0 % 0 % Ruovesi 35 % 24 % -11 % Rusko 0 % 1 % 1 % Rääkkylä 1 % 7 % 6 % Saarijärvi 49 % 70 % 21 % Salla 48 % 42 % -6 % Salo 87 % 88 % 1 % Sastamala 58 % 52 % -6 % Sauvo 2 % 0 % -2 % Savitaipale 11 % 7 % -4 % Savonlinna 82 % 87 % 5 % Savukoski 8 % 4 % -4 % Seinäjoki 87 % 88 % 1 % Sievi 15 % 12 % -4 % Siikainen 4 % 0 % -4 % Siikajoki 5 % 4 % -2 % Siikalatva 15 % 8 % -8 % Siilinjärvi 26 % 25 % -2 % Simo 1 % 0 % -1 % Sipoo 7 % 9 % 2 % Siuntio 1 % 1 % 0 % Sodankylä 76 % 58 % -18 % Soini 33 % 29 % -3 % Somero 44 % 43 % -1 % Sonkajärvi 8 % 1 % -7 % Sotkamo 53 % 50 % -3 % Sulkava 12 % 10 % -1 % Suomenniemi 1 % 0 % -1 % Suomussalmi 72 % 56 % -16 % Suonenjoki 48 % 56 % 8 % Sysmä 48 % 51 % 3 % Säkylä 29 % 18 % -12 % Taipalsaari 1 % 2 % 1 % Taivalkoski 47 % 41 % -6 % Taivassalo 2 % 0 % -2 % Tammela 0 % 0 % 0 % Tampere 90 % 87 % -3 % Tarvasjoki 0 % 0 % 0 % Tervo 2 % 2 % 0 % Tervola 7 % 6 % -1 % Teuva 30 % 16 % -14 % Tohmajärvi 10 % 9 % -1 % Toholampi 27 % 9 % -17 % Toivakka 1 % 3 % 2 % Tornio 68 % 86 % 18 % Turku 81 % 82 % 1 % Tuusniemi 4 % 1 % -3 % Tuusula 14 % 16 % 2 % Tyrnävä 1 % 4 % 3 % 90

Töysä 78 % 72 % -5 % Ulvila 6 % 3 % -4 % Urjala 31 % 18 % -12 % Utajärvi 11 % 5 % -6 % Utsjoki 14 % 0 % -14 % Uurainen 2 % 2 % 0 % Uusikaarlepyy 14 % 10 % -4 % Uusikaupunki 68 % 61 % -7 % Vaala 21 % 23 % 2 % Vaasa 89 % 90 % 1 % Valkeakoski 61 % 39 % -21 % Valtimo 21 % 21 % 0 % Vantaa 67 % 73 % 6 % Varkaus 88 % 85 % -3 % Vehmaa 3 % 2 % -1 % Vesanto 22 % 18 % -4 % Vesilahti 1 % 1 % 0 % Veteli 13 % 4 % -9 % Vieremä 8 % 8 % 0 % Vihanti 7 % 6 % -1 % Viitasaari 68 % 59 % -9 % Vimpeli 40 % 22 % -18 % Virolahti 14 % 22 % 8 % Virrat 41 % 44 % 3 % Vähäkyrö 3 % 2 % -1 % Vöyri 20 % 17 % -3 % Yli-Ii 2 % 0 % -2 % Ylitornio 49 % 47 % -1 % Ylivieska 85 % 87 % 2 % Ylöjärvi 11 % 33 % 22 % Ypäjä 0 % 0 % 0 % Ähtäri 34 % 41 % 7 % Äänekoski 58 % 59 % 1 % 91

92 Liite 6. SVT2011:n asiointikohteet Tampereen kaupunkiseudulla ja niiden ryhmittely tässä selvityksessä käytettyihin osa-alueisiin ja asiointikohteisiin (alleviivatut alaotsikot) Tampere Keskusta Kauppakeskus Koskikeskus Kauppakeskus Tullintori Anttila Prisma-keskus Kaleva Sokos Stockman Muu liike keskustan alueella Koillis- ja Pohjois-Tampere K-Citymarket-keskus Linnainmaa Prisma-keskus Linnainmaa Koillis-Tampere: Messukylä, Tasanne, Leinola, muu Linnainmaa Kaakkois- ja Etelä-Tampere Kauppakeskus Duo Kauppakeskus Turtola Ikea Prisma Koivistonkylä Kaakkois-Tampere: muu Turtola, Kaukajärvi Kaakkois-Tampere: kauppakeskus Duo, Muu Hervanta Eteläinen Tampere: Koivistonkylä, Härmälä, Peltolammi Länsi-Tampere K-citymarket Lielahti Lounainen Tampere: Tesoma, Pispala, Rahola Luoteinen Tampere: Muu Lielahti, Lentävänniemi Muu Tampere Muu alue Kangasala Prisma-keskus Prisma-keskus Keskusta Kangasalan keskusta Keskusta Muu Kangasala Muu alue Lempäälä Ideapark Kauppakeskus Ideapark Prisma Ideapark Keskusta Keskusta Muu Lempäälä Kulju Muu alue

93 Nokia K-Citymarket-keskus K-Citymarket-keskus Keskusta Keskusta Muu Nokia Muu alue Pirkkala K-Citymarket-keskus Sarankulma K-Citymarket-keskus Sarankulma Keskusta Keskusta Muu Pirkkala Muu alue Ylöjärvi Elovainio K-Citymarket-keskus/Elovainion alue Keskusta Keskusta/Soppeenmäki Kuruntien varsi/kirkonmäki Keskusta Muu Ylöjärvi Muu alue Akaa Toijala Keskusta Muu Akaa Muu alue Valkeakoski Keskusta Keskusta Muu Valkeakoski Muu alue Vesilahti Keskusta Keskusta Muu Vesilahti Muu alue

Liitetaulukko 7. Kaupan asioinnin jakautuminen kunnittain ja tuoteryhmäluokittain Tampereen seudulla v. 2011 %:a koko seudun päivittäista Paikallinen %:a koko seudun paikalliste n erikoistava Seudullinen %:a koko seudun seudulliste n erikoistava %:a koko seudun %:a seudun Päivittäistava vara- erikoistavaraasiointi roiden erikoistavara- roiden Tiva - Kaikki koko Kunta ra-asiointi asioinnista asioinnista asiointi asioinnista Tiva -asiointi asioinnista yhteensä asioinnista Tampere 28117765 66,0 6575910 67,9 15516673 72,9 2558327 75,2 50210348 68,2 Kangasala 2783476 6,5 592206 6,1 515724 2,4 94623 2,8 3891405 5,3 Lempäälä 1875414 4,4 600106 6,2 2614046 12,3 238320 7,0 5089566 6,9 Pirkkala 1930936 4,5 422102 4,4 638199 3,0 123115 3,6 2991237 4,1 Nokia 3323940 7,8 592664 6,1 803562 3,8 153182 4,5 4720166 6,4 Valkeakoski 2062180 4,8 394997 4,1 395862 1,9 93936 2,8 2853039 3,9 Ylöjärvi 2534550 5,9 503026 5,2 799563 3,8 141129 4,1 3837138 5,2 Yhteensä 42628260 100,0 9681010 100,0 21283629 100,0 3402632 100,0 73592899 100,0 94 Liitetaulukko 8. Ostajatalouksien lukumäärä tuoteryhmittäin Tampereen seudun kunnissa v. 2011 Akaa Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Valkeakoski Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Osuus Taloudet yhteensä 7619 12426 8110 13933 6747 110424 9948 1656 12275 183138 100,0 % Elintarvikkeet 7175 12436 8110 13933 6747 109972 9948 1656 12275 182252 99,5 % Pesu jne 7249 12184 8028 13484 6747 108003 9765 1656 12275 179391 98,0 % Päivittäistavarat Kosmet. 6288 10570 6799 12135 5904 96893 9035 1587 10366 159577 87,1 % Alko 6288 11296 6635 12135 5341 96260 9218 1380 10547 159100 86,9 % Rautak. 5696 9279 5816 10877 5060 73619 7027 1380 9729 128483 70,2 % Paikallinen Et Naisten v 6435 10732 6963 11776 5904 93026 8762 1035 10911 155544 84,9 % Miesten v. 6288 10570 6635 12315 5435 88034 8670 1311 10093 149351 81,6 % Lasten v. 4364 7988 4342 8719 3092 56463 5020 968 7456 98412 53,7 % Naisten j. 6140 9844 6799 10787 5435 89159 7940 1449 9820 147373 80,5 % Miesten j. 4956 8392 5652 9798 4967 78119 6754 1035 8274 127947 69,9 % Urheiluv. 6288 9763 7209 12135 5716 92464 8305 1242 9820 152942 83,5 % Muoti Kellot ja k. 5548 8956 6226 9978 4685 82409 6845 1104 8274 134025 73,2 % Silmälasit 5770 9360 5489 10517 4873 78612 7393 966 8820 131800 72,0 % Kirjat 5844 9521 6472 11057 5810 90987 7666 1104 8820 147281 80,4 % Kesk.hak.ek Kodin kon 5918 10247 6472 11776 5154 88034 7758 1173 10093 146625 80,1 % Huonek 5844 10005 5898 11686 5904 92393 7758 1242 9184 149914 81,9 % Seud. Tiva Viihde-el. 5474 9441 6472 11146 4873 85784 7393 1380 9729 141692 77,4 % Tietotekn. 5918 8876 5652 11776 5154 87823 7849 1305 9184 143537 78,4 % DVD jne 5918 8392 6390 10247 5060 84659 6936 1453 8547 137602 75,1 % Matkapuh 6288 9441 6635 12225 5622 94010 8123 1305 9547 153196 83,7 % Tekniikka ja viihde

Liitetaulukko 9. Akaalla asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus akaalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Akaa Akaa Akaa Tampere Lempäälä Tampere Viiala- Toijala Kylmäkoski Yhteensä Keskusta Ideapark KE Verkko Elint. Ark 82,0 6,0 88,0 2,0 2,0 0,0 0,0 Elint. Vl 72,0 12,0 84,0 0,0 2,0 0,0 0,0 Pesu jne 62,0 11,0 73,0 0,0 4,0 0,0 0,0 Evl+PP 67,0 11,5 78,5 0,0 3,0 0,0 0,0 Kosmet. 30,0 8,0 38,0 11,0 23,0 0,0 6,0 Alko 55,0 0,0 55,0 0,0 8,0 0,0 0,0 Rautak. 32,0 37,0 69,0 0,0 4,0 3,0 0,0 Alko+Rauta 43,5 18,5 62,0 0,0 6,0 1,5 0,0 Naisten v 11,0 4,0 15,0 12,0 39,0 5,0 10,0 Miesten v. 13,0 4,0 17,0 16,0 48,0 0,0 4,0 Lasten v. 12,0 6,0 18,0 13,0 49,0 0,0 0,0 Naisten j. 7,0 6,0 13,0 15,0 32,0 0,0 7,0 Miesten j. 5,0 3,0 8,0 24,0 45,0 5,0 0,0 Urheiluv. 5,0 5,0 10,0 11,0 56,0 7,0 3,0 Muoti 8,8 4,7 13,5 15,2 44,8 2,8 4,0 Kellot ja k. 27,0 5,0 32,0 9,0 26,0 0,0 5,0 Silmälasit 36,0 0,0 36,0 28,0 7,0 0,0 6,0 Kirjat 25,0 5,0 30,0 15,0 27,0 0,0 21,0 Kesk.hak.ek 29,3 3,3 32,7 17,3 20,0 0,0 10,7 Kodin kon 9,0 0,0 9,0 8,0 29,0 6,0 7,0 Huonek 7,0 11,0 18,0 0,0 24,0 30,0 4,0 Seud. Tiva 8,0 5,5 13,5 4,0 26,5 18,0 5,5 Viihde-el. 4,0 0,0 4,0 14,0 25,0 9,0 27,0 Tietotekn. 0,0 0,0 0,0 8,0 17,0 15,0 21,0 DVD jne 13,0 3,0 16,0 7,0 25,0 6,0 27,0 Matkapuh 11,0 0,0 11,0 3,0 37,0 3,0 22,0 Tekniikka 7,0 0,8 7,8 8,0 26,0 8,3 24,3 Ravintola 18,0 6,0 24,0 40,0 3,0 0,0 0,0 Lounas 27,0 14,0 41,0 18,0 15,0 0,0 0,0 Pankki 75,0 5,0 80,0 4,0 0,0 0,0 0,0 Matkatsto 10,0 0,0 10,0 33,0 0,0 0,0 42,0 Kampaam 65,0 7,0 72,0 8,0 0,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 44,0 0,0 44,0 13,0 0,0 0,0 6,0 Palvelut kk 39,8 5,3 45,2 19,3 3,0 0,0 8,0 Kulttuurip. 10,0 5,0 15,0 56,0 0,0 0,0 3,0 Julk. koulutusp. 46,0 10,0 56,0 7,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko 53,0 17,0 70,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 76,0 14,0 90,0 4,0 0,0 0,0 0,0 Elokuvat 39,0 0,0 39,0 54,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 42,0 13,0 55,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 48,0 31,0 79,0 5,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 23,0 0,0 23,0 51,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut 42,1 11,3 53,4 22,1 0,0 0,0 0,4 Päivittäistavara 72,0 9,7 81,7 0,7 2,7 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 39,0 15,0 54,0 3,7 11,7 1,0 2,0 Seudullinen erikoist. 12,3 3,5 15,8 12,2 32,4 5,7 10,9 Tiva 16,0 16,0 32,0 2,7 19,0 13,0 3,7 Kauppa yhteensä 24,7 6,0 30,7 9,3 25,2 4,2 8,1 Palvelut 41,1 8,7 49,9 20,9 1,3 0,0 3,6 95

Liitetaulukko 10. Kangasalalla asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus kangasalalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Tampere Tampere Lempäälä Keskusta Prisma kes Muu Yhteensä Keskus KE Ideapark Verkko Elint. Ark 17,0 43,0 25,0 85,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elint. Vl 16,0 41,0 24,0 81,0 2,0 0,0 0,0 0,0 Pesu jne 12,0 45,0 23,0 80,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Evl+PP 14,0 43,0 23,5 80,5 1,0 0,0 0,0 0,0 Kosmet. 5,0 25,0 17,0 47,0 22,0 0,0 2,0 7,0 Alko 29,0 39,0 0,0 68,0 0,0 7,0 0,0 0,0 Rautak. 11,0 12,0 28,0 51,0 4,0 14,0 0,0 0,0 Alko+Rauta 20,0 25,5 14,0 59,5 2,0 10,5 0,0 0,0 Naisten v 7,0 11,0 12,0 30,0 30,0 0,0 6,0 9,0 Miesten v. 0,0 12,0 13,0 25,0 30,0 7,0 9,0 4,0 Lasten v. 3,0 25,0 17,0 45,0 23,0 0,0 6,0 2,0 Naisten j. 0,0 14,0 4,0 18,0 31,0 16,0 0,0 3,0 Miesten j. 0,0 16,0 4,0 20,0 31,0 11,0 5,0 0,0 Urheiluv. 0,0 16,0 3,0 19,0 24,0 10,0 9,0 3,0 Muoti 1,7 15,7 8,8 26,2 28,2 7,3 5,8 3,5 Kellot ja k. 15,0 25,0 3,0 43,0 26,0 0,0 3,0 5,0 Silmälasit 18,0 13,0 0,0 31,0 33,0 6,0 3,0 5,0 Kirjat 15,0 13,0 3,0 31,0 27,0 0,0 3,0 18,0 Kesk.hak.ek 16,0 17,0 2,0 35,0 28,7 2,0 3,0 9,3 Kodin kon 0,0 12,0 13,0 25,0 27,0 15,0 0,0 6,0 Huonek 0,0 4,0 7,0 11,0 18,0 38,0 8,0 3,0 Seud. Tiva 0,0 8,0 10,0 18,0 22,5 26,5 4,0 4,5 Viihde-el. 0,0 7,0 3,0 10,0 25,0 15,0 0,0 14,0 Tietotekn. 6,0 8,0 0,0 14,0 23,0 15,0 0,0 11,0 DVD jne 2,0 26,0 2,0 30,0 21,0 6,0 0,0 28,0 Matkapuh 3,0 0,0 3,0 6,0 41,0 5,0 0,0 19,0 Tekniikka 2,8 10,3 2,0 15,0 27,5 10,3 0,0 18,0 Ravintola 12,0 0,0 13,0 25,0 56,0 0,0 0,0 0,0 Lounas 21,0 4,0 10,0 35,0 27,0 7,0 4,0 0,0 Pankki 52,0 4,0 11,0 67,0 15,0 3,0 0,0 0,0 Matkatsto 10,0 0,0 2,0 12,0 40,0 0,0 0,0 39,0 Kampaam 26,0 11,0 20,0 57,0 17,0 8,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 25,0 4,0 0,0 29,0 47,0 0,0 0,0 6,0 Palvelut kk 24,3 3,8 9,3 37,5 33,7 3,0 0,7 7,5 Kulttuurip. 5,0 0,0 0,0 5,0 71,0 0,0 0,0 3,0 Julk. koulutusp. 32,0 0,0 18,0 50,0 18,0 0,0 0,0 3,0 Kirkko yms. 50,0 0,0 15,0 65,0 6,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 56,0 0,0 26,0 82,0 7,0 2,0 0,0 0,0 Elokuvat 3,0 0,0 6,0 9,0 82,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 58,0 3,0 12,0 73,0 13,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 53,0 2,0 33,0 88,0 2,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 7,0 3,0 32,0 42,0 50,0 3,0 0,0 0,0 Muut palvelut 33,0 1,0 17,8 51,8 31,1 0,6 0,0 0,8 Päivittäistavara 15,0 43,0 24,0 82,0 0,7 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 15,0 25,3 15,0 55,3 8,7 7,0 0,7 2,3 Seudullinen erikoist. 4,6 13,5 5,8 23,9 27,3 9,6 3,5 8,7 Tiva 3,7 9,3 16,0 29,0 16,3 22,3 2,7 3,0 Kauppa yhteensä 7,6 19,4 9,7 36,7 20,9 7,9 2,6 6,5 Palvelut 29,3 2,2 14,1 45,6 32,2 1,6 0,3 3,6 96

Liitetaulukko 11. Lempäälässä asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus lempääläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Tampere Tampere Keskusta Ideapark Kulju Muu Yhteensä Keskusta KE Verkko Elint. Ark 31,0 26,0 8,0 8,0 73,0 9,0 11,0 0,0 Elint. Vl 30,0 26,0 9,0 8,0 73,0 8,0 11,0 0,0 Pesu jne 18,0 29,0 11,0 10,0 68,0 8,0 11,0 0,0 Evl+PP 24,0 27,5 10,0 9,0 70,5 8,0 11,0 0,0 Kosmet. 13,0 38,0 0,0 4,0 55,0 22,0 7,0 0,0 Alko 34,0 23,0 0,0 0,0 57,0 0,0 11,0 0,0 Rautak. 0,0 10,0 7,0 9,0 26,0 14,0 20,0 0,0 Alko+Rauta 17,0 16,5 3,5 4,5 41,5 7,0 15,5 0,0 Naisten v 11,0 44,0 0,0 0,0 55,0 19,0 0,0 4,0 Miesten v. 0,0 46,0 4,0 0,0 50,0 25,0 0,0 0,0 Lasten v. 8,0 48,0 0,0 6,0 62,0 10,0 0,0 4,0 Naisten j. 0,0 44,0 5,0 4,0 53,0 24,0 6,0 0,0 Miesten j. 0,0 40,0 0,0 0,0 40,0 33,0 6,0 0,0 Urheiluv. 8,0 57,0 0,0 5,0 70,0 11,0 6,0 3,0 Muoti 4,5 46,5 1,5 2,5 55,0 20,3 3,0 1,8 Kellot ja k. 5,0 54,0 0,0 0,0 59,0 24,0 0,0 3,0 Silmälasit 17,0 26,0 0,0 0,0 43,0 41,0 0,0 3,0 Kirjat 14,0 32,0 0,0 0,0 46,0 25,0 2,0 16,0 Kesk.hak.ek 9,5 37,3 0,0 0,0 46,8 24,5 1,0 9,5 Kodin kon 8,0 33,0 0,0 0,0 41,0 22,0 10,0 6,0 Huonek 4,0 33,0 0,0 0,0 37,0 7,0 32,0 0,0 Seud. Tiva 6,0 33,0 0,0 0,0 39,0 14,5 21,0 3,0 Viihde-el. 3,0 42,0 0,0 0,0 45,0 15,0 6,0 9,0 Tietotekn. 3,0 33,0 0,0 0,0 36,0 12,0 13,0 12,0 DVD jne 5,0 38,0 0,0 0,0 43,0 11,0 10,0 22,0 Matkapuh 2,0 43,0 0,0 0,0 45,0 15,0 0,0 21,0 Tekniikka 3,3 39,0 0,0 0,0 42,3 13,3 7,3 16,0 Ravintola 3,0 11,0 0,0 4,0 18,0 61,0 0,0 0,0 Lounas 7,0 27,0 0,0 2,0 36,0 31,0 8,0 0,0 Pankki 55,0 0,0 0,0 0,0 55,0 24,0 8,0 0,0 Matkatsto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 58,0 0,0 28,0 Kampaam 24,0 12,0 0,0 12,0 48,0 24,0 7,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 31,0 0,0 0,0 0,0 31,0 50,0 0,0 10,0 Palvelut kk 20,0 8,3 0,0 3,0 31,3 41,3 3,8 6,3 Kulttuurip. 6,0 0,0 0,0 0,0 6,0 57,0 0,0 6,0 Julk. koulutusp. 41,0 0,0 0,0 0,0 41,0 17,0 0,0 0,0 Kirkko 53,0 0,0 0,0 5,0 58,0 8,0 0,0 0,0 Kirjasto 41,0 0,0 11,0 23,0 75,0 15,0 7,0 0,0 Elokuvat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 88,0 0,0 0,0 Liikuntap. 6,0 0,0 0,0 15,0 21,0 17,0 6,0 0,0 Julk. lääkärip. 51,0 2,0 24,0 0,0 77,0 8,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 11,0 0,0 0,0 0,0 11,0 80,0 3,0 0,0 Muut palvelut 26,1 0,3 4,4 5,4 36,1 36,3 2,0 0,8 Päivittäistavara 26,3 27,0 9,3 8,7 71,3 8,3 11,0 0,0 Paikallinen erikoist. 15,7 23,7 2,3 4,3 46,0 12,0 12,7 0,0 Seudullinen erikoist. 5,9 40,9 0,6 1,0 48,3 19,6 6,1 6,9 Tiva 4,0 25,3 2,3 3,0 34,7 14,3 20,7 2,0 Kauppa yhteensä 10,2 36,4 2,1 2,6 51,3 16,9 7,7 4,9 Palvelut 23,5 3,7 2,5 4,4 34,1 38,4 2,8 3,1 97

Liitetaulukko 12. Nokialla asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus nokialaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Nokia Nokia Nokia Nokia Tampere Tampere Tampere Lempäälä Keskusta K-Citymark Muu Yhteensä Keskusta Länsi KE Ideapark Verkko Elint. Ark 44,0 40,0 11,0 94,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elint. Vl 33,0 50,0 10,0 93,0 3,0 2,0 0,0 0,0 0,0 Pesu jne 37,0 41,0 14,0 92,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Evl+PP 35,0 45,5 12,0 92,5 3,0 1,0 0,0 0,0 0,0 Kosmet. 16,0 32,0 7,0 55,0 20,0 0,0 0,0 4,0 6,0 Alko 63,0 0,0 0,0 65,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rautak. 20,0 0,0 46,0 67,0 0,0 6,0 5,0 0,0 0,0 Alko+Rauta 41,5 0,0 23,0 66,0 4,0 3,0 2,5 0,0 0,0 Naisten v 13,0 17,0 6,0 36,0 29,0 0,0 0,0 7,0 8,0 Miesten v. 8,0 29,0 7,0 44,0 24,0 3,0 0,0 6,0 6,0 Lasten v. 8,0 41,0 6,0 54,0 19,0 0,0 0,0 7,0 0,0 Naisten j. 16,0 19,0 4,0 39,0 27,0 0,0 0,0 10,0 4,0 Miesten j. 13,0 25,0 7,0 45,0 24,0 8,0 0,0 6,0 0,0 Urheiluv. 10,0 19,0 8,0 37,0 14,0 27,0 0,0 6,0 2,0 Muoti 11,3 25,0 6,3 42,5 22,8 6,3 0,0 7,0 3,3 Kellot ja k. 27,0 9,0 3,0 39,0 33,0 3,0 0,0 7,0 4,0 Silmälasit 46,0 0,0 0,0 48,0 31,0 0,0 0,0 0,0 11,0 Kirjat 20,0 8,0 7,0 35,0 27,0 5,0 0,0 0,0 21,0 Kesk.hak.ek 31,0 5,7 3,3 40,7 30,3 2,7 0,0 2,3 12,0 Kodin kon 20,0 6,0 5,0 31,0 10,0 33,0 6,0 3,0 8,0 Huonek 8,0 0,0 3,0 13,0 7,0 16,0 30,0 10,0 5,0 Seud. Tiva 14,0 3,0 4,0 22,0 8,5 24,5 18,0 6,5 6,5 Viihde-el. 12,0 9,0 3,0 24,0 11,0 30,0 5,0 0,0 14,0 Tietotekn. 8,0 4,0 0,0 14,0 16,0 31,0 2,0 0,0 13,0 DVD jne 10,0 20,0 3,0 33,0 14,0 4,0 0,0 0,0 35,0 Matkapuh 9,0 13,0 2,0 24,0 12,0 18,0 0,0 0,0 22,0 Tekniikka 9,8 11,5 2,0 23,8 13,3 20,8 1,8 0,0 21,0 Ravintola 17,0 0,0 5,0 21,0 54,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lounas 28,0 2,0 10,0 41,0 30,0 0,0 5,0 0,0 0,0 Pankki 77,0 0,0 3,0 80,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Matkatsto 16,0 0,0 0,0 16,0 40,0 0,0 0,0 0,0 33,0 Kampaam 40,0 6,0 18,0 65,0 15,0 2,0 0,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 77,0 0,0 0,0 78,0 9,0 0,0 0,0 0,0 6,0 Palvelut kk 42,5 1,3 6,0 50,2 26,0 0,3 0,8 0,0 6,5 Kulttuurip. 7,0 4,0 5,0 16,0 60,0 0,0 0,0 0,0 4,0 Julk. koulutusp. 43,0 0,0 25,0 69,0 9,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko 44,0 0,0 18,0 62,0 7,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 72,0 0,0 17,0 89,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elokuvat 0,0 0,0 0,0 0,0 85,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 65,0 0,0 17,0 82,0 3,0 3,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 82,0 0,0 6,0 89,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 35,0 0,0 4,0 39,0 50,0 0,0 3,0 0,0 0,0 Muut palvelut 43,5 0,5 11,5 55,8 27,3 0,4 0,4 0,0 0,5 Päivittäistavara 38,0 43,7 11,7 93,0 3,0 0,7 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 33,0 10,7 17,7 62,3 9,3 2,0 1,7 1,3 2,0 Seudullinen erikoist. 15,2 14,6 4,3 34,4 19,9 11,9 2,9 4,1 10,2 Tiva 16,0 2,0 18,0 37,0 5,7 18,3 13,7 4,3 4,3 Kauppa yhteensä 21,0 18,2 7,2 46,8 16,0 8,9 2,3 3,1 7,6 Palvelut 43,1 0,9 9,1 53,4 26,7 0,4 0,6 0,0 3,1 98

Liitetaulukko 13. Pirkkalassa asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus pirkkalalaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Pirkkala Pirkkala Pirkkala Pirkkala Tampere Lempäälä Tampere Sarankulma Keskus Muu Yhteensä Keskusta Ideapark KE Verkko Elint. Ark 39,0 22,0 24,0 85,0 6,0 0,0 8,0 0,0 Elint. Vl 43,0 13,0 23,0 80,0 0,0 0,0 10,0 0,0 Pesu jne 36,0 11,0 33,0 81,0 0,0 3,0 7,0 0,0 Evl+PP 39,5 12,0 28,0 80,5 0,0 1,5 8,5 0,0 Kosmet. 40,0 5,0 10,0 54,0 27,0 3,0 5,0 3,0 Alko 18,0 28,0 21,0 67,0 7,0 0,0 7,0 0,0 Rautak. 16,0 4,0 32,0 52,0 6,0 0,0 14,0 0,0 Alko+Rauta 17,0 16,0 26,5 59,5 6,5 0,0 10,5 0,0 Naisten v 25,0 0,0 14,0 40,0 38,0 6,0 3,0 3,0 Miesten v. 18,0 0,0 14,0 32,0 35,0 7,0 7,0 9,0 Lasten v. 32,0 0,0 19,0 52,0 23,0 13,0 0,0 0,0 Naisten j. 12,0 0,0 9,0 21,0 42,0 7,0 4,0 4,0 Miesten j. 12,0 0,0 6,0 18,0 44,0 12,0 6,0 0,0 Urheiluv. 10,0 0,0 8,0 18,0 38,0 15,0 5,0 0,0 Muoti 18,2 0,0 11,7 30,2 36,7 10,0 4,2 2,7 Kellot ja k. 8,0 0,0 8,0 18,0 40,0 12,0 6,0 0,0 Silmälasit 10,0 4,0 4,0 17,0 62,0 0,0 0,0 4,0 Kirjat 10,0 5,0 0,0 16,0 46,0 0,0 0,0 23,0 Kesk.hak.ek 9,3 3,0 4,0 17,0 49,3 4,0 2,0 9,0 Kodin kon 4,0 0,0 0,0 6,0 30,0 0,0 17,0 7,0 Huonek 3,0 0,0 3,0 8,0 23,0 10,0 43,0 0,0 Seud. Tiva 3,5 0,0 1,5 7,0 26,5 5,0 30,0 3,5 Viihde-el. 9,0 0,0 11,0 21,0 21,0 0,0 9,0 21,0 Tietotekn. 10,0 0,0 37,0 48,0 12,0 0,0 13,0 8,0 DVD jne 10,0 0,0 6,0 18,0 33,0 0,0 6,0 31,0 Matkapuh 8,0 3,0 14,0 25,0 27,0 0,0 5,0 20,0 Tekniikka 9,3 0,8 17,0 28,0 23,3 0,0 8,3 20,0 Ravintola 0,0 4,0 0,0 0,0 78,0 0,0 4,0 0,0 Lounas 3,0 11,0 17,0 31,0 34,0 5,0 9,0 0,0 Pankki 0,0 56,0 0,0 58,0 27,0 0,0 0,0 0,0 Matkatsto 0,0 0,0 0,0 0,0 64,0 0,0 0,0 25,0 Kampaam 5,0 21,0 24,0 0,0 33,0 0,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 0,0 8,0 0,0 0,0 72,0 0,0 0,0 5,0 Palvelut kk 1,3 16,7 6,8 14,8 51,3 0,8 2,2 5,0 Kulttuurip. 0,0 5,0 0,0 0,0 75,0 0,0 0,0 5,0 Julk. koulutusp. 0,0 37,0 20,0 57,0 23,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko 0,0 31,0 23,0 54,0 15,0 0,0 6,0 0,0 Kirjasto 0,0 66,0 13,0 79,0 13,0 0,0 3,0 0,0 Elokuvat 0,0 0,0 0,0 0,0 91,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 0,0 21,0 7,0 30,0 28,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 3,0 70,0 6,0 79,0 11,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 0,0 0,0 0,0 0,0 91,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut 0,4 28,8 8,6 37,4 43,4 0,0 1,1 0,6 Päivittäistavara 39,3 15,3 26,7 82,0 2,0 1,0 8,3 0,0 Paikallinen erikoist. 24,7 12,3 21,0 57,7 13,3 1,0 8,7 1,0 Seudullinen erikoist. 12,1 0,8 10,2 23,9 34,3 5,5 8,3 8,7 Tiva 7,7 1,3 11,7 22,0 19,7 3,3 24,7 2,3 Kauppa yhteensä 17,8 4,5 14,1 37,0 26,7 4,2 8,3 6,3 Palvelut 0,8 23,6 7,9 27,7 46,8 0,4 1,6 2,5 99

Liitetaulukko 14. Valkeakoskella asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus valkeakoskelaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä Tampere) Vkoski Vkoski Vkoski Tampere Lempäälä Tampere Keskus Muu Yhteensä Tampere kesk. Ideapark Tre KE Verkko Elint. Ark 70,0 18,0 88,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elint. Vl 64,0 18,0 82,0 3,0 0,0 0,0 0,0 Pesu jne 64,0 13,0 77,0 0,0 4,0 0,0 0,0 Evl+PP 64,0 15,5 79,5 1,5 2,0 0,0 0,0 Kosmet. 35,0 9,0 44,0 12,0 18,0 0,0 6,0 Alko 74,0 0,0 74,0 0,0 4,0 0,0 0,0 Rautak. 19,0 48,0 67,0 5,0 0,0 4,0 0,0 Alko+Rauta 46,5 24,0 70,5 2,5 2,0 2,0 0,0 Naisten v 21,0 2,0 23,0 17,0 30,0 0,0 11,0 Miesten v. 18,0 0,0 18,0 22,0 39,0 2,0 4,0 Lasten v. 22,0 4,0 26,0 0,0 41,0 0,0 5,0 Naisten j. 35,0 0,0 35,0 11,0 25,0 2,0 8,0 Miesten j. 30,0 0,0 30,0 20,0 23,0 7,0 4,0 Urheiluv. 33,0 0,0 33,0 13,0 36,0 7,0 3,0 Muoti 26,5 1,0 27,5 13,8 32,3 3,0 5,8 Kellot ja k. 39,0 0,0 39,0 12,0 17,0 0,0 4,0 Silmälasit 75,0 0,0 75,0 8,0 0,0 0,0 4,0 Kirjat 29,0 2,0 31,0 11,0 15,0 0,0 23,0 Kesk.hak.ek 47,7 0,7 48,3 10,3 10,7 0,0 10,3 Kodin kon 53,0 2,0 55,0 6,0 12,0 6,0 2,0 Huonek 14,0 10,0 24,0 2,0 23,0 27,0 0,0 Seud. Tiva 33,5 6,0 39,5 4,0 17,5 16,5 1,0 Viihde-el. 34,0 0,0 34,0 11,0 17,0 5,0 14,0 Tietotekn. 23,0 2,0 25,0 9,0 10,0 2,0 26,0 DVD jne 22,0 0,0 22,0 12,0 14,0 0,0 29,0 Matkapuh 36,0 0,0 36,0 7,0 22,0 2,0 20,0 Tekniikka 28,8 0,5 29,3 9,8 15,8 2,3 22,3 Ravintola 48,0 2,0 50,0 27,0 2,0 0,0 0,0 Lounas 43,0 6,0 49,0 11,0 10,0 2,0 0,0 Pankki 85,0 0,0 85,0 6,0 0,0 0,0 0,0 Matkatsto 52,0 0,0 52,0 15,0 0,0 0,0 33,0 Kampaam 60,0 17,0 77,0 10,0 2,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 87,0 0,0 87,0 8,0 0,0 0,0 4,0 Palvelut kk 62,5 4,2 66,7 12,8 2,3 0,3 6,2 Kulttuurip. 29,0 6,0 35,0 30,0 0,0 0,0 7,0 Julk. koulutusp. 71,0 16,0 87,0 7,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko 42,0 30,0 72,0 6,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 78,0 10,0 88,0 2,0 0,0 0,0 0,0 Elokuvat 54,0 0,0 54,0 31,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 72,0 12,0 84,0 5,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 86,0 6,0 92,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 55,0 3,0 58,0 28,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut 60,9 10,4 71,3 13,6 0,0 0,0 0,9 Päivittäistavara 66,0 16,3 82,3 1,0 1,3 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 42,7 19,0 61,7 5,7 7,3 1,3 2,0 Seudullinen erikoist. 32,3 1,5 33,7 10,7 21,6 4,0 10,5 Tiva 28,7 20,0 48,7 4,3 11,7 12,3 0,7 Kauppa yhteensä 37,0 5,5 42,5 9,1 17,5 3,2 8,2 Palvelut 61,6 7,7 69,3 13,3 1,0 0,1 3,1 100

Liitetaulukko 15. Vesilahdella asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus vesilahtelaisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Vesilahti Vesilahti Vesilahti Lempäälä Lempäälä Tampere Tampere Keskusta Muu Yhteensä Keskusta Ideapark Keskusta KE Verkko Elint. Ark 43,0 13,0 57,0 13,0 13,0 0,0 0,0 0,0 Elint. Vl 52,0 0,0 52,0 17,0 22,0 0,0 0,0 0,0 Pesu jne 35,0 0,0 35,0 35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Evl+PP 43,5 0,0 43,5 26,0 11,0 0,0 0,0 0,0 Kosmet. 10,0 0,0 10,0 14,0 24,0 10,0 0,0 14,0 Alko 0,0 0,0 0,0 42,0 21,0 0,0 0,0 0,0 Rautak. 0,0 33,0 33,0 0,0 0,0 0,0 17,0 0,0 Alko+Rauta 0,0 16,5 16,5 21,0 10,5 0,0 8,5 0,0 Naisten v 0,0 0,0 0,0 10,0 57,0 0,0 0,0 19,0 Miesten v. 0,0 0,0 0,0 0,0 61,0 0,0 0,0 0,0 Lasten v. 0,0 0,0 0,0 0,0 38,0 0,0 0,0 0,0 Naisten j. 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 20,0 0,0 0,0 Miesten j. 0,0 0,0 0,0 0,0 43,0 0,0 0,0 0,0 Urheiluv. 0,0 0,0 0,0 18,0 53,0 0,0 0,0 0,0 Muoti 0,0 0,0 0,0 4,7 50,3 3,3 0,0 3,2 Kellot ja k. 0,0 0,0 0,0 0,0 53,0 20,0 0,0 0,0 Silmälasit 0,0 0,0 0,0 15,0 23,0 0,0 0,0 15,0 Kirjat 0,0 0,0 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 33,0 Kesk.hak.ek 0,0 0,0 0,0 5,0 38,7 6,7 0,0 16,0 Kodin kon 0,0 0,0 0,0 0,0 44,0 0,0 13,0 13,0 Huonek 0,0 0,0 0,0 19,0 13,0 0,0 38,0 0,0 Seud. Tiva 0,0 0,0 0,0 9,5 28,5 0,0 25,5 6,5 Viihde-el. 0,0 0,0 0,0 0,0 37,0 0,0 0,0 26,0 Tietotekn. 0,0 0,0 0,0 0,0 29,0 0,0 0,0 35,0 DVD jne 10,0 0,0 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 30,0 Matkapuh 0,0 0,0 0,0 0,0 28,0 0,0 0,0 33,0 Tekniikka 2,5 0,0 0,0 0,0 33,5 0,0 0,0 31,0 Ravintola 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 Lounas 0,0 0,0 0,0 0,0 30,0 30,0 0,0 0,0 Pankki 53,0 0,0 53,0 18,0 0,0 18,0 0,0 0,0 Matkatsto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 80,0 0,0 0,0 Kampaam 29,0 24,0 52,0 14,0 0,0 14,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 0,0 0,0 0,0 63,0 0,0 10,0 0,0 0,0 Palvelut kk 13,7 4,0 17,5 15,8 5,0 33,7 0,0 0,0 Kulttuurip. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 62,0 0,0 0,0 Julk. koulutusp. 0,0 36,0 45,0 36,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko yms. 50,0 11,0 61,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 60,0 10,0 90,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elokuvat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 83,0 0,0 0,0 Liikuntap. 0,0 14,0 21,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 57,0 24,0 81,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 0,0 0,0 0,0 12,0 0,0 59,0 0,0 0,0 Muut palvelut 20,9 11,9 37,3 6,0 0,0 25,5 0,0 0,0 Päivittäistavara 43,3 4,3 48,0 21,7 11,7 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 3,3 11,0 14,3 18,7 15,0 3,3 5,7 4,7 Seudullinen erikoist. 0,7 0,0 0,0 4,1 40,6 2,7 3,4 13,6 Tiva 0,0 11,0 11,0 6,3 19,0 0,0 22,7 4,3 Kauppa yhteensä 7,1 2,2 8,9 8,7 32,8 2,4 3,2 10,4 Palvelut 17,8 8,5 28,8 10,2 2,1 29,0 0,0 0,0 101

Liitetaulukko 16. Ylöjärvellä asuvien asiointivirrat Tampereen kaupunkiseudulla tuoteryhmittäin ja tuoteryhmäluokittain (%-osuus ylöjärveläisten koko asioinnista ao. tuoteryhmäluokassa) v. 2011 (KE= Kaakkois- ja Etelä-Tampere) Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi Tampere Tampere Tampere Lempäälä Keskusta Elovainio Ylöj muu Yhteensä Keskusta Länsi KE Ideapark Verkko Elint. Ark 47,0 19,0 18,0 84,0 0,0 13,0 0,0 0,0 0,0 Elint. Vl 42,0 21,0 10,0 74,0 0,0 17,0 0,0 0,0 0,0 Pesu jne 33,0 28,0 7,0 69,0 0,0 21,0 0,0 0,0 0,0 Evl+PP 37,5 24,5 8,5 71,5 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 Kosmet. 16,0 33,0 4,0 53,0 20,0 10,0 0,0 0,0 0,0 Alko 53,0 0,0 4,0 57,0 7,0 14,0 0,0 0,0 0,0 Rautak. 22,0 13,0 19,0 55,0 6,0 22,0 2,0 0,0 0,0 Alko+Rauta 37,5 6,5 11,5 56,0 6,5 18,0 1,0 0,0 0,0 Naisten v 0,0 36,0 5,0 43,0 28,0 7,0 0,0 4,0 6,0 Miesten v. 0,0 41,0 3,0 46,0 28,0 14,0 0,0 4,0 0,0 Lasten v. 6,0 43,0 5,0 53,0 20,0 8,0 0,0 4,0 0,0 Naisten j. 0,0 37,0 0,0 39,0 28,0 13,0 0,0 3,0 6,0 Miesten j. 0,0 36,0 0,0 38,0 14,0 26,0 2,0 2,0 0,0 Urheiluv. 0,0 40,0 0,0 43,0 11,0 38,0 0,0 0,0 0,0 Muoti 1,0 38,8 2,2 43,7 21,5 17,7 0,3 2,8 2,0 Kellot ja k. 8,0 24,0 2,0 34,0 40,0 5,0 0,0 2,0 5,0 Silmälasit 15,0 31,0 0,0 46,0 42,0 2,0 0,0 0,0 4,0 Kirjat 0,0 33,0 0,0 34,0 31,0 0,0 0,0 0,0 18,0 Kesk.hak.ek 7,7 29,3 0,7 38,0 37,7 2,3 0,0 0,7 9,0 Kodin kon 5,0 5,0 0,0 11,0 11,0 60,0 2,0 0,0 5,0 Huonek 10,0 8,0 5,0 23,0 7,0 27,0 25,0 0,0 2,0 Seud. Tiva 7,5 6,5 2,5 17,0 9,0 43,5 13,5 0,0 3,5 Viihde-el. 0,0 3,0 2,0 5,0 8,0 59,0 0,0 0,0 12,0 Tietotekn. 0,0 3,0 0,0 6,0 14,0 48,0 3,0 0,0 7,0 DVD jne 4,0 25,0 0,0 31,0 15,0 28,0 0,0 0,0 15,0 Matkapuh 0,0 11,0 0,0 13,0 13,0 34,0 0,0 0,0 25,0 Tekniikka 1,0 10,5 0,5 13,8 12,5 42,3 0,8 0,0 14,8 Ravintola 5,0 6,0 3,0 17,0 59,0 4,0 0,0 0,0 0,0 Lounas 11,0 18,0 8,0 38,0 33,0 7,0 6,0 0,0 0,0 Pankki 62,0 0,0 4,0 66,0 11,0 14,0 0,0 0,0 0,0 Matkatsto 0,0 0,0 0,0 0,0 53,0 3,0 0,0 0,0 34,0 Kampaam 35,0 6,0 19,0 58,0 18,0 11,0 0,0 0,0 0,0 Vakuutusyhtiön p. 10,0 21,0 3,0 35,0 41,0 3,0 0,0 0,0 6,0 Palvelut kk 20,5 8,5 6,2 35,7 35,8 7,0 1,0 0,0 6,7 Kulttuurip. 3,0 3,0 3,0 9,0 65,0 0,0 0,0 0,0 6,0 Julk. koulutusp. 34,0 0,0 32,0 70,0 16,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirkko 52,0 0,0 13,0 66,0 8,0 3,0 0,0 0,0 0,0 Kirjasto 77,0 0,0 10,0 86,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elokuvat 0,0 0,0 0,0 0,0 86,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikuntap. 38,0 13,0 12,0 63,0 7,0 10,0 0,0 0,0 0,0 Julk. lääkärip. 81,0 0,0 8,0 90,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksit. Lääkärip. 28,0 0,0 4,0 34,0 52,0 7,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut 39,1 2,0 10,3 52,3 30,3 2,5 0,0 0,0 0,8 Päivittäistavara 40,7 22,7 11,7 75,7 0,0 17,0 0,0 0,0 0,0 Paikallinen erikoist. 30,3 15,3 9,0 55,0 11,0 15,3 0,7 0,0 0,0 Seudullinen erikoist. 3,2 25,1 1,5 31,0 20,7 24,6 2,1 1,3 7,0 Tiva 12,3 8,7 8,0 29,7 8,0 36,3 9,7 0,0 2,3 Kauppa yhteensä 12,4 23,3 4,0 40,8 16,3 22,2 1,6 0,9 5,0 Palvelut 31,1 4,8 8,5 45,1 32,6 4,4 0,4 0,0 3,3 102

103 Liite 17. Arvio SVT2011:ssä mukana olevien tuoteryhmien taloudellisesta merkityksestä (kotitalouksien yhteenlasketut kulutusmenot/vuosi ko. tuoteryhmässä) Arvio perustuu seuraavista lähteistä saatuihin tietoihin: Erikoiskaupan liitto: Vähittäiskaupan myynti 2010 (Tilastokeskus) Kansantalouden tilinpito 2011, yksityinen kulutus Päivittäistavarakauppa 2012-2013 (tilastot vuodelta 2011) Tekstiili- ja muotialat TMY ry 2011 Vähittäiskaupan määrävuosiselvitys 2007 (Tilastokeskus) Yritysrekisteri 2009 Kulutusmenoarvio miljoonaa euroa (ja osuus) Elintarvikkeet arkisin + elintarvikkeet viikonloppuisin 14 000 me (50,0%) Pesu- ja puhdistus välineet, paperitavara 400 me ( 1,4%) Päivittäistavarat yhteensä 14 400 me (51,4%) Kosmetiikka 700 me ( 2,5%) Alkoholi 1 200 me ( 4,3%) Rautakauppa 3 000 me (10,7%) Paikallinen erikoistavara yhteensä 4 900 me (17,5%) Vaatteet ja urheiluvälineet 3 000 me (10,7%) Jalkineet 500 me ( 1,8%) Muoti ja urheilu 3 500 me (12,5%) Kellot ja korut 300 me ( 1,1%) Silmälasit jne. 300 me ( 1,1%) Kirjat 300 me ( 1,1%) Keskustahakuinen erikoistavara 900 me ( 3,2%) Kodinkoneet 800 me ( 2,9%) Huonekalut 2 000 me ( 7,1%) Seudullinen tiva 2 800 me (10,0%) Viihde-elektroniikka + DVD,CD jne. 800 me ( 2,9%) Tietotekniikka 500 me ( 1,8%) Matkapuhelimet 200 me ( 0,7%) Tekniikka ja viihde 1 500 me ( 5,4%) Seudullinen erikoistavara yhteensä 8 700 me (31,1%) Tiva yhteensä 5 800 me (20,7%) SVT:n sisältämät tuoteryhmät yhteensä 28 000 me

Liitetaulukko 18. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 päivittäistavaroissa Tampereen seudun kunnissa, muu kunta 1 tarkoittaa useimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa ja muu kunta 2 toiseksi yleisimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa 104 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 Asuinkunta omaosuus omaosuus Muu kunta 1 Muu kunta 1 Kunta 1 osuus Kunta 1 osuus Muu kunta 2 Muu kunta 2 Kunta 2 osuus Kunta 2 osuus Akaa 82,8 % 79,9 % Tampere Lempäälä 6,7 % 5,8 % Lempäälä Tampere 4,2 % 5,4 % Hämeenkyrö 77,6 % 79,9 % Tampere Ylöjärvi 10,9 % 12,6 % Ikaalinen Tampere 6,8 % 3,4 % Kangasala 79,6 % 82,7 % Tampere Tampere 14,8 % 16,0 % Pälkäne Lempäälä 1,5 % 0,7 % Lempäälä 62,4 % 70,7 % Tampere Tampere 27,7 % 22,1 % Pirkkala Pirkkala 5,9 % 3,7 % Nokia 90,5 % 91,5 % Tampere Tampere 6,1 % 5,7 % Sastamala Sastamala 2,3 % 0,7 % Orivesi 93,5 % 89,0 % Tampere Tampere 3,1 % 6,6 % Lappeenranta Seinäjoki 0,8 % 1,5 % Pirkkala 87,1 % 82,1 % Tampere Tampere 12,3 % 13,7 % Nokia Lempäälä 0,6 % 0,9 % Pälkäne 70,3 % 81,0 % Kangasala Kangasala 13,8 % 12,7 % Tampere Tampere 7,1 % 3,8 % Sastamala 85,5 % 85,4 % Huittinen Huittinen 4,1 % 6,9 % Tampere Tampere 2,8 % 2,0 % Tampere 93,5 % 95,0 % Pirkkala Pirkkala 1,8 % 1,5 % Kangasala Kangasala 1,1 % 0,6 % Valkeakoski 84,0 % 82,2 % Tampere Tampere 6,7 % 7,2 % Hämeenlinna Akaa 3,5 % 5,6 % Vesilahti 43,7 % 46,5 % Lempäälä Lempäälä 26,6 % 38,0 % Tampere Nokia 10,1 % 9,9 % Ylöjärvi 50,4 % 73,7 % Tampere Tampere 38,4 % 21,6 % Hämeenkyrö Pirkkala 7,1 % 1,7 % Liitetaulukko 19. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 paikallisissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa, muu kunta 1 tarkoittaa useimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa ja muu kunta 2 toiseksi yleisimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 Kunta 1 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 2 Asuinkunta omaosuus omaosuus Muu kunta 1 Muu kunta 1 osuus osuus Muu kunta 2 Muu kunta 2 osuus osuus Akaa 67,0 % 60,2 % Tampere Lempäälä 19,8 % 15,3 % Lempäälä Tampere 4,6 % 10,6 % Hämeenkyrö 60,8 % 59,7 % Tampere Tampere 24,7 % 17,3 % Ikaalinen Ylöjärvi 4,9 % 12,9 % Kangasala 54,6 % 60,6 % Tampere Tampere 36,8 % 30,0 % Orivesi Pirkkala 1,4 % 1,4 % Lempäälä 35,2 % 50,9 % Tampere Tampere 54,0 % 36,4 % Pirkkala Pirkkala 4,3 % 6,4 % Nokia 69,7 % 67,8 % Tampere Tampere 22,6 % 22,2 % Sastamala Ylöjärvi 2,5 % 2,3 % Orivesi 79,1 % 67,0 % Tampere Tampere 15,9 % 26,6 % Turku Jyväskylä 1,7 % 0,9 % Pirkkala 57,9 % 61,5 % Tampere Tampere 38,7 % 32,3 % Helsinki Nokia 0,7 % 1,9 % Pälkäne 31,6 % 35,7 % Kangasala Kangasala 26,3 % 42,9 % Tampere Tampere 25,2 % 12,5 % Sastamala 68,5 % 66,3 % Tampere Tampere 11,2 % 12,3 % Huittinen Huittinen 5,9 % 6,7 % Tampere 91,0 % 88,8 % Pirkkala Pirkkala 2,3 % 2,6 % Helsinki Nokia 0,8 % 1,0 % Valkeakoski 71,4 % 65,9 % Tampere Tampere 15,5 % 12,5 % Akaa Lempäälä 3,1 % 9,0 % Vesilahti 13,4 % 14,3 % Tampere Lempäälä 32,8 % 41,1 % Lempäälä Tampere 32,1 % 19,6 % Ylöjärvi 35,7 % 58,5 % Tampere Tampere 47,4 % 33,3 % Hämeenkyrö Nokia 8,3 % 2,0 %

Liitetaulukko 20. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 seudullisissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa, muu kunta 1 tarkoittaa useimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa ja muu kunta 2 toiseksi yleisimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa 105 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 Kunta 1 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 2 Asuinkunta omaosuus omaosuus Muu kunta 1 Muu kunta 1 osuus osuus Muu kunta 2 Muu kunta 2 osuus osuus Akaa 32,9 % 19,7 % Tampere Lempäälä 48,4 % 36,6 % Valkeakoski Tampere 3,9 % 27,6 % Hämeenkyrö 27,6 % 23,4 % Tampere Tampere 59,7 % 47,2 % Ikaalinen Ylöjärvi 4,2 % 15,5 % Kangasala 23,7 % 27,2 % Tampere Tampere 67,6 % 58,8 % Pirkkala Lempäälä 1,1 % 4,8 % Lempäälä 13,4 % 56,2 % Tampere Tampere 78,2 % 36,2 % Pirkkala Pirkkala 2,3 % 3,4 % Nokia 36,8 % 39,2 % Tampere Tampere 55,4 % 45,2 % Pirkkala Lempäälä 1,7 % 5,9 % Orivesi 43,0 % 39,3 % Tampere Tampere 45,4 % 49,0 % Helsinki Kangasala 1,7 % 2,3 % Pirkkala 25,7 % 25,9 % Tampere Tampere 69,6 % 60,8 % Helsinki Lempäälä 1,2 % 6,6 % Pälkäne 10,1 % 6,3 % Tampere Tampere 56,0 % 48,2 % Kangasala Kangasala 14,0 % 23,4 % Sastamala 57,5 % 51,6 % Tampere Tampere 22,8 % 23,7 % Huittinen Nokia 5,0 % 6,3 % Tampere 90,4 % 87,4 % Helsinki Lempäälä 1,5 % 3,4 % Pirkkala Pirkkala 1,5 % 2,0 % Valkeakoski 60,5 % 39,1 % Tampere Tampere 29,4 % 25,4 % Hämeenlinna Lempäälä 1,7 % 25,4 % Vesilahti 1,4 % 1,4 % Tampere Lempäälä 60,1 % 60,3 % Lempäälä Tampere 15,2 % 21,9 % Ylöjärvi 10,6 % 33,1 % Tampere Tampere 75,2 % 57,5 % Hämeenkyrö Pirkkala 4,0 % 2,2 % Liitetaulukko 21. Asioinnin suuntautumisen muutokset 2006 2011 tilaa vaativissa erikoistavaroissa Tampereen seudun kunnissa, muu kunta 1 tarkoittaa useimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa ja muu kunta 2 toiseksi yleisimmin asioinnin kohteena ollutta muuta kuntaa kuin asuinkuntaa 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 2006 2011 Kunta 1 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 2 Asuinkunta omaosuus omaosuus Muu kunta 1 Muu kunta 1 osuus osuus Muu kunta 2 Muu kunta 2 osuus osuus Akaa 44,5 % 33,0 % Tampere Tampere 37,2 % 27,1 % Valkeakoski Lempäälä 5,6 % 21,6 % Hämeenkyrö 33,8 % 27,0 % Tampere Tampere 48,9 % 48,4 % Ylöjärvi Ylöjärvi 6,0 % 9,8 % Kangasala 25,9 % 29,6 % Tampere Tampere 63,4 % 58,3 % Pälkäne Lempäälä 1,2 % 3,2 % Lempäälä 18,3 % 37,9 % Tampere Tampere 68,2 % 48,8 % Pirkkala Pirkkala 3,7 % 5,7 % Nokia 40,1 % 38,3 % Tampere Tampere 47,7 % 48,7 % Ylöjärvi Lempäälä 3,7 % 4,8 % Orivesi 52,1 % 45,4 % Tampere Tampere 39,0 % 38,1 % Juupajoki Kangasala 1,3 % 4,1 % Pirkkala 31,8 % 21,3 % Tampere Tampere 61,6 % 66,5 % Ylöjärvi Lempäälä 1,7 % 4,3 % Pälkäne 28,6 % 24,0 % Tampere Tampere 43,5 % 38,0 % Kangasala Kangasala 8,0 % 22,0 % Sastamala 63,5 % 59,5 % Tampere Tampere 16,9 % 17,9 % Huittinen Huittinen 9,0 % 11,3 % Tampere 88,1 % 87,5 % Pirkkala Lempäälä 2,3 % 2,4 % Ylöjärvi Pirkkala 1,2 % 2,1 % Valkeakoski 68,6 % 48,8 % Tampere Tampere 20,4 % 24,8 % Akaa Lempäälä 3,6 % 14,0 % Vesilahti 10,6 % 13,5 % Tampere Tampere 47,9 % 36,5 % Lempäälä Lempäälä 17,6 % 26,9 % Ylöjärvi 29,3 % 29,8 % Tampere Tampere 57,9 % 63,0 % Hämeenkyrö Nokia 5,3 % 2,6 %

Liite 22. Tampereen seudun kuntien keskimääräiset asiointietäisyydet 2006 ja 2011 106

Liite 23. Kauppakeskusten seudullisuutta kuvaavien tunnuslukujen keskinäisiä korrelaatioita 107