Liite 4. Sähköisen asunto-osakerekisterin palvelupolut 14.1.2015 Tässä dokumentissa on kuvattu ne palvelupolut, jotka kuvaavat asunto-osakerekisterin tyypillisiä käyttötilanteita. Palvelupolut kuvaavat palvelukokonaisuuden toimintaa käyttäjän näkökulmasta (ei varsinaisesti prosessin tai järjestelmän näkökulmasta). Palvelupolut kuvataan 9 esimerkin avulla. Nämä esimerkit kuvaavat aina yhden mahdollisen (ja yleensä tyypillisen) tavan käyttää palvelukokonaisuutta. Palvelupolun kuvaus ei sisällä erilaisia variaatioita, joita käyttäjä voi tehdä, vaan pelkästään yhden esimerkin. Palvelupoluissa on kuvattu palvelun käytön eteneminen asiakkaan näkökulmasta. Kuvaus saattaa sisältää vaiheita, jotka eivät kuulu sähköiseen asunto-osakerekisteriin, mutta jotka kuuluvat oleellisesti käyttäjän kokemaan toimintojen ketjuun. On huomattava, että palvelupolku voi olla ajallisesti pitkäkestoinen (pidempi kuin yksi istunto) palvelupolku kuvaa asiakkaan yhden asian hoitamiseksi tarvitseman kokonaisuuden. n kokemat käytön tapahtumakokonaisuudet ( vaiheet ) on kuvattu peräkkäisinä palvelutuokioina (vasemmalta oikealle). Kunkin palvelutuokion yksittäiset asiat, joita käyttäjä tekee tai kokee, on kuvattu palvelutuokion alla (ylhäältä alas, keltaisella taustalla). Kohdassa kuvataan se palvelupiste, joka näkyy käyttäjälle. Tietojärjestelmän yhteydessä tämä tarkoittaa näkymää tai toimintoa, jota käyttäjä käyttää. Kohdassa kuvataan ne asiat, joita tapahtuu taustalla. n ja en toiminnoista on palvelupolussa kuvattu vain huomionarvoiset osat, ei koko toimintaa. Kohdassa on kuvattu ideoita, mahdollisuuksia, avoimia kysymyksiä jne, joita liittyy kyseiseen palvelupolkuun tai palvelutuokioon. Alla olevassa luettelossa on lista kuvatuista palvelupoluista, käyttäjärooli, jonka kannalta kuvaus on tehty sekä palvelupolun alku- ja lopputilanne. Tässä dokumentissa kuvatut palvelupolut on osittain kuvattu vanhan menettelyn kannalta eikä välttämättä tavoitetilan. Mikäli palvelupolut ovat ristiriidassa prosessikuvausten kanssa, noudatetaan prosessikuvausten vaiheita. Nro Palvelupolku Alkutilanne Lopputulos 1 Perintö Perinnönsaaja Pekan äiti on kuollut Pekan äidiltä jäänyt asunto on siirtynyt Pekan omistukseen Asunnon myynti Myyjä Matti haluaa myydä asuntonsa Matin asunto on myyty, Matti on saanut rahat ja 2 asunto on vaihtanut omistajaa As Oy perustaminen Perustaja Grynderi Oy perustaa As Oy Helpponakin, tontti ja Yhtiö on perustettu, kohde on suunniteltu ja 3 kaavat ovat olemassa markkinointi alkaa 4 Asunnon vuokraaminen Omistaja Olli suunnittelee asunnon vuokralle antamista Asunto on luovutettu Yhtiöjärjestyksen muutos Isännöitsijä Yhtiöllä on rakennuslupa putkiremonttia varten ja Yhtiöjärjestyksen muutos ja osakkeet on 5 on aiesop. rakentajan kanssa rekisteröity 6 Huoneiston muutos Omistaja Outi haluaa tehdä kylpyhuoneremontin Outi on tehnyt muutostyöilmoituksen 7 Asunto-osakkeen jälkipanttaus Omistaja Asko haluaa ostaa auton yksityishenkilönä Asko voi nostaa lainan 8 Asunnon ostaminen Ostaja Oiva etsii uutta asuntoa Oiva on asunnon omistaja 9 Perinnönsaajan merkitseminen Perinnön saaja Perinnön saaja haluaa merkitä itsensä Perinnön saaja on merkitty osakeluetteloon ja on osakeluetteloon osakeluetteloon tehty sähköinen omistusmerkintä Kunkin palvelupolun kuvaukset ovat omilla välilehdillään
Perinnön saaminen, johon kuuluu asunto-osake rooli: Perinnönsaaja (Pekka) Pekan äiti on kuollut Pekan äidiltä jäänyt asunto on siirtynyt Pekan omistukseen Perunkirjoitus Perinnönjako Saannon kirjaus Perintö siirtyy suhteellisen yksinkertaisesti ei testamenttia, ei avio-omaisuuden ositusta, ei lesken hallintaoikeutta (nämä voidaan käsitellä erikseen ns. ideoissa). Perinnönjako tehdään (esim. useampia perinnönsaajia). Oletuksena sähköinen prosessi. 3. Kirjoita kommenttisi ja valitse sininen Kommentti-painike, jolloin kommentti tulee kaikkien näkyville. 4. Voit myös vastata annettuun kommenttiin valitsemalla ao. kommentin. Pekka hakee vainajan ja perillisten tiedot ja kartoittaa omaisuuden. Perunkirjaa varten Pekka kysyy verottajalta mitä omaisuutta vainajalla on (verottaja tarkistaa että vainaja on kuollut jne.) Pekka selvittää, omistaako vainaja as-oy:n osakkeita Perilliset sopivat perinnönjaosta Pekka vie perukirjan, perinnönjakosopimuksen ja niiden liitteet saannon kirjaajalle (valtuutettu viranomainen tai yksityinen palveluntuottaja) ja pyytää saannon kirjaamista asunto-osakerekisteriin. Pekka selvittää asunnon arvon Asrek-verkkopalvelusta tai kiinteistövälittäjän kanssa Pekka selvittää isännöitsijäntodistukseen liittyviä asioita (onko taloyhtiöllä velkaa, millaisia remontteja tulossa, osakk. liitt. velat jne.), sekä panttauksen Pekka saa verotuksesta omistustiedot. Pekka laatii perunkirjan. (Perunkirja lähtee verottajalle) Perilliset laativat jakosopimuksen (ei aina pakollinen) Asrek-verkkopalvelu hakee taloyhtiön + huoneiston tiedot Asrek-verkkopalvelu näyttää: isännöitsijäntodistuksen tietosis., pantit Saannon kirjaaja ottaa ilmoituksen vastaan ja tutkii, että saanto on selvitetty oikein, sekä kirjaa saannon asuntoosakerekisteriin Asrek-verkkopalvelu näyttää alueen hintatason / toteutuneet kaupat, /m2 Asrek-verkkopalvelu lähettää taloyhtiön edustajalle tiedon muuttuneesta omistuksesta Taloyhtiön edustaja hakee muuttuneet tiedot vastikelaskuja yms varten Myös osoitehaku, "valtuutettuna" myös henkilötunnuksella vainajan omistukset Ilmoitus sähköisesti taloyhtiölle (esim. kansallisen asiointitilin kautta). Mahd. taloyhtiön hintatiedot, käyttää välittäjää hinta-arvion saamiseksi Palvelupolussa oletetaan, että perinnönjako sujuu suoraviivaisesti ja että huoneistoon ei kohdistu lunastuslauseketta tai muuta rajoitusta. Mahdollinen lunastuslauseke vaikuttaisi kolmanteen vaiheeseen. Käyttökelpoisia esimerkkejä kirjauksen tekijöiksi ovat pankit tai lakitoimistot ((tekevät perukirjoja ja perinnönjakoja - "kirjaus kerralla kuntoon") taloyhtiön edustajan ohella. Asiakas valitsee. Kirjauksen tekijä voi olla myös joissain tapauksissa isännöitsijä.
Asunnon myynti rooli: myyjä (Matti Meikäläinen) Matti omistaa asunnon, jossa asunto-osake on asuntolainan panttina. Matti selvittää omaa tilannettaan ja mahdollisuuksiaan itse, mutta päätyy kuitenkin käyttämään kiinteistövälittäjää. Kyse on ns. vanhan asunnon kaupasta. Matti haluaa myydä asuntonsa Selvittää asunnon arvoa itse Matti hyödyntää Asrekverkkopalvelussa olevia hintatietoja jne. selvittäessään itse asunnon arvoa. Ks. edellinen palvelupolku Valitsee välittäjän Matti tutustuu välittäjätarjontaan Ostotarjouksen hyväksyminen Matti käy välittäjän kanssa läpi saapuneet tarjoukset Matin asunto on myyty, Matti on saanut rahat ja asunto on vaihtanut omistajaa Kaupanteko Matti osallistuu kaupantekotilaisuuteen (osapuolet fyysisesti läsnsä esim. pankin tiloissa vai sähköinen tapahtuma?) Matti tekee toimeksiantosopimuksen (välittäjä saa valtuutuksen päästä Asrekrekisterin tietoihin) Matti hyväksyy tarjouksen Matti hyväksyy lopullisen kauppakirjan ehdot (kaupan tiedot siirtyvät sähköiseen kaupankäyntijärjestelmään) Välittäjä selvittää omistaja-, huoneisto-, panttaus- ja taloyhtiön tiedot Asrek-verkkopalvelusta ja muodostaa niiden avulla esitteen Välittäjä esittää ostotarjoukset Matille Ostaja allekirjoittaa sähköisesti kauppakirjan (Sähk. kaupk. järj: ssä) Sähköinen kaupankäyntijärjestelmä lähettää tiedon Asrek:iin (ml. omistajanvaihdos) - ehdollinen Ostaja maksaa kauppahinnan [1] Pankki vapauttaa pantin Ostajan maksama varainsiirtovero näkyy Asrek:in kautta Välittäjä tekee hinta-arvion Asrekverkkopalvelussa Välittäjällä ostotarjousneuvottelut ostajan kanssa Kun kaikki toimenpiteet on tehty, kaupan ja omistajan tiedot Asrek:iin (tiedot vahvistetaan) Markkinointi ja esittelyt välittäjän toimesta Välittäjä sopii kaupanteon käytänteistä: - panttaus, pankki, - vapauttaminen, - kaupanteon ajankohta ym. Asrek-verkkopalvelu lähettää taloyhtiön edustajalle tiedon vahvistuksesta Pankki tallentaa Asrek palvelussa vapautumissitoumuksen Asrek-verkkopalvelussa voisi näkyä myös ketkä välittäjät ovat tehneet kauppaa alueella Sähköinen valtakirja (muut omst.) kaupankäyntijärjestelmässä. Esim. puoliso voisi valtuuttaa sähköisesti valtakirjan kautta Matin tekemään kaupan. Ostotarjoukset sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä Välittäjillä omat järjestelmät koko kaupankäyntiprosessi loppuun asti samassa järjestelmässä, josta liitännät Asrek:iin Omistaja-, huoneisto-, panttausja taloyhtiötiedot on saatavissa Asrekistä myös sellaisessa standardissa sähköisessä muodossa, että niitä voidaan hyödyntää muissa järjestelmissä (esim. esitteen tekemiseksi) Välittäjä tarkastaa pantti /isännöitsijäntodistuksen tietoja tarpeen mukaan Asrek-verkkopalvelusta (jos ajoitus vaatii) Pitää keskustella verottajan kanssa siitä, miten järjestelmä voisi automaattisesti varmistua siitä, että varainsiirtovero on maksettu
As Oy:n perustaminen rooli: perustaja (Tuomo Toimekas, Grynderi Oy:n edustaja) Kyseessä on RS-kohde. Grynderi Oy perustaa As Oy Helpponakin, tontti ja kaavat ovat olemassa Yhtiö on perustettu, kohde on suunniteltu ja markkinointi alkaa Suunnittelu As. Oy:n perustaminen Omistajan ilmoitaminen RS-kohteen perustaminen Tuomo huolehtii rakennuspiirustusten laatimisesta. Tuomo saa rakennusluvan ja siihen liittyen myös pysyvän rakennustunnuksen ja huoneistotunnukset. Tuomo laatii perustamisasiakirjat: perustamissopimus, yhtiöjärjestys, huoneistoselitelmä jne. Asiakirjat allekirjoitetaan Tuomo saa Kauparekisteristä tiedon siitä, että asuntoosakeyhtiö on rekisteröity. Tuomo tekee RS-sopimuksen pankin kanssa Tuomo hakee rakennuslupaa Tuomo tekee perustamisilmoituksen (sähköisesti) kaupparekisteriin, mukana huoneistoselitelmän pakolliset tiedot ja sitä täydentävät tiedot (esim. pysyvä rakennustunnus, huoneistojen tunnisteet sekä hallintatapa) Tuomo kirjautuu Asrek - palveluun, ja kirjaa huoneistolle perustamissopimuksen mukaiset omistajatiedot. Tuomo asettaa vakuudet vakuutusyhtiöön Rakennusvalvonta hyväksyy rakennusluvan Kaupparekisteri tarkistaa tiedot, ja jos kaikki on ok, ilmoitus rekisteröidään (PRH:n kaupparekisteriin tiedot) Asrek tallentaa tiedot. RS-tiedot Asrek:iin pankin toimesta Tiedot siirtyvät rakennusvalvonnasta VTJ / RHR:iin PRH ilmoittaa Tuomolle, että As.Oy on rekisteröity RS-turva-asiakirjat talletetaan Asrek:iin. Pankki varmistuu siitä että vakuudet ovat olemassa ja asiakirjat löytyvät. Ostajien oikeudet säilyvät, jos esim. Grynderi menee konkurssiin Vakuutusyhtiö saa tiedot vakuuksia varten Asrek:sta Ennakkomarkkinointi käynnistyy Grynderi Oy:ssä Tiedot PRH:sta Asrek:iin - "osakekirjat" syntyvät sähköisesti rekisteröinnillä Panttaukset ja kaupanteko mahdollista RHR antaa pysyvän rakennustunnuksen ja huoneistotunnukset, Tiedot siirtyvät RHR:stä Asrek:iin Ovatko rakennustiedot lopullisia vai lupavaiheen tietoja?
Asunnon vuokraaminen rooli: omistaja (Olli Omistaja) Olli suunnittelee asunnon vuokralle antamista Asunto on luovutettu Suunnittelee vuokraamista Välittäjän valinta Vuokralaisen valinta Vuokrasopimuksen tekeminen Ollilla ei ole vuokralaista tiedossa heti, vaan hänen pitää markkinoida asuntoa. Olli on sen verran perusteellinen, että osoittaa omistusoikeutensa asuntoon Venlalle selkeästi (tai Venla tajuaa kysyä tätä). 3. Kirjoita kommenttisi ja valitse sininen Kommentti-painike, jolloin kommentti tulee kaikkien näkyville. Olli selvittää alueen vuokratasoa verkkopalvelusta Olli etsii välittäjän Olli hyväksyy ehdotuksen Olli allekirjoittaa/hyväksyy sopimuksen sähköisesti Olli tekee sopimuksen välittäjän kanssa Välittäjä hakee alueen vastaavien kohteiden vuokratason Välittäjä esittää vuokralaisehdokkaan Välittäjä tekee sopimusluonnokset Välittäjä markkinoi ja esittelee kohteen Välittäjä selvittää vuokralaisen taustat Välittäjä valvoo vakuuden maksua Välittäjä huolehtii avainten luovuttamisesta Asunnon ja taloyhtiön tiedot saatavilla rekisteristä, taloyhtiön sivustolla voi olla rekisteristä tulevia tietoja (rekisteristä luovutetaan tietyt tiedot) Suuri osa tiedoista julkisesti saatavilla Asrekverkkopalvelussa (esim. kohteen korjaushistoria), mutta esim. oikean omistajan selvittämiseen pitää pyytää tietoa omistajarekisteristä Tieto vuokralaisesta voidaan tallentaa asuntoosakerekisteriin asunnon haltijaksi. Tieto voi olla joko vapaaehtoisesti ilmoitettava (esim. omistaja tekee) tai pakollinen (koska vuokrasopimus voidaan katsoa hallinnan rajoitukseksi). Eräs mahdollisuus on se, että rekisterissä on vain tietona onko asunto omistajan käytössä vai vuokrattu (tai esim. lesken hallinnassa).
Putkiremontti ja sen yhteydessä ullakkohuoneiston perustaminen rooli: Isännöitsijä (Ilkka Isännöitsijä) Oletetaan normaali hallitus- ja yhtiökokoustyöskentely. Oletetaan asioiden kulkevan suhteellisen suoraviivaisesti. Rakentamiseen liittyviä yksityiskohtia ei tarvitse käsitellä. Toimintaympäristö Yhtiöllä on rakennuslupa putkiremonttia varten ja on aiesop. rakentajan kanssa Sopimus valmis rakentajan kanssa Ilkka neuvottelee rakentajan kanssa sopimusehdoista, yhtiöjärjestekysestä, osakkeiden merkintäsopimuksesta. Hallituksen kokouksen valmistelu Ilkka kirjoittaa yhtiöjärjestyksen ja hankkii tilintarkastajan lausunnon sekä tekee ehdotuksen sopimuksesta perusteluineen (käyttää tarvittaessa asiantuntijaa apunaan) Hallituksen käsittely sopimus, osakeanti, yhtiöjärjestys Ilkka esittelee asiat kokouksessa, pitää pöytäkirjaa Yhtiökokous (hallituksen päätöksen täytäntöönpano) Ilkka lähettää kokouskutsun ja hallituksen päätösten mukaiset asiakirjat (tai nähtävänä) Yhtiöjärjestyksen muutos ja osakkeet on rekisteröity Yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpano Ilkka tekee kaupparek. ilmoituksen: yhtiöjärjestyksen muoto? Ilkka valmistelee hallituksen kokouskutsun Ilkka esittelee asiat, pitää pöytäkirjaa, pitää pöytäkirjan esillä Ilkka tekee merkintäsopimuksen ja rakentamista koskevan sopimuksen rakentajan kanssa Ilkka kuvaa merkintäsopimuksen mukaista ehdotusta vastaavan osakeantiehdotuksen. Ilkka valvoo merkintähinnan ja vakuuden Rakentaja neuvottelee isännöitsijän kanssa Hallitus päättää isännöitsijän esittelystä Rakentaja esittelee hankettaan Rakentaja solmii sopimuksen Hallitus ja yhtiökokous (osakkaat): osallistuu, esittelee, vastaa kysymyksiin yleensä hall. pj. myös YK:ssa) Kaupparekisteri vastaanottaa ilmoituksen ja päättää rekisteröinnistä (tarkastaa) Isännöitsijätoimisto & rakentaja, selvityksiä: rakentajan luotettavuuden selv., rakentamissopimus, rakentamisvaatimukset, valvoja Isännöitsijätoimisto kirjoittaa asiakirjat puhtaaksi ja jakelee ne. Kaupparekisteri tarkastaa / varmistaa päätöksen oikeellisuuden Ulkopuolisille asiantuntijoille on voitava antaa k. oikeuksia tarvittaviin järjestelmiin tietojen tallentamista ja hakua varten Valtuutusmahdollisuus Dokumenteista eroon pääseminen edellyttää kaup. rekisterilakia Huom! Yhdistyspuolella puheenjohtaja kirjaa päätökset järjestelmään Kaupparekisteri sähköisesti --> Asrek Yhtiöjärjestys on Asrek:ssa Huoneistoselitelmää ylläpidetään sähköisessä rakenteellisessa muodossa, isännöitsijä tekee ilmoituksen sähköisesti jo tähän muotoon.
Huoneiston muutos rooli: omistaja (Outi Omistaja) Oletetaan, että huoneistokohtaiset muutokset talletetaan myös rekisteriin. Outi haluaa tehdä kylpyhuoneremontin Suunnittelee kylppäriremontin Outi hankkii tiedot remonttia varten: isännöitsijä, viranomaiset, suunnittelijat, rak. liikkeet Remonttitarjousten pyytäminen Outi laatii tarjouspyynnön Outi on tehnyt muutostyöilmoituksen Muutostyöilmoituksen tekeminen Outi lähettää ilmoituksen Outi varmistaa yhtiöjärjestyksen sisällön Outi saa lisätiedot isännöitsijältä Isännöintiyritys tarjoaa aiemmat remonttitiedot, tiedot edellisistä omistajista jne. (esim. Asrekverkkopalvelusta) Rakennusliikkeen tarjous Isännöintiyritys vastaanottaa (+käsittelee) ilmoituksen Rakennusliike osallistuu muutostyöilmoituksen laatimuseen Isännöintiyritys (hallituksen päätöksellä) hankkii mahdolliset luvat rakennusvalvonnasta tai oikeuttaa osakkaan hakemaan niitä yhtiön puolesta. Rakennusliike valmistelee tarjouksen ja hankkii pyydetyt tiedot Rakennusliike on tarvittavin osin yhteydessä isännöitsijään (mm. tarkastusten osalta) Muutostyörekisteri ei ole julkinen Tieto ilmoituksen tekemisestä muutostyörekisteriin voidaan merkitä julkiseen rekisteriin (julkiseen rekisteriin ei kuitenkaan esim. tietoa siitä kuka on tehnyt remontin) Muutosrekisterin tiedot on osittain saatava isännöitsijältä vuodesta 2010 lähtien Merkintä voi olla X-vaiheinen 1) asiakkaan muutospyyntö, 2) Isännöitsijän muutosmerkintä, 3) Työ saatu loppuun ja valvottu
Asunto-osakkeen jälkipanttaus rooli: Omistaja (Asko Autoilija) Askolla on asunto-osake, joka on lainan vakuutena. Pankin arvioima vakuusarvo on kuitenkin suurempi kuin jäljellä oleva lainan määrä. Asko haluaa käyttää asunto-osaketta myös autolainan vakuutena. Asko haluaa ostaa auton yksityishenkilönä Asko selvittää rahoitustarpeen ja mahdollisuudet Neuvottelee pankin kanssa / kilpailuttaa Asko voi nostaa lainan Tekee lainasopimuksen Asko määrittelee lainatarpeensa Asko pyytää tarjouksia verkossa Asko tekee sopimuksen autolainasta ja saa rahat tililleen. Asko arvioi itse karkeasti omat vakuudet Asko varaa ajan pankkiin Asko selvittää mistä lainaa voi hakea Asko esittää asuntoa vakuudeksi Verkkopankissa näkyy jäljellä olevan asuntolainan määrä Pankki kysyy asunnon tiedot Autolainan myöntävä pankki sopii jälkipanntauksen asuntolainan pankin kanssa Asrek-verkkopalvelu tai sen antamat tilastot ovat netissä niin, että niiden avulla asunnon arvon arvioiminen helpottuu. Asuntolainan myöntävä pankki saa vakuudeksi jälkipanttisopimuksen ja merkitsee lainan olevan nostettavissa Pankki selvittää Asrek:sta taloyhtiön ja asunnon tiedot sekä pantit Pankki määrittelee vakuuden arvon ja arvioi Askon maksukyvyn Kiinnitykset: pantin haltija, kiinnityksen suuruus, onko pantti vapaa, jälkipanttien saajat Jälkipanttaus kirjataan asuntoosakerekisteriin järjestyksessä seuraavaksi jälkipantiksi.
Asunnon ostaminen rooli: Ostaja (Oiva Oloneuvos) Kyse on ns. vanhan asunnon kaupasta. Oiva etsii itse asuntoa (ei käytä välittäjää). Oiva löytää sopivan asunnon ja tarvitsee sitä varten asuntolainan. Oiva etsii uutta asuntoa Etsii itselleen sopivaa asuntoa Oiva hakee asuntoja netistä ja miettii samalla asuntotarvettaan sekä rahoitustarpeitaan Sopii rahoituksesta (asuntolaina) Oiva pyytää lainatarjouksia / valitsee pankin Oiva on asunnon omistaja Tarjous ja neuvottelu Lainasopimus Asuntokauppa Oiva jättää asunnosta tarjouksen Oiva sopii pankin kanssa täsmälliset tiedot Oiva tekee kauppasopimuksen, nostaa lainan, antaa pantin Oiva katsoo parhaimmista kohteista tarkemmat tiedot Oiva ottaa yhteyttä pankkiin Oiva hyväksyy vastatarjouksen Oiva tekee laina- ja panttaussopimukset Oiva maksaa varainsiirtoveron Oiva käy katsomassa asuntoja ja valitsee mieleisimmän Oiva neuvottelee: rahoitustarve, as. hinta-arvio Asuntojen markkinapaikalla asuntoja (Oikotie, Etuovi) Pankki selvittää kohteen taloyhtiön ja huoneiston tiedot Asrek palvelusta Välittäjä ottaa tarjouksen ja toimittaa as:lle Pankki kirjaa tiedot, tekee sop. omasta puolestaan Pankki ottaa pantin vastaan ja siirtää luoton nostettavaksi Asuntojen tarkat tiedot (Oikotie, Etuovi, Asrek-verkkopalvelu) Pankki neuvottelee sopimusehdoista Pankki perustaa vakuuskohteen omiin vakuudenhallintajärjestelmiin. Tiedot taloyhtiöstä, huoneistosta, vakuuden yksilöintitunnisteet ym. saadaan ASREK:ista. Kauppasumman siirto Kiinteistönvälittäjä järjestää asuntoesittelyn ja antaa kohteen tiedot Oivalle Pankki arvioi Oivan maksukyvyn ja antaa lainalupauksen Tiedot tuodaan portaaliin rekisteristä Tarkistaa rekisteristä tai tieto palv. onko hinta oikeassa suuruusluokassa Myyjä tekee vastatarjouksen tai hyväksyy Pankin järjestelmä merkitsee panttauksen asuntoosakerekisteriin Mahdollisesti selvitys pankin kiinteistönvälittäjältä Kaupankäyntijärjestelmä kirjaa rekisteriin uuden omistajan Asrek-verkkopalvelu lähettää taloyhtiön edustajalle tiedon uudesta omistajasta Pankkien tulee saada asuntojen tiedot rekisteristä suoraan. Pankit perustavat ASREK:in tiedoilla vakuuskohteen omiin järjestelmiinsä suorasiirtoja ym. järjestelmiä hyödyntäen. Vastaavasti myös kiinteistöt perustetaan vakuuskohteiksi. Varainsiirtoveron maksaminen heti sähk. kaupassa Lunastuspykälä: tieto kaupasta merkitään alustavana ja vahvistetaan sen jälkeen kun lunastusmahdollisuus on käsitelty Oletus: julk. luotettava rekisteri, jossa on omistajatiedot kunnossa
Perinnönsaajan merkitseminen osakeluetteloon rooli: Perinnön saaja (Pekka) Toimintaympäristö Pekka on selvittänyt saannon aiemmin ja haluaa, että omistusmerkitään rekisteriin. Oletetaan, että isännöitsijällä on oikeus tehdä saannon kirjaus. 3. Kirjoita kommenttisi ja valitse sininen Kommentti-painike, jolloin kommentti tulee kaikkien näkyville. 4. Voit myös vastata annettuun kommenttiin valitsemalla ao. kommentin. Perinnön saaja haluaa merkitä itsensä osakeluetteloon Tulee isännöitsijän luokse pyytämään merkintää Pekka tuo perukirjan, pyytää merkintää osakeluetteloon Hakee ja toimittaa lisäselvitykset Pekka hakee tarvittavat todistukset Perinnön saaja on merkitty osakeluetteloon ja on tehty sähköinen omistusmerkintä Saa tiedon osakeluetteloon/rekisteriin merkinnästä Pekka saa oikeuden edustaa esim. saa yhtiökokouskutsun Pekka toimittaa todistukset isännöitsijälle Isännöitsijä pyytää virkatodistukset tai maistraatin vahvistaman perukirjan. Virkatod. (SRK:t / Väestörek.) Isännöitsijä merkitsee Pekan osakeluetteloon Isännöitsijä pyytää testamentin nähtäväksi ja lainvoimaisuustodistuksen Testamentin lainvoimaisuus (Käräjäoikeus) Isännöitsijä pyytää perinnönjakosopimuksen ja lainvoimaisuustodistuksen Perinnönjakosopimus (Perikunta + / käräjäoik.) Isännöitsijä pyytää konsultaatiota esim. KL:sta Osakeluettelon merkintä on käytännössä kirjaus asrek:n omistajamerkinnäksi Huom! Verottaja on jo käynyt paperit läpi, samoin pankki on selvittänyt omat vastuunsa jos on varallisuutta Perintösaannot voitaisiin selvittää aina jollain tapaa (ei as. oy.) esim. merkitään Asrek:iin Nykyään isännöitsijä huomaa viimeistään verottajan 102- lomakkeesta, että omistus on muuttunut. Verottaja on saanut tiedon perinnöstä perintöveron tarkastelun yhteydessä.
[1] Ongelma: tällä hetkellä sähköisessä kiinteistökaupan järjestelmässä ei voi maksaa kauppahintaa (pankeilla ei ole reaaliaikaista siirtoa viive). Ei mahdollista Asrek:issakaan ennen kuin pankeille tulee reaaliaikainen siirto.